PERUSTILASELVITYS TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY OY PERUSTILASELVITYS SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY OY SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista FIMIKM FIMIKM FIMIKM FIMIKM FIMIKM FIMIKM FILAHD Lauri Joronen FILAHD Lauri Joronen FIAIHE FILAHD VALMIS LUONNOS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 TIEDOT LAITOKSESTA JA LAITOSALUEESTA Laitoksen toiminta Tiedot kiinteistöistä ja laitosalueesta Ajoksen pohjavesialue MERKITYKSELLISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN Laitosalueella olevien vaarallisten aineiden luettelo Aineiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet Päästöriskien arviointi Tilanteet, joissa aineita mahdollisesti joutuu maaperään tai pohjaveteen Suunnitellut tai käytössä olevat rakenteet tai toimintatavat, joilla rajataan tai estetään aineiden pääsy ympäristöön Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti Merkityksellisten vaarallisten aineiden nimeäminen jatkotarkastelua varten Kohdekatselmuksessa tehdyt havainnot HISTORIATIEDOT Kohteen käyttöhistoria Olemassa oleva tieto merkityksellisten vaarallisten aineiden esiintymisestä Jo tapahtuneet päästöt sekä toteutetut muutokset ja parannukset päästöjen vähentämiseksi Yhteenveto aiemmista ympäristöteknisistä tutkimuksista ja kunnostustoimenpiteistä YMPÄRISTÖOLOSUHTEIDEN KUVAUS Topografia Geologia ja hydrogeologia Maa- ja kallioperä Orsi- ja pohjaveden muodostuminen, korkeus, virtaus Hydrologia Vesistöt ja niiden käyttömuodot, virtaussuunta, tyyppi ja pohjan taso suhteessa kohteen maanpinnan tasoon Pohjaveden muodostumisalueet ja pohjavesialueet, vedenottamot, kaivot Ihmisten tekemät aineiden kulkeutumisreitit ARVIO TIEDON RIITTÄVYYDESTÄ Päähankealueen osa-alue Sweco Ympäristö Oy PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 5.2 Päähankealueen osa-alue Muu hankealue Arvio olemassa olevan tiedon käyttökelpoisuudesta YMPÄRISTÖTEKNISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOKSET Menetelmien kuvaus Näytteenottopöytäkirjat, kenttämittausten tulokset, kalibroinnit, laadunvarmistus, analyysitodistukset Näytepisteiden paikkatieto Analyysimenetelmät Aineiston käsittelymenetelmät Tutkimustuloksiin liittyvä epävarmuus ja rajoitukset KÄSITTEELLINEN MALLI Yleinen koko kohdetta kuvaava malli Yksittäisiä päästöjä tai muita yksityiskohtia kuvaavat mallit Käsitteellisiä malleja koskevan tiedon luotettavuus ja tarkkuus PERUSTILAN MÄÄRITTÄMINEN EPÄVARMUUSTARKASTELU JA LAADUNVARMISTUS Arvio tutkimuksen epävarmuuksista ja rajoituksista Alueet joita ei tutkittu Laadunvarmistuksen dokumentointi LÄHTEET (45)

5 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Kiinteistöt kartalla Hankealueet ja osa-alueet Kemin kaupunki, Ajoksen asemakaava Pohjavesialueen ja hankealueen rajaus Kemikaalit Asemapiirros Osa-alueen 1 Loppuraportti Osa-alueen 1 Pohjavesitarkkailu Osa-alueen 2 Maaperätutkimukset Muun hankealueen loppuraportti Osa-alueen 1 kunnostuslausunto Osa-alueen 1 maiden siirtolausunto Osa-alueen 2 kunnostuslausunto Pinnoituksen vaikutus pohjaveden muodostumiseen Kuvat: Kuva 1. Hankealueen sijainti... 2 Kuva 2. Periaatteellinen kuva varoallastuksesta Kuva 3. Näytteenottoa Kuva 4. Maaperän puhdistusta St1 Energy Oy:n entisellä vuokra-alueella Kuva 5. Päähankealueella oleva osa-alue Kuva 6. Ruostunut tynnyri pohjavesialueella Kuva 7. Pohjavesialueen raja suhteessa hankealueeseen Kuva 8. Yleinen koko kohdetta kuvaava malli Kuva 9. Poikkileikkauskuva pohjavesialueelle sijoittuvasta hankealueesta. Poikkileikkaus on laadittu vedenjakajan länsipuolelta päähankealueen länsireunaan Kuva 10. Poikkileikkauskuva kemikaalivaraston alueesta. Poikkileikkaus on laadittu vedenjakajan länsipuolelta päähankealueen länsireunaan Kuva 11. Poikkileikkauskuva läntiseltä hankealueelta Kuva 12. Lounais-koillis-suuntainen poikkileikkauskuva lopputuotevarastoalueelta

6

7 1 TIEDOT LAITOKSESTA JA LAITOSALUEESTA Sunshine Kaidi New Energy Group (myöhemmin Kaidi) suunnittelee Kemin Ajokseen (Kuva 1) biojalostamoa. Jalostamon on tarkoitus tuottaa noin tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta noin 70 % olisi biodieseliä ja noin 30 % biobensiiniä. Toteutuessaan tehdas olisi maailman ensimmäinen toisen sukupolven biodieseljalostamo, jonka pääraaka-aineena toimisi puupohjainen biomassa. 1 (39)

8 Kuva 1. Hankealueen sijainti 2 (39)

9 1.1 Laitoksen toiminta Kaidin ympäristölupahakemuksessa on esitetty tiedot laitoksen toiminnasta. 1.2 Tiedot kiinteistöistä ja laitosalueesta Laitos on tarkoitus rakentaa Kemiin Ajokseen. Hankealue jakaantuu neljään eri alueeseen. Päähankealue sijoittuu kiinteistölle Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Öljysatamankatu ja kiinteistön koordinaatit (pohjoiskärki) ovat E: N: (ETRS- TM35FIN). Päähankealueen itäpuolella oleva hankealue sijoittuu pohjavesialueelle. Kiinteistön numero on Kaksi muuta, päähankealueen länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat hankealueet ovat kiinteistöllä Kiinteistöjen sijainti on esitetty liitteessä 1. Hankealueen koko on noin 51 hehtaaria. Päähankealueella sijaitsevat Oy Teboil Ab:n (entinen Suomen Petrooli) sekä St1 Energy Oy:n aikaisemmin vuokraamat maa-alueet. Oy Teboil Ab:n (entinen Suomen Petrooli) sijainti on merkitty liitteen 2 karttaan osa-alueeksi 1 ja St1 Energy Oy:n vuokraama maa-alue osa-alueeksi 2. Teboil on ollut alueen haltija ja vuokraaja vuoden 2011 loppuun asti. Kaidi on allekirjoittanut sopimuksen Kemin kaupungin kanssa 32 hehtaarin maa-alueen ostamisesta jalostamoa varten. Kiinteistöllä Öljysatamakadun länsipuolella on ollut Gulfin entinen öljyvarastoalue, joka on nykyään Neste Oil Oy:n hallinnassa. Päähankealueen eteläpuolella kiinteistöllä on Baltic Tank Oy:n ja Bunker Terminals Oy:n alueet. Liitteen 2 karttaan on merkitty kyseiset alueet. Nämä osa-alueet eivät sijaitse hankealueella. Päähankealue sijaitsee Kemin kaupungin Ajoksen asemakaava-alueella. Alueen kaavamerkintä on T/kem (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen). Hankealueella, joka sijaitsee pohjavesialueella, on kaavamerkintä TY-1 (Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Pohjaveden muodostuminen on turvattava. Rakennusten kattovedet ja puhtaat hulevedet on imeytettävä maahan. Mahdollisesti likaiset hulevedet on johdettava pois pohjavesialueelta. Pihaalueet on suunniteltava siten, että pois johdettavien vesien osuus jää mahdollisimman pieneksi. Öljysatamakadun länsipuolella oleva hankealueen kaavamerkintä on LS-1 (Satamaalue. Alueelle saa sijoittaa teollisuus-, varasto- ja palvelutiloja sekä satamarakenteita. Liikennejärjestelyt saa toteuttaa alueella. Alueella sallitaan tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon johtojen ja sähkönjakelun kannalta välttämättömien muuntamoiden rakentaminen). Päähankealueen eteläpuolella sijaitseva hankealue sijaitsee alueella, jonka kaavamerkintä on ls/kem (Satama-alueen osa, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen). Liitteessä 3 on Ajoksen asemakaavan kaavakartta. 3 (39)

10 1.3 Ajoksen pohjavesialue Ajoksen pohjavesialue ( ) on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I). Hankealueita on yhteensä neljä, joista yksi sijoittuu Ajoksen pohjavesialueelle ja yksi rajautuu pohjavesialueeseen (Kuva 2). Pohjavesialueelle sijoittuvan hankealueen itäpuolella, noin 620 m päässä hankealueen rajasta, sijaitsee pohjavedenottamon (PV2) kaksi vedenottokaivoa. Pohjavedenottamot sijaitsevat kiinteistöllä Ajoksen pohjavesialueen länsiosissa olevan maa-ainesalueen keskivaiheilla kulkee todennäköisesti pohjois-eteläsuuntainen päävedenjakaja (Kuva 2) ja nykyiset vedenottamot ovat hankealueelta nähden arvioidun vedenjakajan toisella puolella (Ramboll, 2010). Pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitelmaa ja sen määrällinen tila on arvioitu hyväksi. Tässä kyseessä olevan perustilaselvityksen kannalta pohjavesialue on hyvin merkittävä kohde. Kyseiseltä pohjavesialueelta otetaan noin 9 % Kemin kaupungin käyttämästä vedestä. Kemin Vesi Oy käyttää pohjavesialuetta ainoana raakavesilähteenään. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa ja yksi tutkittu potentiaalinen vedenottopaikka. Vanhempi ottamo koostuu yhdestä rengaskaivosta, joka on rakennettu vuonna Ottamolla on lupa 290 m 3 /vrk vesimäärän ottamiseen, mutta tällä hetkellä vedenotto on rajoitettu noin 170 m 3 /vrk:ssa. Uudempi vuonna 1998 rakennettu vedenottamo koostuu kahdesta kaivosta, jotka on rakennettu 170 metrin etäisyydelle toisistaan. Vedenottolupa sallii 300 m 3 /vrk vedenoton ja nykyisellään koko luvan sallima määrä hyödynnetään. Vedenottamoiden vedenlaatu on hyvää pois lukien vanhan ottamon korkea mangaanipitoisuus. Pohjaveden tilaa tullaan seuraamaan hankkeen rakennusvaiheessa ja tehdasalueen valmistuttua ympäristölupahakemuksen liitteenä olevien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Pohjavesialueella sijaitsee lisäksi tutkittu vedenottopaikka pisteessä UP620. Tutkittu vedenottopaikka ei sijaitse hankealueella ja se on oletetun vedenjakajan toisella puolella nykyisistä vedenottamoista nähden. Tutkimuspisteen etäisyys hankealueesta on noin 160 metriä. Tutkimusten perusteella alueelta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä noin 180 m 3 /vrk (Lapin ELY-keskus, 2011). Tällä hetkellä pohjavesialueen rajaus menee niin, että myös päähankealue on osittain pohjavesialueella. Kemin kaupungin Ajoksen asemakaavassa pohjavesialueen rajaus menee kuitenkin niin, että päähankealue jää pohjavesialueen ulkopuolelle ja Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha suuruinen hankealue kiinteistölle (Kuva 2). Kiinteistölle tulee sijoittumaan ohjaushuone, laboratoriot ja toimistoja sekä tuotantoa avustavia toimintoja. ELY-keskus on tutkinut saatavilla olevat tiedot ja kairaustulokset alueelta ja on todennäköisesti päätymässä siihen tulokseen, että pohjavesialueen rajausta muutetaan vastaamaan asemakaavassa esitettyä. Tämä perustilaselvitys on tehty asemakaava-alueen rajauksella. Liitteessä 4 on esitetty hankealueen ja pohjavesialueen rajaus. 4 (39)

11 2 MERKITYKSELLISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN Biojalostamolla käytetään kemikaaleja biodieselin valmistuksessa. Myös väli- ja lopputuotteet, kuten biodiesel ovat tässä tarkastelussa mukana. 2.1 Laitosalueella olevien vaarallisten aineiden luettelo Liitteen 5 taulukossa on esitetty luettelo laitosalueella käytettävistä ja säilytettävistä kemikaaleista, laitoksella varastoitavista välituotteista sekä laitoksen toiminnasta syntyvistä sivu- ja lopputuotteista. Taulukossa on esitetty arvio käytettävästä kemikaalimäärästä ja alueella kerrallaan säilytettävästä määrästä Aineiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet Tarkemmin kemikaalien kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia on käsitelty biodieselin, biobensiinin, metanolin ja vetykaasun osalta. Biodiesel Biodieseljae erotetaan öljyntislausprosessissa. Synteettinen biodiesel ei ole yksittäinen puhdas kemiallinen komponentti vaan koostuu hiilivetyseoksesta. Fischer-Tropsch -tisleet C8-C26 haaroitetut ja suorat ketjut on aikaisemmin muiden kemikaalituottajien toimesta karakterisoitu CAS-numerolla , EY numerolla ja REACHrekisteröintinumerolla xxxx. Laitoksella tuotettavalle biodieselille hankitaan tarvittava rekisteröinti. Diesel-öljyjen höyryn tyypillinen alempi/ylempi syttyvyysraja on noin 1 %/6 %. Syttyvällä nesteellä tarkoitetaan nestettä, jonka leimahduspiste on enintään 60 C (CLPasetus), ja kuuluvat kategoriaan 3 jos leimahduspiste on 23 C ja 60 C. Samassa asetuksessa kaasuöljyjen, dieselpolttoaineen ja kevyiden polttoöljyjen, joiden leimahduspiste on C, voidaan silti katsoa kuuluvan kategoriaan 3. Jos tiedot leimahduspisteestä ja kiehumisen alkamislämpötilasta ei ole saatavilla, nämä on määritettävä kokeellisesti umpikuppimenetelmällä. Ilmaan haihtunut dieselöljy hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. CONCAWE:n (The Oil Companies' European Organization for Environment, Health and Safety) luokitusehdotuksessa dieselöljy on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja huonon hajoavuuden perusteella. Biodieselin erittely: Rikkipitoisuus, ppm 5 5 (39)

12 Tiheys, kg/m (20 C) Happopitoisuus, mgkoh/100ml, 7 Setaani luku, 55 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, m%, 5 Kiehumisväli: 50% tislattu pois, lämpötila, C % tislattu pois, lämpötila, C % tislattu pois, lämpötila, C 360 Bionafta Bionaftajae erotetaan öljyntislausprosessissa. Synteettinen bionafta ei ole yksittäinen puhdas kemiallinen komponentti vaan koostuu hiilivetyseoksesta (C5-C8). Fischer-Tropsch tisleen C5-C8 jakeen leimahduspiste on tyypillisesti alle 23 C ja luokitellaan täten kategorian 1 (tai 2) syttyväksi nesteeksi. Laitoksella tuotettavalle bionaftalle hankitaan tarvittava rekisteröinti. Ilmaan haihtunut nafta hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin parissa vuorokaudessa. Osa naftan komponenteista voi kulkeutua pohjaveteen. CONCAWE:n (The Oil Companies' European Organization for Environment, Health and Safety) luokitusehdotuksessa nafta on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja huonon hajoavuuden perusteella. Bionaftan erittely: Tiheys, kg/m3 690 Kiehumisen alkupiste, C 54 90% tislattu pois, lämpötila, C 120 Alkeenit, wt% > 98 Olefiinit, wt% < 1 Sykloalkaanit, wt% 0 Aromaattiset hiilivedyt, wt% 0,5 Metanoli Metanoli on helposti syttyvä ja myrkyllinen neste. Nesteestä haihtuva höyry aiheuttaa räjähdysvaaran erityisesti vuotaessaan suljetuissa sisätiloissa tai viemäreihin. 6 (39)

13 TTL:n käyttöturvallisuustiedotteen mukaan metanolin vaikutukset ympäristöön ovat: Ilmaan joutunut metanoli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Sen puoliintumisaika on noin 18 vuorokautta. Hyvin vesiliukoisena metanoli voi tulla sateen mukana maahan. Maahan joutunut metanoli haihtuu nopeasti maan pinnasta. Metanoli ei sitoudu maa-ainekseen, joten se on erittäin kulkeutuvaa ja voi siten joutua pohjaveteen. Metanoli hajoaa biologisesti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisaika on aerobisissa oloissa noin viikko. Metanoli on hyvin vesiliukoista. Se kuitenkin haihtuu nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa (syvyys yksi metri) joessa noin viidessä tunnissa ja lammessa noin kolmessa päivässä. Metanoli on vedessä biologisesti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Sen biologinen hapenkulutus viidessä päivässä on 0,6-1,1 g O2/g metanolia, mikä on % teoreettisesta hapenkulutuksesta. Metanoli on vain hyvin lievästi myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot ovat kalalle mg/l (96 h) ja akuutit EC50-arvot ovat vesikirpulle mg/l (48 h). Metanolin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella metanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Vetykaasu Vetykaasu on helposti syttyvä, kevyt kaasu, joka vuotaessaan ulkoilmaan nopeasti nousee ylöspäin ja laimenee. Suljetuissa tiloissa vuotaessaan vetykaasu muodostaa syttymis- / räjähdysvaaran erityisesti tilan yläosassa, jonne se kevyenä kaasuna kertyy. Vedyllä ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 2.2 Päästöriskien arviointi Kemikaalien päätyminen maaperään onnettomuuden tai häiriötilanteen seurauksena on todennäköisesti merkittävin riski maaperän pilaantumiselle laitoksen toiminnassa Tilanteet, joissa aineita mahdollisesti joutuu maaperään tai pohjaveteen Kemikaalivarasto on sijoitettu pohjavesialueen lähelle tehtaan layout-suunnitelmassa. Kemikaalivaraston suhde pohjavesialueen rajaan näkyy liitteessä 6 tehtaan asemapiirroksessa. Etäisyys kemikaalivaraston seinästä pohjavesialueen rajaan on noin 25 metriä. Suunnittelun tässä vaiheessa ei vielä ole selvillä, mitä kemikaaleja varastossa säilytetään. 7 (39)

14 Kalkkikivi- ja koksivarasto on sijoitettu kemikaalivaraston taakse pohjavesialueelta katsottuna. Etäisyys varaston seinästä pohjavesialueen rajaan on noin 85 metriä. Kuonan poisto alue sijaitsee noin 25 metriä pohjavesialueen rajasta. Nestemäinen happi ja nestemäinen typpi on sijoitettu laitosalueen lounaiskulmaan (alue 2) lähelle naapurikiinteistön Baltic Tank Oy:n aluetta. Alueella on jo nyt ollut pilaantuneita maita. Kemikaalien kuljetusreitit tehdasalueelle sijoittuvat Ajoksen pohjavesialueen (luokka I) pohjaveden muodostumisalueelle. Tämän takia kemikaalien kuljetuksessa tapahtuva onnettomuus voisi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran kyseisellä alueella Suunnitellut tai käytössä olevat rakenteet tai toimintatavat, joilla rajataan tai estetään aineiden pääsy ympäristöön 8 (39) Merkittävimmät riskit laitoksella ovat syttyvien tai räjähtävien aineiden (synteesikaasu, biodiesel, nafta, LNG, kevyt polttoöljy, metanoli, puusta irtoava pöly) mahdollisesti aiheuttamat tulipalot ja räjähdykset. Vuotava kaasumainen aine tai nestevuodon haihtuessa muodostuva kaasupilvi voi muodostaa ilman kanssa syttyvän ja räjähtävän seoksen. Mahdolliset palo- ja räjähdysonnettomuudet voivat syntyä seuraavissa tilanteissa: - vuodot prosessilaitteissa (esim. laitteiston rikkoontumisen seurauksena) - vuodot kuljetussäiliöissä - putkistoissa syntyvät taskut - räjähdykset paineellisissa laitteissa tai putkilinjoissa - sähkölaitteiden aiheuttamat räjähdykset Muita mahdollisia onnettomuustilanteita ovat: - Myrkyllisten kemikaalien (synteesikaasu, maakaasu, bionafta, metanoli ja propyleeni) vuodot - Tukehduttavien aineiden (typpikaasu, häkäkaasu, vetykaasu, hiilidioksidi) vuodot Todennäköisimpiä häiriötilanteita ovat tilapäiset prosessihäiriöt, jossa osa prosessista joudutaan sulkemaan ja muu osa prosesseista säilyy toiminnassa. Häiriötilanteissa poistettavat kaasut poltetaan soihdussa haitallisten päästöjen minimoimiseksi. Ilmakaasutehtaalla tuotettava happi ei ole syttyvää tai räjähtävää, mutta se ylläpitää palamista ja lisää palon voimakkuutta. Riskeihin varaudutaan laitoksen suunnittelussa, erilaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä, henkilöstön koulutuksella, tarkastus-, korjaus- ja huoltotoimenpiteillä jne. Kemikaalivuotoihin liittyvät varautumistoimenpiteet:

15 Biopolttoainelaitoksen kemikaalien käsittely ja varastointi luokitellaan laajamittaiseksi toiminnaksi ja laitokselle laaditaan toimintaperiaateasiakirja ja sisäinen pelastussuunnitelma ennen laitoksen käyttöönottoa. Näissä huomioidaan myös uuden YSL:n 15 :ssä tarkoitettu ennalta varautumisvelvollisuus. Kemikaalien käsittely ja varastointi tullaan järjestämään kemikaalilainsäädännön ja määräysten sekä viranomaisohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön palavia nesteitä koskevan päätöksen (313/1985) mukaisesti varastoitaessa palavaa nestettä 200 m 3 tai enemmän, palavien nesteiden säiliöiden ja käsittelypaikkojen sijainnin, rakenteen ja varustelun tulee vastata standardissa SFS 3350 määriteltyä tasoa. Palavat nesteet varastoidaan erillään muista kemikaaleista. Palavien nesteiden varastojen sammutusja palontorjuntajärjestelmien tulee vastata standardissa SFS 3357 määriteltyä tasoa. Kemikaalien purun yhteydessä mahdollisesti pääsevät vähäiset kemikaalivuodot ohjataan viemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamolle. Kemikaalien varastointialueiden ja kemikaaleja sisältävien prosessilaitteiden alueiden viemäröinnit suunnitellaan myös mahdollisten vuototilanteiden varalle ja varustetaan tarvittaessa mm. sulkuventtiilein. Turvatekniikan keskus (TUKES) tarkastaa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen varastointiin liittyvät luvanvaraiset säiliöt ja rakenteet ennen käyttöönottoa. Sen jälkeen säiliöt tarkastetaan määräaikavälein. Kaikki kemikaalisäilöt sijoitetaan asetuksen mukaisiin varoaltaisiin alla olevan periaatekuvan (Kuva 2) mukaisesti. Vallitilan tilavuuden tulee olla niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1-kertaisesti vallitilassa olevasta suurimmasta säiliöstä vuotanut kemikaali. Kuva 2. Periaatteellinen kuva varoallastuksesta. Kemikaalisäilöt varustetaan pinnanmittauksin ja hälytyksin. Säiliön täytön saavuttaessa ylärajan täyttöpumppu pysähtyy automaattisesti. Kemikaalien purkuyhteet lukitaan ja täyttölupa annetaan keskitetysti valvomosta. Säiliöiden koot ja kappalemäärät tarkentuvat suunnittelun edetessä (arviot on esitetty liitteessä 5). Mahdollisia nestemäisiä vuotoja tarkkaillaan vuotoaltaaseen asennettavien, hälytyksillä varustettujen pintakytkimien avulla. 9 (39)

16 Mahdollisia kaasuvuotoja tarkkaillaan laitosalueelle, mm. kaasutus- ja kaasunpuhdistusyksiköiden alueelle asennettavien kaasuantureiden ja henkilökohtaisten kaasunilmaisimien avulla. Pohjavesialueelle suunniteltavat toiminnot ovat kytkinasema, valvomo- ja toimistotilat sekä varasto- ja korjauspaja Rakentamisvaiheen pohjaveden hallintaa koskeva suunnitelma ja pohjaveden tarkkailuohjelma esitetään rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Suunnitelmassa kuvataan tarkemmin suunniteltavat suojausrakenteet ja toimenpiteet. Huomioitavia asioita ovat mm. maankaivuun yhteydessä jätettävä suojakerros ja rakennuksen kuivatustaso, työkoneiden säilytys ja huolto ja työmaalla käytettävien öljyjen ja liuottimien säilytys. Pohjavesialueelle rakennettavien varasto-/huoltotilojen alapohja tehdään tiiviiksi esimerkiksi riittävän paksulla teräsbetonilaatalla. Esimerkiksi kytkinaseman osalta huomioidaan mahdolliset vaaralliset kemikaalit ja tarvittaessa tehdään tarpeelliset suojarakenteet, joilla estetään kemikaalien pääsy maaperään. Sekä rakennusvaiheeseen että käyttövaiheeseen laaditaan suunnitelma siitä, miten pohjaveden laatua uhkaavissa äkillisissä tilanteissa toimitaan Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti Liitteessä 6 on esitetty lay-out kuva. 2.3 Merkityksellisten vaarallisten aineiden nimeäminen jatkotarkastelua varten Kohteessa varastoitavista lopputuotteista valittiin merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi biodiesel ja biobensiini niiden ympäristö- ja kulkeutuvuusominaisuuksien perusteella. Lisäksi tarkastellaan kemikaalivarastoa sekä jätevedenpuhdistamoa, koska niiden merkitys arvioidaan kemikaalien varastoinnin ja käytön takia suureksi. 2.4 Kohdekatselmuksessa tehdyt havainnot Kohdekatselmus tehtiin Sweco Ympäristö Oy:n toimesta Samaan aikaan alueella oli näytteenottoa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta (Kuva 3) sekä maaperän puhdistusta päähankealueen osa-alueella 2, joka on St1 Energy Oy:n aikaisemmin vuokraama maa-alue (Kuva 4). 10 (39)

17 Kuva 3. Näytteenottoa. Kuva 4. Maaperän puhdistusta St1 Energy Oy:n entisellä vuokra-alueella. Päähankealueella olevalla osa-alueella 1 on ELY-keskuksen tietojen mukaan kompostoitu maamassoja, joista suurin osa on viety pois mutta noin tonnia olisi vielä kiinteistöllä. Kohdekatselmuksen yhteydessä osa-alueella ei havaittu kompostoitavia maamassoja (Kuva 5). 11 (39)

18 Kuva 5. Päähankealueella oleva osa-alue 1. Pohjavesialueella, Murhaniementien varressa oli tienpenkassa ruostunut tynnyri (Kuva 6). Tynnyristä tai sen sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa. Tienpenkka vaikutti uudelta ja on todennäköisesti seurausta tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä tehdyistä tienparannuksista. Kuva 6. Ruostunut tynnyri pohjavesialueella. 12 (39)

19 Kohdekatselmuksen perusteella ei löytynyt uusia merkittäviä kohteita, joiden maaperän tila tulisi selvittää. Ruostunut tynnyri viittaa kuitenkin mahdollisuuteen, että maaperään olisi voitu aikaisemmin haudata jätteitä. Rakentamisen aikana tällaiseen mahdollisuuteen tulee varautua ja noudattaa erityistä huolellisuutta. Rakentamisen aikana selviää, onko alueella harjoitettu laajemmin vastaavanlaista toimintaa, jossa maastoon olisi hylätty jätteitä. 13 (39)

20 3 HISTORIATIEDOT Hankealue, ja erityisesti päähankealue, voidaan jakaa kahteen osaan aikaisemman käytön perusteella. Toisella alueella on aikaisemmin ollut kemikaalien säilytykseen tai käsittelyyn liittyvää toimintaa. Toisessa osassa ihmisen toiminta on rajoittunut maa-aineksen ottoon. Alue on kokonaisuudessaan noin 51 hehtaaria, josta noin 4 ha on vesistöä. Aikaisemmin kemikaalien säilytykseen tai käsittelyyn liittyvää toimintaa on ollut noin 4 ha alueella päähankealueen lounaisosassa. Tällä alueella on aikaisemmin tehty myös pilaantuneisiin maaalueisiin liittyviä tutkimuksia ja puhdistustoimenpiteitä sekä pohjaveden seurantaa. Muulta maa-alueelta (n. 47 ha) tehdyssä tehdasalueen maapohjan perustilaselvityksessä todettiin, että kohteessa ei ole maaperän pilaantuneisuuteen perustuvaa tarvetta kunnostustoimenpiteille. Alueella on tehty myös pohjavesien tarkkailua. 3.1 Kohteen käyttöhistoria Hankekiinteistöllä on ollut Oy Teboil Ab:n (entinen Suomen Petrooli) ja St1 Energy Oy toimintaa. Öljysatamankadun länsipuolella olevalla kiinteistöllä on ollut Neste Oil Oy:n toimintaa. Samalla kiinteistöllä hankealueen eteläpuolella on Baltic Tank Oy:n alue. Nämä alueet eivät ole hankealueella vaan hankealue rajoittuu niihin. 3.2 Olemassa oleva tieto merkityksellisten vaarallisten aineiden esiintymisestä Perustilan selvityksessä on käytetty pääasiassa seuraavia dokumentteja ja ne löytyvät myös tämän raportin liitteistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Oy Teboil Ab, Öljysatamantie 90, Ajos, Kemi. Pilaantuneen maanperän kunnostuksen loppuraportti (Liite 7) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Oy Teboil Ab, Entinen öljyvarastoalue, Öljysatamantie 90, Ajos, Kemi. Pohjaveden laadun tarkkailu (Liite 8) Pöyry, St1 Energy Oy, Kemin Ajoksen öljyvarastoalueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus (Liite 9) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tehdasalueen maapohjan perustilaselvitys (Liite 10) Lisäksi arvioinnissa on käytetty tarpeen mukaan muuta materiaalia, esimerkiksi Lapin ELYkeskuksen päätöksiä (Liitteet 11, 12 ja 13). 14 (39)

21 3.3 Jo tapahtuneet päästöt sekä toteutetut muutokset ja parannukset päästöjen vähentämiseksi Karttakuva, jossa on hankealueen jaottelua osa-alueisiin sekä naapurikiinteistön osat, jotka ovat mukana tässä tarkastelussa, on esitetty liitteessä 2. Päähankealue, osa-alue 1 Hankekiinteistöllä on viimeksi ollut Oy Teboil Ab:n (entinen Suomen Petrooli) aumakompostit, joissa on käsitelty alueen pilaantuneita maita. Osa aumoista on siirretty muualle lupapäätöksen (Liite 12) mukaisesti, mutta arviolta noin tonnia on vielä hankekiinteistöllä. Nekin on tarkoitus siirtää alueelta pois (Vesa-Matti Määttä sähköposti ). Kohdekatselmuksessa osa-alueella ei havaittu kompostoitavia maamassoja, eli todennäköisesti maamassat on siirretty pois. Loppuvuodesta 2011 aluetta ympäröinyt aita purettiin, öljynerottimet ja ylimääräinen tavara vietiin pois ja alue siivottiin. Alueelle jäi 14 kappaletta noin 150 metrin pituista aumaa. Yhteensä aumoissa oli noin tonnia massoja. Sekä keskitisleiden että raskaiden jakeiden pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet olivat alhaisia. Vain kahdessa näytteessä tavoitepitoisuus ylittyi. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus C10 C40 on välillä mg/kg. Pitoisuuksien keskiarvot ovat keskitisleillä (C10 C21) 206 mg/kg, raskailla jakeilla (C21 C 40) 189 mg/kg ja summapitoisuus 393 mg/kg. Kunnostustavoitteena on ollut öljyhiilivetyjen C10 C40 kokonaispitoisuus maaperässä mg/kg. Pohjaveden öljypitoisuudet alittivat tavoitepitoisuuden (1 mg/l) neljässä pisteessä viidestä. Kohonnut öljypitoisuus yhdessä pohjavesiputkessa on mahdollisesti aiheutunut aumojen valumavesien johdosta. Liitteenä 11 on Lapin ELY keskuksen päivätyssä lausunnossa (LAPELY/122/07.00/2010) todetaan seuraava: Kohde on saatu pääsääntöisesti kunnostettua Lapin ympäristökeskuksen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupapäätöksen LAP-2005-Y ( ) mukaisesti. Kunnostustavoitteena oli öljyhiilivetyjen C 10 C 40 kokonaispitoisuus maaperässä mg/kg ja pohjaveden kokonaispitoisuus 1,0 mg/l. Kunnostustavoitteiden (yli mg/kg) ylittäviä pitoisuuksia maaperään on jäänyt raja-alueelle. Pilaantuneen ja puhtaan alueen rajaan on asennettu bentoniittimatto. Lapin ELY keskus katsoo, että mikäli kyseisellä alueella suoritetaan kaivuutöitä, taikka alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on maaperän pilaantuminen ja puhdistustarve arvioita uudelleen. Päätöksessä mainittu pohjavesialueen seurantaraportti on esitetty liitteessä 8. Kun loputkin maamassat on saatu alueelta lopullisesti siirrettyä pois, niin pohjavedestä tulee Lapin ELYkeskuksen mukaan ottaa vielä loppunäytteet. Ilmeisesti maamassat on siirretty alueelta 15 (39)

22 pois, mutta loppunäyteraporttia ei vielä tässä vaiheessa ole käytössä. Näiden loppunäytteiden perusteella voidaan määrittää osaltaan alueen perustila. Päähankealue, osa-alue 2 St1 Energy Oy vuokraa maa-aluetta, joka sijoittuu osin hankekiinteistön lounaiskulmaan ja osin naapurikiinteistölle Alueella on tehty maaperäselvitys (ST1 Energy Oy, Kemin Ajoksen öljyvarastoalueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus, Pöyry ) ja se on kokonaisuudessaan liitteessä 9. Alueelta on erotettavissa saastuneempi kohta, jossa ksyleenien sekä haihtuvien hiilivetyjen (C5-C10), keskitisleiden (C11-C21) ja raskaiden öljyhiilivetyjen (C22-C40) osalta ylemmät tai alemmat ohjearvot ylittyvät. Saastuneempi alue sijaitsee hankealueella, aivan sen lounaiskulmassa. Lapin ELY keskukselta on haettu päätöstä puhdistustavasta. Biojalostamon tontille ei ole tarkoitus jäädä mahdollisia aumoja puhdistustilanteessa (sähköposti Hannu Tikkala ). Kohdekatselmuksen yhteydessä alueen puhdistustyö oli käynnissä. Alueen puhdistustöiden loppuraporttia ei ollut tätä perustilaselvitystä tehtäessä vielä käytössä. Hankealue, muu alue Päähankealueen muu alue kuin osa-alueet 1 ja 2 sekä muut kolme hankealuetta on käsitelty tässä kohdassa. Näillä alueilla ei ole ollut käytettävissä olevan tiedon perusteella sellaisia toimintoja, joissa olisi varastoitu tai käsitelty kemikaaleja. Osasta aluetta on ollut maaainestenottoa, jolloin alueella on todennäköisesti tankattu työkoneita sekä mahdollisesti varastoitu polttoaineita tai vastaavia kemikaaleja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy teki kesällä 2016 alueen maapohjan perustilaselvityksen. Raportti on kokonaisuudessaan liitteenä 10. Selvityksessä otettiin 29 koekuopasta maaperänäytteitä, kaksi pohjavesinäytettä sekä kaksi sedimenttinäytettä. Maaperänäytteissä ei todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tämän perusteella kohteessa ei ole maaperän pilaantuneisuuteen perustuvaa tarvetta kunnostustoimenpiteille. Kohteen pohjavedessä ei näytteenoton perusteella ole rakentamiseen vaikuttavia pitoisuuksia metalleja eikä öljyhiilivetyjä todettu. Kohonneita aromaattisten yhdisteiden pitoisuuksia todettiin entisen öljyvaraston (Päähankealueen osa-alue 1) kohdalta otetusta näytteestä. Tästä saataneen lisätietoa, kun osa-alueen 1 loppuraportti valmistuu. Takalahden sedimentissä todettiin kohonnut pitoisuus öljyä. Raportissa todetaan, että jos pintavesialtaiden kohdille suunnitellaan rakentamista (kaivu, ruoppaus, täyttö), sedimenttien laatua suositellaan tutkittavaksi tarkemmin. 16 (39)

23 Naapurikiinteistö Naapurikiinteistöllä laitosalueen länsipuolella Öljysatamakadun toisella puolella on ollut Gulfin entinen öljyvarastoalue. Kiinteistö on nykyään Neste Oil Oyj:n hallinnassa ja sen omistaa Kemin kaupunki. Öljyvarastoalue on rakennettu 1960-luvulla ja varastotoimintaa on jatkunut vuoteen 2000 asti. Alueella on sijainnut neljä öljysäiliötä (7 800 m 3, m 3, m 3 ja m 3 ). Säiliöissä on varastoitu bensiiniä ja dieselpolttoainetta. Kohteessa ei historiatietojen mukaan ole suoritettu aikaisemmin muita maaperän kunnostustoimia. Alueella on tehty massanvaihtoina kesällä 2008 ja Lupamääräyksen mukaan alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset, joiden haittaainepitoisuus ylittää Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa esitetyt ylemmät ohjearvot. Ylempi ohjearvo on bensiinijakeille 500 mg/kg, keskitisleille mg/kg ja raskaille öljyjakeille mg/kg. Puhdistetun alueen pinta-ala on noin m 2 ja pilaantuneita maita poistettiin alueelta yhteensä noin tonnia. Uusia täyttömaita alueelle on kuljetettu m 3. Maaperän pilaantuneisuutta on jäänyt Neste Oil Oyj:n säiliön nro 13 vallitilan alle noin 13 m 2 :n laajuiselle alueelle. Pilaantumisen ovat aiheuttaneet osin polttoaine ja sykloheksaanijohdannaiset. Pilaantunut maaperä esitetään kunnostettavaksi terminaalitoiminnan loppuessa kyseisellä alueella. Riskinarvioinnin perusteella jäljelle jäänyt pitoisuus ei aiheuta terveys- tai ympäristöriskiä. (Lapin ympäristökeskuksen lausunto LAP-2008-Y ) Laitosalueen eteläpuolella samalla kiinteistöllä on Baltic Tank Oy:n alue. Alueella on suoritettu maanvaihdot 2000-luvun alussa Lapin ympäristökeskuksen vaatimusten mukaisesti (sähköposti Hannu Tikkala ). Hankealueen eteläpuolella sijaitsee myös Bunker Terminals Oy:n alueet. Osa alueesta on ns. allastettu ja allastusalueelle on suoritettu maanvaihdot vuonna 2011 (sähköposti Hannu Tikkala ). 3.4 Yhteenveto aiemmista ympäristöteknisistä tutkimuksista ja kunnostustoimenpiteistä Yhteenvetona aiemmista tutkimuksista voidaan todeta, että päähankealueen osa-alueella 1 on edelleen pilaantuneita maamassoja aumoissa. Aumat tullaan kuljettamaan hankealueelta pois ja pohjaveden lopputarkastus tehdään tällöin. Kohdekatselmuksessa aumoja ei havaittu, eli todennäköisesti aumat on jo kuljetettu pois. Lopputarkastuksesta ja sen raportista ei tässä vaiheessa ole tietoa. Lisäksi osa-alueella 2 tullaan tekemään pilaantuneiden maamassojen puhdistusta ennen biojalostamon mahdollista rakentamista. Päähankealueen osa-alueen osa-alueet 1 ja 2 tullaan saattamaan nykyisillä puhdistustoimenpiteillä Lapin ELY-keskuksen määrittämien kunnostustavoitteiden mukaiseen tilaan. Suurin osa hankealueesta on ollut aikaisemmin tutkimatta. Vaikka ei ole tiedossa, että alueella olisi säilytetty kemikaaleja, jotka olisivat voineet aiheuttaa maaperän pilaantumista, 17 (39)

24 niin varmistettua tietoa tästä ei ole. Riittävän varmuuden saamiseksi tämän alueen maaperän tilasta tehtiin alueella selvitys mahdollisesti pilaantuneista maista. Tämä selvitys tehtiin kesällä 2016 ja selvityksen tulokset on esitetty liitteessä (39)

25 4 YMPÄRISTÖOLOSUHTEIDEN KUVAUS Tämä luku käsittelee hankealueen ympäristöolosuhteita: maanpinnan vaihteluita, maaperäolosuhteita sekä vesialueita. Hankealueita on yhteensä neljä. Yksi alueista sijoittuu Ajoksen pohjavesialueelle ja päähankealue, jonne sijoittuu pääprosessialue, rajautuu pohjavesialueeseen. Takalahden lounaispuolella sijaitsee lopputuotevarastoalue ja yksi hankealue sijaitsee Öljysatamankadun länsipuolella (Liite 2). 4.1 Topografia Hankealueella maanpinta vaihtelee melko paljon välillä Korkeimmillaan maanpinta on päähankealueen koillisosassa, jossa muutama mäki on tasolla +11 tai ylempänä. Maanpinta laskee yleisesti ottaen etelään/lounaaseen. Alimmillaan maanpinta on päähankealueen eteläosassa lampien läheisyydessä. Lopputuotevarastoalueella, maanpinta on luoteisosassa tasolla +1,33, josta se kohoaa loivasti kaakkoon tasolle +1,91. Pohjavesialueelle sijoittuvalla hankealueella maanpinta vaihtelee pääosin tasolla ,5. Aivan alueen luoteiskulmassa maanpinta kohoaa tasolle +11. Öljysatamankadun länsipuolella olevalta hankealueelta ei ole tarkkoja mittauksia, mutta maanpinta on koillisosissa todennäköisesti tasolla noin +7 ja laskee kohti lounasta tasolle noin +2. Hankealue on ollut osittain soranottoaluetta ja siitä syystä maanpintaa alempana olevia kuoppia on päähankealueen keski- ja pohjoisosissa sekä pohjavesialueelle sijoittuvalla hankealueella. 4.2 Geologia ja hydrogeologia Päähankealueella ja Takalahden lounaispuolella on tehty pohjatutkimuksia vuonna 2013 Geotek Oy:n toimesta. Geobotnia Oy:n raportissa on kuvattu tarkemmin tehdyt tutkimukset ja esitetty tulokset piirustuksissa (Geobotnia, 2013). Kairauspisteet 5-31 sijaitsevat päähankealueella ja kairauspisteet lopputuotevarastoalueella. Lisäksi Geo-Work Oy:n toimesta on tehty näillä alueilla maatutkaluotauksia. Kahdelta uudemmalta hankealueelta ei ole tehty vastaavia tutkimuksia Maa- ja kallioperä Hankealue sijaitsee pääosin harjualueella, jossa on harjoitettu maa-ainesten ottoa. Maaperää on tutkittu painokairauksilla ja maanäytteillä. Kalliopinnan sijaintia on tutkittu porakonekairauksilla (Geobotnia, 2013). Kallioperä on hankealueilla migmatiittista tonaliittia. Päähankealueen pohjois-lounaisosassa maaperä on keskitiivistä tiivistä hiekkaa. Lounaisosassa hiekkakerros ulottuu noin 6 10 metrin syvyydelle maanpinnasta. Pohjoisessa hiekkakerroksen paksuus on 0 6 metriä. Pohjoisosassa ja eteläosassa on myös havaittu silttisiä kerroksia. Etelä-koillisosassa maaperä on hienoa hiekkaa, joka on keskitiivistä 19 (39)

26 tiivistä. Hienon hiekan kerros ulottuu n. 2 8 metrin syvyydelle maanpinnasta. Hiekkakerrosten alapuolella on keskitiivistä tiivistä moreenia noin 4 18 metrin paksuudelta. Maapeitteessä on paljon kivisiä kerroksia. Kallionpinta sijaitsee n metrin syvyydellä maanpinnasta. (Geobotnia, 2013). Hankealueella, jonne sijoittuu lopputuotevarastoalue, kallionpinta sijaitsee noin 7 8 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maanpinta ja kallionpinta kohoavat loivasti kaakkoon. Maaperä on alueella keskitiivistä tiivistä moreenia noin 4,5 5,5 metrin paksuudelta ja sen alla esiintyy keskitiivistä moreenia noin 2,5 metrin paksuudelta. (Geobotnia, 2013). Öljysatamankadun länsipuolella olevalla hankealueella pintamaalajina esiintyy hiekkaa ja hiekkamoreenia. Alueelta ei ole tehty kairauksia, mutta koekuopista on saatavilla tietoa maaperästä noin 3 metrin syvyydelle saakka (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016). Hankealueen koillisosassa 3 metrin syvyyteen asti esiintyy hiekkaa. Keskivaiheilla esiintyy metrin paksuisen hiekkakerroksen alla silttistä hiekkaa. Aivan lounaiskärjessä esiintyy noin metrin silttistä moreenia ja sen alla tiivistä silttiä. Näiden välisellä alueella maaperä on 3 metriin asti hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Lisäksi tietoa on saatavilla Öljysatamankadun itäreunalta hankealueen vierestä tehdyistä kairauksista (Geobotnia, 2013). Tien itäreunalla kallionpinta on ollut korkeimmillaan koillisosassa ollen noin 7,5 metrin syvyydellä maanpinnasta ja matalimmillaan Murhaniementien pohjoispuolella ollen noin 22 metrin syvyydellä. Muilla alueilla Öljysatamankadun itäreunalla kallionpinta on noin metrin syvyydellä maanpinnasta. Tien itäreunalla keskitiivis tiivis hiekkakerros ulottuu noin 2-10 metrin syvyydelle maanpinnasta. Sen alapuolella on keskitiivistä tiivistä moreenia noin 6-17,5 metrin paksuudelta paksuimpien kerrosten sijaitessa Murhaniementien pohjoispuolella. Hankealueen koilliskärjessä Öljysatamankadun itäreunalla maaperä on keskitiivistä tiivistä moreenia noin 7,5 metrin paksuudelta. Pohjavesialueelle sijoittuvalta hankealueelta ei ole tehty kairauksia tai muita pohjatutkimuksia. Alueelle tehdyistä koekuopista on saatavilla tietoa maaperästä noin 3 metrin syvyydelle saakka (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016). Ajoksen pohjavesialueen maaperä on yleisesti enimmäkseen moreenia, hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesikerroksessa materiaali on pääsääntöisesti tiivistä ja hyvin vettä johtavat kerrokset ovat vähäisiä. Hankealueen ympäristössä maakerrokset ovat suhteellisen paksuja, mutta sisältävät paljon hienoainesta ja vedenjohtavuus on heikko. Hankealue sijaitsee osittain soranottoalueella. Aivan hankealueen ja Murhaniementien lounaispuolelta tehdyissä kairauksissa (Geobotnia, 2013) kallionpinta on noin 13,5 metrin syvyydessä maanpinnasta ja noin 9 metriä paksun keskitiiviin hienohiekkakerroksen alla on noin 3,5 metriä paksu keskitiivis tiivis moreenikerros. Aivan hankealueen keskiosan länsipuolella kallionpinta on noin 12,5 metrin syvyydessä maanpinnasta ja alueella on noin 6 metriä paksu keskitiivis hienohiekkakerros ja sen alapuolella noin 6,5 metriä paksu keskitiivis tiivis moreenikerros. Hankealueelle tehdyissä 3 metriä syvissä koekuopissa maaperä on pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016). 20 (39)

27 4.2.2 Orsi- ja pohjaveden muodostuminen, korkeus, virtaus Yksi hankealueista sijoittuu Ajoksen pohjavesialueelle ja päähankealue rajautuu pohjavesialueeseen. Ajoksen pohjavesialue ( ) on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I) (Kuva 7). Hankealueista kaksi sijoittuu entiselle maa-ainesalueelle. Paljailla ja tasaisilla maa-aineksen ottoalueilla haihdunta ja pintavalunta ovat pientä, joten laajat soranottoalueet ovat lisänneet jonkin verran muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjavedenpinta on hankealueilla suhteellisen lähellä maanpintaa. Hankealueet tullaan pinnoittamaan yhteensä noin 45 ha suuruiselta alueelta, joista Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha (Kuva 2). Pohjavesialueelle tuleva päällystettävä hankealue sijoittuu pohjavesialueen reunaosiin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Alueella vedenjohtavuus on heikko ja näin ollen vaikutus pohjavesialueella muodostuvaan pohjaveteen on arvioitu pieneksi. Ajoksen pohjavesialueen länsiosissa olevan maa-ainesalueen keskivaiheilla kulkee todennäköisesti pohjois-eteläsuuntainen vedenjakaja noin 200 metrin päässä hankealueesta. Oletetun vedenjakajan suunnalla tehtyjen kairausten perusteella alueella ei ole merkittäviä hyvin vettä johtavia pohjavesikerroksia ja kallionpinta on alueella ympäröiviä alueita korkeammalla (Lapin ELY-keskus 2011). Alueen pohjavesikerroksessa materiaali on pääsääntöisesti tiivistä ja hyvin vettä johtavat kerrokset ovat vähäisiä. Pohjavesialueen länsiosan pohjavedet ovat selvästi muita alueita alempana. Maa-ainestenottoalueen länsiosista pohjaveden virtaus ei suurillakaan vedenottomäärillä suuntaudu vedenottamoille, eikä alueiden välillä ole välttämättä hydraulista yhteyttä (Ramboll 2010). Arvioidun vedenjakajan ja hankealueen välisellä alueella olevissa havaintopisteissä (KAUP3,-4, -5,- 6) pohjavedenpinta oli ( ) tehdyissä mittauksissa tasolla +4,37 +6,01. Tutkitun vedenottopaikan alueella pisteessä UP620 pohjavedenpinta oli tasolla +3,5 ja pisteessä UP620.2 tasolla +3,33. Päähankealueen keskivaiheella pisteessä KAUP2 pohjavedenpinta oli tasolla +2,65 ja alueen koillispuolella pisteessä KAUP1 tasolla +2,25. Päähankealueen länsireunalla pisteessä YMP60 pohjavesi oli tasolla +2,08. Päähankealueella Takalahtea lähimpänä olevissa koekuopissa pohjavesi tihkui kuopan pohjalta 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavedenpinta on Takalahden pohjoispuolisella alueella ollut keskimäärin tasolla +1,0 +1,4 (WSP, 2012). Läntisimmän hankealueen itäreunalla pisteessä YMP55 pohjavedenpinta oli tasolla +2,28. Alueella ei ole muita havaintopisteitä. Alueen koekuopissa pohjavedenpinta on arviolta 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Yhdessä pisteessä maa oli märkä pinnasta asti ja kuoppa täyttyi vedellä. Takalahden lounaispuolella olevalla hankealueella ei ole pohjaveden havaintopisteitä. Alueen lounaisosasta tehdyssä koekuopassa pohjavedenpinta on arviolta 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016). Pohjaveden päävirtaussuunta on vedenjakajan alueelta kohti idässä olevaa vedenottamoa (PV2) ja kohti länttä. Pohjavesialueelle sijoittuvalla hankealueella sekä päähankealueella päävirtaussuunta on edelleen länteen, mutta pohjavettä virtaa myös todennäköisesti lounaaseen ja purkautuu pohjavesialueen reunoilta. Pohjaveden virtaus päättyy Ajoksen alueelta luonnostaan mereen useasta eri purkautumiskohdasta, joiden sijainti ei ole tiedossa. 21 (39)

28 Rannassa pohjavedenpinta yhtyy meren pinnan tasoon. Eteläosissa pohjavedenpinta noudattelee oletettavasti lampien vesipintaa. Päähankealueen lounaiskulmassa tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon kohti Takalahtea ja samalla poispäin pohjavesialueelta (Pöyry 2012). Ajoksen pohjavesimuodostuman on arvioitu jakautuvan monimutkaisesti useisiin pienempiin virtausvyöhykkeisiin (Lapin ELY-keskus 2011). Hankealueilta ei ole todettu pohjaveden virtausta kohti nykyisiä tai tutkittuja vedenottamoita. Olemassa olevan hydrogeologisen tiedon perusteella Ajoksen pohjavesialueen länsiosa ei ole nykyisten vedenottamoiden valuma-aluetta. Hankealuetta lähestytään Ajoksentietä pitkin. Kemikaalien kuljetukset laitosalueelle tehdään joko olemassa olevaa Öljysatamankatua tai uutta tielinjausta Sotavangintietä käyttäen. Niin Ajoksentie, Öljysatamankatu sekä Sotavangintie sijaitsevat luokitellulla pohjavesialueella. Orsivettä ei ole havaittu. 4.3 Hydrologia Hankealueen eteläosissa sijaitsee kaksi lampea. Lammet ovat vanhaa merenpohjaa, mutta ne eivät ole kosketuksissa mereen. Lampien pohjien tasot ovat suurimmaksi osaksi tasovälillä (N60), ja syvimmillään tasolla (WSP, 2012) Vesistöt ja niiden käyttömuodot, virtaussuunta, tyyppi ja pohjan taso suhteessa kohteen maanpinnan tasoon Forest Btl YVA-selostuksessa (WSP, 2012) on tarkasteltu Takalahden tilaa. YVAselostuksessa todetaan seuraavaa Takalahden vesistöstä: Satama-alueen läheisyydessä sijaitsee kaksiosainen vesistö, Takalahti. Vesistö on aikoinaan edustanut maankohoamisen aikaansaaman flada-kluuvijärvi -kehityssarjan myöhäisintä vaihetta, jossa yhteys mereen on lähes umpeutunut. Takalahti on kuitenkin erottunut merestä 1960-luvun alkupuolella vesistön eteläpuolelle rakennetun pengertien seurauksena. Rakentamisen jälkeen maa on alueella nousut noin 0,50 metriä, mistä johtuen vesistö on selvästi merenpintaa ylemmällä tasolla. Takalahden vedenpintaa pidetään siis yllä keinotekoisesti. Maankohoamisen aikaansaaman luonnollisen sukkession myötä vesistö olisi ilman pengertietä lähes umpeenkasvanut ja selvästi pienialaisempi. Pengertien ali kulkee halkaisijaltaan 800 mm oleva rumpu, joka yhdistää vesistön länsipuolisen osan mereen. Rumpu on kuitenkin niin korkealla, ettei vesimassa pääse purkautumaan sen kautta mereen. Takalahteen pääsee yhä tulvimaan merivettä kovien etelänpuoleisten myrskyjen aikana, jolloin merenpinta nousee huomattavan korkealle Perämeren pohjukassa. Viimeksi näin kova myrsky osui alueelle , jolloin merenpinta oli Kemissä tasolla +130 cm. Takalahden eteläpuolella kulkeva pengertie on noin tasolla +110 cm. 22 (39)

29 Takalahden sijainti sataman öljyvarastoalueen ja alueen muun teollisuuden vaikutusalueella on oletettavasti vaikuttanut myös vesistön vedenlaatuun. Takalahteen on tiettävästi johdettu sade- ja hulevesiä esimerkiksi öljyisten maiden kompostointikentältä ja Kuusakoski Oy:n kierrätysterminaalin alueelta. Sade- ja hulevedet on käsitelty öljynerottimin ainakin Kuusakosken terminaalialueella ennen johtamista Takalahteen johtavaan avo-ojaan. Morfologiasta johtuen Takalahti on hyvin matala vesistö, keskisyvyys on alle metrin. Vesistö on myös hyvin ruovikoitunut ja kasvittunut; lähes koko vesistö on ruskoärviän (Myriophyllum alterniflorum) valtaamaa ja rannat ovat kasvaneet umpeen järviruokoa (Phragmites australis). Takalahden aluetta ei ole aikaisemmin kartoitettu, joten sen tilasta ei ole ollut kovin tarkkoja tietoja. Takalahden vesistöstä tehtiin vedenlaatuselvitys Vesistöstä otettiin vesinäytteet yhteensä 4 eri tutkimuspisteestä, jotka sijaitsivat eri puolilla vesistöä. Veden laadun vaihtelut eri näytepisteissä ovat pieniä läntistä osaa lukuun ottamatta. Veden huonompi laatu läntisellä alueella selittyy mm. rantojen soistuneisuudella ja järveen laskevien ojien vedenlaadulla. Vesistön länsiosassa vesi on esimerkiksi hieman sameampaa ja rautapitoisempaa verrattuna vesistön itäosaan. Myös mangaani- ja nitraattipitoisuudet sekä kokonaistyppi ja kokonaisfosfori ovat selkeästi korkeammat vesistön länsiosassa. Vesistön mataluudesta johtuen veden lämpötila oli tutkimusajankohtaan nähden melko korkea. Näytepisteiden V3 ja V4 pintavedessä todettiin hapen ylikyllästys (102,6 % ja 103,5 %), mikä viittaa runsaaseen levätuotantoon. Näytepisteissä V1 ja V2 happipitoisuus oli veden lämpötilaan nähden normaali. Talousvedelle asetetuissa laatuvaatimuksissa ja -suosituksissa (461/2000) on säädetty arvot mm. raudalle, mangaanille, sulfaatille, nitraatille ja kloridille. Näihin arvoihin verrattuna sulfaatti, nitraatti ja kloridipitoisuudet ovat suositusten mukaisia, mutta metallipitoisuudet ylittyvät Takalahden länsiosan V1 vesinäytteessä. Suosituksissa raudan enimmäisarvo on 200 μg/l ja mangaanin 50 μg/l. Veden ph on melko korkea, mutta on silti suositusten rajoissa (6,5 9,5). Vesistön ravinnetaso on kohonnut selvästi luonnontasosta. Pelkästään kokonaistypen ja -fosforin perusteella luokiteltuna Takalahden länsiosan ekologinen tila olisi välttävä/huono ja itäosan tyydyttävä/välttävä (Vuori ym. 2009). Vesistön kalastosta, pohjaeläimistöstä tai kasviplanktonlajistosta ei kuitenkaan ole olemassa tietoa, minkä vuoksi tarkkaa arviota vesistön ekologisesta tilasta ei voida tehdä. Veden lämpötila mitattiin yhteensä 8 pisteestä eri puolilta vesistöä. Lämpötila vaihteli pisteissä välillä 17,7 C ja 20,0 C. Mittaustulosten perusteella on selvää, ettei Takalahteen purkaudu pohjavettä ainakaan merkittävässä määrin. Pohjavesialueella tehtyjen tutkimus- 23 (39)

30 ten perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesialueen länsiosassa länteen, paikallisesti myös pohjoiseen. Pohjavesialueella sijaitsevan etelä-pohjois suuntaisen vedenjakajan länsipuolinen osa on vedenjohtavuudeltaan selvästi heterogeenisempi ja huonompi kuin itäinen osa, jolla vedenottamot sijaitsevat. Pohjaveden virtaus on siten alueella hidasta ja pohjavesiesiintymän antoisuus huono. Tämä tukee vesistötutkimuksen tuloksia. Etäisyys hankealueelta Perämeren rantaan on noin 500 metriä. Tehtaan jäähdytysvedet tultaisiin johtamaan Ajoksen satama-altaaseen Pohjaveden muodostumisalueet ja pohjavesialueet, vedenottamot, kaivot Seuraavassa kuvassa (Kuva 7) on esitetty Ajoksen yleiskaavan sekä sen yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella tehty pohjavesialueen rajaus. Punaisella viivalla on merkitty neljä hankealuetta. Tummansinisellä viivalla on merkitty Ajoksen pohjavesialueen raja yleiskaavassa. Ulompi vaaleansininen katkoviivalla kuvaa kaavoituksen yhteydessä tehdyssä selvityksessä (Ramboll, 2010) määriteltyä pohjavesialueen rajaa ja sisempi vaaleansininen katkoviiva pohjaveden muodostumisalueen rajaa. Samassa raportissa määritetty pohjavedenjakaja on merkitty kuvaan mustalla katkoviivalla. Lisäksi vedenottamoista on tietoa luvussa 1.3. Kuva 7. Pohjavesialueen raja suhteessa hankealueeseen. 24 (39)

31 4.4 Ihmisten tekemät aineiden kulkeutumisreitit Pinnoitettavien hankealueiden koko on yhteensä noin 45 ha, joista Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha. Pinnoitettavat alueet pienentävät aina pohjaveden muodostumista, mikäli syntyvät vedet ohjataan alueen ulkopuolelle eikä niitä imeytetä alueen maaperään. Pinnoitetuilla hankealueilla syntyvät vedet johdetaan Ajoksen pohjavesialueen ulkopuolelle, mikä pienentää paikallisesti pohjaveden muodostumista. Pohjavesialueelle sijoittuva hankealue pinnoitetaan vain osittain, mutta 4 ha alue pinnoitetaan kokonaan. Laskennallisesti Ajoksen pohjavesialueella muodostuu pohjavettä sadannasta noin m 3 /d, mikä tarkoittaa, että noin 4 ha suuruisella alueella muodostuu pohjavettä noin 30 m 3 /d. Päällystettävä hankealue sijoittuu pohjavesialueen reunaosiin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, joten vaikutus pohjavesialueella muodostuvaan pohjaveteen on laskennallista määrää huomattavasti pienempi. Hankealueelta ei ole myöskään todettu pohjaveden virtausta kohti nykyisiä tai tutkittuja vedenottamoita. Pohjavesialueella olevat vedenottamot sijoittuvat oletetun vedenjakajan taakse, joten hankealueiden päällystämisellä ei arvioida olevan vaikutusta nykyiseen vedenottoon. Lisäksi tutkitun vedenottopaikan ympäristön huonon vedenjohtavuuden ja pohjaveden virtaussuunnan seurauksena pinnoitus ei todennäköisesti vähennä pisteestä (UP620) saatavan pohjaveden määrää. Alueella pohjaveden päävirtaussuunta on kohti länttä mutta runsas vedenotto saattaa vaikuttaa pohjaveden virtauksiin pumppauspaikan ympäristössä. Tutkitun vedenottamon (UP620) alueella tehty koepumppaus ei vaikuttanut juuri lainkaan alueella sijaitsevien pohjaveden tarkkailuputkien vesipintoihin, mikä on selitettävissä maakerrosten vaihtelevuudella ja huonolla vedenjohtavuudella (Lapin ELY-keskus 2011). Suurin osa pinnoitetuista alueista tulee sijoittumaan Kemin yleiskaavassa esitetyn pohjavesialuerajauksen ulkopuolelle, eikä näin vaikuta pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrään. Päähankealueella maa-ainesalueen länsiosassa esiintyy paksuja maakerroksia, mutta ne on todettu heikosti lajittuneiksi ja heikosti vettä johtaviksi. Alueella pohjavesi virtaa pääosin länteen ja kaakkoon eli poispäin Ajoksen pohjavesialueesta. Hankealueilla syntyvan pohjaveden määrää ei tarkkaan tiedetä, mutta päähankealueella sijaitsevasta pisteestä UP 623 on saatu pumpattua laadultaan huonohkoa vettä noin 86 m 3 /d (Lapin ympäristökeskus 2007). Tämä aluetta ei käytetä vedenhankintaan ja se tulee jäämään pinnoitettavan alueen alle. Raportin liitteessä 14 on esitetty tarkempi selvitys pinnoitettavien alueiden vaikutuksesta pohjaveden muodostumiseen biojalostamon hankealueella. 25 (39)

32 5 ARVIO TIEDON RIITTÄVYYDESTÄ 5.1 Päähankealueen osa-alue 1 Alueen maaperään on kunnostettu massanvaihdolla vuosien aikana. Öljypitoisia massoja kaivettiin tonnia ja niitä on kompostoitu tontilla vuoteen 2011 saakka. Alueen maaperän kunnostustavoite oli määritetty öljyhiilivedyille mg/kg C10 - C40. Kunnostustavoite saavutettiin kaivannon pohjassa, mutta kaivannon seinämiin jäi kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Pohjaveden osalta kunnostustavoite öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksille oli 1 mg/l. Alueella oli kunnostuksen aikana 5 pohjavesiputkea HP1 HP5. Kunnostuksen aikana vuosina 2010 ja 2011 tehdyssä vesinäytteenotossa tavoitepitoisuudet ylittyivät putkissa HP4 max. 4,8 mg/l ja HP5 max. 2,9 mg/l. Pohjavesiputki HP4 oli sijoitettu aumojen läheisyyteen ja on arvioitu, että kompostiaumasta on voinut päästä öljyistä vettä putkeen. Alueelle on tehty ELY-keskuksen lausunnon edellyttämä pohjavesinäytteenotto kesäkuussa 2013 ja siitä on laadittu raportti (Oy Teboil AB:n pohjaveden laadun tarkkailuraportti, FCG ) Otettujen vesinäytteiden pitoisuudet alittivat tavoitepitoisuudet. Putkesta HP4 ei saatu näytettä, koska se oli tuhoutunut. Raportin mukaan alueen pohjavesi on puhdistunut ja jatkotoimenpiteitä ei alueella tarvitse tehdä. Putkista on tarkoitus ottaa vielä lopetusnäytteet vuoden 2016 aikana (Vesa-Matti Määttä, sähköpostiviesti ). Öljypitoinen pohjavesi on voinut kulkeutua kohteesta pohjaveden mukana alueen ulkopuolelle. Pohjaveden kulkeutumissuunta ei ole tiedossa. Alueella 2 pohjaveden on arvioitu kulkeutuvan kaakkoon. Arvio tiedon riittävyydestä pohjaveden öljypitoisuuksien osalta ei ole riittävä. Alueelle tehdään loppuselvitys, josta saataneen lisätietoa pohjavesien tilasta. Päähankealueen osa-alue 1 tullaan saattamaan nykyisillä puhdistustoimenpiteillä Lapin ELY-keskuksen määrittämien kunnostustavoitteiden mukaiseen tilaan. 5.2 Päähankealueen osa-alue 2 Alueella 2 on tehty pilaantuneisuustutkimuksia ja alueen keskiosa on todettu öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi. Pilaantunut alue sijoittuu alueen keskiosiin rajautuen lounaisosasta Baltic Tankin alueeseen. Kohteen maaperä on tarkoitus kunnostaa, ja kunnostus oli käynnissä kohdekatselmuksen aikana. Ohjearvot ylittäviä öljypitoisia massoja on alueella arviolta m 3 ktr ja öljyhiilivetyjen kokonaismäärä karkeasti arvioituna kg. Alueen pohjavedessä ei ole havaittu merkittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Pohjaveden arvioitu kulkeutumissuunta on kakkoon, poispäin pohjavesialueesta (Pilaantuneisuustutkimus, Pöyry ). 26 (39)

33 Alueella on tehty pilaantuneisuustutkimuksia kolmeen eri otteeseen. Tutkimuksien perusteella voidaan alueen perustilan olevan suhteellisen hyvin tiedossa tämän selvityksen tekohetkellä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen tilanne muuttuu maaperässä olevien öljyhiilivetypitoisuuksien osalta. Kunnostuksesta tullaan laatimaan toimenpideraportti, mistä selviää maaperään jääneet pitoisuudet. Päähankealueen osa-alue 2 tullaan saattamaan nykyisillä puhdistustoimenpiteillä Lapin ELY-keskuksen määrittämien kunnostustavoitteiden mukaiseen tilaan. 5.3 Muu hankealue Ei tiedossa olevia pilaantuneita alueita tai riskikohteita. Alueella on tehty soranottoa ja työkoneista syntyneitä öljypäästöjä on voinut tapahtua. Lisätiedon saamiseksi alueelle tehtiin katselmus kesällä 2016 ja alueelle laadittiin tutkimusohjelma tarkentavalle maaperä- ja pohjavesitutkimukselle. Tutkimukset tehtiin syyskuussa Raportti havainnoista on esitetty liitteessä Arvio olemassa olevan tiedon käyttökelpoisuudesta Olemassa oleva tieto on käyttökelpoista. 27 (39)

34 6 YMPÄRISTÖTEKNISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOKSET Liitteessä 10 on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n päivätty raportti Tehdasalueen maapohjan perustilaselvitys, Raportti P Kyseinen selvitys on tehty alueille, joilta ei historiatietojen selvityksen perusteella ole ollut riittävästi tietoja saatavilla. 6.1 Menetelmien kuvaus Maaperänäytteet Maanäytteenotto suoritettiin kaivinkoneella tehdyistä koekuopista. Koekuopat ulotettiin noin kolmen metrin syvyyteen maanpinnasta. Alueelta otettiin maaperänäytettä 29 koekuopasta, näytepisteet K1-K29. Maanäytteet tutkittiin näytteenoton yhteydessä aistinvaraisesti. Kaikki maanäytteet mitattiin lisäksi röntgenfluoresenssi-kenttäanalysaattorilla (NITON) raskasmetallien As, Cu, Pb ja Zn toteamiseksi. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa haihtuvat hiilivedyt (C5-C10 + BTEX) (5 kpl), öljyhiilivedyt (C11-C40) (14 kpl), PAH-yhdisteet (2 kpl) sekä raskasmetallipitoisuudet (22 kpl). Laboratorioanalyysit tehtiin Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Pohjavesinäytteet Pohjavesinäytteet otettiin noutimella (bailer) kahdesta olemassa olevasta tarkkailuputkesta (HP2 ja KAUP4). Putkien vesipinnat mitattiin ja vettä tyhjennettiin kolme kertaa putken vesitilavuuden verran ennen näytteenottoa. Näytteet toimitettiin laboratorioon kylmälaukussa. Putkea HP4 ei maastosta löydetty ja putken HP3 lukko oli ruostunut kiinni. Liitteen 10 raportissa olevassa liitteessä 5 on esitetty Kemin Vesi Oy:n suorittamien pohjavedenhavaintoputkien pinnankorkeusmittauksia vuosilta Tutkimusalueelle sijoittuvien havaintoputkien sijainnit on esitetty kartalla piirustuksessa YMP.P30713_2 (Liite 10). Näytteistä analysoitiin laboratoriossa haihtuvat hiilivedyt (C5-C10 + BTEX), öljyhiilivedyt (C11-C40) sekä raskasmetallipitoisuudet. Laboratorioanalyysit tehtiin Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Sedimenttinäytteet Sedimenttinäytteitä otettiin kahdesta pisteessä Takalahdesta sekä yhdestä oja pisteestä. Takalahden näytteet otettiin veneestä sedimenttisyvyyksiltä 0 10 cm ja cm. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa haihtuvat hiilivedyt (C5-C10 + BTEX) (3 kpl), öljyhiilivedyt (C11-C40) (5 kpl), raskasmetallipitoisuudet (3 kpl), TOC (2 kpl) sekä savespitoisuus (< 2 µm) (2 kpl). Laboratorioanalyysit tehtiin Takalahdesta otettujen näytteiden osalta SGS Oy:n laboratoriossa Kotkassa ja ojasedimenttinäytteen osalta Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. 28 (39)

35 6.2 Näytteenottopöytäkirjat, kenttämittausten tulokset, kalibroinnit, laadunvarmistus, analyysitodistukset Maaperänäytteet Maanäytteissä todettiin kenttämittausten perusteella kahdessa näytteessä alemman ohjearvotason ylittävä kromipitoisuus (K13/1,0 2,0 278 mg/kg ja K17/0,0 1,0 250 mg/kg) Lisäksi todettiin kynnysarvotason ylittäviä kupari-, kromi- ja nikkelipitoisuuksia useassa tutkimuspisteessä. Havaitut koholla olevat pitoisuudet kuvaavat todennäköisesti alueen maaperän luonnollisia metallipitoisuuksia. Lisäksi kromin ja nikkelin osalta myös mittausepätarkkuus xrf-mittarin näyttämissä pitoisuuksissa on mahdollinen ja sitä tukevat useat xrftulosta huomattavasti pienemmät laboratorion analyysitulokset. Aistinvaraisten havaintojen osalta havaittiin öljyyn viittaavaa lievää hajua ainoastaan tutkimuspisteessä K20. Maanpäällistä nuhjaantuneisuutta havaittiin pisteissä K13 (asfaltin paloja, tms.) ja K28 (laudan kappaleita). Tutkimuksen perusteella kohteessa ei ole pilaantunutta maata. Muutamissa pisteissä todettiin metallien kynnysarvojen ylityksiä, joista useimmat selittyvät joko luonnollisella alkuperällä tai menevät analyysin virhemarginaalin sisään. Pohjavesinäytteet Metallipitoisuudet Metallien liukoiset pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristölaatunormit (Vna 341/2009) molemmista ohjavesiputkista otetuissa näytteissä. Ainoastaan koboltin pitoisuus havaintoputkessa HP2 ylitti ympäristönlaatunormin (tulos 3,3 µg/l, normi 2,0 µg/l). Pohjavesinäytteissä todettiin kohonneita metallien kokonaispitoisuuksia useiden haitta-aineiden osalta (As, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) molemmista pohjavesiputkista otetuissa näytteissä. Suurin osa pohjavesinäytteissä havaituista metallipitoisuuksista esiintyy kiinteässä muodossa kiintoaineeseen sitoutuneena, koska samoista näytteistä todetut liukoiset pitoisuudet ovat pieniä. Öljyhiilivetypitoisuudet Vesinäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet (C10-C21) alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat. Bentseenin pitoisuus havaintoputkessa HP2 entisellä öljyvarastoalueella ylitti ympäristönlaatunormin (tulos 210 µg/l, normi 1,0 µg/l). Sedimenttinäytteet Aistinvaraisten havaintojen perusteella Takalahden läntisestä osasta otetussa sedimenttinäytteessä S1 (vesisyvyys n 1,5 m) havaittiin öljyyn viittaava musta väri sedimenttisyvyydellä 0,0-0,2 m, mutta ei hajua. Näytepisteessä S2 (Takalahden itäisempi osa, vesisyvyys 29 (39)

36 n. 2,5 m) todettiin voimakasta rikkivedyn hajua molemmilta näytesyvyyksiltä (0,0-0,1 m ja 0,1-0,3 m) otetuissa näytteissä. Takalahden veden todettiin olevan hyvin kirkasta, mikä viittaa veden korkeaan ph-arvoon. Ojasta suunnittelualueen keskellä olevasta ojasta otettiin lisäksi sedimenttinäyte S3 lapionäytteenä (vesisyvyys 0,5 m). Orgaanisen pohjasedimentin (paksuus 0,10 m) alla todettiin hiekkasorakerros. Näytteessä ei aistinvaraisesti todettu pilaantumiseen viittaavia havaintoja. Kaikkien sedimenttinäytteiden metallipitoisuudet alittivat kynnysarvotason. Myös kevyiden hiilivetyjen (C5-C10) ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet alittivat kynnysarvon. Takalahdesta otetuissa sedimenttinäytteessä S1 (syv. 0,0-0,1 m) todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus keskitisleitä C20-C40 (620 mg/kg). Alemmasta kerroksesta otetussa näytteessä (0,1 0,3 m) ei esiintynyt öljyhiilivetyjä. Liitteen 10 raportin liitteissä 2-5 on esitetty tutkimustulosten yhteenvetotaulukot sekä laboratorioiden analyysitodistukset. 6.3 Näytepisteiden paikkatieto Liite 10 sisältää piirustuksen YMP.P30713_2 Näytepistekartta (liitteen 10 raportin viimeinen sivu). 6.4 Analyysimenetelmät Analyysimenetelmät on kuvattu liitteen 10 raportissa ja sen liitteissä. 6.5 Aineiston käsittelymenetelmät Aineiston käsittelymenetelmät on esitetty liitteen 10 raportissa ja sen liitteissä. 6.6 Tutkimustuloksiin liittyvä epävarmuus ja rajoitukset Kaupungin geodeetin mukaan tutkimusalueilla ei ole ollut aikaisemmin toimintaa/rakennuksia, pois lukien soranotto tutkimusalueen itäosassa. Alueen historiatiedoissa voi olla puutteita. Tutkimuspisteet sijoittuvat pääosin koskemattomille maa-alueille, joissa ei ole ollut rakentamis- tai muuta maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. Koska alueen länsipuolisella alueella on runsaasti teollisuutta (satama ja öljysatama), tutkimuspisteiden välisillä alueilla 30 (39)

37 voi maaperässä olla korkeampia pitoisuuksia tai eri haitta-aineita kuin tutkimuksessa todettiin. Myös pistemäisten pilaantumien siintyminen tutkimuspisteiden välissä on mahdollista, esimerkiksi maa-aineksenottoalueella, jossa on liikkunut ja mahdollisesti huollettu maansiirtokoneita ja kuljetuskalustoa. Tutkimuspisteiden kenttätesti- ja laboratoriotulokset antavat varsin yhdenmukaisen kuvan alueen ympäristöteknisestä laadusta, eikä tutkimuspisteiden väliin mahdu laajoja pilaantuneita alueita. Tutkimuspisteiden lukumäärä (29 koekuoppaa) on riittävä alueen kokoon ja tulosten yhdenmukaisuuteen suhteutettuna. Näytteenoton on suorittanut FCG:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Näytteiden analysointi suoritettiin akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteenotossa tai analytiikassa tapahtuneen virheen todennäköisyys on pieni. Laboratorion ilmoittamat analyysien määritysrajat ja virhemarginaalit on esitetty laboratorion analyysitodistuksissa (liite 10). 31 (39)

38 7 KÄSITTEELLINEN MALLI Käsitteellinen malli laaditaan, kun riittävät tiedot alueesta on olemassa. Käsitteellisen mallin laadinnassa on käytetty tietoa alueen maaperä- ja pohjavesioloista. Tietoa on saatu alueelta tehdyistä tutkimuksista sekä karttatarkastelusta. Käsitteellisen mallin laadinnassa on käytetty tulevalla tehdasalueella varastoitavia ja syntyviä haitta-aineita. Kohteessa varastoitavista kemikaaleista sekä lopputuotteista valittiin merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi biodiesel ja biobensiini, niiden ympäristö- ja kulkeutuvuusominaisuuksien perusteella. Käsitteellinen malli laadittiin neljälle mahdollisen päästölähteen alueelle. Mallissa otettiin huomioon myös Ajoksen pohjavesialueen sijainti osittain hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi huomioitiin tutkittu vedenottopaikka. Malli laadittiin pohjavesialueelle sijoittuvalle hankealueelle sekä kemikaalivaraston, jätevedenpuhdistamon ja lopputuotevaraston alueille. 7.1 Yleinen koko kohdetta kuvaava malli Yleinen koko kohdetta kuvaava malli laadittiin karttaesityksenä (Kuva 8). Karttaan on merkitty hankealueet, pohjavesialueen raja, arvioitu kalliokynnys sekä arvioidut pohjaveden virtaussuunnat. Mallin tarkkuuttaa heikentää pohjavesitiedon puuttuminen osalta hankealueista. Malliin on merkitty arvioidut pohjaveden päävirtaussuunnat. Maakerrokset ovat alueella suhteellisen paksuja, mutta sisältävät paljon hienoainesta ja vedenjohtavuus on heikko. Pohjavesimuodostuman on arvioitu jakautuvan monimutkaisesti useisiin pienempiin virtausvyöhykkeisiin. 32 (39)

39 Kuva 8. Yleinen koko kohdetta kuvaava malli. 7.2 Yksittäisiä päästöjä tai muita yksityiskohtia kuvaavat mallit Pohjavesialueelle sijoittuvan hankealueen poikkileikkauskuva on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9). Poikkileikkauskuva on länsi-itä suuntainen ulottuen arvioidun vedenjakajan länsipuolelta päähankealueen länsireunaan. Hankealueelle on suunnitteilla ohjaushuone, toimistoja, laboratoriot, kytkinlaitos sekä varaosa- ja huolto-osasto. Alue on pääosin maaainestenoton tasaamaa. Alueella tullaan säilyttämään ainakin öljytuotteita sekä laboratoriokemikaaleja. Kemikaaleista on tarkempaa tietoa kemikaaliluettelossa (Liite 5). 33 (39)