Museoviranomaisten osallistuminen vesistökunnostus- ja kalataloushankkeisiin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 13.-14.6.2017 Tampere Intendentti Sallamaria Tikkanen, Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut- osasto, Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut, Sturenkatu 2a, Helsinki sallamaria.tikkanen@museovirasto.fi, 0295 33 6312
Esityksen sisältö 1. Museoviranomaisten kulttuuriympäristön tehtävät ja niihin liittyvät prosessit. 2. Vesi- ja ranta-alueiden kulttuuriperinnöstä ja käytettävissä olevasta tiedosta. 3. Vesistö- ja kalatalouskunnostukset: esimerkkejä erilaisista lähtökohdista, toimintamalleista ja ratkaisuista. 4. Miten eteenpäin?
Kulttuuriympäristön lakisääteinen suojelu Museovirastossa Museoviraston tehtävänä on toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena (Laki Museovirastosta (282/2004). Museovirasto tekee työtä kulttuuriperinnön säilymisen, kestävän käytön ja tunnetuksi tekemisen hyväksi. Museovirasto osallistuu maankäytön suunnitteluun (lausunnot kulttuuriympäristön huomioimisesta, neuvottelut kuntien, rakennuttajien ja maankäytön suunnittelijoiden kanssa). Muinaismuistolain, vesilain ja asetuksen, maankäyttö- ja rakennuslain ja YVA-lain toteutuminen eri hankkeissa. Työnjako Museoviraston ja maakuntamuseoiden (22 kpl) välillä sopimukset (museoviranomaiset = maakuntamuseot sekä Museovirasto). Yhteistyö ja tiedonvaihto viranomaisten, museoiden, tutkijoiden ja harrastajien kanssa > enemmän yhteistyötä eri sektorien välille. Ympäristövaikutukset: myös vaikutukset kulttuuriympäristöön. Kulttuuriympäristön kokonaiskuvan hahmottaminen ja huomioiminen lausunnoissa: rakennettu kulttuuriympäristö restaurointi arkeologinen kulttuuriperintö maa- ja vesialueilla (muinaisjäännökset, muut kulttuuriperintökohteet) maisema muut arvot Museovirasto, Sturenkatu 2a, Helsinki
Museovirasto: viranomaistoiminta Lausunnot Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelu n. 1000 lausuntoa/vuosi. Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut n. 900 lausuntoa/vuosi. Muut tehtävät.
Säädöspohja ja kansainväliset sopimukset sekä muu ohjaus, mm.: Laki Museovirastosta 282/2004, asetus Museovirastosta 407/2004 Muinaismuistolaki (295/1963) selvitys muinaismuistolain nojalla rauhoitetuista kohteista Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) VAT: valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (osa MRL:n mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää, mm. kulttuuriperintö) RKY 2009 = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventointi 2009 Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) Asetus valtion rakennusten suojelemisesta (480/1985) Kirkkolaki (1054/1993) Vesilaki (587/2011), on noudatettava, mitä muinaismuistolain.. ja maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä niiden nojalla säädetään tai määrätään. Asetus vesitalousasioista (1560/2011), Hakemuksessa on lisäksi tarpeen mukaan esitettävä: selvitys muinaismuistolain nojalla rauhoitetuista kohteista... ja MRL:n nojalla suojelluista..kohteista Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) ja asetus (713/2006) Unescon yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta eli maailmanperintösopimus (SopS 19/1987) Unescon yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa eli Haagin sopimus (Sops 93/1994) Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus eli Granadan sopimus (SopS 10/1992) Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta eli Maltan sopimus (SopS 26/1995) Eurooppalainen maisemayleissopimus eli Firenzen sopimus (SopS 14/2006) YK:n merioikeusyleissopimus (SopS 49-50/1996) Unescon vuoden 2001 yleissopimus vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi (Suomi ei ole ratifioinut) EU:n merialuesuunnittelupuitedirektiivi (2014/89)
Virtavedet ihmisen toiminnan ympäristöinä Virtavedet osana yhteiskunnan kehitystä ja toimintoja Virtavedet kulkureitteinä, asuin-, elinkeino- ja teollisuusympäristöinä 1700-luvun loppu: sisävesitiekysymykset (koskien raivaukset ja kanavat jne.) 1800-luvun koskenperkaus-ja kanavoimishankkeet (pyrkimyksenä parantaa kulkuyhteyksiä, estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa järvenlaskuilla) Uittokunnostukset 1800-luvulta alkaen Uuden ajan vesivoimarakentaminen Uittoreittien velvoitekunnostukset 1960-luvulta alkaen Kalataloudelliset kunnostukset 1970-luvulta alkaen Kosteikkojen ja pienvesien kunnostukset Eroosiosuojaukset Ruoppaukset ja rakentaminen Mitä muuta? Mitä on jäänyt jäljelle ihmisen toiminnasta, kulttuuriperinnöstä? Millaisia päätöksiä tehdään nyt? Kulttuuriperintö on uusiutumatonta sitä ei ole mahdollista elvyttää Kainuun puromyllyt (RKY-kohteita), Hyrynsalmi, Komulankönkään alapuoleista suvantoa Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (RKYkohde), Kotka
Käytettävissä oleva tieto: Kulttuuriympäristön palveluikkuna (www.kyppi.fi) https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Käytettävissä oleva tieto: virtavedet kulttuuriympäristöinä Kulttuuriympäristön palveluikkuna (www.kyppi.fi) Maakunnalliset kulttuuriperintötietokannat Metsähallituksen tietokanta (REISKA > PAVE) Vesi- ja ympäristöhallituksen inventoinnit 1980-1990-luvuilla Maakuntien rakennusperintöinventoinnit Luontoon liittyvä tieto (erilaiset tietokannat (esim. VESTY), rekisterit ja kartat jne.) Muiden toimijoiden, harrastajien ja kansalaisten tuottama tieto Esim. kalastajat, geokätköilijät jne. Kunnostajilla oleva hiljainen tieto? Kuinka hyvin tunnistamme virtavesien eri ikäisiä ilmiöitä? Hahmotammeko kokonaisuuden? Eri paikoissa oleva tieto kaikkien käyttöön Hirvensalmi, Kissakosken kanava ja tehdasalue (RKY-alue). Kotka, Langinkoski, Keisarin Aleksanteri III kalastuskivi Espoonjoki, Lasilaakso 2015. Kuva: Tryggve Gestrin.
Käytettävissä oleva tieto: virtavedet kulttuuriympäristöinä Vesi- ja ympäristöhallituksen inventoinnit 1980-1990-luvuilla Vanhojen vesirakenteiden suojelu ja hoito hanke (valtakunnallinen). Mm. Vanhojen vesirakenteiden inventointi (Länsi-Suomi), Tampereen Vesi- ja Ympäristöpiirin alueen vesimyllyt ja sahat, Pohjois-Savon vanhat vesirakenteet ja Uitto ja sen vesistövaikutukset Vesirakenteiden kulttuurihistoriallisen ja maisemallisen arvon huomiointi. Tarve suojeluun nostettiin esiin, huoli kohteiden tuhoutumisesta, kunnostussuunnitelmia, esitettiin lausuntoja museoviranmaisilta sekä suojelun keinoja edustava otos säilytettävä jne. Uittorakenteet: uittosääntöjen kumoamisen yhteydessä tulisi rakenteiden säilyttämiseen kiinnittää enemmän huomiota.
Museovirasto ja eräitä ajankohtaisia ympäristöstrategioita, toimintaohjelmia ja hankkeita Vesienhoito Merenhoito Merialuesuunnittelu Pienvesistrategia Tulvariskien hallintasuunnitelmat Kymijoen kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi vaelluskalakantojen elvyttämiseksi (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 32/2015 (Luke) - Museovirasto otti osaa hankkeeseen, myös Kymenlaakson maakuntamuseo RAMSAR toimintaohjelma (Museovirasto mukana) WWF Suomi: Patokato-hanke (Museovirasto mukana ohjausryhmässä) LIFE Freshabit IP hanke (Museovirasto mukana ohjausryhmässä) VELMU-hanke (Museovirasto mukana ohjausryhmässä) Erilaiset keskustelutilaisuudet, mm. Virtavedet keskustelutilaisuus 7.2.2017 Vesistökunnostusverkosto ja sen seminaarit jne. Huolikirje vesipuitedirektiivin 2009 vaikutuksista (European Heritage Legal Forum, 2016) Ruotsi: Kulturmiljöer vid vattendrag 2015 Tulossa ohjeistusta
Museoviraston/maakuntamuseon osallistuminen kunnostushankkeisiin 1. Hyvissä ajoin yhteys museoviranomaiseen lausuntopyyntö lausunto 2. Lausunnossa arvioidaan koskeeko hanke kulttuuriympäristöä onko hankealueesta riittävästi ajantasaista kulttuuriympäristö tietoa? hankealueen potentiaalisuus uusien löytöjen suhteen? kulttuuriperinnön selvitykset mikäli tieto puutteellista muinaisjäännösrekisteri ei ole kattava tietopankki, erityisesti puutteita vesi- ja ranta-alueiden kohteista käsitykset kulttuuriperinnöstä muuttuvat 3. Tarvittaessa museoviranomainen esittää selvitystä/inventointia hankealueella hankkeen tarjouspyynnöt kulttuuriympäristön konsulteille inventointi inventointiraportti museoviranomainen lausuu miten jatketaan 4. Hankkeen ja kulttuuriympäristön tarpeiden yhteensovittaminen 5. Vesilupavaiheessa myös AVI pyytää museoviranomaisen lausunnon (tärkeää että selvitykset on jo tehty) 6. Hanke voi alkaa 7. Ilmoittamisvelvollisuus jos töiden aikana löytyy muinaisjäännöksiä 8. Ongelmatilanteita: - hankkeet eivät tule oikea-aikaisesti ja riittävästi lausuttaviksi museoviranomaisille - jos tulevat lausuttaviksi, tulevat usein lausuttaviksi vasta AVI- vaiheessa
Kulttuuriympäristön huomioimisen prosessikaavio Kulttuuriympäristön huomioiminen hankkeissa Hanke Kulttuuriympäristö Hankealoite Suunnittelu Valmistelu Toteutus *Museoviranomainen = maakuntamuseo tai Museovirasto Lausuntopyyntö museoviranomaiselle* (Museovirasto/maakuntamuseo), joka arvioi lausunnossaan selvitystarpeet kulttuuriympäristön osalta 1. Tarvittaessa kulttuuriympäristön inventoinnit maastossa + raportti, joka toimitetaan museoviranomaiselle (hanke kustantaa inventoinnin) 2. Museoviranomaisen lausunto hankkeen vaikutuksista kulttuuriympäristöön ja jatkotoimista AVI:n lausuntopyyntö museoviranomaiselle vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Kulttuuriympäristön huomioiminen museoviranomaisen kanssa sovitulla tavalla Neuvonta ja keskustelut eri vaiheissa Maija Matikka & Sallamaria Tikkanen 2016
Esimerkkejä erilaisista lähtökohdista, toimintamalleista ja ratkaisuista Helsinki, Vanhakaupunginkoski: länsihaaran padon purkaminen heikentäisi RKY-alueen kulttuuriympäristöarvoja liikaa > itähaaran kalatien kehittäminen Kotka, Korkeakoski: kalaporras sovitettu RKY-alueen kulttuuriympäristöön, uittolaitteet suojattu kaavalla Helsinki: Vanhankaupunginkoski Korkeakoski, kalaportaan rakentamista Korkeakoski (Högfors). Thesleff A.A. Museovirasto. Korkeakoski, uittorännin perustuksia
Esimerkkejä erilaisista lähtökohdista, toimintamalleista ja ratkaisuista Kuhmo, Pajakkajoki: möljät (inventoimaton kohdetyyppi) Pello, Ylitornio: Miekojärveen laskevien jokien kalataloudelliset kunnostukset: Vapaaehtoinen suojelu arkeologisen inventoinnin tekijän suositusten pohjalta Raasepori, Mustionjoki (Mustionkoski, Billnäs ja Åminnefors): tekniset kalatiet kulttuuriympäristöön Kuhmo: Pajakkakoski
Esimerkkejä erilaisista lähtökohdista, toimintamalleista ja ratkaisuista Raasepori, Kiskonjoki: Kosken ruukinalueen (RKY-alue) ja Kosken vesivoimalaitoksen ympäristöön tullaan rakentamaan luonnonmukainen kalatie ( itäpuolen lyhyt vaihtoehto ), arkeologinen inventointi + koekuopat + arkeologinen valvonta rakennustöiden aikana Vanajavesi (Life Freshabit IP-hanke): ensin arkeologisen potentiaalin arviointi, sitten maastoinventointi Kiskonjoki: kulttuurimaisemaa ja itäpuolen peltoa, kuvat: Maija Matikka
Miten eteenpäin? Varhainen yhteistyö, yhteiset tapaamiset, työpajat, tapahtumat, tarkastukset, katselmukset, seminaarit, hankkeet jne. toisen osapuolen kuunteleminen Vierailut sektorirajat ylittäen eri alojen seminaareissa, sektorirajat ylittävä yhteistyö luonto- ja kulttuuriperintö yhdessä Olemassa olevan eri sektorien tiedon jakaminen Virtavesien tietopohja paremmaksi > virtavesien kulttuuriperinnön ilmiöiden tunnistaminen Arvottamista vaikeaa tehdä, jos ei ole kokonaiskuvaa saatavilla paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla inventoinnit oleellisia Missä ja millaisia hankkeita tehdään? > Kokonaiskuva koko Suomen osalta Prosessi oikea-aikaiseksi, riittäväksi ja oikeille osallisille > kulttuuriperinnön parempi huomioiminen Hankkeen muut ympäristövaikutukset > vaikutukset rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön > toimintaohje Kulttuuriympäristöselvitykset suunnittelun tukena Kulttuuriperintökohteiden kunnostaminen Kriittisimmät osa-alueet suojelun kannalta: luonto ja kulttuuriympäristö > holistinen näkökulma Hamina, Summajoki Liperi, Siikakoski. Kuva: Päivi Kankkunen Rautjärvi, Lahnasenkoski