Parempi kuntatyö aktiivisella yhteistyöllä. Hannu.tamminen@ttk.fi

Parempi kuntatyö aktiivisella yhteistyöllä Hannu.tamminen@ttk.fi

Parempi kuntatyö aktiivisella yhteistyöllä 12.00 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet 12.15 Työsuojeluyhteistyö keskiöön yhteistoiminnasta yhteistyöhön toimikauden teemat vuosisuunnittelu- ja seuranta 13.00 Työkaluja ja aineistoja verkosta työyhteisöjen käyttöön sykettätyöhön.fi palvelut Riski-Arvi ja Turva-Arvi Sisäilmasto, työnäkeminen Esimiehen opas muutokseen Jokeri-työkalu

Parempi kuntatyö aktiivisella yhteistyöllä 14.30 Työkaarimalli mallin sisältö ja tavoitteet työkaari-työkalu 15.15 Pidetään huolta aktiivisen tuen vakiinnuttaminen työyhteisöissä tehostetun tuen toimintatavan rakentaminen Pidetään huolta- videon esittely 16.00 Päivän päätös

Ajankohtaista Tiina-Mari Monni TTK:n toimitusjohtaja 2015 alkaen STM on uusimassa vaarojen arvioinnin lomakkeita Työmarkkinajärjestöt ovat päivittämässä päihdesuositusta v. 2006 Barometreistä Kevan työhyvinvointikyselyihin

Ajankohtaista 1000 000 työturvallisuuskorttia suoritettu lähiaikoina Tulossa: Dialogisen johtamisen palapeli kehittämisen työkaluja esimiehille Kunteko opas- hyvät käytännöt, mitä voi kokeilla Tietoiskun aineistot saatte sähköpostilla käyttöönne

Kuntaryhmän ja TTK:n sivujen käyttö 60% käy sivuilla vähintään kerran kuukaudessa 17% hyödyntää videoleikkeitä vähintään kerran kuukaudessa (43% ei ollenkaan) 22% hyödyntää sykettä työhön-sivustoa vähintään kerran kuukaudessa (39% ei ollenkaan)

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu-yhteistoiminnasta 44/2006 1, 3 mom Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. 7

Lait ja sopimukset ohjenuorana Työsuojelun tarkoituksena on edistää koko työyhteisön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä tuloksellista toimintaa. Työsuojeluyhteistoiminnan rooli on erilainen kuin viranomaisvalvonnalla. Lait määrittävät asiapiirin, mihin tulee keskittyä Pidetään huolta, että työyhteisöt tietävät, mitä säännökset heiltä edellyttävät. 8

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis-toiminnasta (44/2006) 5 luku Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla 22 Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen Tässä luvussa säädetyn yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. 9

Työhyvinvoinnin osa-alueet Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Motivaatio ja arvot Tuloksellinen työ Yksilön terveys ja työkyky Työympäristö Johtaminen Tiedonkulku Osaaminen kehittymismahdollisuudet Työyhteisötaidot Sosiaaliset suhteet Työhyvinvointi Työ, työn mitoitus ja organisointi 10

Kysymys tänään mihin keskitymme Ihminen on omaa toimintaansa tavoitteellisesti ohjaava olento. Psyyke eli mieli edustaa toiminnan ohjauksen korkeinta tasoa. Psyyken avulla ihminen vastaanottaa, tallettaa ja muokkaa ympäristöstä, elimistöstä ja muistista tulevia tietoja, ( =palautetta) Palautteen avulla ihminen ohjaa toimintaansa. Se auttaa korjaamaan toiminnan suuntaa ja on tavoitteellisuuden edellytys.

Työhyvinvoinnin ilmentymät Työturvallisuus Työkyky ja työssä jaksaminen muu työhyvinvointi tuloksellisuus (siltä osin, kun edelliset myötävaikuttavat siihen) Lakisääteisiä tavoitteta Perusteltuja tavoitteta Juhani Tarkkonen Innosafe 2010

Työturvallisuuslaki 17 Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus esittää näitä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. Hannu Tamminen 2.12.2014 13

Yhteistoiminta ja yhteistyö Yhteistoiminta on osallistumista, strategista valmistelua, suunnittelua, aloitteellisuutta, edustuksellista, sosiaalisia sopimuksia, viestintää Yhteistyö on suunnitelmien toimeenpanoa yhdessä, käytännön työskentelyä, asioiden toteuttamista

Yhteistoiminnassa valmistellaan Yhteistyöllä toteutetaan Palaute toimii

Yhteistoiminnan ja yhteistyön painopisteet Yhteistyö Perustehtävät Yhteistoiminta Työorganisaatio Kehittämistehtävät Kehittämisrakenteet

Yhteistoiminnan ja yhteistyön painopisteet TYÖTURVALLISUUS Yhteistyö Perustehtävät Yhteistoiminta Työorganisaatio Kehittämistehtävät Kehittämisrakenteet

Työpaikan sosiaalisia sopimuksia Aktiivisen tuen menettelytavat Kehityskeskustelut Päihdeohjelma Hyvän käytöksen ohjeet Työyhteisötaidot Työkaarimalli KAIKKI TOTEUTTAVAT TYÖTURVALLISUUSLAIN TAVOITTEITA! Vrt. kannustava palkitseminen

Työsuojelutoimikunnan toiminnan sisällöt 1) Aseta käytännönläheisiä tavoitteita kuluvalle toimikaudelle. 2) Vaarojen selvittäminen ja arviointi ajan tasalle 3) Perehdyttäminen kattavaksi yhteys kehittämiseen 4) Toimintaohjelma perehdyttämisen tueksi myös työssä jatkaminen 5) Sisäinen koulutus - koulutustarvekartoitus

VIELÄ YKSI KYSYMYS Voisivatko perehdyttäminen ja jalkauttaminen olla käytännössä sama asia?

Työsuojelutoimikunnan toiminnan sisällöt 6) Työsuojelutoimikunnan näkyvyyden ja aseman parantaminen 7) Työterveysyhteistyön ja TTH-palvelujen kehittäminen 8) Tilastotietojen kokoaminen 9) Työturvallisuuslain tavoitteiden toteutumisen seuranta

20.4.2007 22

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat TAMMIKUU Päätösvaihe LOKAKUU Henkilöstö- Suunnitelma Talousarvion Hyväksyminen (* Yhteistoiminnan vuosikello Tilinpäätös Arviointivaihe Tsu-toimintakertomus TTH:n korvaushakemus Toimintakertomus/ henkilöstöraportti Tsu-TTH toiminta- Suunnitelmat Hankinnat HUHTIKUU Koulutussuunnitelma Budjetin raami HEINÄKUU Suunnitteluvaihe Kehittämiskohteet 23

Termejä Arviointikierros Kohdearviointi esim. päiväkoti vuokratiloihin Vaaratekijä Vaaratilanne Vaaratilanneilmoitus Turvallisuuskierros

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Esimerkiksi: - liiallinen tai liian vähäinen työn määrä - kohtuuton aikapaine työssä - vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus - runsas työhön liittyvä matkustaminen - puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa - epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Esimerkiksi: - yksintyöskentely - toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus - huono tiedonkulku - esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki - häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu Esimerkiksi: - yksitoikkoinen työ - jatkuva valppaana olo - liiallinen tietomäärä - jatkuvat keskeytykset - kohtuuton vastuu - vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Lähde: AVI:n työsuojelun vastuualueen valvontaohje Työsuojelun vastuualue, Ylitarkastaja Jenny Rintala 2.12.2014 25

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta Lähde: AVI:n työsuojelun vastuualueen valvontaohje

Työkaarimalli Kaiken ikäisten työkaareen kierroksia Työkaarityökalulla tuloksellisuutta ja työhyvinvointia Tuki työuran kaikissa vaiheissa lisää tuloksellisuutta ja työpaikan hallittua uudistumista. Myös työhyvinvointi ja työkyky paranevat työpaikan toiminnan nojatessa eriikäisten vahvuuksiin ja yhteistyöhön. Työkalu sykettätyöhön.fi sivustolla

TYÖKAARI- TYÖKALU 1.Työkaari johtamisessa 2.Esimiesten ikäjohtamistaidot 3.Työkyvyttömyysriskien ennakointi 4.Eläkeikää lähestyvien työurasuunnittelu 5.Kehityskeskustelujen yksilöllisyys 6.Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 7.Osaamisen kehittämisen ilmapiiri 8.Työaikaratkaisujen moninaisuus 9.Työntekotapojen moninaisuus 10.Vapaajärjestelyjen moninaisuus 11.Työnteon tuki eri elämänvaiheissa 12.Työn muokkaaminen työkyvyn muutoksissa 13.Ennakoiva työterveyshuoltoyhteistyö 14.Terveystarkastukset 15.Terveyden edistäminen

Aktiivinen tuki työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työmotivaation heikentymiseen Esimiehen velvollisuus, työntekijöiden oikeus ja velvollisuus 30 pv 60 pv 90 pv Prosessi: Tunnista ota puheeksi sovi ja toimi seuraa ja arvioi Työterveysyhteistyö edistää työkykyä Yhteiset tavoitteet, toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja verkostoyhteistyö Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto) nimeäminen Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio työssä jatkamisen toimenpiteet työssä jatkaminen ei onnistu/mahdollistu Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen Prosessi: poissaolon alkaessa yhteydenpito paluun valmistelu paluu työhön seuranta AKo 2014

AKTIIVINEN TUKI, Esimiehen tehtävät Seuraa jatkuvasti henkilöstön toimintakykyä ja poissaoloja osana normaalia esimiestyötä Käy varhaisen tuen keskustelun henkilön kanssa ja dokumentoi keskustelun tarkoitusta varten suunnitellulle lomakkeelle Tekee tarpeelliset muutokset työolosuhteisiin tai työn sisältöön AKo 2014

AKTIIVINEN TUKI Henkilöstöhallinnon tehtävät Seuraa henkilöstön poissaoloja Toimii yhteistyössä esimiesten, työsuojelun työterveyshuollon ja ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa On tarvittaessa mukana varhaisen tuen yhteispalavereissa Suunnittelee ja kehittää työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita Koordinoi mahdollisen uudelleensijoituksen toteutumista yhdessä esimiesten kanssa Johtaa ja koordinoi yhteydenpitoa mahdollisiin ulkopuolisiin tahoihin (kuntoutuslaitokset, eläkevakuutusyhtiöt yms.) AKo 2014

AKTIIVINEN TUKI Työterveyshuollon tehtävät: Seuraa sairauspoissaoloja ja henkilön työkykyä Tekee tarvittaessa työkyvyn arvioinnin suhteessa asetettuun tehtävään ja antaa kirjallisen lausunnon Tekee hoidon ja/tai kuntoutustarpeen arvioinnin, käynnistää sen ja järjestää seurannan On tarvittaessa mukana varhaisen tuen yhteispalaverissa On jatkuvassa yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa ja antaa asiantuntija-apua työn muutoksia tehtäessä. AKo 2014

Varhaisen tuen keskustelun keskeiset aiheet Työ Työssä tapahtuneet muutokset Työn haasteellisuus Työn kuormittavuus (fyysinen, psyykkinen) Onko työtehtävien hoitamisessa jotain, joka haittaa Jaksaminen (Miten sinä voit?), työn määrä, olosuhteet, osaaminen, työn mieli Onko esimiehellä/ työyhteisöllä mahdollisuuksia auttaa jaksamistasi? kun on näin paljon näitä poissaoloja, löytyykö selitystä työn sisällöstä Oletko ajatellut/huomannut jotain, jota voisit työssäsi/toimintatavassasi muuttaa, jotta jaksaisit? Työyhteisö Yhteistoiminta, henkilösuhteet, työnjako AKo 2014

Keskeiset keskustelualueet Miten huolehdit työkyvystäsi? Miten työkykyä voisi kehittää/voimistaa/vahvistaa, edistää? Oletko miettinyt, mitä itse voisit tehdä, jotta Omat tavoitteet työkyvystä huolehtimiseen Muu elämä Onko henkilökohtaisen elämän alueella jotain, joka estää työtehtävien hoitamista? Mitä itse voit tehdä tilanteen muuttamiseksi? Miten esimies/ työyhteisö voi olla tukenasi? Miten voin / voimme toimia, että jaksaisit paremmin? Johtopäätökset, sopimukset ja seuranta Lisäselvitystarve esimerkiksi työterveyshuollossa seuranta AKo 2014

Työterveysneuvottelun kulku Puheenjohtajana toimii esimies (työnjohtovastuu) Muistion laatii työterveyshoitaja, ellei toisin sovita Neuvottelun ensisijainen tarkoitus on miettiä mahdollisuuksia työtehtävien uudelleen järjestelyyn tai mahdollista sijoittumista uuteen työtehtävään joko määräajaksi tai pysyvästi Ratkaisuun vaikuttavat asiat kirjataan muistioon, samoin sovitut toimenpiteet ja niiden aikataulu Mitä tehdään työssä, työterveyshuollossa.. seuranta ja seurannan vastuut (esim. kuka, miten seuraa, kenelle ilmoitetaan poikkeamista) sovitaan (mahdolliset) seuraavat neuvottelut Ellei ratkaisua löydy, sovitaan jatkotoimenpiteet ja kirjataan ne AKo 2014

Johtopäätösten, sopimusten kirjaaminen, (esimerkki) Työstä poissaolon syy ja sen vaikutukset työyhteisössä Rästityöt, vaikutus työntekijään itseensä, työyhteisöön Suunnitelma toimenpiteistä, joita tarvitaan työssä selviytymisen tukemiseen Yhdessä sovitut toimenpiteet ja sopimus, miten niiden etenemistä seurataan AKo 2014

Riski-Arvi Riski Arvin hinnoittelu perustuu asiakasyrityksen käyttäjämäärän mukaiseen vuosimaksuun. Perushinta 200 / vuosi, sisältää viisi käyttäjää. Lisäkäyttäjien hinta 20 / vuosi / käyttäjä. Hintoihin lisätään alv 24 %

CD-ROM-pohjainen Riski-Arvi Tietojen siirto aiemmasta Riski Arvi - sovelluksesta tilataan palveluna erikseen Nomis Oy:ltä. Tietojen siirron perusmaksu on 400 (+ alv 24 %), joka sisältää 1 tietokanta/yritys (Riski Arvin versio 3.0)

Miten kuormittavuutta arvioidaan Riskien arviointi ja vaarojen tunnistaminen Työpaikkaselvitys, tunnistetaan terveydelliset haitta-ja vaaratekijät Terveystarkastukset, mitkä kuormitustekijät esillä Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin Työkyvyttömyyseläkkeet Työtapaturmat, läheltä piti- tilanteet Vaihtuvuus Kehityskeskustelut Haastattelu, havainnointi Valokuvaus, videointi Työympäristömittaukset Työterveyshuollon tekemät erilliset selvitykset ja kyselyt, Toisto-Repe, Näppärä, Tikka(Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointi) ym. Työilmapiirikyselyt

Työhyvinvoinnin arviointi työyhteisön kehittämiseksi, esimerkiksi 1. Taloudelliset mittarit 2. Yksilön ja työyhteisön mittarit Sairauspoissaolot Kehityskeskustelut Johtamisarvioinnit Työkykyisyys esim. työkykyindeksi Ilmapiiri- ja työviihtyvyyskyselyt Kuormitusarvioinnit Vaihtuvuustilastot, palveluksessaoloaika ja lähtökeskustelut Eläköityminen Työterveyshuollon vaikuttavuus 3. Työn ja toimintaympäristön mittarit Tapaturmatilastot: määrät ja kustannukset Riskienarviointi 40

Fyysiset kuormitustekijät Liikuntaelinten kuormitus Huono ergonomia Istuminen ja siihen liittyvä staattinen lihasjännitys Toistuvat rangan kiertoliikkeet, muut toistoliikkeet Yksipuolinen kuormitus Käveleminen Sydämen ja verenkiertoelimistön kuormitus Ruumillisesti raskas työ Taakkojen käsittely Apuvälineiden puute tai käyttämättömyys Puutteelliset olosuhteet

Kuormittavuuden arvioinnissa huomioitavaa Työtehtävä Työn suunnittelu ja perehdytys Ammattitaito ja osaaminen Henkilökohtaiset varusteet Taakka Esineen paino, koko ja muoto Nostamisen kesto ja toistuvuus, apuvälineet Käsiteltävyys Työympäristö Työskentelyalueen koko Liukkaus, epätasaisuus Epätarkoituksenmukaiset kalusteet ja työvälineet Työskentelytason korkeus Melu, lämpötila, kosteus ja ilmanvaihto Työntekijä Terveys, fyysinen kunto, ammattitaito, motivaatio ym.

Mikä aiheuttaa henkistä kuormittumista Työn laatu ja vaatimukset Päätöksenteko Vastuun ja vallan epätasapaino Väkivallan uhka Vuorovaikutuksen puute Työelämän toimintatavat Työn epävarmuus Henkilöstön osaamattomuus tai vähyys Johtamiskäytännöt ja työyhteisön toiminta Organisaation tavoitteet epäselvät Työ huonosti suunniteltua Palkkaus ja palkitseminen epäoikeudenmukaista Palautteen saaminen vähäistä Tiedonkulku puutteellista Ongelmien ratkaisu epäjohdonmukaista Yksilön ominaisuudet Perustehtävä epäselvä Tunnollisuus Vaikutusmahdollisuuksien puute

Haitallisen kuormittuneisuuden oireita Työnilo katoaa Kyyninen asenne työtä kohtaan Heikentynyt muisti ja keskittymiskyky Virheiden lisääntyminen Töistä selviytyminen vaikeutuu, aloittaminen vaikeata Kireys, jännittyneisyys, ärtyminen Väsymys ja unihäiriöt Huolestuminen, ahdistuminen, pelot Oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti Liikunnan väheneminen Lisääntynyt kahvin / tupakan / alkoholin käyttö