SISÄLTÖ. 4.2 Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/103)... 5

Samankaltaiset tiedostot
Vesistökuormitus Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9

SISÄLTÖ. 7.3 Kaatopaikkakaasut YHTEENVETO... 22

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

ÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê. Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé.

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

ÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê. Õ Ê µ±²»² îêòìòîðïé. Õ»² ± ëììñïé ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

ÕÊÊÇ ÌßÓÓÛÎÊÑ Óß ÑÇ. Ì ³³» ª± ³ Ñ æ² <»ª± ³ ² µ»² ³»² µ ²»² ó ± ª»»²»µ< ±»¼ ³»²»² µµ «ª«±²² îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ðêòðîòîðïë. Õ» ² ± ïîëñïë.

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA

kaatopaikan yläpuolisessa paikassa 2 noin 0, 012 m3/s ja alapuolisessa paikassa 3

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Nokian kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Virtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

Transkriptio:

Pantone 3

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.2 Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/13)... 5 4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/14)... 9 4.4 Kooninjärveen laskeva oja (KAKP/D)... 1 4.5 Kooninjärvi (KAKP/15)... 12 5. POHJAVESITULOKSET... 12 5.1 Kivipuitekaivo 3 (KAKP/K3)... 12 5.2 Kaivo 6 (KAKP/K6)... 13 5.3 Kaivo 9 (KAKP/K9)... 13 5.4 Kaivo 16 (KAKP/K16)... 14 5.5 Pohjavesiputket HP12 ja HP13B... 15 6. KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU... 16 7. ARVIO PÄÄSTÖJEN KEHITYKSESTÄ... 17 8. YHTEENVETO... 17 LIITTEET: Liite 1. Pinta- ja pohjavesitulokset Liite 2. Kaasumittausten tulokset Liite 3. Virtaamamittaustulokset Liite 4. Vesistöpisteiden sijaintikartta Liite 5. Kaasuputkien sijaintikartta

Vesiosasto/MMa 12.4.217 Kirjenumero 497/17 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Tekninen lautakunta Hallituskatu 1 387 KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN KOONINKEITAAN KAATOPAIKAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 216 1. JOHDANTO Kankaanpään kaupungin Kooninkeitaan kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1972. Kaatopaikalle tuodaan yhdyskuntajätettä. Kaatopaikkaa käyttävät Kankaanpään kaupungin lisäksi Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian ja Kihniön kunnat. Kaatopaikan vanha osa suljettiin vuonna 29 ja uusi jätetäyttöalue otettiin käyttöön vuonna 28. Kaatopaikalla on toiminut myös puhdistamolietteen kompostointilaitos, jonka toiminta loppui vuoden 214 lopussa. Kompostoitua jätevesilietettä on käytetty kaatopaikan vanhan osan peittämisessä kasvukerroksena. Kaatopaikka sijaitsee suolla, joka rajoittuu kaatopaikan länsipuolella kallioiseen moreenimäkeen. Kaatopaikka kuuluu Hapuanojan vesistöalueeseen (36.28). Kaatopaikkavedet on johdettu 19.3.22 lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kaatopaikkavedet virtasivat ennen viemäröintiä Kooninojaan, joka laskee Hapuanojaan noin kolmen kilometrin päässä kaatopaikasta. Liittymäkohdasta on noin 2 metriä Karvianjokeen. Kooninojaan on todettu kulkeutuvan kuormitusta viemäröinnin jälkeenkin, joskin aiempaa vähemmän. Kaatopaikkavesien on todettu kulkeutuvan vähäisessä määrin myös Kooninjärveen laskevaan ojaan, joka sijaitsee Pitäjänojan vesistöalueella (36.27). Kooninkeitaan kaatopaikan ympäristölupa tarkistettiin 21.12.216 (Dnro ESAVI/1214/214). Edellinen ympäristölupa on vuodelta 24 (16.12.24, LOS-23-Y-1283-121). Ympäristöluvassa edellytettyä kaatopaikan vesistövaikutusten sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailua suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Kankaanpään kaupungin toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) 2461 111 PL 265, 3311 Tampere

2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Aikaisempi vuodelta 27 oleva suoto- ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailuohjelma päivitettiin kaasujen tarkkailun osalta lupahakemuksen yhteydessä vuonna 216 ja tarkkailuohjelmaan lisättiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaiset lupamääräykset vuonna 217. Tarkkailuohjelman mukaisesti kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta ja 13 huhti-, touko-, loka- ja marraskuussa. Pintavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta 14, D ja 15. Ojahavaintopaikkojen 14 ja D vedenlaatua tarkkaillaan huhti-, touko-, loka- ja marraskuussa sekä Kooninjärven havaintopaikan 15 (syvänne) vedenlaatua tarkkaillaan maaliskuussa ja elokuussa kahden vuoden välein (215, 217 ). Pohjavesien laatua tarkkaillaan kaivoista K3, K6, K9, K16 sekä pohjavesiputkista HP12 ja HP13b. Kaivoja K6 ja K16 on tarkkailtu joka kolmas vuosi, mutta uusien lupamääräysten mukaan kaikista pohjavesien tarkkailukaivoista otetaan jatkossa näytteet kaksi kertaa vuodessa. Kaatopaikan etelä- ja pohjoispuolelle asennettuja pohjavesiputkia HP12 ja HP13b tarkkaillaan aiempaan tapaan kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesihavaintoputkien vedenlaatusuureisiin on lisätty vastaavat raskasmetallit kuin mittapadolla (sovittu Kankaanpään kaupungin kanssa). Ne määritetään kolmen vuoden välein syksyllä (213, 216 ). Kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa kenttämittauslaitteella kuudesta vanhalla jätetäytöllä sijaitsevasta kaasuputkesta (KP1b, KP2b, KP3b, KP4b, KP5 ja KP6). Tarkkailuputkista mitataan kaasumittausten yhteydessä täyttöalueen sisäinen vedenkorkeus ja lämpötila. Käytössä olevan jätetäytön kaatopaikkakaasun laatua tarkkaillaan jätetäyttöön asennettavista kahdesta kaasuputkesta (KP7 ja KP8). Kaasujen tarkkailu aloitetaan jätetäyttöalueen sulkemisen sekä kaasunkeräys- ja pintarakenteiden valmistumisen jälkeen. Velvoitetarkkailu tehtiin vuonna 216 vanhan tarkkailuohjelman mukaisesti. Joka kolmas vuosi tehtävät tarkkailut oli tehty viimeksi vuonna 213, joten ne olivat vuorossa vuonna 216. Taulukko 2.1. Kooninkeitaan kaatopaikan velvoitetarkkailun havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna 216. Kooninjärven vedenlaatua tutkitaan kahden vuoden välein (215, 217 ). Kaivojen K6 ja K16 vedenlaatua tutkitaan kolmen vuoden välein (213, 216 ). 26.4. 24.5. 6.1. 7.11. KAKP/ Kaatopaikkaojien kokoojakaivo x x 7.11. 28.11. KAKP/13 Kooninoja, mittapato x x x x KAKP/14 Kooninoja alav x x x x KAKP/D Kooninjärveen laskeva oja x x x x KAKP/11 Kooninjärvi KAKP/K3 Kivipuitekaivo 3 x x KAKP/K9 Kaivo 6 x x KAKP/K6 Kaivo 9 x x KAKP/K16 Kaivo 16 x x KAKP/HP12 Pohjavesiputki HP12 x x KAKP/HP13b Pohjavesiputki HP13b 23.5. 7.11. KAKP/KP1 Kaasuputki KP1 x x KAKP/KP2 Kaasuputki KP2 x x KAKP/KP3 Kaasuputki KP3 x x KAKP/KP4 Kaasuputki KP4 x x KAKP/KP5 Kaasuputki KP5 x x KAKP/KP6 Kaasuputki KP6 x x

3 Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vesianalyysit. Vesianalyysit tehtiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64. Ojien virtaamat arvioitiin näytteitä otettaessa. Lisäksi Kankaanpään kaupunki mittasi kaatopaikalta valuvien vesien virtaamaa (Liite 3). 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi ja sademäärä jäi Kankaanpäässä tavanomaista pienemmäksi (Kuva 3.1). Helmikuu oli harvinaisen leuto ja monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin jo tässä vaiheessa. Maaliskuu alkoi lauhana ja lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärä oli Kankaanpäässä kuitenkin alle puolet tavanomaisesta. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuun lopulla sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden. Toukokuun alku oli lähes helteinen, mutta sateet lisääntyivät loppukuusta ja sademäärä oli keskimääräinen. Sää jatkui kesäkuussa kesäisen lämpimänä ja sademäärä oli Kankaanpäässä lähellä pitkänajan keskiarvoa. Heinäkuu alkoi helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Kankaanpäässä sademäärät jäivät alle keskimääräisen. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso. Elokuun sää oli kesäisen lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä matalapaineet toivat mukanaan jatkuvia sateita etelästä ja Kankaanpäässä saatiin sadetta keskimääräistä runsaammin. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Syyskuun sademäärät jäivät pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja. Sää pakastui heti marraskuun alussa. Marraskuun alkupuoli oli monin paikoin jopa poikkeuksellisen kylmä, kun taas loppupuoli oli selvästi lauhempi. Kankaanpäässä sademäärä oli lähellä pitkänajan keskiarvoa. Sää lauhtui joulukuussa ja sademäärä jäi Kankaanpääsäkin harvinaisen pieneksi. mm 18 Kankaanpää, Niinisalo 16 14 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 215 216 1981-21 Kuva 3.1. Kuukausisadanta (mm) Niinisalon säähavaintoasemalla vuosina 215 ja 216 sekä vuosien 1971 2 keskiarvona.

4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/) Kaatopaikan suoto- ja valumavesiä keräävän kokoojakaivon vesi tulee johtaa ympäristöluvan mukaisesti Kooninkeitaan kaatopaikalta Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan suotoveden lisäksi kokoojakaivoon johdetaan pintavalumavesiä jätetäytön idänpuoleisesta reunaojasta. Ajoittain reunaojan yhteys Kooninojaan on jouduttu avaamaan jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta liian suurien kaatopaikalta johdettujen vesimäärien vuoksi. Jätevedenpuhdistamolle johdettu vesimäärä oli Kankaanpään kaupungilta saadun tiedon mukaan vuonna 216 855 m 3, jonka perusteella päivittäin johdettu vesimäärä oli keskimäärin 23,4 m 3 /d. Johdettu vesimäärä oli edellisvuosia pienempi (taulukko 4.1). Kokoojakaivon vesi oli voimakkaan jätevesimäistä jokaisella havaintokerralla. Vesi oli hyvin sameaa ja veden sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet olivat erittäin suuret. Veden sähkönjohtavuus on ollut kloridipitoisuuden tavoin vuodesta 214 lähtien aiempaa korkeimmalla tasolla (536 667 ms/m, 3 57 mg Cl/l). Myös typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeita (13 25 mg Kok.N/l, 47 18 mg NH4-N/l). Fosforipitoisuus oli kuitenkin kaikilla havaintokeroilla tarkkailun alhaisinta tasoa (,8 1,2 mg Kok.P/l). Kokoojakaivoon kertyvä vesi on ollut aistinvaraisesti arvioituna mustaa ja voimakkaasti kaatopaikalta haisevaa. Kokoojakaivon veden kuljettaminen jätevedenpuhdistamolle on näin ollen perusteltua. Vesistötarkkailun vedenlaatutulosten ja jätevedenpuhdistamolle kuljetetun vesimäärän perusteella laskettuna puhdistamolle viety keskimääräinen typpikuormitus vastasi 321 asukkaan, fosforikuormitus 9 asukkaan ja orgaaninen kuormitus 39 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (Taulukko 4.1). Puhdistamolle johdetun vesimäärän perusteella laskettuna kuormitus oli kokonaisuudessaan viime vuotta pienempää. Orgaaninen ja fosforikuormitus olivat tarkkailujakson 21 216 pienimpiä. Myös puhdistamolle johdettu vesimäärä oli nyt tarkkailujakson 21 216 pienin. Kaatopaikkavesien kokoojakaivon vedestä mitatuista metallipitoisuuksista kohonneita ovat lähinnä sinkki- ja kromipitoisuus. Vuonna 216 kromipitoisuus alitti talousvedelle (STM 1352/215) asetetun enimmäispitoisuuden 5 µg/l, mutta nikkeliä todettiin asetuksen raja-arvoa 2 µg/l enemmän. Sinkille raja-arvoja ei ole asetettu. Näiden lisäksi vedessä todettiin vain hyvin pieni pitoisuus kadmiumia, jolle annettu päästöraja-arvo 1 µg/l alittui selvästi (asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 868/21). Elohopeaa ja lyijyä ei todettu. Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintokerroilla huono, sillä lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 5 8 kpl/dl. Hygieeninen laatu oli kuitenkin viime vuosia parempi.

5 Taulukko 4.1. Kooninkeitaan kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle kuljetettu ravinne- ja orgaaninen kuormitus vuosina 21 216. Pitoisuudet ovat havaintopaikan KAKP/ keskimääräiset pitoisuudet. Virtaama on laskettu Kankaanpään kaupungilta saadun puhdistamolle kuljetetun vesimäärän perusteella. Kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontasoa vastaavina taustapitoisuuksina 6 µg N/l, 2 µg P/l ja BOD7:n osalta 2 mg/l. AVL= asukasvastineluku eli asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. KAKP/ Virt. m3/a Virt. l/s S.joht ms/m BHK7 mg/l BHK7 kg/d BHK7 AVL Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL 216 855,27 616 84 1,9 39 1925 4,5 321 98,2 9 215 1139,35 657 178 5,3 16 2225 6,7 479 425,13 58 214 259,8 565 138 9,3 187 165 11, 785 2923,2 91 213 16777,53 177 37 1,6 32 43667 2, 141 747,3 15 212 13887,44 31 29 1,9 219 1175 4,2 299 355,13 6 211 13281,42 321 49 17,7 355 144 5,2 373 3175,11 52 21 115,37 277 181 5,6 113 185 3,4 243 2743,9 39 Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL 4.2 Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/13) Kaatopaikalta tulevien valumavesien laatua on tutkittu Kooninojassa sijaitsevalta kolmiomittapadolta otettavin näyttein. Kaatopaikkavedet on pumpattu 19.3.22 lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan salaojavesien lisäksi kokoojakaivoon ohjataan jätetäytön valumavesiä keräävän idänpuoleisen reunaojan vesiä, mutta kaatopaikan valumavesiä pääsee edelleen myös Kooninojaan. Ojayhteys Kooninojaan on koetettu pitää suljettuna, mutta sateisina aikoina jätevedenpuhdistamolle johdetun vesimäärän kasvu aiheuttaa puhdistamon ylikuormittumista ja ohijuoksutustarpeen, mikä lisää puhdistamon kuormitusta. Kankaanpään kaupunki mittasi kaatopaikalta valuvien vesien määrää kolmiomittapadolla tammijoulukuussa (Liite 3). Virtaamaa seurattiin nyt vain kerran kuussa. Vesistönäytteenoton yhteydessä virtaama vaihteli kolmiomittapadolla huhti-lokakuun havaintoajankohtina välillä,8 6, l/s. Marraskuussa mittapato oli jäässä. Kooninojassa sijaitsevalla mittapadolla todettiin vuonna 216 kaatopaikkavesien vaikutuksia kaikilla havaintokerroilla marraskuu pois lukien. Toukokuuta lukuun ottamatta vaikutukset jäivät melko lieviksi. Vaikutukset näkyivät sähkönjohtavuudessa, kloridipitoisuudessa ja ravinnepitoisuuksissa. Vedessä oli myös selvä kaatopaikan haju jokaisella havaintokerralla. Veden sähkönjohtavuudet vaihtelivat havaintokerroilla välillä 18, 7, ms/m ja kokonaistyppipitoisuudet 17 13 µg/l. Luonnontilaisen ojaveden typpipitoisuuteen (6 µg/l) verrattuna typpipitoisuudet olivat noin 3 22-kertaiset. Suurin osa typestä oli kaatopaikkavesille ominaisesti ammoniumtypen muodossa. Veden fosforipitoisuus oli toukokuussa enimmillään noin 5-kertainen luonnontasoon (<2 µg/l) verrattuna (28 1 µg/l). Toukokuussa todettiin myös puhtaita vesiä enemmän orgaanista ainetta (COD Mn 5,4 mg/l) sekä kloridia (22 mg/l). Virtaaman vähyys (,8 l/s) on saattanut aiheuttaa toukokuussa veden väkevöitymistä. Kaatopaikkaojien kokoojakaivoon verrattuna vesi oli selvästi parempilaatuista. Veden laatu oli aiemman kaltainen, ja siinä on todettavissa suurta havaintokertojen välistä vaihtelua (Kuva 4.1-Kuva 4.3). Kaikki tutkitut metallipitoisuudet jäivät alle määritystarkkuuden. Hygieeninen nuhraantuminen oli hyvin vähäistä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä vaihteli havaintokerroilla välillä 12 kpl/dl.

6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 6 µg N/l 7 6 5 4 3 2 1 KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.1. Veden kokonaistyppipitoisuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina 1987 216. µg P/l 1 4 1 2 1 8 6 4 2 KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.2. Veden kokonaisfosforipitoisuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina 1987 216. ms/m 25 KAKP/13 KAKP/14 2 15 1 5 Kuva 4.3. Veden sähkönjohtavuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina 1987 216.

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 7 4.2.1. Vesistökuormitus Vuoden 216 havaintokerroilla Kooninojaan kohdistui kuormitusta kolmiomittapadon kautta marraskuuta lukuun ottamatta (Taulukko 4.2). Typpikuormitus vaihteli eri havaintoajankohtina vastaten 61 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (AVL keskimäärin 31). Fosfori- ja orgaaninen kuormitus olivat vähäistä. Suurimmillaan kuormitus oli toukokuun havaintokerralla mitattujen korkeiden pitoisuuksien vuoksi. Keskimääräinen typpikuormitus väheni selvästi kaatopaikkavesien viemäröinnin (19.3.22 lähtien) jälkeen (kuva 4.4). Vuonna 28 todettiin taas suurempi typpikuormitustaso, kun kaatopaikan valumavesiä johdettiin vesistöön. Vuonna 29 typpikuormitus oli tarkkailujakson 1982 29 pienin. Vuosina 21 212 kaatopaikan valumavesiä pääsi taas vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormitustasona. Kuormitustaso oli kuitenkin selvästi viemäröintiä edeltävää tasoa pienempi. Oja oli tukittuna jälleen vuosina 213 214, jolloin vedet ohjattiin kokoojakaivoon, mutta keväällä 215 yhteys Kooninojaan jouduttiin avaamaan uudelleen, ja ojayhteys oli auki myös vuonna 216. Kaatopaikan valumavesien vaikutus näkyi lähinnä typpikuormituksena. Myös fosforikuormitus ja orgaaninen kuormitus ovat jääneet viemäröinnin jälkeen aiempaa vähäisemmiksi (kuva 4.5 ja kuva 4.6). Ravinnekuormituksessa on todettu virtaaman suuruudesta riippuvaa vaihtelua. Orgaaninen kuormitus väheni vuonna 1989 huomattavasti, mikä liittyi kuivaamattoman lietteen tuonnin loppumiseen vuonna 1987, ja on sittemmin pysynyt erittäin pienenä. kg N/d 3 25 2 15 1 5 l/s 3 25 2 15 1 5 Kuva 4.4. Kooninkeitaan kaatopaikan typpikuormitus ja virtaama Kooninojaan 3 4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina 1982 216.

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 8 kg P/d,3,25,2,15,1,5, l/s 3 25 2 15 1 5 Kuva 4.5. Kooninkeitaan kaatopaikan fosforikuormitus ja virtaama Kooninojaan 3 4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina 1982 216. kg BOD 7 /d 14 12 1 8 6 4 2 l/s 3 25 2 15 1 5 Kuva 4.6. Kooninkeitaan kaatopaikan orgaaninen kuormitus ja virtaama Kooninojaan 3 4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina 1982 216. Taulukko 4.2. Kooninkeitaan kaatopaikan ravinnekuormitus ja orgaaninen kuormitus Kooninojaan vuoden 216 havaintoajankohtina sekä vuosina 1982 216 Kooninojan mittapadolta KAKP/13 arvioituna. Kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontasoa vastaavina taustapitoisuuksina 6 µg N/l, 2 µg P/l ja BOD 7 :n osalta 2 mg/l. AVL= asukasvastineluku eli asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. Pitoisuuskeskiarvot ovat virtaamapainotettuja. KAKP/13 Virt. Q l/s S.joht ms/m BHK 7 mg/l BHK 7 kg/d BHK 7 AVL Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL 26.4.216 6, 18, <2, 17,57 41 28,4 2 24.5.216,8 7, 5,4,24 5 13,86 61 1,6 3 6.1.216 1,3 24,8 <2, 33,3 22 28,1 7.11.216,,, Keskiarvo 2, 24,2 <3,6 1 373,43 31 35,3 1

9 KAKP/13 Virt. Q l/s BHK 7 kg/d BHK 7 AVL Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P kg/d Kok.P AVL 1982 8,5 35, 467 6,3 525,11 37 1983 5,5 65, 867 1,5 875,15 5 1984 5,5 59, 787 5,5 458,7 23 1985 7,5 62, 827 1,6 883,12 4 1986 22,5 129, 172 2,7 1725,24 8 1987 6,5 37, 493 11,1 925,11 37 1988 1,5 26, 347 1,6 883,11 37 1989 2,6 1,1 15 5,3 442,7 23 199 4, 8,7 116 5,4 45,5 17 1991 5,5 2,3 31 4,5 375,5 17 1992 6,9 7, 93 9,7 88,9 3 1993 22,9 12, 16 24,4 233,2 67 1994 4,5 2,3 31 5,8 483,4 13 1995 16,7 3,4 45 16,3 1358,7 23 1996 5,8 2,7 36 11,3 942,1 33 1997 4,2,9 12 7, 587,22 7 1998 4, 3,2 43 1,6 883,71 24 1999 1, 6,3 84 19,6 1633,174 58 2 7,3,7 9 7,5 625,48 16 21 5,7,7 9 4,9 48,25 8 22 2,4,,8 65,2 1 23 4,8,4 5 1,4 117,7 2 24 3,2,7 9 3,4 284,22 7 25 3,6,9 12 5,4 452,17 36 26 6,8,9 18 7,3 522,6 27 27 3,5,1 2 1,1 77,6 3 28 6,8 1,2 24 9,4 671,53 24 29 2,1,,6 42,7 3 21 2,8,2 4 4,4 311,31 14 211 5,7,1 1 2,6 189,5 2 212 7,3, 1,2 87,7 3 213 5,2,,37 27,1 214 1,6,,1 7,3 1 215 2,9,22 4 2,19 157,7 3 216 2,,6 1,43 31,3 1 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/14) Vuonna 216 virtaama vaihteli Kooninojan alavirralla huhti-lokakuun havaintokerroilla välillä,9 15, l/s. Marraskuun havaintokerralla oja oli mittapadon tavoin jäässä. Kooninojan alavirralla todettiin kaikkina tutkittuina ajankohtina kuormittumista. Kolmiomittapatoon verrattuna kaatopaikan vaikutukset olivat kuitenkin vähentyneet laimenemisen ansiosta. Typen osalta myös nitrifikaatio ja denitrifikaatio pienensivät pitoisuuksia. Kaatopaikan vaikutukset näkyivät luonnontasoa suurempana sähkönjohtavuutena, kloridipitoisuutena ja korkeina typpipitoisuuksina. Kaatopaikan vaikutus näkyy etenkin ammoniumtypen pitoisuudessa, sillä pelloilta tuleva typpi on pääosin nitraattimuodossa. Kaatopaikan osuus typpiainevirtaamasta vaihteli eri havaintoajankohtina 36 % ja fosforiainevirtaamasta 134 % (taulukko 4.3). Kaatopaikan vaikutus oli suurin toukokuun havaintoajankohtana, mutta pitoisuudet olivat myös laimentuneet tällöin hyvin mittapadolla mitatusta tasosta. Myös hajakuormituksen ja eroosioperäisen kuormituksen vaikutukset näkyivät vedenlaadussa Kooninojan alavirralla. Vedenlaatu oli Kooninojan alavirralla selvästi yläjuoksua sameampaa ja myös fos-

1 foripitoisuudet olivat ajoittain suuremmat kuin mittapadolla. Kaatopaikan osuus fosforiainevirtaamasta oli merkittävä vain toukokuun havaintokerralla. Hygieeniseen vedenlaatuun kaatopaikalla ei ollut suurta vaikutusta. Hygieeninen laatu vaihteli huhtilokakuussa hyvästä tyydyttävään (lämpökest. kolif. 17 >8 kpl/dl). Hygieeninen nuhraantuminen voimistui lähinnä hajakuormituksen vuoksi. Taulukko 4.3. Typpi- ja fosforiainevirtaamat Kooninojan alajuoksulla havaintopaikalla KAKP/14 ja kaatopaikan aiheuttaman kuormituksen laskennallinen osuus ainevirtaamista vuoden 216 havaintoajankohtina. KAKP/14 Virt. Q l/s Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL Kp:n osuus N-virtaamasta Kp:n osuus P-virtaamasta 26.4.216 15, 3 3,89 278 43,56 25 15 % 7 % 24.5.216,9 36,28 2 53,4 2 36 % 134 % 6.1.216 2, 29,5 36 31,5 2 61 % 17 % 7.11.216, % % Keskiarvo 4,5 319 1,17 83 42,16 7 4.4 Kooninjärveen laskeva oja (KAKP/D) Kooninjärveen laskevan ojan vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Vedenlaadussa on todettavissa heikkenemistä ja tulokset viittaavat, että kaatopaikkavedet pääsevät suotautumaan tai muulla tavoin kulkeutumaan myös Kooninjärven suuntaan. Kooninjärveen laskevassa ojassa todettiin vuonna 216 kaatopaikan vaikutuksia huhti-lokakuun havaintokerroilla. Marraskuussa tämäkin oja oli jäässä. Kaatopaikan vaikutukseen viittasivat luonnontasoa selvästi suuremmat ammoniumtyppipitoisuudet. Myös kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet olivat luonnontasosta koholla. Huhtikuussa ojaveden laatu oli lähempänä humusvesien luonnontasoa, vaikka ravinnetaso oli tällöinkin luonnontilaisia ojavesiä suurempi typen ja fosforin osalta. Fosforipitoisuuksien kohoaminen liittynee veden sameuteen eli eroosioperäiseen kuormittumiseen. Hygieeninen veden laatu oli huhtikuussa moitteeton ja muilla havaintokerroilla erinomainen (Lämpökest. kolif. 1 kpl/dl). Toukokuun havaintokerralla veden pinnalla oli havaittu paksu öljyinen kalvo, joka oli peittänyt koko ojan. Kaatopaikan haju oli ollut vedessä muita havaintokertoja voimakkaampi. Pitkällä aikavälillä veden sähkönjohtavuuksissa ja typpipitoisuuksissa on todettavissa nouseva suuntaus (kuva 4.7 ja kuva 4.8). Kasvua ei kuitenkaan ole tapahtunut enää 2-luvulla. Fosforipitoisuus sen sijaan on ollut jo pidempään kasvussa, tosin havaintokertojen välinen vaihtelu on suurta. Kooninjärveen ojaa pitkin kohdistunut kuormitus vastasi vuonna 216 typen osalta 3 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (taulukko 4.4). Fosforikuormitus jäi vähäiseksi vastaten 5 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Kuormitus oli edellisen vuoden tasoa.

6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 9.5.212 14.5.213 26.5.214 5.5.215 24.5.216 6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 9.5.212 14.5.213 26.5.214 5.5.215 24.5.216 11 Taulukko 4.4. Kaatopaikan arvioitu ravinnekuormitus Kooninjärveen vuonna 216. Laskelmissa on huomioitu luonnollisina taustapitoisuuksina 6 µg N/l ja 2 µg P/l. KAKP/D Virt. Q l/s S.joht ms/m Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL 26.4.216 8, 6,7 12,41 3 37,12 5 24.5.216,3 18,4 16,3 2 59,1 6.1.216 3, 15,5 13,18 13 58,1 4 7.11.216 Keskiarvo 2,8 9,3 1237,16 11 43,6 3 FNU 15 32 Sameus S-joht. 48 ms/m 5 12 4 9 3 6 2 3 1 Kuva 4.7. Kooninjärveen laskevan ojan (KAKP/D) sameus ja sähkönjohtokyky vuosina 1987 216. µg N/l Kok. N Kok.P µg P/l 14 5 1 4 3 2 1 8 6 4 2 Kuva 4.8. Kooninjärveen laskevan ojan (KAKP/D) typpi- ja fosforipitoisuus vuosina 1987 216.

12 4.5 Kooninjärvi (KAKP/15) Kooninjärven veden laatu on tutkittu viimeksi vuonna 215, joten seuraavan kerran tarkkailu tehdään vuonna 217. Kooninjärvi on pienikokoinen järvi, johon laskee vesiä kaatopaikan itä- ja eteläpuolella sijaitsevan Kooninkeitaan suunnalta. Valuma-alue on pienikokoinen ja metsäinen. Järven rannoilla on joitakin mökkejä. Kooninjärven vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Kooninjärven happitilanne on heikentynyt talvisin voimakkaasti, ja kokonaisuutena happitilannetta voidaan pitää vain välttävänä. Pintavedessäkin happivaje on voimakas, ja pohjan läheltä happi on kulunut lopputalvella säännöllisesti täysin loppuun. Sisäinen kuormitus nostaa pohjan läheisen vesikerroksen rauta- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Myös fosforipitoisuus on ollut lievästi koholla pintaveteen nähden. Pintaveden ravinnetaso on lievästi rehevä sekä fosforin että typen osalta. Hygieeninen laatu on ollut talvisin moitteeton. Selviä jätevesien vaikutuksia ei ole ollut todettavissa. Kooninjärven on todettu kerrostuvan lämpötilan mukaan kesäisin, ja happitilanne on kokonaisuutena tyydyttävä. Pintaveden happitilanne on pääosin hyvä, mutta pohjan lähellä happi kuluu loppuun kesän aikana. Pohjan lähellä vesi on hyvin sameaa, ja veden rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet koholla. Myös ravinnepitoisuudet ovat kohonneet lievästi sisäisen kuormituksen vaikutuksesta. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet kesälläkin alhaiset, eikä viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta ole todettu. Pintaveden ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevien vesien luokassa. Pintavedessä on todettu lievää hygieenistä nuhraantumista, mutta uimiseen vesi on soveltunut hyvin. Lievä hygieeninen nuhraantuminen saattaa olla seurausta kaatopaikan vaikutuksesta, sillä myös kaatopaikan suunnalta Kooninjärveen laskevassa ojassa hygieeninen laatu on ajoittain hiukan heikentynyt. 5. POHJAVESITULOKSET 5.1 Kivipuitekaivo 3 (KAKP/K3) Kaivo K3 sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella. Kaivossa on puinen kansi, jota siirrettäessä kaivoon pääsee helposti roskia. Kansi ei ole myöskään vesitiivis, joten sadevedet pääsevät kaivoon. Kaivon vesi oli ollut keväällä kirkasta ja väritöntä, mutta syksyllä lievästi sameaa ja kaivossa oli puista pudonneita lehtiä ym. sekä jopa omenoita. Kaivon K3 veden sähkönjohtavuus oli pohjavesille melko alhainen (4,7 12,6 ms/m). Veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet ovat vaihdelleet eri tutkimusajankohtina voimakkaasti (Kuva 5.1). Kaivoveden sähkönjohtavuus on ollut syksyisin 199-luvun puolivälin jälkeen aiempaa suurempi ja myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat ajoittain kohonneet selvästi, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen. Arvot ovat sittemmin laskeneet. Veden kloridipitoisuus on pääsääntöisesti pieni ja typpi on pääosin nitraatti-nitriittityppimuodossa. Ammoniumtyppeä todettiin lokakuussa 215 ja 216 tavanomaista enemmän (11 ja 23 µg/l), mikä liittyi todennäköisesti veden hapettomuuteen. Syksyllä vedessä oli myös rikkivedyn hajua. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat hapettomuuden vuoksi koholla. Selviä kaatopaikan vaikutuksia ei ollut vuonna 216 todettavissa. Vedessä

6.5.1987 4.5.1988 2.5.1989 5.4.199 15.4.1991 13.4.1992 22.4.1993 21.4.1994 25.4.1995 13.5.1996 28.4.1997 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 23.5.21 23.5.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 14.5.213 8.5.214 2.4.215 26.4.216 13 todettiin humusta puhtaisiin pohjavesiin verrattuna enemmän lähinnä kaivoon päässeiden pintavesien ja roskien takia. µg NO 23 -N/l NO23-N S-joht. ms/m 12 35 1 3 8 25 2 6 15 4 1 2 5 Kuva 5.1. Kaivon K3 (KAKP/K3) veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina 1987 216. Kaivon K3 vedenlaatu ei aivan täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön (1352/215) talousvesille asettamia laatuvaatimuksia kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Lisäksi rauta- ja mangaanipitoisuus olivat syksyllä suositusta korkeammat ja vedessä todettiin hygieenistä nuhraantumista (Lämpökest. kolif. >8 kpl/dl). Vedenlaatu on ollut säännöllisesti syksyisin heikompilaatuista kuin keväällä. 5.2 Kaivo 6 (KAKP/K6) Kaivo K6 sijaitsee kaatopaikan lounaispuolella. Näytteet otettiin keittiön hanasta. Vesi oli kirkasta ja väritöntä. Kaivon K6 sähkönjohtavuus oli pohjavedeksi pieni. Veden kloridipitoisuus oli myös pieni ja ammoniumtypen määrä on jäänyt pääosin alle määritystarkkuuden. Vuonna 216 ammoniumtyppeä todettiin vain pieni pitoisuus syksyllä. Viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta ei siten ollut. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat myös hyvin pienet. Vedessä todettiin humusta erittäin vähän, joten pintavesiä ei ole päässyt tulosten perusteella kaivoon. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Kaivon K6 vesi täytti Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesille asettamat laatuvaatimukset eli vesi oli tutkittujen muuttujien osalta hyvää talousvettä. 5.3 Kaivo 9 (KAKP/K9) Kaivo K9 sijaitsee kaatopaikan pohjoispuolella, Kooninojan välittömässä läheisyydessä. Vesi oli kirkasta ja väritöntä. Syksyllä kaivoon oli päässyt mm. puunlehtiä. Kaivon K9 veden sähkönjohtavuus oli pohjavesille normaali. Vedessä oli hyvin happea. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pienet. Typpi oli tässäkin kaivossa nitraatti-nitriittimuodossa. Sen pitoisuus oli selvästi suurempi kuin kaivossa K3. Syksyllä nitraattitypen pitoisuus oli tavallista korkeampi, mutta jäi alle talousvesisuosituksen. Ammoniumtyppeä ja kloridia todettiin vain vähän. Kaatopaikan

19.1.1989 13.4.1992 22.4.1993 21.4.1994 1.11.1995 22.1.1996 15.1.1997 14.1.1998 7.1.1999 9.1.2 2.1.21 21.1.22 14.1.23 23.9.24 29.9.25 24.1.26 2.1.27 18.9.28 13.1.29 25.1.21 2.1.211 24.1.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 14 vaikutuksia ei siten ollut todettavissa. Kemiallinen hapenkulutus oli sekä keväällä että syksyllä alhainen, mutta puhtaisiin pohjavesiin nähden kuitenkin lievästi kohollaan. Keväällä veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Syksyllä vedessä todettiin lämpökestoisia koliformisia bakteereja >8 kpl/dl kaivoon päässeiden pintavesien takia. Pitkällä aikavälillä kaivon K9 veden sähkönjohtavuudessa on ollut laskeva suuntaus (Kuva 5.2). Viime vuosina sähkönjohtavuus on kuitenkin ollut aiempaa korkeampi. Sähkönjohtavuus korreloi nitraattinitriittitypen määrän kanssa. Veden happitilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia. Pääsääntöisesti vesi on soveltunut talousvedeksi hyvin. µg NO 23 -N/l NO23-N S-joht. ms/m 12 25 1 8 6 4 2 2 15 1 5 Kuva 5.2. Kaivon K3 (KAKP/K9) veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina 1989 216. 5.4 Kaivo 16 (KAKP/K16) Kaivo K16 sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella. Vesi oli ollut kirkasta, väritöntä sekä hajutonta. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet suuremmat kuin muiden tarkkailussa olevien kaivojen, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen, mutta toisaalta sähkönjohtavuus oli pohjavesille normaali. Vesi saattaa myös olla peräisin syvemmältä kuin muiden kaivojen vesi, sillä mitä syvemmältä vesi tulee, sitä suurempi sähkönjohtavuus on. Veden happipitoisuus oli keväällä hyvä ja syksyllä niukka, mikä nosti rauta-, mangaani- ja ammoniumtypen pitoisuutta. Rauta- ja mangaanipitoisuus ylittivät talousvedelle asetetut raja-arvot molemmilla havaintokerroilla. Humuksen määrä oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vähäinen. Typen määrä oli pieni ja typpi esiintyy enimmäkseen nitraatti-nitriittityppimuodossa, mutta syksyllä ammoniumtypen pitoisuus oli todennäköisesti niukasta happitilanteesta johtuen hieman koholla. Veden hygieeninen laatu oli keväällä moitteeton. Syksyllä vedessä todettiin pientä nuhraantumista (Lämpökest. kolif. 5 kpl/dl). Selvästi eriteltäviä kaatopaikan vaikutuksia ei vedenlaadussa todettu. Pitkällä aikavälillä veden sähkönjohtavuudessa on ollut todettavissa selvä nouseva suuntaus, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen (Kuva 5.3). Vuodesta 212 lähtien sähkönjohtavuus on ollut jälleen alhaisempi. Samaan

2.5.1989 19.1.1989 13.4.1992 7.1.1992 25.4.1995 1.11.1995 28.4.1997 15.1.1997 26.4.2 9.1.2 22.5.23 14.1.23 1.6.26 24.1.26 27.5.29 13.1.29 29.5.212 24.1.212 5.11.213 8.5.214 26.4.216 6.1.216 15 aikaan kaivon happipitoisuus on ollut aiempaa parempi, mikä näkyy pienempinä ammoniumtypen ja metallien pitoisuuksina. µg NO 23 -N/l NO23-N S-joht. Happi ms/m 3 4 25 2 15 1 5 32 24 16 8 Kuva 5.3. Kaivon K16 (KAKP/K16) veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina 1987 216. 5.5 Pohjavesiputket HP12 ja HP13B Pohjavesiputki HP12 sijaitsee kaatopaikka-alueen pohjoispuolella ja pohjavesiputki HP13b eteläpuolella. Pohjavesiputken HP12 kokonaissyvyys on noin 2,8 m ja pohjavesiputken HP13b noin 3,5 m. Vedenpinnan korkeus oli pohjavesiputkessa HP12 tyypillisellä tasollaan vuonna 216. Keväällä pinnan korkeus oli -,89 m ja syksyllä -1,14 m. Putken vesi on ollut yleensä niukkahappista tai hapetonta. Syksyllä 215 happea todettiin aiempaa enemmän (Kyll.aste 9 17 %). Vuonna 216 happitilanne oli niukka, mutta vesi oli kuitenkin molemmilla havaintokerroilla hapekasta (Kyll.aste 6 9 %). Alueen kaivovesiin verrattuna veden sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet ovat selvästi suuremmat viitaten kaatopaikan vaikutukseen. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat kuitenkin olleet lievästi laskusuuntaiset vuodesta 214 lähtien (Kuva 5.4). Kemiallinen hapenkulutus oli korkea, mikä myös viittasi kaatopaikan suotovesien vaikutukseen. Lisäksi vedessä todettiin ammoniumtyppeä, mikä saattoi olla kaatopaikan vaikutusta, mutta saattoi olla myös seurausta veden niukkahappisuudesta. Vesi oli ruskehtavaa ja siinä todettiin kaatopaikan sekä rikkivedyn hajua. Tutkituista raskasmetalleista vedessä todettiin vain pieni pitoisuus lyijyä ja elohopeaa. Veden hygieeninen laatu oli syksyllä lievästi heikentynyt (Lämpökestoisia koliformisia bakteereja 5 kpl/dl). Pohjavesiputki HP13b oli huhtikuun havaintokerralla jäässä, joten näytteet otettiin toukokuun näytteenottokierroksen yhteydessä. Pinnakorkeus oli toukokuussa -1,14 m. Syksyltä pinnankorkeustieto puuttuu. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat putkea HP12 pienemmät ollen alueen kaivojen tasolla (Kuva 5.5). Vesi oli hapetonta tai lähes hapetonta (Kyll.aste 1 %), ja rautaa ja mangaania todettiin yhtä runsaasti kuin putkessa HP12. Muiden metallien pitoisuudet olivat pientä kromi ja elohopeapitoisuutta lukuun ottamatta alle määritysrajan. Kemiallinen hapenkulutus oli korkea, mikä viittasi kaatopaikan suotovesien vaikutukseen. Lisäksi ammoniumtypen määrä oli korkea, mikä saat-

27.5.28 18.9.28 27.5.29 13.1.29 3.6.21 25.1.21 31.5.211 2.1.211 29.5.212 24.1.212 14.5.213 5.11.213 8.5.214 2.1.214 2.4.215 1.1.215 23.5.216 7.11.216 31.5.25 24.1.26 27.5.28 18.9.28 27.5.29 13.1.29 3.6.21 25.1.21 31.5.211 2.1.211 29.5.212 24.1.212 14.5.213 5.11.213 8.5.214 2.1.214 2.4.215 1.1.215 26.4.216 6.1.216 16 toi olla seurausta veden hapettomuudesta tai viitata kaatopaikan vaikutukseen. Vedessä oli selvä kaatopaikan haju. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. µg Cl/l Kloridi Sähkönj. ms/m 35 8 3 7 25 6 2 5 4 15 3 1 2 5 1 Kuva 5.4. Pohjavesiputken (KAKP/HP12) veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 25 216. µg Cl/l Kloridi Sähkönj. ms/m 25 4 35 2 3 15 25 2 1 15 5 1 5 Kuva 5.5. Pohjavesiputken (KAKP/HP13b) veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 28 216. 6. KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU Kaasuputket olivat hautautuneet maisemoinninyhteydessä vuonna 28, mutta tarkkailua päästiin jatkamaan vuonna 212. Vuonna 216 kaasut mitattiin keväällä ja syksyllä putkista KP1b, KP2b, KP3b, KP4b, KP5 ja KP6, joista kolme jälkimmäistä ovat uusia putkia. Kaasuputkien sijainnit on esitetty liitteessä 5. Putkissa olevan veden pinnankorkeutta ei ollut mitattu keväällä, mutta syksyllä kaikki putket olivat kuivia. Kaikkien putkien lähellä oli ollut voimakas kaatopaikan haju lukuun ottamatta putkea KP2b keväällä, jossa ei todettu tällöin lainkaan kaatopaikkakaasun tuottoa.

17 Orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti eli mätänemällä muodostuu kaasua, jota kutsutaan kaatopaikkakaasuksi. Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaanin prosentuaalinen osuus on keskimäärin 55 tilavuus- % ja hiilidioksidin 45 tilavuus- %. Metaanin osuus voi vaihdella 2 75 % välillä olosuhteista ja kaatopaikan hajoamistilasta riippuen. Lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkaptaanit ja rikkivety. Jätetäytön keskiosassa, pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP1b purkautui vuonna 216 edelleen anaerobisen hajoamisen tuotteita. Kaatopaikkakaasujen tuotto oli vallalla keväällä, mutta syksyllä anaerobisten hajoamistuotteiden osuus oli vähäinen. Jätetäytössä muodostui metaania 2,1 53,4 tilavuus- % ja hiilidioksidia 3,5 39,8 tilavuus- %. Jätetäytön pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP2b ei ole purkautunut juurikaan anaerobisen hajoamisen tuotteita vuodesta 25 lähtien vaan putkesta vapautuvan kaasun koostumus on lähellä ilmakehän koostumusta. Vuonna 216 kaatopaikkakaasun osuus oli syksyllä kuitenkin 5 tilavuus- % ja putken lähellä oli selvä kaatopaikan haju. Uloimpana jätetäytön pohjoisosassa sijaitsevasta kaasuputkesta KP3b purkautui molemmilla havaintokerroilla edelleen anaerobisen hajoamisen tuotteita, joista metaanin osuus oli 22,3 52,6 tilavuus- % ja hiilidioksidin 19,1 39,9 tilavuus- %. Uusi kaasuputki KP4b sijaitsee jätetäytön keskiosassa eteläpuolella ja siitä purkautuvien kaasujen tuotto on ollut vuosina 212 215 enimmäkseen aerobista. Keväällä 216 putkesta todettiin enemmän kaatopaikkakaasun tuottoa. Metaanin osuus kaasusta vaihteli havaintokerroilla välillä 2,5 33,2 tilavuus- % ja hiilidioksidin 4, 3,3 tilavuus- %. Jätetäytön eteläosassa sijaitsevasta uudesta kaasuputkesta KP5 purkautui 7,5 25,3 tilavuus- % metaania ja 7,7 2,4 tilavuus- % hiilidioksidia. Kaatopaikkakaasujen osuus oli keväällä noin puolet putken tuotosta. Uloimpana jätetäytön eteläosassa sijaitsevan uuden kaasuputken KP6 tuotto oli vuonna 216 pääasiassa aerobista. Putkesta purkautui metaania 13,6 14,6 tilavuus- % ja hiilidioksidia 1,2 13,2 tilavuus- %. 7. ARVIO PÄÄSTÖJEN KEHITYKSESTÄ Uusien ympäristölupamääräysten mukaan viiden vuoden välein tulee esittää asiantuntija-arvio edellisten vuosien päästötarkkailujen tuloksista ja mahdollisista havaituista kehityssuunnista ja niiden syistä. Arvio tehdään alkaen vuoden 217 tarkkailusta. 8. YHTEENVETO Kooninkeitaan kaatopaikan kaatopaikkavedet on pumpattu 19.3.22 lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle vesistökuormituksen vähentämiseksi. Jätevedenpuhdistamolle johdettu vesimäärä oli Kankaanpään kaupungilta saadun tiedon mukaan vuonna 216 855 m 3, jonka perusteella päivittäin johdettu vesimäärä oli keskimäärin 23,4 m 3 /d. Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä

18 oli tarkkailujakson 21 216 pienin. Kokoojakaivon vesi oli aiempaan tapaan voimakkaan jätevesimäistä ja hygieeniseltä laadultaan huonoa. Veden sähkönjohtavuus, kloridi- ja typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet koholla vuodesta 214 lähtien. Puhdistamolle viety keskimääräinen typpikuormitus vastasi 321 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Fosfori- ja orgaaninen kuormitus olivat vuosikymmenen alhaisimpia. Fosforikuormitus vastasi 9 ja orgaaninen kuormitus 39 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Keskimääräinen typpikuormitus väheni selvästi kaatopaikkavesien viemäröinnin jälkeen ja vuonna 29 typpikuormitus oli koko siihenastisen tarkkailujakson pienin. Vuosina 21 212 kaatopaikan valumavesiä pääsi taas valumaan vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormitustasona. Oja oli tukittuna jälleen vuosina 213 214, jolloin vedet ohjattiin kokoojakaivoon ja edelleen puhdistamolle. Yhteys Kooninojaan piti kuitenkin avata keväällä 215, sillä puhdistamolle johdetut vesimäärät ovat olleet ajoittain liian suuria ja aiheuttaneet puhdistamolla ylijuoksutustarvetta. Ojayhteys pidettiin auki myös vuonna 216, mutta vesistökuormitus pysyi siitä huolimatta pienenä. Vesistöön kohdistunut typpikuormitus vastasi vuonna 216 61 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Fosfori- ja orgaaninen kuormitus olivat vähäistä. Kooninojan alavirralla todettiin huhti-lokakuun havaintoajankohtina kuormittumista. Marraskuun havaintokerralla oja oli jäässä. Kaatopaikan vaikutukset näkyivät luonnontasoa suurempana sähkönjohtavuutena ja korkeina typpi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina. Hajakuormituksen ja eroosioperäisen kuormituksen vaikutukset näkyivät veden sameutena, ja ne kohottivat myös ravinnepitoisuuksia. Hygieeniseen veden laatuun kaatopaikalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Veden hygieeninen laatu heikentyi hajakuormituksen vuoksi enimmillään tyydyttäväksi. Myös Kooninjärveen laskevassa ojassa todettiin kaatopaikan vaikutuksia marraskuuta lukuun ottamatta, jolloin oja oli jäässä. Kaatopaikan vaikutukseen viittasivat luonnontasoa suuremmat ammoniumtyppipitoisuudet, kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet. Vedessä oli myös havaittavissa kaatopaikan hajua. Veden hygieeninen laatu oli ajoittain lievästi heikentynyt. Kooninjärveä ei tutkittu vuonna 216. Kaatopaikan vaikutuksia ei ole ollut Kooninjärven vedenlaadussa havaittavissa mahdollista lievää hygieenistä heikentymistä lukuun ottamatta. Kaivojen vedenlaadussa ei todettu viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta, sillä veden sähkönjohtavuudet eivät olleet kaivoissa kohonneet pohjavesille erityisen suuriksi. Lisäksi kaatopaikkavesistä herkästi kohoavaa ammoniumtyppeä todettiin kaikissa tutkituissa kaivoissa vain vähän tai pitoisuuden kasvu kytkeytyi todennäköisesti veden hapettomuuteen. Kaivojen K3 ja K16 veden sähkönjohtavuuksissa on kuitenkin ollut todettavissa pitkällä aikavälillä nouseva suuntaus, mikä saattaa liittyä kaatopaikan vaikutukseen. Viime vuosina kaivojen K3 ja K16 sähkönjohtavuus on ollut alhaisempi. Pohjavesiputkissa HP12 ja HP13b todettiin viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta, sillä veden kemiallinen hapenkulutus oli selvästi kohonnut puhtaisiin pohjavesiin nähden. Lisäksi alueen kaivovesiin verrattuna veden sähkönjohtavuudet olivat etenkin pohjavesiputkessa HP12 suuremmat. Molemmissa pohjavesiputkissa todettiin myös ammoniumtyppeä, jonka esiintyminen saattoi olla seurausta myös veden niukasta happipitoisuudesta. Vuonna 216 kaatopaikkakaasun tuottoa todettiin kaikissa kaasuputkissa. Kaatopaikkakaasun tuotto oli keväällä syksyä runsaampaa lukuun ottamatta putkea KP2b, jossa todettiin syksyllä pitkästä aikaa kaatopaikkakaasujen tuottoa. Vähäisintä ja tasaisinta kaasujen tuotto oli kaasuputkessa KP6.

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 19 Laatinut: Vesistötutkija Minja Mattila Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta TIEDOKSI: Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjasto Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin yksikkö/harri.helminen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin yksikkö/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) Kimmo Lahnajärvi, Porintie 267, 3874 Hapuanoja

Liite 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *ph *KHT *COD(Cr) *BOD 7 *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Cl *Zn *Ni *Cu *Cr *Pb/ms *Cd/ms *Hg *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml 26.4.216 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 12:3; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9;.1 5,8 88 644 7,4 93 53 18 13 12 81 3 8 VKP 24.5.216 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 14:3; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Virt.,15 m3/s;.1 9,2 8 615 7,4 14 48 42 2 18 12 5 12 VKP 7.11.216 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 11:8; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 4,9 38 667 7,5 11 49 16 25 47 82 57 33 VKP 28.11.216 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 11:25; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. m/s; Virt.,9 m3/s;.1 8,4 57 536 7,7 1 52 99 19 15 8 37 33 25 26 31 <,8,16 <,5 5 VKP 26.4.216 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 11:; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,6 m3/s; Haju SKP;.1 2,5 6,9 18, 7, 1 27 <2 17 72 28 3,2 SKP 24.5.216 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 13:45; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Virt.,8 m3/s; Haju SKP;.1 12,8 7,5 7, 7,4 57 1 5,4 13 73 1 22 3 SKP 6.1.216 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 12:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Virt.,13 m3/s; Haju SKP;.1 4,6 2,2 24,8 7,2 14 39 <2 33 27 28 5,8 <5 <4 <5 <2 <,8 <,8 <,5 12 SKP 7.11.216 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 1:57; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 P P 26.4.216 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 9:5; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,15 m3/s;.1 1,5 11 22,4 7,3 28 3 13 43 13 47 L 24.5.216 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 13:35; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Virt.,9 m3/s;.1 14, 21 29,6 7,7 27 36 13 53 22 >8 LMT FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *ph *KHT *COD(Cr) *BOD 7 *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Cl *Zn *Ni *Cu *Cr *Pb/ms *Cd/ms *Hg *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml 6.1.216 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 11:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Virt.,2 m3/s;.1 2,9 6,2 22,5 7,7 14 29 82 31 13 17 H 7.11.216 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 14:23; Näytt.ottaja ASU;.1 P P 26.4.216 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 13:5; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,8 m3/s;.1,5 1 6,7 6,2 38 12 22 37 4,1 SKP 24.5.216 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 13:; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Virt.,3 m3/s; Haju VKP;.1 14, 52 18,4 6,6 46 16 89 59 15 1 VKP 6.1.216 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 1:5; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Virt.,3 m3/s;.1 2,3 23 15,5 6,4 36 13 5 58 15 1 SKP 7.11.216 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 13:47; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 P P FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sähkonj *ph *KHT_titr *NO23-N *NH4-N *Cl *Fe *Liu. Fe *Mn *Mn,liu *Zn.liu *Cu,liu *Cr,liu *Ni,liu *Pb,liu *Cd,liu *Hg *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C mg/l % ms/m mg/l O2 µg/l N µg/l N mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml 26.4.216 KAKP / K3 Kivipuitekaivo 3 Klo 1:55; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,95 m; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 3 2,2 11,8 4,7 6,3 5,5 16 4 1,4 94 7,1 6.1.216 KAKP / K3 Kivipuitekaivo 3 Klo 12:3; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -2,97 m; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Haju VRV; Kaivo 3 7,7 <,2 12,6 6,3 5,1 88 23 3,6 82 12 >8 26.4.216 KAKP / K6 Kaivo 6 Klo 1:3; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -,44 m; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 6 3,4 8,8 4, 5,8 2,1 16 <3 2,2 19 3,7 6.1.216 KAKP / K6 Kaivo 6 Klo 12:15; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -,94 m; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Haju H; Kaivo 6 9, 6,4 4,9 6,2 1,4 46 1 2,3 99 4 26.4.216 KAKP / K9 Kaivo 9 Klo 1:1; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,33 m; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Haju H; Kaivo 9 2,9 8,1 22, 6,4 2,7 91 <3 1,9 17 2,2 6.1.216 KAKP / K9 Kaivo 9 Klo 11:5; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,6 m; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Kaivo 9 9,1 6,3 18,1 6,5 1,8 1 3 1,4 12 2,2 >8 26.4.216 KAKP / K16 Kaivo 16 Klo 1:45; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -,4 m; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Haju H; Kaivo 2,6 11,2 23,4 7,4 1,7 1 6 5,2 24 94 6.1.216 KAKP / K16 Kaivo 16 Klo 12:5; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -,34 m; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Haju H; Kaivo 16 5,9 2,2 21,4 6,5 1,6 2 94 7,1 26 14 5 26.4.216 KAKP / HP12 Pohjavesiputki HP12 Klo 11:35; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -,89 m; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo,4 1,3 9 35,5 7,1 32 65 21 5,9 3 16 SRV 6.1.216 KAKP / HP12 Pohjavesiputki HP12 Klo 13:; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,14 m; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. ; Haju VRV; Kaivo 7,9,75 6 28,9 6,6 75 29 24 3,8 25 66 <5 <5 <2 <4 1,4 <,8,8 4 VRV FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sähkonj *ph *KHT_titr *NO23-N *NH4-N *Cl *Fe *Liu. Fe *Mn *Mn,liu *Zn.liu *Cu,liu *Cr,liu *Ni,liu *Pb,liu *Cd,liu *Hg *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C mg/l % ms/m mg/l O2 µg/l N µg/l N mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml 23.5.216 KAKP / HP13b Pohjavesiputki HP13b Klo 14:; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k. -1,43 m; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Kaivo 1,2 6,2 5,9 12 2 52 2, 54 15 SKP 7.11.216 KAKP / HP13b Pohjavesiputki HP13b Klo 13:2; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; Kaivo 5,1 <,2 1 15,8 5,9 27 17 72 2,6 58 14 <5 <5 3,5 <4 <,8 <,8,1 P FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Liite 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/1 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka CH4 CO2 H2S O2 BAL Syvyys (m) % % ppm % % 24.5.216 KAKP / KP1b Kaasuputki KP1b Klo 15:; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k., m; 4,5 min; Haju VKP; Putki 53,4 39,8 176,5 6,3 7.11.216 KAKP / KP1b Kaasuputki KP1b Klo 12:2; Näytt.ottaja ASU; 3 min; Lämpöti -4, C; Haju VKP; Putki 2,1 3,5 19 18,7 75,5 24.5.216 KAKP / KP2b Kaasuputki KP2b Klo 15:1; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k., m; 4 min; Haju H; Putki,1 P 2,1 79,9 7.11.216 KAKP / KP2b Kaasuputki KP2b Klo 12:3; Näytt.ottaja ASU; 3 min; Lämpöti -4, C; Haju VKP; Putki 25,5 25,5 1562 6,1 43,2 24.5.216 KAKP / KP3b Kaasuputki KP3b Klo 15:15; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k., m; 3 min; Haju VKP; Putki 52,6 39,9 5748 1, 7,1 7.11.216 KAKP / KP3b Kaasuputki KP3b Klo 12:4; Näytt.ottaja ASU; 3 min; Lämpöti -4, C; Haju VKP; Putki 22,3 19,1 68 13,1 45,5 24.5.216 KAKP / KP4b Kaasuputki KP4b Klo 14:55; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k., m; 2 min; Haju VKP; Putki 33,2 3,3 2 6,8 3, 7.11.216 KAKP / KP4b Kaasuputki KP4b Klo 12:5; Näytt.ottaja ASU; 3 min; Lämpöti -4, C; Haju VKP; Putki 2,5 4, 344 2,7 72,4 24.5.216 KAKP / KP5 Kaasuputki KP5 Klo 15:2; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k., m; 4 min; Haju VKP; Putki 25,3 2,4 6483 1,1 44,2 7.11.216 KAKP / KP5 Kaasuputki KP5 Klo 12:; Näytt.ottaja ASU; 3 min; Lämpöti -4, C; Haju VKP; Putki 7,5 7,7 1787 16,7 68, 24.5.216 KAKP / KP6 Kaasuputki KP6 Klo 15:3; Näytt.ottaja TeK; Veden p.k., m; 3 min; Haju VKP; Putki 13,6 1,2 251 15, 61,2 7.11.216 KAKP / KP6 Kaasuputki KP6 Klo 12:1; Näytt.ottaja ASU; 3 min; Lämpöti -4, C; Haju VKP; Putki 14,6 13,2 2 14,1 56,9 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Liite 3

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kooninkeitaan kaatopaikka Liite 4 Pintavesihavaintopaikka Pohjavesihavaintopaikka Ote peruskartoista 1144 9 ja 12 Maanmittauslaitos, lupa nro 65/MML/12 14 K16 K3 HP12 K9 13 K6 HP13b HP13 D 15 11,5 km 1