SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
Muutoslista FILAHD 21.9.2016 FILAHD Lauri Joronen Lauri Joronen VALMIS LUONNOS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Laitosalueen sijainti ja pinnoitettavat alueet... 1 2 AJOKSEN POHJAVESIALUE... 1 2.1 Vedenotto pohjavesialueelta ja tutkitut vedenottopaikat... 2 2.2 Vedenjakaja... 3 3 PINNOITUKSEN VAIKUTUS POHJAVEDEN MUODOSTUMISEEN SEKÄ VEDENOTTOON... 3 LIITTEET: POHJAVESIALUEKARTTA Sweco Ympäristö Oy Ilmalanportti 2, 00240 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku www.sweco.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 0207 393 000 Y-tunnus 0564810-5
1 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group suunnittelee Kemin Ajokseen biojalostamoa, jonka on määrä tuottaa 200 000 tonnia biopolttoainetta vuodessa. Pääraaka-aineenaan tehdas käyttäisi puupohjaista biomassaa. Kohteeseen ollaan laatimassa ympäristölupahakemusta sekä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitystä. Tässä raportissa tarkastellaan pinnoitettavien alueiden vaikutusta pohjaveden muodostumiseen sekä pohjaveden hankintaan Ajoksen pohjavesialueella. Lisäksi alueilta tehtyjen tutkimusten pohjalta tarkastellaan pohjaveden mahdollisia vedenjakajia ja pohjaveden virtaussuuntia. 1.1 Laitosalueen sijainti ja pinnoitettavat alueet Laitos on tarkoitus rakentaa Kemiin Ajoksen alueelle. Hankealueita on yhteensä neljä ja ne sijoittuvat kolmen eri kiinteistön alueelle. Yksi alueista sijoittuu Ajoksen pohjavesialueelle ja yksi rajautuu pohjavesialueeseen. Hankealueet arvioidaan pinnoitettavan muuten kokonaisuudessaan, mutta pohjavesialueelle sijoittuva alue pinnoitetaan vain kiinteistöjen ympäriltä 4 ha alueelta. Pinnoitettavia hankealueita ei sijaitse pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pinnoitettavien alueiden koko on yhteensä noin 45 ha, joista Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha. Ajoksen pohjavesialueeseen rajautuva pääprosessialue sijoittuu kiinteistölle 240-20-2070-1 sekä osittain kauempana pohjavesialueesta olevalle kiinteistölle 240-403-97-1, jonne sijoittuu lopputuotevarasto. Kiinteistöllä 240-403-97-1 sijaitsee lisäksi biomassan käsittely ja varastointialueita sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Ajoksen pohjavesialueella olevalle kiinteistölle 240-403-97-0 tulee sijoittumaan ohjaushuone, laboratoriot ja toimistoja sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Kiinteistöllä 240-20-2070-1 sijaitsee Ex-Teboilin (Suomen Petrooli) sekä St1:n vuokraama maa-alue. Naapurikiinteistöllä 240-403-97-0 Öljysatamakadun toisella puolella on ollut Gulfin entinen öljyvarastoalue, joka on nykyään Neste Oil Oy:n hallinnassa. Kiinteistön omistaa Kemin kaupunki. Kiinteistöllä 240-403-97-1 on Baltic Tank Oy:n ja Bunker Terminals Oy:n alueet. 2 AJOKSEN POHJAVESIALUE Suunnitellun tehdasalueen pääprosessialue sijoittuisi Ajoksen I-luokan pohjavesialueen (1224001) välittömään läheisyyteen ja pohjavesialueelle sijoittuisi toimistorakennuksia sekä tuotantoa avustavia toimintoja. Pohjavesialueen rajauksesta muodostuman länsiosissa on olemassa useampi tulkinta. Tässä raportissa pohjavesialueen rajana käytetään Ajoksen alueelta Kemin yleiskaavassa olevaa lainvoimaista pohjavesialueen rajausta. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajana käytetään kaavoitusta varten tehdyssä pohjavesiselvityksessä (Ramboll 2011) 1 (5)
esitettyä rajausta. Olemassa olevan hydrogeologisen tiedon perusteella Ajoksen pohjavesialueen länsiosa ei ole vedenottamon valuma-aluetta. Ajoksen pohjavesialue on deltamainen reunamuodostuma, jota peittää laajalti paikoin huuhtoutunut moreeni. Muodostuman laen tasanne ja loivat harjanteet ovat korkeustasolla 15-18,5 m mpy. Laella ja itärinteellä on lukuisia rantavalleja ja eteläosassa myös dyynivalleja. Ajoksen pohjavesialueen maaperä on enimmäkseen moreenia, hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesikerroksessa materiaali on pääsääntöisesti tiivistä ja hyvin vettä johtavat kerrokset ovat vähäisiä. Kaikkien vedenottokaivojen ympäristössä esiintyy hyvin vettä johtavia lajittuneita hiekkakerroksia, mutta esimerkiksi ottamolla PV2 vedenhankintaan tarvittavat kaksi erillistä kaivoa osoittavat, että maaperä on alueella vain kohtalaisesti vettä johtavaa (Ramboll 2011). 2.1 Vedenotto pohjavesialueelta ja tutkitut vedenottopaikat Ajoksen pohjavesialueella on arvioitu laskennallisesti sadannasta muodostuvan pohjavettä noin 2 400 m 3 /d (Ramboll 2011), mikä on huomattavasti enemmän kuin ELY-keskuksen arvioima 500 m 3 /d. Alueella syntyvää pohjavettä ei pystytä kuitenkaan hyödyntämään yhdestä pisteestä. Laajat soranottoalueet ovat lisänneet jonkin verran muodostuvan pohjaveden määrää. Ajoksen pohjavesialueelta pumpataan noin 9 % Kemin kaupungin käyttämästä vedestä. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa. Vanhempi ottamo koostuu yhdestä rengaskaivosta, joka on rakennettu vuonna 1974. Ottamolla on lupa 290 m 3 /d vesimäärän ottamiseen, mutta tällä hetkellä vedenotto on rajoitettu noin 170 m 3 /d. Uudempi vuonna 1998 rakennettu vedenottamo koostuu kahdesta kaivosta, jotka on rakennettu 170 m etäisyydelle toisistaan. Vedenottolupa sallii 300 m 3 /d vedenoton ja nykyisellään koko luvan sallima määrä hyödynnetään. Vedenottamoiden vedenlaatu on hyvää pois lukien vanhan ottamon korkea mangaanipitoisuus. Tutkitut vedenottopaikat Alueella sijaitsee kaksi tutkittua vedenottopaikkaa. Sorakuopan länsiosassa on tehty 40 päivää kestävä koepumppaus vuonna 2011 pisteestä UP620. Tutkimuspiste ei sijaitse hankealueella ja se on oletetun vedenjakajan toisella puolella nykyisistä vedenottamoista nähden. Tutkimuspisteen etäisyys hankealueesta on noin 160 metriä. Tutkimusten perusteella alueelta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä noin 180 m 3 /d. Pumppauspisteessä vettä johtava sorainen maakerros ulottuu 8 metrin syvyyteen, jonka alapuolella on silttiä. Koepumppaus ei vaikuttanut juuri lainkaan alueella sijaitsevien pohjaveden tarkkailuputkien vesipintoihin, mikä on selitettävissä maakerrosten vaihtelevuudella ja huonolla vedenjohtavuudella. Veden kirkastumiseen pumppauspisteessä meni noin vuorokausi, joten pumppauspaikan maalaji pohjavesikerroksessa ei ole kovin hyvin lajittunut. Alueelta tehdyissä kairauksissa maakerrokset ovat suhteellisen paksuja, mutta sisältävät paljon hienoainesta. Vettä johtavien kerrosten alapuolella tavataan savi ja silttikerroksia. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kohti länttä. Tutkittu vedenottopaikka on merkitty myös kaavaan. (Lapin ELY-keskus 2011). 2 (5)
Toinen tutkittu vedenottopaikka sijaitsee Kemin yleiskaavassa olevan pohjavesirajauksen mukaan pohjavesialueen länsipuolella. Tutkimuspiste sijaitsee suunnitellulla pääprosessialueella. Lapin ympäristökeskus on tehnyt soramontun alueella pohjavesitutkimuksia vuonna 2005. Alueella on tehty maatutkauksia sekä kairauksia. Tutkimuksissa pohjaveden pinnan alapuolella esiintyy paksuja maakerroksia, mutta ne on todettu yleensä heikosti lajittuneiksi ja heikosti vettä johtaviksi. Pisteestä UP 623 saatiin pumpattua laadultaan huonohkoa vettä noin 86 m 3 /d. Tulosten perusteella alueella ei jatkettu tarkempia vedenhankintatutkimuksia. (Lapin ympäristökeskus 2007). 2.2 Vedenjakaja Ajoksen pohjavesialueen länsiosissa olevan maa-ainesalueen keskivaiheilla kulkee todennäköisesti pohjois-eteläsuuntainen päävedenjakaja. Oletetun vedenjakajan suunnalla tehtyjen kairausten perusteella alueella ei ole merkittäviä hyvin vettä johtavia pohjavesikerroksia ja kallionpinta on alueella ympäröiviä alueita korkeammalla (Lapin ELY-keskus 2011). Alueen pohjavesikerroksessa materiaali on pääsääntöisesti tiivistä ja hyvin vettä johtavat kerrokset ovat vähäisiä. Pohjavesialueen länsiosan pohjavedet ovat selvästi muita alueita alempana. Maa-ainestenottoalueen länsiosista pohjaveden virtaus ei suurillakaan vedenottomäärillä suuntaudu vedenottamoille, eikä alueiden välillä ole välttämättä hydraulista yhteyttä (Ramboll 2010). Maanpinta on korkeimmillaan pohjavesimuodostuman keskiosaa (15-18,5 m mpy) ja laskee hankealueella muodostuman länsipuolella lähes merenpinnan tasolle (Geobotnia 2013). Ajoksen pohjavesimuodostuman on arvioitu jakautuvan monimutkaisesti useisiin pienempiin virtausvyöhykkeisiin (Lapin ELY-keskus 2011). Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat vedenjakajan alueelta kohti idässä olevaa vedenottamoa (PV2) ja kohti länttä. Pohjavesialueelle sijoittuvalla hankealueelle virtaussuunta on myös länteen. Päähankealueella tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa pohjaveden päävirtaussuunta on tutkimusalueilla kaakkoon eli poispäin pohjavesialueelta (Pöyry 2012). Alueelta tehtyjen tutkimusten kuten kairausten, koepumppausten ja vedenpinnan korkeustietojen perusteella on arvioitavissa, että maa-ainesalueen keskivaiheilla kulkee vedenjakaja. Vedenjakajan tarkkaa sijaintia ei ole selvitetty, mutta alueelta olevan tutkimustiedon pohjalta on perusteltua olettaa vedenjakaja sijaitsevat arvioidulla alueella. 3 PINNOITUKSEN VAIKUTUS POHJAVEDEN MUODOSTUMISEEN SEKÄ VEDENOTTOON Pinnoitettavien hankealueiden koko on yhteensä noin 45 ha, joista Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha. Pinnoitettavat alueet pienentävät aina pohjaveden muodostumista, mikäli syntyvät vedet ohjataan alueen ulkopuolelle eikä niitä imeytetä alueen maaperään. Pinnoitetuilla hankealueilla syntyvät vedet johdetaan Ajoksen pohjavesialueen ulkopuolelle, mikä pienentää paikallisesti pohjaveden muodostumista. Pohjavesialueelle sijoittuva hankealue pinnoitetaan vain osittain, mutta 4 ha alue pinnoitetaan kokonaan. Laskennallisesti Ajoksen pohjavesialueella muodostuu pohjavettä sadannasta noin 2 400 m 3 /d, mikä 3 (5)
tarkoittaa, että noin 4 ha suuruisella alueella muodostuu pohjavettä noin 30 m 3 /d. Päällystettävä hankealue sijoittuu pohjavesialueen reunaosiin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, joten vaikutus pohjavesialueella muodostuvaan pohjaveteen on laskennallista määrää huomattavasti pienempi. Hankealueelta ei ole myöskään todettu pohjaveden virtausta kohti nykyisiä tai tutkittuja vedenottamoita. Pohjavesialueella olevat vedenottamot sijoittuvat oletetun vedenjakajan taakse, joten hankealueiden päällystämisellä ei arvioida olevan vaikutusta nykyiseen vedenottoon. Lisäksi tutkitun vedenottopaikan ympäristön huonon vedenjohtavuuden ja pohjaveden virtaussuunnan seurauksena pinnoitus ei todennäköisesti vähennä pisteestä (UP620) saatavan pohjaveden määrää. Alueella pohjaveden päävirtaussuunta on kohti länttä mutta runsas vedenotto saattaa vaikuttaa pohjaveden virtauksiin pumppauspaikan ympäristössä. Tutkitun vedenottamon (UP620) alueella tehty koepumppaus ei vaikuttanut juuri lainkaan alueella sijaitsevien pohjaveden tarkkailuputkien vesipintoihin, mikä on selitettävissä maakerrosten vaihtelevuudella ja huonolla vedenjohtavuudella (Lapin ELY-keskus 2011). Suurin osa pinnoitetuista alueista tulee sijoittumaan Kemin yleiskaavassa esitetyn pohjavesialuerajauksen ulkopuolelle, eikä näin vaikuta pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrään. Päähankealueella maa-ainesalueen länsiosassa esiintyy paksuja maakerroksia, mutta ne on todettu heikosti lajittuneiksi ja heikosti vettä johtaviksi. Alueella pohjavesi virtaa pääosin länteen ja kaakkoon eli poispäin Ajoksen pohjavesialueesta. Hankealueilla syntyvan pohjaveden määrää ei tarkkaan tiedetä, mutta päähankealueella sijaitsevasta pisteestä UP 623 on saatu pumpattua laadultaan huonohkoa vettä noin 86 m 3 /d (Lapin ympäristökeskus 2007). Tämä aluetta ei käytetä vedenhankintaan ja se tulee jäämään pinnoitettavan alueen alle. 4 (5)
Lähdeluettelo: Lapin ELY-keskus 2011: Ajoksen pohjavesialueen lisätutkimus, Heikki Hautala, Aulis Ruotsalainen, Rovaniemi 2.4.2011, 4 s. Lapin ympäristökeskus 2007: MeriLapin seudun pohjavesien lisätutkimuksia. Pöyry 2012: Kemin Ajoksen öljyvarastoalueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus, ST1 Energy OY, Työ 16UEC143, Oulu 18.6.2012, 15 s. Ramboll 2010: Pohjavesiolosuhteiden selvitys ja ohjeita maankäytön suunnitteluun Kemi, Ajos, Viite 82129382, Maija Jylhä-Ollila, Hollola 10.5.2010, 5 s. Geobotnia 2013: Ajos Biodiesel Project, Ground Investigation, Forest BTL Oy, Työ 11325, Vantaa 3.7.2013, 3 s. Turku, 23. syyskuuta 2016 Sweco Ympäristö Oy Mika Manninen Projektipäällikkö M.Sc. (ympäristötekniikka) ympäristösuunnittelija AMK Lauri Joronen Pohjavesiasiantuntija FM (geologi) 5 (5)