Nuorisoasioiden perehdytystilaisuuden materiaali

1 Vaikuta Vantaalla! Nuorisoasioiden perehdytystilaisuuden materiaali 18.4.2013 Lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissa, Vantaa

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille 2012 2015 3 1. Vantaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2012 2015 3 o Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet ja Vantaan toimet 3 o Ohjelmakauden 2012 2015 tavoitteet Vantaalla: kolme kokonaisuutta siirtyvät hankkeet, uudet kohteet, myytävien asuntojen käyttö 4 o Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret 5 2. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012 2015 6 Asuminen 7 1. Asunnottomuus ilmiönä 7 o Asunnottomuuden ilmenemismuotoja 7 o Pitkäaikaisasunnottomuus 7 o Asunto ensin -periaate 7 o Suurimmat asunnottomuuskunnat valtakunnallisesti ja Vantaa 8 2. Nuorten asunnottomuus 9 o Nuorten asunnottomuutta ennustavia tekijöitä yhdeksännellä luokalla 9 o Nuorten asunnottomuuden syitä 9 3. Nuorten asuminen Vantaalla 10 o Nuorisoasuntoliitto ry:n, Nuorisosäätiön ja VAV Asunnot oy:n tilastoista poimittuja asumisen lukuja Vantaalla 10 4. Nuorten asumisessa ilmeneviä haasteita 11 5. Asunnottomuuden vähentämisen vaikutuksia 11 6. Faktoja 12 Etsivä nuorisotyö osana Nuorisotakuuta 13 Esimerkkejä syrjäytymisen kustannuksista 14 Toiveita päättäjille 15

3 Johdanto Nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen on ollut viime aikoina laajasti esillä eri työryhmien pohdinnoissa, mediassa ja nuorten kanssa työskentelevien arjessa. Asia koskettaa lähes kaikkia politiikan aloja. Näin ollen myös päättäjien työ vaikuttaa suoraan olosuhteisiin, joissa nuoret kasvavat ja kehittyvät. Tämän materiaalin tarkoitus on avata nuorten maailmaa asumisen näkökulmasta, etsivää nuorisotyötä osana Nuorisotakuuta ja joitakin syrjäytymisen tunnuslukuja. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy tai asunnottomien uudelleen asuttaminen vaatii ymmärrystä niistä poluista ja prosesseista, jotka johtavat asunnottomuuteen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille 2012 2015 Hallitus on jatkanut Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO II) vuosille 2012 2015. Ohjelman tavoitteena on: o poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. o vähentää pitkäaikaisasunnottomuuden riskiä tehostamalla sosiaalisen vuokraasuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi. o tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa on huomioitu myös nuorten asunnottomuus. Paavo II:ssa on mukana 11 suurinta asunnottomuuskuntaa: Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Pori, Lahti, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Oulu. Kaupungit ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen valtion kanssa ja laatineet toimeenpanosuunnitelmat. 1. Vantaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2012 2015 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet ja Vantaan toimet: 1) Kohdennetut toimenpiteet pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Vantaalla ja Espoossa rakennetaan vähintään 250 asuntoa. 2) Kunnat laativat pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen toimeenpanosuunnitelmat. Vantaalla on laadittu Vantaan asunto-ohjelma vuosille 2009 2017: "Elämänmakuista asumista Vantaalla". 3) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) osoittaa ohjelman piiriin hyväksyttäville hankkeille erityisryhmien investointiavustusta. Haetaan avustusta. 4) Asuntoloiden käytöstä asunnottomien pitkäaikaiseen asumiseen luovutaan. 5) Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ohjelman mukaisten tukipalvelujen tuottamista. Haetaan rahoitusta. 6) Raha-automaattiyhdistys tukee vuosina 2012 2015 avustusstrategiansa mukaisesti järjestöjä, jotka kehittävät ja järjestävät pitkäaikaisasunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimintoja ja tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille ja asunnottomuusuhan alaisille henkilöille. Tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa. 7) Yhteistyö rikosseuraamuslaitoksen kanssa Tehdään yhteistyötä. 8) Asunnottomuuden ennaltaehkäisy, erityisesti kohderyhmänä nuoret Toimintasuunnitelmassa asunnoista noin 55 kohdennetaan nuorille.

9) Ohjelman johtaminen ja koordinointi Vantaan edustajat perhepalveluiden aikuissosiaalityöstä ja päihdepalveluista osallistuvat ohjelman johtamiseen ja koordinointiin. 4 Ohjelmakauden 2012 2015 tavoitteet Vantaalla: kolme kokonaisuutta siirtyvät hankkeet, uudet kohteet sekä myytävien asuntojen käyttö. Siirtyvät hankkeet: Hanke Kenelle? Paikkoja Henkilökunta Osmankäämintie Pitkäaikaisasunnottomat 52 1 Pähkinärinne Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat (pitkäaikaisasunnottomat) 35 (33) 7 Yhteensä 88 (86) 8 Uudet kohteet: Vantaan kaupunginvaltuustossa 16.4.2012 edellyttäen, että uudisrakennushankkeiden osalta voidaan etsiä myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kartoituksen jälkeen on löytynyt viisi mahdollista VAV:n omistamaa kohdekokonaisuutta, jotka voisivat soveltua asuntoa tarvitseville joko kokonaan tai osittain. Apulaiskaupunginjohtaja, lautakunnan puheenjohtaja ja perhepalveluiden johtaja kävivät tutustumassa kohteisiin perjantaina 7.9.2012. Yhtenä vaihtoehtoisena ratkaisuna on etsiä tontteja jo olemassa olevien palveluiden läheisyydestä ns. väliinputoajien kodeille, punaisille tuville.

5 Myytävien asuntojen käyttö: Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret Nuoret: Nuorisoasuntoliiton valtakunnallinen Tuetun asumisen kansallinen hanke (2008 2011) on tuottanut konkreettisia tuloksia muun muassa uudentyyppisen ennaltaehkäisevän palveluketjun. Hanke linkittyy vahvasti muihin nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin ja sen jatkaminen tulevalla ohjelmakaudella on erittäin perusteltua. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke jatkaa työtä vuosina 2012-2015. Nuorisoasuntojen tuotantotavoitteet tulee täsmentää aiesopimusten laadinnan yhteydessä kaupunkikohtaisesti, mutta vähintään nykyinen taso on tarpeen säilyttää. Samassa yhteydessä on arvioitava tarve vahvaa tukea tarvitsevien moniongelmaisten nuorten asumisratkaisuiksi sekä turvattava nuorten asumisen tukeen liittyvä rahoitus kaupunkien ostopalveluilla. Maahanmuuttajat: Nykyisen vähentämisohjelman lähtökohta oli, että maahanmuuttajia ei kohdella erityisryhmänä, vaan he tulevat ohjelman piiriin samoin kriteerein kuin muutkin pitkäaikaisasunnottomat. Useiden arvioiden mukaan maahanmuuttajien asuntotilanne on kriisiytynyt ja vaatii erityistoimia. Vähentämisohjelman toteutuksen kannalta olisi perusteltua, että maahanmuuttajien asuntokysymyksen ratkaisemiseksi käynnistettäisiin oma selvitys- ja toimenpidekokonaisuus esimerkiksi lähiöohjelmaan liittyvänä. Maahanmuuttajaosion yhdistäminen vähentämisohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista, sillä se voisi osaltaan lisätä jo meneillään olevaa maahanmuuttajien keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin. Vantaan toimintasuunnitelmassa asunnoista noin 55 on kohdennettu nuorille.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmasta vastaa Vantaalla perhepalveluiden johtaja Maritta Pesonen, joka on valtakunnallisen ohjausryhmän jäsen. Materiaalia: ARA: http://ara.invianet.com/default.asp?contentid=11608&lan=fi Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen Suomessa: http://www.uta.fi/yky/oppiaineet/sosiaalityo/yhteystiedot/juhila/first.html 6 2. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012 2015 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012 2015) on osa hallituksen asunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO2) ja se toteutetaan vuosina 2012 2015. Valtakunnallinen hanke pyrkii nuorten asunnottomuuden vähentämiseen ja sitä hallinnoi ympäristöministeriö, koordinoi Nuorisoasuntoliitto ja rahoittaa RAY. Hanke toteutetaan kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan alueella. Kaupungit ovat tehneet valtion kanssa aiesopimuksen, jolla he sitoutuvat nuorten asunnottomuuden vähentämiseen eri tavoin. Valtakunnallisessa hankkeessa pyritään kokoamaan nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen kanssa työskentelevät tahot yhteen ja käyttämään yhteistä asiantuntemusta uudenlaisten toimintamallien jalostamiseen ja juurruttamiseen. Näin kasvatetaan nuorille suunnattujen palvelujen volyymia ja nostetaan esille hyviä innovaatioita ja käytäntöjä. Lisäksi tavoitteena on, että hankkeen aikana paikkakunnille rakennetaan 600 nuorisoasuntoa. Hanke on jatkoa Nuorten tuetun asumisen kansalliselle hankkeelle (2008 2011), josta löytyy tietoa osoitteesta www.nal.fi/hanke. NAL:n kumppaneina hankkeessa ovat Valtakunnallinen työpajayhdistys, Mielenterveyden keskusliitto, ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Sininauhaliitto ja Sininauhasäätiö. Lisäksi aiesopimukset on tehty Rikosseuraamuslaitoksen Oma Koti -hankkeen sekä Näytön paikka ry:n kanssa Digitaalisen portfolion käytöstä. Kukin kumppani tuo oman asiantuntemuksensa nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn sekä käytännön alueelliseen työhön, kuten monialaiset verkostot ja koulutukset, että valtakunnalliseen vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön. Nuorisoasioiden perehdytystilaisuus on osa hankkeen monialaista yhteistyötä ja nuorten asumisolojen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisevää vaikuttamistyötä. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana: o Nuorisoasuntoliitto ry ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke o Vantaan nuoret asujat ry o Nuorisosäätiö o VAV Asunnot oy o Vailla vakinaista asuntoa ry o Vantaan seurakunta o Vantaan nuorten turvatalo o R3 maahanmuuttajanuorten tuki ry o Vantaan ammattiopisto Varia o Vantaan kaupungin nuorisopalvelut o Vantaan kaupungin perhepalvelut

7 Asuminen 1. Asunnottomuus ilmiönä Asunnottomuuden ilmenemismuotoja kadulla, rappukäytävissä ja metsissä eläminen kavereiden luona kiertely asumista kodittomien asuntolassa tai hätämajoituksessa eläminen turvakodissa tai maahanmuuttajayksikössä vankiloissa, päihdehuollon laitoksissa ja psykiatrisissa sairaaloissa elää ihmisiä, joilla ei ole tietoa asuinpaikasta laitosjakson jälkeen. Pitkäaikaisasunnottomuus pitkittynyttä tai toistuvaa asunnottomuutta, johon usein liittyy köyhyyden lisäksi vaikeita psykososiaalisia ongelmia (päihderiippuvuus, mielenterveyden ongelmat, rikollisuus, väkivalta) tähän ryhmään arvioidaan kuuluvan noin 40 50 prosenttia kaikista yksin elävistä asunnottomista. Asunto ensin -periaate Nykyisessä palvelujärjestelmässä yksilöiden asuttamisen mallit noudattavat pääsääntöisesti niin kutsuttua portaittaista asuttamismallia, jossa yksilöiden tulee sosiaalisen kuntoutumisen portaissa etenemällä ikään kuin ansaita oikeus omaan kotiin. Sekä yksilöiden puutteellisista kyvyistä, taidoista ja motivaatiosta että palvelujärjestelmän sisäisistä katkoksista seuraa se, että palvelujärjestelmän portailta tipahdetaan aina uudestaan ja uudestaan alas ja monissa tapauksissa kirjaimellisesti suoraan kadulle. Kriittisimpien näkemysten mukaan nykyinen palvelujärjestelmä pahimmillaan vain ylläpitää sitkeää pitkäaikaisasunnottomuutta. Portaittainen järjestelmä toimii motivoituneiden ihmisten tapauksessa, mutta kuinka voidaan turvata asuminen heille, jotka eivät sitoudu palveluihin? Asunto ensin -periaate lähtee liikkeelle vastakkaisesta asetelmasta. Periaatteen mukaan asunto on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Asunto ensin -mallissa yksilön asuminen turvataan tarvittaessa tukipalveluin ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua. Asunto ensin -mallin toimivuudesta on lupaavia tuloksia muun muassa Yhdysvalloista. Myös Suomessa on viime vuosina perustettu joitain Asunto ensin -periaatteen mukaan toimivia asumisyksiköitä. Yksiköissä on kyetty menestyksekkäästi asuttamaan usein pitkään kaduilla varsin epäinhimillisissä olosuhteissa eläneitä moniongelmaisia pitkäaikaisasunnottomia. LÄHDE: www.asuntoensin.fi

8 Suurimmat asunnottomuuskunnat valtakunnallisesti ja Vantaa Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Lahti Jyväskylä Kuopio Joensuu Yksittäiset asunnottomat yhteensä v. 2010 3 355 525 543 417 386 153 193 276 105 2011 3 400 624 545 351 332 214 182 220 100 Nuoret (alle 786 -> 57 % 25 - vuotiaat) v. 2011 570 116 100 66 28 5 63 47 26 2012 1 100 125 129 71 35 33 50 44 33 LÄHDE: ARA: Asunnottomat 2012, Selvityksiä 1/2013 Alle 25-vuotiaista asunnottomista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2011 heitä oli 786 ja vuonna 2012 heitä oli 1 354 eli 568 nuorta enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä tilastointijärjestelmät saattavat poiketa hieman kaupungeittain ja kaikki asunnottomat eivät ole välttämättä rekisteröityneet asunnottomuutta mittaavien palveluiden piiriin, esimerkiksi nuoret kaverin sohvalla yöpyvät. Vantaalla nuoria asunnottomia oli vuonna 2011 yhteensä 100. Vuonna 2012 luku nousi 29 nuorella. Kokonaisuudessaan alle 25-vuotiaita nuoria asunnottomia oli Vantaalla vuonna 2012 siis 129 henkeä. Nuorisoasuntoliiton hakujärjestelmässä asunnon tarpeeseen vaikuttavat syyt: Vantaa Espoo Helsinki Yhteensä Jonossa olevia nuoria (alle 30v.) 635 527 1 415 2 577 Muuttouhka 105 96 257 458 Ahtaasti asuva 18 19 61 98 Avioero 44 40 88 172 Paikkakunnan vaihto 48 33 118 199 Itsenäistyminen 179 116 349 644 Asunnoton 153 143 330 626 Tilapäinen asunto: *vanhemmilla *kavereilla *kadulla *asuntola ym. *muu 21 82 12 7 8 1 354 -> 66% 19 68 9 4 15 37 77 171 321 20 41 14 25 27 50 LÄHDE: NAL-hakujärjestelmä 5.4.2013

Vantaalla Nuorisoasuntoliiton omassa hakujärjestelmässä asuntoa voi hakea alle 30-vuotias työssä käyvä tai työelämään suuntautunut nuori. Huhtikuun alussa asuntoa haki Vantaalta yhteensä 635 nuorta. Muuttouhan vuoksi asuntoa tarvitsi 105 nuorta, ahtaiden asuinolojen vuoksi asuntoa ilmoitti tarvitsevansa 18 nuorta ja avioerosta johtuva kiireellinen asunnon tarve oli 18 nuorella. Paikkakunnan vaihdon asunnonhakuperusteeksi ilmoitti 48 nuorta. Nuorisosäätiöllä jonossa oli 107 aktiivista hakijaa (toimittanut asuntohakemuksen ja liitteet). Hakijoista alle 25-vuotiaita oli 61 henkilöä. VAV Asunnot oy:n jonossa oli maaliskuun 2013 alussa yhteensä 5 194 hakijaa (kaikki ikäryhmät). 9 NAL-hakujärjestelmässä itsenäistymisen ja lapsuudenkodista pois muuttamisen vuoksi asuntoa haki Vantaalta yhteensä 179 nuorta. Taustalla voi olla esimerkiksi nuoren kehitysikään kuuluva luontaisen itsenäistymisen vaihe tai kotitilanne on saattanut kriisiytyä ja nuori etsii rauhallisempaa asumisratkaisua. Tähän ryhmään kuuluvat nuoret ovat ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta keskiössä, sillä takaamalla heille asunto voidaan välttyä monilta kerrannaisongelmilta. Mikäli nuori ajautuu esimerkiksi kavereiden luona asusteluun tai muuten kiinnittymättömään elämäntyyliin ja säännöttömään elämänrytmiin, myös opiskeluihin ja työelämään sitoutumisen vaikeutuu ja pitkällä aikavälillä käy jopa mahdottomaksi. Asuminen on perusta, jolle omaa itsenäistä elämää aletaan rakentaa. Asunnottomaksi NAL-hakujärjestelmässä itsensä ilmoitti 153 nuorta. Näistä osalla oli jonkinlainen tilapäismajoitus. Vanhempien luona ilmoitti asuvansa 21 nuorta, kavereilla 82 nuorta, kadulla 12 ja asuntolassa tai vastaavassa seitsemän nuorta. Nuorisosäätiö ilmoitti vuonna 2012 olevan 21 asunnotonta hakijaa ja maaliskuussa 2013 vastaava luku oli 29. VAV Asunnot oy ei kerää asunnottomuutta koskevia tilastoja, koska tilastot kerää Vantaan kaupungin sosiaalitoimi. 2. Nuorten asunnottomuus Nuorten asunnottomuutta ennustavia tekijöitä yhdeksännellä luokalla: masennus käytöshäiriöt runsaat fyysiset oireet päihdekäyttö nuoren raportoimat vanhempien parisuhteen ja perheen talouden ongelmat LÄHDE: Fröjd, Marttunen, Kaltiala & Heino: Nuorten aikuisten asunnottomuutta ennustavat tekijät peruskoulun viimeisellä luokalla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, vol 49, nro 3 (2012). Nuorten asunnottomuudelle tyypillistä: näkymättömyys lyhytaikaisuus pitkittynyttä kavereilla majailua ei mielletä asunnottomuudeksi Nuorten asunnottomuuden syitä: kohtuuhintaisen vuokra-asumisen vähyys työttömyys ja siihen liittyvät taloudenhallinnan vaikeudet elämänhallinnan puutteet, jotka vaikeuttavat asunnon pitämistä nuorten valmiudet itsenäiseen asumiseen vaihtelevat suuresti nuorten keskinäiset avoerot vanhempien erot ja vanhempien muuttaminen pienempään asuntoon

10 uusioperheiden syntyminen kestämätön kotitilanne erilaiset ennakkoluulot (esimerkiksi koulutetulla ja työelämässä olevalla maahanmuuttajanuorella on vaikeuksia saada asunto). LÄHDE: Kupari, Tiina: Omaa kotia etsimässä, 2010. 3. Nuorten asuminen Vantaalla Nuorisoasuntoliitto ry:n, Nuorisosäätiön ja VAV Asunnot oy:n tilastoista poimittuja asumisen lukuja Vantaalla Asunnot Vantaalla: NAL Nuorisosäätiö VAV oy Vantaa 177 (pk-seutu n. 1 000) 278 9 750, tarkoitettu kaikenikäisille Asuntojen koko 28m2 -> 32-58m2 Kaikenkokoisia Keskivuokra 13,76-16,05 /m2 alk. 11,35 / m2 alk. 10,97 / m2 Hakijoiden suuntaa antava ikäjakauma: NAL Nuorisosäätiö VAV oy Alle 18 0,3% Ei saatavilla - 18 21 29,4% - 18 25-vuotiaita 11,96% 21 25 42,6% - 26 40-vuotiaita 33,42% Yi 25 27,8% - 41 55-vuotiaita 29,52% - - - 56 70-vuotiaita 19,74% Hakijoiden yhteistulot: NAL Nuorisosäätiö VAV oy Alle 500 211 Ei saatavilla Ei tilastoida 500-1000 160 - - 1000-1500 79 - - 1500-2000 94 - - 2000-2500 51 - - 2500-3000 23 - - Asumisneuvontaa saa Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistykseltä Vantaan nuoret asujat ry, Nuorisosäätiöltä ja VAV Asunnot oy:ltä Asumiseen on mahdollista saada neuvontaa ja ohjausta asumisohjaajilta tai asumisneuvojilta. Asumisohjaajat auttavat ratkomaan arkipäivän asumisen pulmia ja neuvovat tarvittaessa. He osallistuvat myös verkostoyhteistyöhön, antavat palveluohjausta ja puuttuvat tarvittaessa esimerkiksi asukkaiden häiritsevään elämäntyyliin, konflikteihin ja vuokrarästeihin. Asumisneuvonnalla nähdään olevan asumista keskeisesti suojaava vaikutus.

11 Mikäli asumisneuvonta ja -ohjaus eivät ole riittäviä tuen muotoja, nuori voidaan siirtää tuettuun asumiseen. Tällöin hänelle räätälöidään asumisvalmiuksia vastaava tukipaketti. Se sisältää esimerkiksi kotikäyntejä, jossa nuorta ohjataan asumiseen liittyvissä asioissa tai joiden aikana lähdetään nuoren tueksi toimittamaan asioita. Tuettua asumista puretaan sitä mukaan, miten nuoren asumisvalmiudet kehittyvät. Tuettuun asumiseen pääsee sosiaalityöntekijän päätöksellä tai silloin, kun nuori on alaikäinen. Myös lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret 21 ikävuoteen asti sijoittuvat tuetun asumisen piiriin. 4. Nuorten asumisessa ilmeneviä haasteita Nuorilla on hyvin erilaiset valmiudet ja lähtökohdat itsenäiseen asumiseen, jolloin ennaltaehkäisevien toimien, neuvonnan ja tuen merkitys korostuu. Nuorten velkaantuminen ja taloudelliset vaikeudet Häiritsevä elämäntyyli ja poikkeava vuorokausirytmi Tukien yhteensopimattomuus Nuorten epärealistiset käsitykset itsenäisestä asumisesta Nuorisoasuttamisen haasteena ovat ne nuoret, jotka eivät ole hoidon piirissä ja joilla ei ole valmiuksia itsenäiseen asumiseen. Tarjolla ei ole riittävästi matalan kynnyksen asuntoja tai tuettua asumista. Erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tulisi saada enemmän tukiasuntoja. Nuoret, joilla ilmenee vaikeuksia pitää tai saada asuntoa, mutta he silti kieltäytyvät tarjotusta asunnosta tai tuesta. Niukka tonttitarjonta ja sitä kautta kohtuuhintaisten ja pienten juuri pienituloisille nuorille sopivien asuntojen puute. 5. Asunnottomuuden vähentämisen vaikutuksia Yksilötasolla tarkasteltuna asunto mahdollistaa yksilön perustarpeiden tyydyttämisen ja sitä kautta koko elämänlaadun kohoamisen. Oma asunto mahdollistaa ruokahuollon ja hygieniasta huolehtimisen, lisää yksilön turvallisuutta ja vähentää päihteiden käyttöä. Asuminen mahdollistaa myös terveyspalveluiden piiriin ohjautumisen, jolloin yksilön terveydentila kohenee ja monia sairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Perhetasolla tieto omaisen olinpaikasta ja hyvinvoinnista rauhoittaa ja lisää esimerkiksi lasten hyvinvointia. Yhteiskuntatasolla tarkasteltuna esimerkiksi tukiasuminen on edullisempaa kuin laitoksessa vietetyt, toistuvat ja pitkät hoitojaksot. Asiakkaat eivät myöskään tuen piiriin päästyään rasita enää kriisipalveluita, kuten poliisia, ambulanssia tai sairaalaa, ja resurssit tulee käytettyä tehokkaammin siihen, mihin ne on tarkoitettu. Myös terveydentilan tarkkailu, sen kohoaminen ja sairauksien ennaltaehkäisy vähentää yhteiskunnalle lankeavia sairaanhoidon kustannuksia. Asunnottomuuden vähentymisellä on myös kaupunkiympäristöön liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Tämä näkyy esimerkiksi kaupunkikeskustan rauhoittumisena, positiivisena katukuvana ja asunnottomien tekemien rikosten vähenemisenä. LÄHDE: Ympäristöministeriön raportteja 7/2011: Case Härmälä: Kustannusvaikuttavuuden mittaaminen tehostetun tuen asumisyksikössä.

12 6. Faktoja Hankala maksuhäiriömerkintä: vaikeuttaa huomattavasti uuden luoton saamista vuokra-asunnon saaminen vaikeutuu etenkin silloin, jos luottotiedoissa näkyy merkintä vuokravelasta tai häädöstä vakuutuksien saaminen hankaloituu puhelin- ja internetliittymien avaamiseen ehdoksi vaaditaan suurehko takuusumma työpaikan saaminen saattaa hankaloitua. LÄHDE: Takuusäätiö Maksuhäiriöissä suuret alueelliset erot Vantaalla: Valtakunnallisesti maksuhäiriömerkinnät ovat kasvussa. Vuonna 2012 maksuhäiriöitä oli yhteensä 345 952 suomalaisella. Vantaalla maksuhäiriöisten osuus asukkaista on 9,1 % Helsingissä 8,8 % ja Espoossa 6,8 %. Vantaan sisäiset alueelliset erot suuria: eniten merkintöjä on Hakunilassa (14%), Mikkolassa (13%), Koivukylä Havukoski-alueella (12%), Varistossa (11%) ja Korsossa (11%). Näillä alueilla on paljon vuokrataloja ja pienituloisia. LÄHDE: Vantaan Sanomat 26.7.2012 Vuokrarästit ja velkaantuminen: Maksamattomista vuokrista voimassaoleva maksuhäiriömerkintä oli vuonna 2012 noin 50 000 suomalaisella. On arvioitu, että 1/3 osa (noin 17 000 henkeä) alle 30-vuotiaiden maksuhäiriömerkinnöistä tulee vuokrarästeistä Nuorilla maksuhäiriömerkinnät tulevat tyypillisesti reilun 2000 euron saatavista. Yleisimpiä syitä ovat pikavipit, kulutusluotot (nettiostokset), julkisen liikenteen tarkastusmaksut, puhelinlaskut ja vuokrarästit. Syitä nuorten vuokrarästeihin: Vuokran maksamiseen liittyviä käytäntöjä ei tunneta. Todellisia asumiskustannuksia ei tiedetä. Vuokran maksamista ei suunnitella tai olosuhdemuutoksiin ei varauduta ajoissa. Rahankäyttöä ei priorisoida, vaan vuokrarahaa käytetään myös muihin menoihin. Vuokran maksamiseen liittyvää omaa vastuuta ei pidetä tärkeänä, vaan luotetaan ulkopuolelta tulevaan tukeen. Ei haeta tai haetaan ongelmatilanteissa apua liian myöhään. Vuokran maksamatta jättämisen seurauksista ei ole tietoa LÄHDE: Helppo olla rästejä nolla- hanke/ Nuorisoasuntoliitto ry Häätö: Häädön vuoksi asunnottomaksi joutuneella ei ole jokamiehen oikeutta asuntoon eli kunnalla ei ole yleistä velvollisuutta huolehtia uuden asunnon järjestämisestä häätötilanteissa.

13 Kunnalla on velvollisuus turvata häädettävän ihmisen asuminen silloin, kun kyseessä on välittömässä sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa oleva henkilö, kuten avuton vanhus, vammainen tai vakavasti mielenterveysongelmainen henkilö tai alle 18-vuotias lapsi. Häädöstä tulee maksuhäiriömerkintä luottorekisteriin, joka säilyy pääsääntöisesti kolme vuotta. LÄHDE: Takuusäätiö Yksi häätö maksaa noin 5 000 20 000 tapauksesta riippuen. Kustannuksia nostavat esimerkiksi oikeudenkäyntikulut, perheelle järjestetty Forenomin väliaikaismajoitus, raivaussiivous, lukkojen vaihto jne. LÄHDE: Vastaava asumisneuvoja Anne Kinni, Helsingin kaupunki Yhden asumisneuvojan työn julkiseen talouteen tuottama säästö on vuodessa 43 000 85 000. Noin 150 häädön peruuntumisen voidaan arvioida tuoneen julkistaloudelle yli 6 miljoonan euron säästöt. LÄHDE: Kaakinen, Juha: Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008 2011, Loppuraportti. Tuetun asumisen jakso (8kk) maksaa keskimäärin 6 000. LÄHDE: Nal Palvelut Oy, materiaalit Etsivä nuorisotyö osana Nuorisotakuuta Vantaan koulutustakuu on toiminut vuodesta 2008: Jokaiselle perusopetuksen päättävälle tarjotaan aloituspaikka - lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta, - ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta, - perusopetuksen lisäopetuksesta tai - nuorten työpajoilta Nuorisolain muutos 2011 velvoittaa tarvittaessa tekemään huolinuori-ilmoituksen etsivään työhön, jos vantaalaisesta nuoresta herää huoli. Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa jos kyseessä: peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen nuori, joka keskeyttää varusmies- tai siviilipalveluksen palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen Tieto voidaan jättää antamatta, jos arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen.

14 Etsivän nuorisotyönkeskus Vantaalla on Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä. o kohderyhmänä 16 24 (28) -vuotiaat nuoret vailla koulutus- tai työpaikkaa erityisenä kohderyhmänä monikulttuuriset nuoret kotiin syrjäytyneet verkostoihin sitoutumattomat asunnottomat, terveysongelmaiset ym. o etsii vastauksia nuoren mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut jatkokoulutukseen, elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin o palveluohjaus o palveluihin kiinnittymisen tukeminen o apua viranomaisten kanssa asioiden selvittelyyn o tekevät tarvittaessa kotikäyntejä Pajatoiminnassa asiakkaita vuonna 2012 yhteensä 1707 joista työpajatoiminnassa mukana yhteensä 468 sisältää em. työharjoittelijat, palkkatuki- ja oppisopimusnuoret Nuorten ohjaus- ja tukikeskus KIPINÄn ja Etsivän nuorisotyön asiakkaita yhteensä 1264 joista tukikeskuksen asiakkaita ja eteisnuoria 43 nuorta joista ohjauskeskus/etsivän nuorisotyön asiakkaita 371 joista kevään yhteishakuohjausta ja kesäohjaamon asiakkaita 209 joista sosiaalisen median kautta tulleita ja ohjauspuheluasiakkaita 641. Esimerkkejä syrjäytymisen kustannuksista Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 27 500 /vuosi. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana 1,3 miljoonaa euroa. Yhden lapsen huostaanotto maksaa noin 70 000 /vuosi. Yksi vankilavuosi maksaa noin 70 000. Yhden nuorisotyöntekijän palkkakustannukset ovat vuodessa noin 32 000. Esimerkki majoitusyritys Forenomin vuokrakustannuksista: o Vantaan kaupunki on vuokrannut 28m2 yksiön Pohjois-Haagasta. Vuokran hoitaa sosiaalitoimi ja se on noin 1200 /kk. Tilapäismajoitus yleensä pitkittyy, kun sopivia asuntoja ei ole tarjolla (LÄHDE: HS 11.11.2012). Lähde: Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden koonti

15 Toiveita päättäjille Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukisivat yleishyödyllisten asuntojen rakentamista ja korjaamista siten, että ne säilyvät kohtuuhintaisina tulevaisuudessakin. Nuorisoasumiseen lisää asuntoja. Ennaltaehkäisevän työn merkitys huomioitaisiin. Asukasneuvontatyö saisi näkyvyyttä ja siihen panostettaisiin. Tietojen luovuttamisen mahdollistaminen paremmin nuoren asioiden hoitoon osallistuvien tahojen kesken (kaupungin toimijat ja järjestöt).