Vapaaehtoisen A-kielen valintaopas 2015 3. luokkalaisten koteihin
2 Sisällysluettelo Kielitaito on tärkeä osa yleissivistystä...3 Peruskoulun kielet...4 Vapaaehtoinen A-kieli lisäkieleksi?...5 Kielten opiskelu vuosiluokilla 7. 9....6 Ranskan kieli...7 Ruotsin kieli...8 Saksan kieli...9 Venäjän kieli...10
Kielitaito on tärkeä osa yleissivistystä Kielten oppiminen kehittää luovuutta, oppimistaitoja ja antaa valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa, rikastuttaa ajattelua sekä kasvattaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Kielitaito parantaa opiskelu- ja työmahdollisuuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Huoltajat valitsevat yhdessä lastensa kanssa, mitä vapaaehtoisia kieliä lapsi opiskelee peruskoulussa. Kielivalinta tehdään opetuksen alkua edeltävänä keväänä. Tämä esite kertoo kielten opiskelusta sekä niistä vaihtoehdoista, joita Vantaalla on tarjolla vieraiden kielten opiskeluun. Valinnan tueksi mukaan on liitetty tietoa opiskeltavaksi tarjotuista kielistä. Vantaan perusopetuksen tavoitteena on turvata kaikkien oppilaiden englannin ja ruotsin kielten taito sekä lisätä muiden kielten osaajien määrää. Opetuslautakunnan vahvistaman kieliohjelman mukaisesti peruskouluissa opiskellaan kolmannelta vuosiluokalta alkavana, kaikille yhteisenä A-kielenä englantia. Neljänneltä vuosiluokalta alkavana, vapaaehtoisena A-kielenä on mahdollisuus opiskella ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. Ruotsin kielen opiskelu alkaa viimeistään 7. vuosiluokalla. Vuosiluokilla 7. 9. koulut tarjoavat opiskeltavaksi opetussuunnitelmansa mukaisesti valinnaisia B2-kieliä. Lisäksi kaikki peruskoulut voivat sisällyttää valinnaisaineiden tarjontaan lyhyitä kielikursseja. Kieliä voi opiskella myös joidenkin koulujen kerhoissa. Kielten opiskelu on palkitsevaa Vieraan kielen opiskelua toteutetaan leikkimällä, laulamalla ja pelaamalla erilaisia pelejä sekä käyttämällä opittua kielitaitoa monipuolisesti puhumalla, kuuntelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla. Lisäksi tutustutaan eri maihin, ihmisiin ja kulttuureihin, etsitään tietoa internetistä, käydään keskusteluja opiskeltavalla kielellä sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa sekä vertaillaan eri kielten yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia. Vieraita kieliä opiskellessaan oppii paljon muutakin: esiintymistaitoja ja itsenä ilmaisua, tiedon hakua, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, vastuun ottoa ja elekielellä ilmaisua. Lomakkeen palauttaminen Keskiaukeamalla on lomake vapaaehtoista A-kieltä valitseville kolmasluokkalaisille. Lomake palautetaan omalle opettajalle perjantaina 23.1.2015. Jotta varmistetaan, että kaikki huoltajat ovat nähneet esitteen, allekirjoitettu lomake pyydetään palauttamaan, vaikka vapaaehtoista kieltä ei valittaisikaan. 3
Peruskoulun kielet A-kieli = 3. vuosiluokalta alkava kaikille yhteinen kieli (Vantaalla englanti) vapaaehtoinen A-kieli = 4. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen kieli, nimitys muuttuu 7. vuosiluokalla valinnaiseksi A-kieleksi (Vantaalla ranska, ruotsi, saksa tai venäjä) B-kieli = 7. vuosiluokalla alkava kaikille yhteinen kieli (Vantaalla ruotsi) valinnainen B2-kieli = 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli (Vantaalla koulun opetussuunnitelmassa päätetty mikä tahansa kieli) Kielten opiskelu vuosiluokilla 1. 6. Jokainen koululainen opiskelee vähintään kaikille yhteistä A- ja B-kieltä peruskoulun aikana. Vantaalla tämä A-kieli on englanti. Sen opiskelu alkaa kolmannelta luokalta ja vuosiluokkien 3. 6. aikana sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Myös neljänneltä luokalta alkavaa vapaaehtoista A-kieltä opiskellaan vuosiluokkien 4. 6. aikana kaksi tuntia viikossa. Kaikki opiskelevat yhteisinä kielinä englantia ja ruotsia Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on määritelty, mikä taitotaso vastaa hyvää osaamista kussakin kielessä. Taitotasot on määritelty erikseen kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Lisäksi kielen opetukseen on määritelty tavoitteet kulttuuritaidoissa ja oppimaan oppimisessa. Valtakunnallisten perusteiden mukaan kaikkien A-kielten taitotason tavoite on sama kuudennen vuosiluokan lopussa riippumatta siitä, onko kielen opiskelu aloitettu kolmannelta vai neljänneltä luokalta. Lomake palautetaan omalle opettajalle pe 23.1.2015 4
Vapaaehtoinen A-kieli lisäkieleksi? Vapaaehtoisen A-kielen valintaa pohdittaessa on hyvä tiedostaa, että usein englannin kielen taitoa pidetään itsestään selvyytenä ja vasta muiden vieraiden kielten osaaminen luetaan esimerkiksi työnhaussa eduksi. Ennen valinnan tekemistä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon kokemukset, joita lapsella on vieraan kielen (englannin) opiskelusta. Toisaalta toisen vieraan kielen opiskelu voi sujua jopa paremmin kuin ensimmäisen kielen. Toisen vieraan kielen ottaminen opiskeluohjelmaan lisää viikoittaisten koulutuntien määrää, joten valinnan tulee olla lapselle mieluisa. A-kielen valinta tehdään koko perusopetuksen ajaksi. Sen opiskelu voidaan keskeyttää vain erittäin perustellusta syystä. Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu 7. 9.-luokilla sisältyy valinnaisaineille varattuun tuntikiintiöön. Vapaaehtoiset A-kielten valikko Kaikissa kouluissa on mahdollista valita vapaaehtoiseksi A-kieleksi ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan, jos saman kielen valinneita oppilaita on vähintään 18. Poikkeustapauksessa ryhmä voidaan perustaa myös tätä pienempänä. Alueen koulut voivat perustaa yhdessä kieliryhmän, mikäli ryhmän perustamiseen vaadittu oppilasmäärä täten täyttyy. Koulut sopivat keskenään, missä tiloissa ryhmä opiskelee. Kahden eri koulun kielivalintoja tehneistä oppilaista voidaan myös perustaa yhteinen kieliryhmä tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen. Tällöin opettaja on vuorotunnein läsnä koulujen ryhmissä. Opetus ja vuorovaikutus ryhmien välillä toteutetaan yhtäaikaisesti esimerkiksi skype-yhteyden avulla. Ryhmien muodostumisesta saa lisätietoja koulun rehtorilta kielivalintojen hakuajan päättymisen jälkeen. Miten toimia, jos kieliryhmää ei muodostu? Koulua on mahdollista vaihtaa, jos omassa koulussa ei opeteta haluttua kieltä, ts. ryhmää ei synny oppilaiden vähäisen kiinnostuksen vuoksi tai jos alueen koulut eivät perusta yhteistäkään ryhmää. Mikäli koulua halutaan vaihtaa kielen opiskelun takia, vastaa huoltaja vaihdosta mahdollisesti aiheutuvista koulumatkakustannuksista. Oppilaalla on kuitenkin oikeus maksuttomaan koululaismatkakorttiin, jos koulumatkan pituus on yli 5 km sekä uuteen kouluun että oppilaan omaan lähikouluun. Taksikuljetuksen voi saada vain, mikäli oppilas saisi lääkärin lausunnon perusteella kuljetuksen myös lähikouluunsa. Koulumatkaetuuden myöntämisperusteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.vantaa.fi/koulumatkat. 5
Kielten opiskelu vuosiluokilla 7. 9. Alaluokilla aloitettujen kielten opiskelu jatkuu yläluokilla. Vuosiluokalla 7 alkaa myös kaikille yhteisen B-kielen opiskelu. Se on Vantaalla suomenkielisissä peruskouluissa aina ruotsi. Jos ruotsi on oppilaan vapaaehtoinen A-kieli, sen opiskelu jatkuu yläluokilla valinnaisena A-kielenä. Tällöin B-kieleen varattuja tunteja voidaan hyödyntää eri tavoin: tunnit käytetään A-ruotsin opiskeluun tai oppilaalle voidaan tarjota muita valinnaisaineita B-kielen tuntien verran. Vapaaehtoisen A-kielen esittelytekstit alkavat sivulta 7 taa siksi pohtia jo alaluokilla. Vuosiluokkien 7. 9. koulut saattavat myös tarjota kielten lyhytkursseja, jotka ovat B2-kielten oppimäärää (4 vuosiviikkotuntia) suppeampia ja/tai kielten opiskelua kielikerhoissa. Vuosiluokkien 7. 9. koulussa mahdollisesti alkava valinnainen B2-kieli voi olla mikä tahansa valinnainen kieli, joka sisältyy koulun opetussuunnitelmaan. Ryhmän perustamiskoosta päätetään koulukohtaisesti, joten on mahdollista, ettei ryhmää vähäisen kiinnostuksen vuoksi synny. Kielen valinta kannat- Lisätietoja: Kielten opetuksesta ja kielivalinnoista saa lisätietoja lapsen koulusta. Sivistysvirastossa opetustoimen suunnittelija Lotte Koivulainen, p. (09) 8392 4299, 040 576 9241, lotte.koivulainen@vantaa.fi. Kielten esittelyt Seuraavilla sivuilla esitellään tarjolla olevia vapaaehtoisia A-kieliä. Tekstit on laadittu mm. Suomen Kieltenopettajien Liiton aineiston pohjalta. 6
Palautetaan kouluun 23.1.2015 mennessä.
Ranskan kieli - Français Ranska on maailmankieli Yli 200 miljoonaa ihmistä maailmassa puhuu ranskaa. Ranskankieliseen maailmaan kuuluu 70 maata kaikissa viidessä maanosassa. Ranska on englannin jälkeen toiseksi eniten opiskeltu vieras kieli. Ranska on Internetin kolmanneksi käytetyin kieli. Ranska kuuluu romaanisiin kieliin. Se on rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen. Ranskan avulla oppii helposti sen sukulaiskieliä espanjaa, italiaa, portugalia ja romaniaa, mutta myös englantia, sillä 50 % englannin sanastosta on peräisin ranskasta. Ranskan kieli tuo töitä Ranskan kielen taito avaa ovia yrityksiin kaikkialla maailmassa ja kaikissa ranskankielisissä maissa. Ranska on tärkeä maa maailmantaloudessa. Se on maailman johtavia maita monella talouselämän, tekniikan ja taiteen alalla, esimerkiksi avaruus- ja lentokoneteknologiassa ja lääketieteessä. Suomen työmarkkinoilla ei vielä ole tarpeeksi ranskan taitajia. Ranskaa osaavalla on yhdentyneessä Euroopassa etulyöntiasema. Yli 200 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa. Ranska on englannin jälkeen toiseksi eniten opiskeltu vieras kieli. Ranska on Internetin kolmanneksi käytetyin kieli. Ranska on kansainvälisten yhteyksien kieli Ranska on YK:n, Euroopan unionin, Unescon, Naton, Kansainvälisen olympiakomitean, Kansainvälisen Punaisen Ristin, ja monien muiden kansainvälisten organisaatioiden työkieli ja virallinen kieli. Suomella on lukuisia kehitysyhteistyöprojekteja ranskankielisten kumppaneiden kanssa. Ranska on maa, jonne muusikot, taidemaalarit, kirjailijat ja elokuvantekijät perinteisesti hakeutuvat. Je m appelle Minun nimeni on (oma nimi) 7
Ruotsin kieli - Svenska Työnantaja arvostaa ruotsin kielen taitoa Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Tästä johtuen ruotsi on suomen jälkeen työelämämme tärkein kieli. Moniin valtion ja kunnan virkoihin on edellytyksenä ruotsin kielen taito. Lisäksi ruotsia tarvitaan kaupan, teollisuuden, kulttuurin ja politiikan alalla sekä palveluammateissa. Opiskelumahdollisuudet lisääntyvät Omassa maassamme on ruotsinkielisiä korkeakouluja ja useita muita oppilaitoksia, joihin myös suomenkieliset ruotsia osaavat voivat pyrkiä. Ruotsin oppilaitoksissa on runsaasti suomalaisia opiskelijoita. Monet yhteistyöohjelmat tarjoavat työ- ja opiskelumahdollisuuksia Pohjoismaiden nuorille. Kotimaisen korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin kielen taitoa. Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Tästä johtuen ruotsi on suomen jälkeen työelämämme tärkein kieli. Moniin valtion ja kunnan virkoihin on edellytyksenä ruotsin kielen taito. Pohjoismaisen yhteistyön kieli on ruotsi Meitä pohjoismaalaisia on yli 20 miljoonaa. Pohjoismaiden kontaktit ovat jokapäiväisiä. Siksi Suomi tarvitsee ruotsintaitoisia henkilöitä. Toisen kotimaisen kielen osaaminen on kansallista rikkautta. Kaupankäynti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on vilkasta. Ruotsinkieliset lehdet, radio ja tv Ruotsin kielen taitoa on helppo pitää yllä seuraamalla radion ja television ruotsinkielisiä lähetyksiä ja lukemalla maassamme ilmestyviä ruotsinkielisiä lehtiä. Jag heter Minun nimeni on (oma nimi) 8
Saksan kieli - Deutsch Saksa on tie Euroopan sydämeen Saksa on puhutuin kieli Euroopan Unionin alueella! Saksalla tulee toimeen lähes kaikkialla Keski-Euroopassa. Myös Itä-Euroopassa se on hyödyllinen käyttökieli. Yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Monella kansainvälisellä järjestöllä on päämajansa Sveitsissä tai Itävallassa. Saksaa käytetään myös kansainvälisten talous- ja kulttuuriyhteisöjen työkielenä. Saksan opiskelusta saa apua myös muiden kielten oppimiseen. Etenkin englannilla, hollannilla, ruotsilla, norjalla ja tanskalla on paljon yhteistä saksan kielen kanssa. Työelämä tarvitsee saksan taitajia Saksa on maailman talousmahteja. Ulkomaankaupassa saksan taito on välttämätön, sillä noin 20 % ulkomaankaupastamme käydään saksankielisten maiden kanssa. Matkailussa tarvitaan saksan kielen taitajia, sillä saksalaiset ovat toiseksi suurin turistiryhmämme. Saksalla tulee toimeen lähes kaikkialla Keski-Euroopassa. Myös Itä- Euroopassa se on hyödyllinen käyttökieli. Yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksaa tarvitsevat esimerkiksi ulkomaankaupan piirissä työskentelevät, insinöörit, sihteerit ja kirjeenvaihtajat, matkailualalla ja muissa palveluammateissa toimivat, EU -yhteistyössä ja muissa kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät. Jatko-opinnot Saksankielisiin maihin on runsaasti apurahoja sekä opiskelu- ja harjoittelupaikkoja esim. tekniikan, kauppatieteiden, luonnontieteiden, musiikin, kuvataiteiden ja teatterin alalla. Ich heisse Minun nimeni on (oma nimi) 9
Venäjän kieli - Pусский Avain puoleen Eurooppaan Venäjä on koko Euroopan puhutuin kieli sekä maailman viidenneksi puhutuin kieli mandariinikiinan, englannin, hindin ja espanjan jälkeen. Venäjää puhuu äidinkielenään noin 165 miljoonaa ihmistä. YK:n tilastojen mukaan noin 500 miljoonaa ihmistä osaa venäjää. Venäjä on yksi YK:n virallisista kielistä. Venäjän kielen taito avaa ovet puoleen Eurooppaan Venäjä kuuluu itäslaavilaisiin kieliin kuten ukraina ja valkovenäjäkin. Kun osaat venäjää, ymmärrät pitkälti myös näitä kieliä. Venäjän turvin ymmärrät auttavasti myös bulgariaa, kroaattia, serbiaa, sloveniaa ja makedoniaa. Myös puola, slovakki ja tsekki ovat slaavilaisia kieliä. Tärkeä kaupan ja matkailun kieli Teolliset ja kaupalliset suhteet itänaapurimme kanssa ovat vilkkaat. Pietari on monien mahdollisuuksien metropoli, joka on vain lyhyen matkan päässä meistä. Rikas venäläinen kulttuuri - musiikki, kirjallisuus, taide, tanssi ja urheilu avautuu uudella tavalla, kun osaa kieltä. Venäjän kieltä puhuu äidinkielenään noin 165 miljoonaa ihmistä. YK:n tilastojen mukaan noin 500 miljoonaa ihmistä osaa venäjää. Venäjä on myös yksi YK:n virallisista kielistä. Lähellä meitä Maantieteellisen läheisyyden ja pitkäaikaisten yhteyksien ansiosta suomalaisten on helppo oppia ymmärtämään venäläisiä. Suomen ja Venäjän kansoilla on monia samankaltaisia tapoja ja pitkä yhteinen historia. Venäjää puhuvat ovat suurin Suomessa asuva vähemmistökielinen ryhmä. Aakkosista alkuun Venäjän aakkoset ovat erilaiset kuin meillä Suomessa. Niitä kutsutaan kyrilisiksi aakkosiksi. Erilaisten aakkosten vuoksi venäjänkielinen kirjoitus muistuttaa jännittävää salakieltä! Venäjän kyrillisiä aakkosia käytetään monissa muissakin kielissä. Niissä on 33 kirjainta, joista puolet tunnemme omasta kielestämme. Osaa meille vieraista, kreikkalaisperäisistä kirjaimista käytetään matematiikassa. Venäjän kielessä on lainasanoja mm. ranskasta, saksasta ja englannista. Suomen kielessäkin on venäläisperäisiä sanoja. Rakenteeltaan venäjän kieli on samantapainen kuin ranska, saksa ja latina. Меня зовут Minun nimeni on (oma nimi) 10
12/2014 Vantaan kaupunki Julkaisija: Toimitus: Kansikuva: Taitto: Sivistystoimi, perusopetuksen tulosalue Lotte Koivulainen, opetustoimen suunnittelija, p. 040 576 9241, lotte.koivulainen@vantaa.fi Tiina Kujala Heidi Hölttä
Kielten oppiminen kehittää luovuutta, oppimistaitoja ja antaa valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa, rikastuttaa ajattelua sekä kasvattaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Vantaan kaupunki Sivistystoimi Asematie 6 A, 01300 Vantaa