KESKI-SUOMEN SOTE - Esivalmisteluvaiheen alustavia ehdotuksia ja tuloksia - Väliraportti

Väliraportti 2/2017 Raportin on koonnut sote - vastuuvalmistelija Asko Rytkönen yhteistyössä asiantuntijaryhmien puheenjohtajien kanssa 27.4.2017 KESKI-SUOMEN SOTE - Esivalmisteluvaiheen alustavia ehdotuksia ja tuloksia - Väliraportti 2 28.4.2017 Asiantuntijaryhmät: - Sote-palveluiden järjestäminen - Liikelaitos - Valinnanvapaus

2 Sisällys Alkusanat 1 Luku... 5 1.1 Valmistelutyön organisointi... 5 1.2 Esivalmisteluvaihe... 5 1.2.1 Tilannekatsaus (28.4.2017)... 5 1.3 SOTE-palvelujen yhtiöittäminen valmistelua koskevat linjaukset... 7 1.4 Nykytila... 7 1.4.1 Keskeiset sote-indikaattorit... 7 2 Luku... 8 2.1 Muutosvisio (KS-SOTE)... 8 2.2 Strategia... 8 2.3 Palvelulupaus... 8 2.4 SWOT-nelikenttäanalyysi - tiivistelmä Keski-Suomen maakunnasta... 11 2.5 Keski-Suomen SOTE mallin valmistelu asiantuntijaryhmissä... 11 2.6 Järjestäminen... 12 2.6.1 Asiantuntijaryhmän jäsenet... 12 2.6.2 Työryhmän tehtävä ja tarkoitus... 13 2.6.3 Tavoiteltujen lopputuotosten valmistelutilanne (23.3.2017)... 13 2.6.4 Palvelutuotannon alustavat linjaukset... 13 2.7 Liikelaitos... 14 2.7.1 Asiantuntijaryhmän jäsenet... 14 2.7.2 Työryhmän tarkoitus ja tavoite... 14 2.7.3 Kevään työskentelyn tavoitellut lopputulokset... 15 2.7.4 Tavoiteltujen lopputulosten tilanne (23.3.2017)... 15 2.7.5 Työkäytännöt... 16 2.7.6 Palvelukokonaisuuksien valmistelu pop up -ryhmissä... 16 2.7.7 Työikäisen keskisuomalaisen työkyky ja terveydenhoito... 18 2.7.8 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 18 2.7.9 Sairaala Novan toimintamalli ja prosessit ja integrointi muuhun soteen... 18 2.7.10 Sote-keskusten verkko maakunnassa... 18 2.7.11 Kärkihankkeet ja integrointi muuhun soteen... 18 - Palvelut asiakaslähtöisiksi, Valinnanvapauskokeilu... 19 2.7.12 Tuotannolliset tukipalvelut... 19 2.8 Valinnanvapaus... 21 2.8.1 Asiantuntijaryhmän jäsenet... 21

3 2.8.2 Työryhmän tarkoitus ja tavoite... 24 2.8.3 Tavoiteltujen lopputulosten valmistelun tilanne (23.3.2017)... 24 2.8.4 Työkäytännöt... 25 2.8.5 Suoran valinnan palveluiden yhtiöittäminen, markkina- ja toimintaympäristö sekä toiminnan optimointi, työryhmän yhteenvetoa... 25 2.8.6 Suoran valinnan SOTE-aseman palvelut Keski-Suomessa työryhmän näkemyksiä... 26 3 Luku... 27 Kuva 1 Palvelulupaus osana palveluiden kehittämistä... 9 Kuva 2 Tiivistelmä Keski-Suomen sote- ja maakuntakokonaisuuden SWOT:sta... 11 Kuva 3 Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne... 12 Kuva 4 Pop up -ryhmien valmisteluprosessi ja sen ohjaus... 16 Kuva 5 Pop up -valmistelun ominaispiirteet... 17 Kuva 6 Asiakkaan valintaoikeudet 1.1.2019... 23 Kuva 7 Malli yhtiöitettävästä palvelutoiminnasta... 24 Kuva 8 Valinnanvapausselvityksen osa-alueet... 26 LIITE 1 Nykytilakatsaus - sote-indikaattorit

4 Alkusanat Hallitus antoi 2.3.2017 eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Esitys sisältää yhteensä 34 lakia. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 lukien ja säätää niiden hallinnasta ja taloudesta. Tarkoitus on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Hallituksen esityksen lisäksi on valmisteltu ehdotus valinnanvapauslaiksi. Tämä hallituksen esitys annetaan vielä keväällä 2017 (4.5.2017). Eduskunta käsittelee hallituksen esityksiä kesä-heinäkuussa 2017. Sote-uudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palvelut parantaa julkisen talouden kestävyyttä (- 3 mrd euroa) luoda edellytykset tulevaisuuden toimintamallille koota kaikki julkiset sote-palvelut yhden johdon alaisuuteen ottaa käyttöön tehokkaat ja vaikuttavat toimintatavat ja tuottaa palvelut tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit siirtyvät varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen maakuntiin 1 päivänä tammikuuta 2019. (Voimaanpanolaki 18.) Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja muut laissa määritellyt tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2019. Maakunta rahoittaa niiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut vaikka palvelun tuottaisi toinen maakunta, yksityinen tai kolmannen sektorin palvelun tuottaja. Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelun tuottajilta. Maakunnan julkisesta palvelutuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta sillä on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty asema. Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan maakuntien tarvitsemia tukipalveluita. Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä. Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita kaikille maakunnille. Maakuntien palvelukeskukset ovat: toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Maakunnilla on viisi yhteistyöaluetta sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja yhteistyötä varten. Maakunnan on erotettava omassa toiminnassaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnan on perustettava maakunnan omistama yhtiö tai yhteisö silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä (yhtiöittämisvelvollisuus).

5 Sote-uudistuksen tavoite on yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelujen integraatio on uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita. Integraatio tarkoittaa sitä, että kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Myös kaikki rahoitus kanavoidaan maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakuntien ja palveluntuottajien tietojärjestelmät sovitetaan yhteen. Asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekisterien ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kautta. www.alueuudistus.fi 1 Luku 1.1 Valmistelutyön organisointi Esivalmisteluvaiheessa valmistelutyö on organisoitu erillisiin asiantuntijaryhmiin. Sote - valmistelua varten on nimetty puheenjohtajat ja edustajat järjestämisen, liikelaitoksen ja valinnanvapauden ryhmiin. Näissä ryhmissä valmistelutyötä on delegoitu työpareille, tiimeille tai alaryhmille. Periaatteessa järjestämisen ja tuottamisen valmistelu on eriytetty, mutta ryhmissä käsitellään myös samoja asiakysymyksiä. Lähtökohta on, että järjestämisen asiantuntijaryhmän valmistelutyön tuotokset heijastuvat muiden asiantuntijaryhmien työhön. 1.2 Esivalmisteluvaihe Esivalmisteluvaihe kestää 30.6.2017 asti. Asiantuntijaryhmien Väliraportti 1 käsiteltiin poliittisessa ohjausryhmässä 17.2.2017 ja Väliraportti 2 20.4.2017. Tämä raportti perustuu mainittuihin väliraportteihin ja ajantasaiseen valmisteluun. Raportti on päivitetty 28.4.2017 tilanteen tasalle. Raportissa on otettu huomioon poliittisen ohjausryhmän palaute. 1.2.1 Tilannekatsaus (28.4.2017) Tässä Väliraportti 2:ssa esitetään järjestämisen, valinnanvapauden ja liikelaitosasiantuntijaryhmien raporteista koostettu yhteenveto koskien esivalmisteluvaihetta, joka päättyy 30.6.2017. Maakunnan väliaikaishallinto aloittaa 1.7.2017. Poliittisen ohjausryhmän kokouksesta 17.2.2017 Väliraportti1:n käsittelyn tuloksena saatu palaute (esim. palvelulupausta koskien) on asiantuntijaryhmissä käsitelty ja otettu jatkovalmistelussa huomioon. Keskustelussa esiin nousseisiin kysymyksiin on pääosin vastattu ja vastaukset on toimitettu poliittisen ohjausryhmän tietoon KS2019 nettisivuille. Asiantuntijaryhmät ovat kuluvan kevään aikana valmistelleet alustavan ehdotuksen Keski- Suomen Sote -mallin toiminnallisiksi rakenteiksi. Uusi rakenne noudattelee järjestämislain, maakuntalain, voimaapanolain ja valinnanvapauslakiluonnoksen säännöksiä. Asiantuntijatyöryhmien työ on kesken, joten tässä vaiheessa ehdotus on vielä hyvin alustava ja ei sisällä vielä kattavasti valmistelutyön tuloksia, joita vielä valmistuu kesään mennessä. Myöskään esitetyt ehdotukset ja valinnat eivät ole olleet päätöksenteon kohteena, vaan ovat tässä vaiheessa asiantuntijaryhmien ehdotuksia. Asiantuntijaryhmien lopulliset ehdotukset loppuraportin muodossa luovutetaan väliaikaishallinnon käyttöön 30.6.2017 mennessä. Väliaikaishallinto päättää jatkovalmistelusta, mikä tapahtuu esivalmisteluvaiheen jälkeen. Kun maakunnan poliittinen johto aloittaa 1.3.2018 alkaen valmisteluaineisto ja ehdotukset ovat poliittisen päätöksenteon kohteena ja tukena. Lain edellyttämän palvelustrategian ja palvelulupausten valmistelu on käynnissä ja etenee työsuunnitelman mukaisesti. Tähän raporttiin sisältyy luonnos palvelulupauksen keskeisestä sisällöstä luonnosasiakirjana.

Raporttiin on sisällytetty luonnos sote-muutosvisioksi ja strategiaksi. Loppuraporttiin tullaan sisällyttämään järjestämistä ohjaavat kriteerit ja strategiset linjaukset, palvelukohtainen kuvaus sekä asiakasmäärä- ja euromääräiset arviot valmisteilla oleviin palvelupaketteihin ja kuvauksiin. Palvelupaketeista muodostuu kansallinen seurannan väline, jolla eri maakuntia vertaillaan keskenään. Siitä muodostuu myös järjestäjän keskeinen työkalu päätöksenteon tukena. Palvelupaketit kattavat koko sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kuten mielenterveysja päihdepalvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, aikuisten sosiaalityön, hoito- ja hoivapalvelut, keskitetyn erikoissairaanhoidon, vammaispalvelut, lääkinnällisen kuntoutuksen tai päivystyspalvelut. Loppukeväästä valmistelu kohdistuu asiakasmaksuihin, palveluiden myöntämiskriteereihin, palveluntuottajien hyväksymiskriteereihin, järjestäjän rooliin, organisaatioon ja resursointiin. Tarkoitus on valmistella yksityiskohtaisempi toteuttamissuunnitelma väliaikaishallinnon käyttöön. Palvelulupauksesta ja muutosvisioista saadun palautteen pohjalta on valmisteltu täsmennykset ja jatkomääritykset. Palvelulupauksen käsittelyä jatketaan mm. asiakasraadissa. Erillisesti STM:n rahoittamien kärkihankkeiden kytkeminen liikelaitoksen valmisteluun on otettu huomioon (Kick Off -tilaisuus 22.3.2017). Keski-Suomi on saanut erillistä kärkihankkeiden rahoitusta Kukoistava kotihoitohankkeeseen, Lasten ja perheiden kärkihankkeeseen (KS - Lape) ja Jyväskylän valinnanvapauskokeiluun. Myös työterveyshuollon alaan kuuluvaan kärkihankkeeseen on saatu maakuntaan kärkihankerahoitusta. Laajojen palvelukokonaisuuksien valmistelua on käynnistetty nk. pop up - teemaryhmien muodossa. Tällä on korvattu perinteistä työryhmätyöskentelyä. Työtä ovat ohjaamassa ja tukemassa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun (JKK) asiantuntijat. Työskentelymallilla saadaan kehittämistyöhön mukaan laajat sidosryhmät ja erilaisia toimijoita mahdollisimman kattavasti. Teemaryhmät on muodostettu työterveyshuoltoon, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, Nova-sairaalan toimintamalliin ja sen integroimiseen muuhun Sote-valmisteluun, Sote-keskusten verkoston valmisteluun sekä kärkihankkeiden ympärille muodostuviin palvelukokonaisuuksiin. Keskeinen tavoite on saada tulokseksi näillä palvelualueilla uudet palvelurakenteet, toiminnan sisältö, asiakaslähtöiset hoito- ja palveluprosessit ja mahdollistaa näin optimaalinen toiminnallinen integraatio. Valmistelutyössä on keskeistä asiakkaan ja kansalaisen näkökulma. Valmistelua tuetaan mm. laajan asiakasraadin muodossa. Valinnanvapausasiantuntijaryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kuullut asiantuntijoita mm. henkilökohtaiseen budjetointiin sekä yhtiömallintamiseen liittyen, lisäksi on kuultu asiantuntijaselvityksiin liittyvää valmistelua ja käyty periaatteellista keskustelua valinnanvapausmalliin liittyen. Hyvän pohjan valmistelulle tuo Jyväskylässä käynnissä oleva valinnanvapauskokeilu ja siitä saatavat kokemukset. Valinnanvapauden asiantuntijaryhmä on muodostanut kuvan Keski-Suomen valinnanvapauden piirissä olevan Sote-aseman palvelurepertuaarista ja perustellut kantaansa eri näkökulmista. Asiantuntijaselvitysten raportit ovat valmistuneet ja ryhmä on käynyt läpi pohjaesityksenä ollutta Keski-Suomen palvelulupausta ja strategisia linjauksia. Asiantuntijaryhmä arvioi ja muodostaa kannan Keski-Suomen maakunnan liikelaitoksen valmiuteen tuottaa sote-palveluja huomioiden nykyiset ja uuden lainsäädännön edellyttämät uudet palvelumallit maakunnassa (asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti, ostopalvelu). Maakunnan nykyiset ostopalvelut, palvelusetelit ja asiakaskohtaiset palveluostot ovat selvitystyön alla osana sopimusselvitystä (maakunnalle siirtyvät sopimukset). 6

7 Valinnanvapauslain ehdotukset ovat 28.3.2017 asti lausuntokierroksella. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lain säännöksiin on tulossa korjauksia ja mahdollisia siirtymäaikoja. Valmistelussa luodaan valmiudet ottaa käyttöön valinnanvapausmalli joko suppeamman tai laajemman mallin mukaan lakiehdotusten mahdollisten täsmennysten tuloksena. Varaudutaan valmistelussa tilakeskuksen ja palvelukeskusten käyttöönottoon ja seurataan kansallista valmistelua. Maakuntien Tilakeskus Oy on perustettu valtakunnallisena yhtiönä. 1.3 SOTE-palvelujen yhtiöittäminen valmistelua koskevat linjaukset Sote-työvaliokunnan kokouksessa 10.3.2017 käsiteltiin yhtiöittämisprosessia ja etenemistavan valintaa ja yhtiöittämisen aikataulua. Käsittelyn taustalla oli asiantuntijaryhmien pohdinta sote-aseman palvelurepertuaarin (laajuuden) määrittelyä koskien. Tuleeko yhtiöittämisen piiriin lain määrittämä minimi vai laajempi palveluvalikoima ja mahdolliset vaihtoehdot. Tämä tarkoittaisi nykyisten toimijoiden kustannuspaikkarakenteen jakamista liikelaitokseen ja yhtiöön/yhtiöihin. Yhtenä etenemisen vaihtoehtona on esillä ollut yhtiön/ yhtiöiden perustamista nykyisiin organisaatioihin (esimerkiksi sairaanhoitopiiri) jo ennen maakuntien toiminnan käynnistämistä 1.1.2019. Perusteluna yhtiöpohdinnalle on yhtiöittämisen valmistelun toteuttaminen riittävän nopealla aikataululla. Käynnistyvätkö valinnanvapauden toiminnot (asiakasvalinta, listautuminen ym.) jo kesällä tai marraskuussa 2018. Tämä aiheuttaa julkiselle toimijalle uhkakuvan ja riskin, että julkinen toimija ei ehdi samassa tahdissa markkinoille kuin jo tällä hetkellä markkinoilla operoivat yritykset. Mikäli yhtiöittämistä koskevaan valmisteluun ei ryhdytä heti esivalmisteluvaiheen aikana, voi syntyä epätasapaino ja tilanne, jossa yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat rekrytoivat asiakkaita, tiloja, laitteita ja henkilöstöä ja määrittävät tarvevakioidulle kapitaatiolle perustuvaa rahoituspohjaa. Julkinen sote-keskus ajautuu nopeasti supistuvien resurssien ja epävarmuuden tilanteeseen ja seurauksena voi olla monen vuoden sopeutus. Työvaliokunta linjasi osaltaan valmistelua ja aikataulua niin, että yhtiöittämisen selvittäminen on perusteltua käynnistää viipymättä ja varmistaa julkisen toimijan valmiudet tältä osin toimia markkinoilla. Työvaliokunta ehdottaa, että yhtiöittämisen valmisteluun ryhdytään välittömästi tavoitteena, että perustettava yhtiö/yhtiöt voidaan ottaa käyttöön 1.1.2019. Tähänastinen valmistelu ja saadut tulokset ovat hyvä pohja yhtiöittämisen valmisteluprosessin nopeuttamiselle. Poliittinen ohjausryhmä keskusteli yhtiöittämisen valmistelusta 20.4.2017 ja kannatti sote - työvaliokunnan ehdotusta. Esillä on ollut myös valinnanvapauskokeilun laajentaminen maakuntaan. Kokeiluun ollaan suuntaamassa merkittävä panostus, 100 milj. euroa, mikä kohdistettaisiin kokeiluun lähteville maakunnille hakemusten mukaan. Kunnat, sairaanhoitopiiri ja yhteistyöalueiden kuntayhtymät päättävät osallistuuko Keski-Suomi ja missä laajuudessa kokeiluun. 1.4 Nykytila 1.4.1 Keskeiset sote-indikaattorit Erilliseen liiteosaan (Liite 1) sisältyy katsaus keskeisistä yleisistä sote-indikaattoreista. Kevään aikana tuotetaan valmistelun käyttöön lisäksi asiakasvirta- analyysi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

8 2 Luku 2.1 Muutosvisio (KS-SOTE) Vakavista sairauksista ja sosiaalisista ongelmista kärsivien palvelut ovat lähtökohtaisesti julkisia Keski-Suomessa on 2025 korkeimmat laatukriteerit täyttävät integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja kustannus-vaikuttavuus varmistetaan jokaiselle ja sen toteutumista arvioidaan läpinäkyvästi sekä yksilö- että väestötasolla Palvelukokonaisuus suunnitellaan pääsääntöisesti kerralla valmiiksi ja toteutetaan asiakkaan näkökulmasta madollisimman sujuvasti Palvelun käyttäjän ja hänen läheisensä osallistuminen varmistetaan kaikissa vaiheissa ja heillä on osaltaan vastuu sovittujen toimenpiteiden toteuttamisessa Uusien alueellisten palvelurakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoon liittyvien muutosten haitat ja häiriötilat asiakkaille minimoidaan Sote - liikelaitos sitoutuu jatkuvaan oman toimintansa kehittämiseen varmistaakseen kyvykkyytensä ja toimintaedellytyksensä kaikissa olosuhteissa ja koko maakunnassa 2.2 Strategia Väestön terveys- ja hyvinvointitilanne on keskipitkällä aikavälillä parempi kuin maassa keskimäärin Suuret seuduittaiset erot terveys- ja hyvinvointitarpeissa huomioidaan palvelujen suunnittelussa Tarvevakioidut kustannukset kansallisesti edullisimman kolmanneksen joukossa vuonna 2025 Sovitetaan julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamien palvelujen työnjako lainsäädännön edellyttämällä tavalla Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat maan parhaalla tasolla maantieteelliset etäisyydet huomioiden Digitalisaatiota hyödynnetään maksimaalisesti tukemaan ja täydentämään palveluverkkoa 2.3 Palvelulupaus Alustava palvelulupaus, minkä tarkoituksena on ohjata maakunnan Sote-valmistelua. Palvelulupaus on osana maakuntastrategiaa ja esitettyä lainsäädäntöä: Maakuntastrategia (Maakuntalakiesitys 35 ) Palvelustrategia (Sote-järjestämislakiesitys 14 ) Sote-järjestämislakiesitys 15 Palvelulupaus palvelun tuottajan kannalta Sote-järjestämislakiesitys 23

9 Kuva 1 Palvelulupaus osana palveluiden kehittämistä Palvelulupaus Keski-Suomalaisille: Ensihoito tavoittaa aina jokaisen (sovittujen palvelutaso määrittelyjen mukaisina) henkeä uhkaavissa ja sosiaalisen hädän tilanteissa kaikkialla Vastaanottoluonteiset peruspalvelut ovat tarjolla tavanomaisin asioinnissa käytettyjen liikennevälinein vähintään 0,5 tunnin päässä kotoa o katvealueita täydennetään kuljetuspalveluin ja liikkuvilla vastaanottoyksiköillä Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät kontakti ja ammattimainen palveluohjaus ja neuvonta samana päivänä (P1) Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät vastaanotolle viimeistään kolmantena päivänä (P3) Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät lääkäri, sosiaalityöntekijä, asiantuntijahoitaja, terapeutti tapaaminen ja alustava palvelusuunnitelma (P5) Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät konsultaatio ja tarkennettu palvelusuunnitelma eritystason palveluihin kahdessa viikossa ja (P14) Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät sitova protokollan mukainen palvelusuunnitelma kahdessa viikossa (P14) kirjattuna alueelliseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja omakantaan Palvelujen toteuttamisessa pääsääntönä jonottomuus, maksimina valtakunnalliset aikarajat Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät sähköinen asiointi 24/7

Ei-kiireelliset tilanteet; Kroonisesta sairaudesta, vammasta tai vakavasta toimintakyvyn alenemasta kärsiville jokaisella nimetty palveluohjaaja, jolle välitön yhteys virka-aikana Erityistason sosiaalipalvelut tarjolla seudullisena ja vähintään maakunnan alueen palveluyksiköissä Erikoissairaanhoidon palvelut Keskussairaala NOVAssa, pois lukien valtakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella sovitut harvinaisimmat erityistason hoidot Yhdenvertaiset hoidot/palvelukriteerit kuntarajoista riippumattomasti Digitalisten palvelujen käyttöä edistetään julkisilla palvelupisteillä ja kansalaisten osaamista tuetaan neuvonnalla ja ohjauksella Kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin Laitosmaista hoitoa ja hoivaa tarjotaan vain rajatuissa tiloissa ja tilanteissa, maksimissaan kansallisten normien mukaisena Kansalaisten vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista suuntaavat toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Riskiryhmiä, syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia tuetaan Palvelujärjestelmää uudistetaan tukemalla kehitystyötä aktiivisella sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, innovaatio- ja koulutustoiminnalla Maakunnallista liikelaitosta ja monitoimijaista palveluverkostoa ohjataan ja johdetaan tehokkaasti Henkilöstön osaamisen, tietotaidon ja urakehityksen tarjoajana sote -liikelaitos on ylivoimainen ykkönen alueellaan 10

11 2.4 SWOT-nelikenttäanalyysi - tiivistelmä Keski-Suomen maakunnasta Kuva 2 Tiivistelmä Keski-Suomen sote- ja maakuntakokonaisuuden SWOT:sta 2.5 Keski-Suomen SOTE mallin valmistelu asiantuntijaryhmissä - Järjestäminen - Liikelaitos - Valinnanvapaus

12 Kuva 3 Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne 2.6 Järjestäminen 2.6.1 Asiantuntijaryhmän jäsenet Mikael Palola pj. Liikelaitosjohtaja Saarikka Simo Oksanen Palvelujohtaja Muurame Tuula Liehu Sosiaali- ja terveysjohtaja Jämsä Raija Kolehmainen Perusturvajohtaja Äänekoski Tiina Koponen Palvelujohtaja Hankasalmi Kirsi Alonen-Kinnunen Perusturvajohtaja Kinnula Päivi Hakulinen Peruspalvelujohtaja Joutsa Jouko Nykänen Peruspalvelujohtaja Uurainen Eira Ohvo Perusturvajohtaja Konnevesi Riitta Vanhanen Perusturvajohtaja Keuruu Anu Pihl Perusturvajohtaja Toivakka Keijo Lukkarinen Apulaisylilääkäri Äänekoski Sakari Ritala Johtava ylilääkäri Saarikka Vesa Kataja Johtajaylilääkäri Ksshp Satu Auvinen Kuntoutuksen ylilääkäri Ksshp Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Ksshp Ulla Kuittu Sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Jyväskylä Silja Ässämäki SOTE - vastuuvalmistelija Jyväskylä Oskari Kivelä JUKO/Talentia jäsen Äänekoski Mika Kiviaho JUKO/Lääkäril. varajäsen Äänekoski Kati Jetsu Koho/ Tehy jäsen Ksshp Sari Harjulampi Koho/Super varajäsen Äänekoski

13 Kirsi Hartikainen KU/ JHL jäsen Saarikka Ulla Pietiläinen- KU/Jyty varajäsen Jyväskylä Söderholm Päivi Jokiranta Ylilääkäri SeutuTK Johanna Tuukkanen Ylilääkäri Ksshp Hanna Hämäläinen Muutosagentti Lape-hanke Jari Ketola Järjestöjen edustaja Pesäpuu ry Raimo Jokisalo Aluehallintoylilääkäri LSSAVI Tuija Ijäs Tiedottaja Jyväskylä Tuula Säynätmäki Johtaja Te-toimisto Leena Kauhanen Palvelujohtaja Te-toimisto Pirjo Peräaho Projektipäällikkö Keski-Suomen liitto Anna-Mari Hakala Kehittämiskoordinaattori Kukoistava kotihoito Eija Janhunen Kehittämiskoordinaattori Kukoistava kotihoito 2.6.2 Työryhmän tehtävä ja tarkoitus Valmistelee myöhempään poliittiseen päätöksentekoon ehdotuksen Keski- Suomen maakunnan palvelustrategiasta ja palvelulupauksesta sekä järjestettävistä palveluista sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tekee ehdotukset maakunnan yhtenäisistä palveluiden myöntämiskriteereistä, asiakasmaksuista ja toimintaohjeista Valmistelee ehdotuksen järjestämisorganisaatiosta ja sen vaatimista resursseista 2.6.3 Tavoiteltujen lopputuotosten valmistelutilanne (23.3.2017) Palvelustrategian ja palvelulupausten valmistelu käynnissä ja etenee työsuunnitelman mukaisesti: Sote-palveluiden järjestämistä ohjaavat strategiset linjaukset Yleiset palvelulupaukset Palveluiden määrittely, kuvaukset ja palvelukohtaiset lupaukset Palvelutuotannon järjestelyjä koskevat linjaukset Asiakasmääräarviot sisällytetään valmisteilla oleviin palvelukuvauksiin erillisenä asiantuntijatyönä Valmistelu vielä varsinaisesti käynnistämättä (Tavoiteaikataulu 06/2017) Asiakasmaksut asiakirja Palveluiden myöntämiskriteerit asiakirja Palvelutuottajien hyväksymiskriteerit ja valvonnan järjestäminen asiakirja Sote -järjestäjän rooli, organisaatio ja resursointi Toteuttamissuunnitelma väliaikaisen hallinnon työn tueksi Henkilöstömäärien arvioinnit tehdään muissa asiantuntijatyöryhmissä 2.6.4 Palvelutuotannon alustavat linjaukset Järjestämisen asiantuntijaryhmä tulee kevään aikana linjaamaan, mitkä palvelukokonaisuudet tuotetaan sote-keskuksessa (maakunnan oma sote-keskus, yksityiset ja 3.sektori), liikelaitoksessa, asiakassetelillä (maksuseteillä) ja henkilökohtaisen budjetin puitteissa. Linjauk-

14 set tulevat ohjaamaan jatkovalmistelua. Tarkoitus on muodostaa käsitys asiakasvirroista ja kustannuksista esim. palvelupaketeittain (asiakasvirta-analyysi). 2.7 Liikelaitos 2.7.1 Asiantuntijaryhmän jäsenet Juha Kinnunen pj. Sairaanhoitopiirin johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marja Laurila Perusturvan toimialajohtaja Wiitaunioni Sirpa Hyytiäinen Perusturvajohtaja Luhanka Kati Kallimo Perusturvan toimialajohtaja Jyväskylä Sirkka Keikkala Palvelujohtaja Jyväskylä Päivi Kalilainen Palvelujohtaja Jyväskylä Ulla Kuittu Palvelujohtaja Jyväskylä Maarit Raappana Palvelujohtaja Jyväskylä Esa Leppänen ylilääkäri Jyväskylä Heikki Oksanen Tulosaluejohtaja Jämsä Anne Ikonen Perusturvajohtaja Petäjävesi Kaija Heikura Hallintoylihoitaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vesa Kataja Johtajaylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hanna Hämäläinen muutosagentti, Jyväskylä LAPE-kärkihanke Tuija Koivisto muutosagentti, Jyväskylä I&O-kärkihanke Ari Solonen Tukipalvelukoordinaattori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö, vs. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sote-vastuuvalmistelija Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtaja Keski-Suomen Seututerveyskeskus Suvi Manninen hanketyöntekijä Jyväskylä Kirsi Juurinen apteekkari Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Outi Markkanen Sosiaalityön johtaja Äänekoski Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, Jyväskylä sote-vastuuvalmistelija Tarja Seuri ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Anu Halonen JUKO / jäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marko Tiainen Juko / varajäsen Jyväskylä Sari Puikkonen Koho/Super jäsen Jyväskylä Tiina Pasanen Koho/Tehy varajäsen Pihtipudas Suvi Ilminen KU/ JHL jäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hilkka Kallio KU/Jyty varajäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jussi Suojasalmi Johtaja Sovatek-säätiö Tuija Melville Viestintä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mervi Temonen, sihteeri projektiassistentti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.7.2 Työryhmän tarkoitus ja tavoite Maakunnan Sote -liikelaitoksen toimintarakenteen ja prosessien suunnittelu maakunnallisena rakenteena

15 Asiakaslähtöisten kriteerien määrittäminen Maakunnallisen Sote -liikelaitoksen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten rakentaminen liikelaitoksen vaikuttavalle ja tehokkaalle toiminnalle Liikelaitoksen perustamisselvitys ja suunnitelma (konsulttityönä) 2.7.3 Kevään työskentelyn tavoitellut lopputulokset Kehittämistyö on kiivasta ja yhteensovittaminen haastavaa o aikataulu/sisältö/politiikka Yhteensovittaa alueellisen valmistelun linjat valtakunnallisen lainsäädännön, toimenpiteiden ja ohjausinformaation kanssa Varmistaa maakunnan poliittinen tahtotila ja mandaatti uuden toimintamallin rakentamiselle Kytkeä Sairaala Novan toimintamallien ja prosessien kehittäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi liikelaitoksen kanssa (esimerkkinä asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus ja tietojärjestelmien uudistamistyö kokonaisuudessaan Rakentaa sote-liikelaitoksen alueellinen palveluverkko (työterveyshuolto mukaan lukien) ja tehdä sille alustavat resurssivaraukset sote-keskusten kapasiteetti huomioiden Varmistaa kärkihankkeiden integraatio maakunnalliseen sote-valmisteluun Kytkeä ja suunnata palvelujärjestelmään kohdentuvat kehittämis- ja tutkimusresurssit liikelaitoksen suunnitteluun (IBM/Watson,KeHo) Vaikuttavuusmittariston kehittäminen (kansalliset, ICHOM, Tiekartta Soten tietojohtamiseen) 2.7.4 Tavoiteltujen lopputulosten tilanne (23.3.2017) 1. Palvelulupauksesta ja muutosvisiosta saadun palautteen pohjalta työstetty täsmennykset ja jatkomääritykset 2. Erillisesti valtion rahoittamien kärkihankkeiden ja resurssien kytkeminen liikelaitoksen valmisteluun 3. Pop up -teemaryhmien työn käynnistäminen laajoissa palvelukokonaisuuksissa. 4. Palvelutuotannon sisällön ja rakenteiden määrittely ja siihen liittyen yhtiöittämisen valmistelu seuraavasti: Luodaan valmius Sote-keskusten yhtiöittämiseen (1.1.2019) Jatkovalmistelussa määritetään, mikä osa nykyisestä erityistason ja perustason palveluista tuotetaan tulevaisuudessakin julkisena liikelaitoksen palveluna ja julkisina ostopalveluina. Ideaalitilana KS maakunnassa tuotannosta vastaa liikelaitos vaativasta ja julkisen vallan käyttöä edellyttävistä palveluista 2-3 liikelaitoksen tytäryhtiötä, joilla eriasteisesti resursoituja toimipisteitä koko maakunnan alueella Monitoimijainen palveluverkko kattavasti asiakaslupausten lunastamiseksi Toiminta olemassa olevissa tiloissa, jotka vuokrataan Tilakeskuksen kautta toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin Hallittu markkinatilanne voi luoda edellytykset tarjonnan monipuolistumiselle ja innovaatioille Markkinoiden näkymätön käsi ohjaa kustannus-vaikuttavampien tuotantotapojen käyttöön pitkällä aikavälillä Uhkakuva: Riskit realisoituvat, jos yhtiöittämistä lykätään

16 Mahdollisuus: Markkinoilla toimiva julkinen yhtiö on kilpailukykyinen ja pystyy monipuolisella palvelutarjonnallaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin maakunnassa. 2.7.5 Työkäytännöt Työryhmä kokoontunut 1-2x/kk, erilaisia työskentelytapoja Strategiseksi ohjausvälineeksi työstetty aluksi Marssikirja, jossa määritetään muutosvisio, palvelulupaus ja strategia Soteen Liikelaitoksen perustamissuunnitelman laatiminen ostetaan konsulttityönä (loppukeväällä) Toimintaympäristö ja nykytilan ja keskeisten asiakasvirtojen analyysi ostetaan asiantuntijatyönä o Kevään työskentely sidosryhmien kanssa toteutetaan POPUP -teemoina integraation näkökulmasta (esim. mielenterveys, päihteet, työterveyshuolto). Prosessi käynnissä, aikataulutettu. Tampereen yliopiston Johtamisen korkeakoulu (JKK) ohjaa ja tukee kehittämisprosessia. Loppuraportti 30.6.2017 2.7.6 Palvelukokonaisuuksien valmistelu pop up -ryhmissä Kuva 4 Pop up -ryhmien valmisteluprosessi ja sen ohjaus

17 Kuva 5 Pop up -valmistelun ominaispiirteet Keski-Suomen SOTE-valmistelu ja Tampereen yliopiston johtamisen Korkeakoulu (JKK) ovat asettaneet maakunnan Sote-valmisteluun seuraavat tavoitteet, jotka toteutetaan tutkimushankkeen muodossa: Tavoitteena on tutkia ja kehittää tutkimusavusteisesti Keski-Suomen Sote-mallia ja sen osia. Nyt suunnitellussa tutkimusyhteistyössä keskitytään Sote-uudistuksen valmisteluun nk. pop up ryhmien avulla. Yhteistyön tavoitteena on myös tarjota Keski-Suomen maakunnan Sote-valmisteluun yliopiston sisällöllistä ja menetelmällistä osaamista. Tampereen yliopisto kantaa sovittavien valmisteluryhmien osalta valmistelun prosessivastuun ja tukee valmistelijoita tehtävässään. Yliopisto tuottaa pop up valmisteluryhmille toiminnan rakenteen, tarvittavat työn etenemistä tukevat työpohjat ja varmistaa osaltaan tavoiteltavan lopputuloksen saavuttamisen. Yliopisto kerää hankkeen puitteissa aineistoa, joka on hyödynnettävissä opinnäytetöissä ja tutkimuksen tekemisessä. Pop up -ryhmät ja aihealueet on valittu niiden laajuuden ja keskeisyyden perusteella. Ryhmien kohteena oleviin palvelu-alueisiin sitoutuu merkittävä määrä resursseja, kustannuksia ja henkilöstötyövuosia. Näillä teemaryhmillä korvataan perinteinen työryhmätyöskentely, mikä tässä esivalmisteluvaiheessa ei kireä aikataulu huomioon ottaen ole mahdollinen. Laajat sidosryhmät maakunnassa ovat toivoneet mukaan pääsyä Soten - valmisteluun ja myös tämän perusteella pop up -malli valittiin työskentelytavaksi. Pop up -valmistelu kytkeytyy oman tuotannon valmisteluun ja lähinnä Liikelaitostyöryhmän työhön. Valmistelun tässä vaiheessa ei ole vielä lopullisesti linjattu, sijoittuvatko pop up -ryhmien palvelukokonaisuudet liikelaitoksen, Sote-keskuksen, asiakassetelin, maksusetelin vai henkilökohtaisen budjetin piiriin vai näihin kaikkiin. Tämä edellyttää valmistelutyössä tiivistä koordinaatiota ja jatkotyötä

18 valmisteluprosessin edetessä ja kun tuotannon linjaukset ovat valmistuneet, niiden huomioimista pop up -valmistelussa. Ryhmien työskentelyä tuetaan asiakasvirta-analyysien muodossa. Esivalmisteluvaiheen aikana valmisteltavat pop up -ryhmät: 2.7.7 Työikäisen keskisuomalaisen työkyky ja terveydenhoito Vastuuvalmistelija: Visa Kervinen (Terveystalo) Valmistelutiimi: Anne Onkila, Irja Korhonen (Työterveys Aalto), Jari Ylinen (Ksshp), Esa Leppänen (Jyväskylä) KU/Jhl: Sami Haapakoski - Raportti valmistuu 06/2017 2.7.8 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vastuuvalmistelija: Leena-Kaisa Härkönen, Ksshp - Valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen), Jussi suojasalmi (Sovatek), Juha Katajamäki (Ksshp), Tarja Saharinen (Ksshp), Marja Heikkilä (Koske), Mervi Kallio (Verve) - Juko: Katja Vähäkangas - KoHO/Tehy: Jukka Huisman - Ku/JHL: Aki Poikolainen - Raportti valmistuu 06/2017 2.7.9 Sairaala Novan toimintamalli ja prosessit ja integrointi muuhun soteen Vastuuvalmistelija: Vesa Kataja, Ksshp - Valmistelutiimi: Pirjo Mustonen (Uusi Sairaala hanke), Kaija Heikura/Heljä Lundgren- Laine (Ksshp), Satu Auvinen (Ksshp), Juha Kinnunen (Ksshp), Tuula Antinaho (Uusi Sairaala hanke), Ari Solonen (Uusi Sairaala hanke), Esa Leppänen (Jyväskylä), Sirkka Keikkala (Jyväskylä), Irja Korhonen (Jyväskylä), Marja Heikkilä (Koske) Juko: Eila Heiskanen Ku/Jhl: Hannu Tuderus - Raportti valmistuu 06/2017 2.7.10 Sote-keskusten verkko maakunnassa Vastuuvalmistelija: Tuula Liehu (Jämsä) - Valmistelutiimi: Sakari Ritala (Saarikka), Keijo Lukkarinen (Äänekoski), Päivi Ylä-Kolu (Seututk), Sirkka Keikkala (Jyväskylä), Raija Toiviainen (Wiitaunioni), Raija Kolehmainen (Äänekoski ), Maire Laaksonen (Jyväskylä)/Anu Silander (Jyväskylä) - Juko: Ulla Palmu - KoHo/Super: Sari Harjulampi - Ku/Jyty: Ulla Sinikka Sihvonen - Raportti valmistuu 06/2017 2.7.11 Kärkihankkeet ja integrointi muuhun soteen - KS-LAPE: Vastuuvalmistelija: Muutosagentti Hanna Hämäläinen, Jyväskylä

19 - Valmistelutiimi: Raija Harju Kivinen, hanketyöntekijät Sari Paananen, Johanna Liukkonen, Petri Oinonen, Maria Lehtinen, Senja Hirsijärvi Juko: Anu Halonen KoHo/Tehy: Anne Puronaho KU/Jyty: Ulla Sinikka Sihvonen - Raportti valmistuu 06/2017 - Kukoistava kotihoito: Vastuuvalmistelija: Muutosagentti Tuija Koivisto, Jyväskylä - Valmistelutiimi: Hanketyöntekijät: Eeva-Liisa Saarman, Anne-Mari Hakala, Eija Janhunen, Suvi Manninen Juko: Marko Tiainen (marko.tiainen@jkl.fi) KoHO/Super: Jaana Tirkkonen - Raportti valmistuu 06/2017 - Palvelut asiakaslähtöisiksi, Valinnanvapauskokeilu Vastuuvalmistelija: projektipäällikkö Riitta Pylvänen KoHo/Tehy: Jaana Pollari Juko: Heljä Siitari - Raportti valmistuu 06/2017 2.7.12 Tuotannolliset tukipalvelut Tukipalvelujen alatyöryhmän alustava kokoonpano ja käsiteltävät kokonaisuudet: Ari Solonen, Uusi sairaala -projekti, puheenjohtaja Tuija Koivisto, KS SOTE 2019 Kaija Heikura, KSSHP Sirkka Keikkala, JKL Maarit Raappana, JKL Suvi Ilminen, JHL Kia Paasivirta, Uusi sairaala -projekti, sihteeri Materiaalitoimi ja logistiikka: Miia Paatola, KSSHP Marjo Laine, JKL Sari Hyötyläinen, JKL Välinehuoltokeskus: Päivi Töytäri, KSSHP Eila Kerkelä-Rautiainen, Seutu tk Apuvälinekeskus: Ulla Kolomainen, KSSHP Leevi Tuohiluoma, JKL Lääkehuolto ja sairaala-apteekki: Kirsi Juurinen, KSSHP Satu Kuukkanen, KSSHP Puhtaus- ja hygieniapalvelut: Marita Kautto, KSSHP Maire Matsinen, KSSHP

20 Merja Hokkanen, JKL Annika Viljakainen, JKL Sari Wilkman, WiitaUnioni Neuvonta- ja aulapalvelut: Päivi Kontkanen, KSSHP Anu Kinnunen, Saarikka Sari Antila, Oiva-keskus Riitta Pylvänen, JKL Anu Pihl, Toivakka Sihteeri ja dokumentointipalvelut, asiakastietopalvelu Päivi Kontkanen, KSSHP Riitta Huusko, KSSHP ICT Päivi Uusikylä, Uusi sairaala -projekti Juhani Paavilainen, Uusi sairaala -projekti Minna Rehn, KSSHP Arto Jalkanen, JKL Ruokahuolto Tuija Sinisalo (Kylän kattaus) Merja Hokkanen, JKL Arja Hänninen, KSSHP Tuija Koivisto, KS SOTE 2019 Aino Rajapolvi, Saarikka Tekstiili ja vaatehuolto Henna Tikka, KSSHP Sari Wilkman, WiitaUnioni Lääkintälaiteet Jari Tirkkonen, KSSHP Ari Ruuskanen, KSSHP Turvallisuus tarkentuu myöhemmin Vartiointi ja henkilöturva Turvapuhelimet ja rannekkeet o Sami Siren, JKL Laitteet ja välineet, paikannus Hälytyksin liittyvät tarkistukset ja kirjaukset Alatyöryhmän tausta: - toimii Keski-Suomen maakunnallisen liikelaitoksen alatyöryhmänä - tukipalvelut käsitteenä on laaja ja sisältöä ei ole määritelty tarkkaan maakunnallisesti. - tukipalveluita laajempana kokonaisuutena (erit. yhtiöittämisen näkökulmasta) käsitellään myös talous-, kiinteistöt- ja tukipalvelutyöryhmässä - alatyöryhmän tulee selkiyttää näiden suhteita toisiinsa

21 Alatyöryhmän tehtävät: - tunnistetaan kaikki tukipalvelut, joita maakunnassa tarvitaan sote-palveluiden tuottamiseksi - alatyöryhmä tekee selvityksen liikelaitoksen asiantuntijaryhmälle tuotannollisten tukipalvelujen kokonaisuudesta - alatyöryhmä ehdottaa tuotannollisten tukipalvelujen uutta toimintamallia, jolla voidaan turvata maakunnallisten palveluiden saatavuus Tuotannolliset tukipalvelut Tuotannollisilla tukipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluita, jotka tukevat potilaan/asiakkaan välitöntä hoitoa tai tälle tuotettua palvelua esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisia potilaskuljetuksia ja etuisuuksia sekä näihin liittyviä neuvontapalveluita. Maakunnallisen suunnittelun tässä vaiheessa tuotannollisten tukipalvelut muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista: Materiaalitoimi ja logistiikka Välinehuoltokeskus Apuvälinekeskus Lääkehuolto ja sairaala-apteekki: Puhtaus- ja hygieniapalvelut: Neuvonta- ja aulapalvelut: Sihteeri ja dokumentointipalvelut ICT Ruokahuolto Tekstiili ja vaatehuolto Lääkintälaiteet Turvallisuus Tuotannollisten tukipalvelujen lähtökohtana ovat maakunnallisesti kattavat palvelukokonaisuudet, jotka tuotetaan potilas-/asiakaslähtöisesti. Alatyöryhmä jättää raportin 06/2017. Tuotannollisten tukipalvelujen uusien toimintamallien tavoitteena on tuottaa palvelut: - oikea-aikaisesti - resurssit allokoiden - kustannustehokkaasti - hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti 2.8 Valinnanvapaus 2.8.1 Asiantuntijaryhmän jäsenet Kati Kallimo pj. Perusturvan toimialajohtaja Jyväskylä Mauno Vanhala Professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vuokko Hiljanen Perusturvajohtaja Laukaa Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Jyväskylä Tuija Koivisto Muutosagentti Jyväskylä Elina Tuppurainen Projektipäällikkö, hammaslääkäri Jyväskylä

22 Anu Kinnunen Palvelupäällikkö Saarikka Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Leena Mikkonen Perusturvajohtaja Multia Keijo Lukkarinen Apulaisylilääkäri Äänekoski Matias Lahti Hallintoylilääkäri Jämsä Sari Nurmivaara Vastaanottopalvelujohtaja Wiitaunioni Silja Ässämäki Sote-vastuuvalmistelija Jyväskylä Keski-Suomi, kehittämisjohtaja Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pertti Särkkä JUKO/ jäsen Jyväskylä Minna Kontio JUKO/ varajäsen Petäjävesi Anne Kirmanen Koho/ Tehy jäsen Jyväskylä Marjatta Ikonen Koho/Super varajäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ulla Sinikka Sihvonen KU/ Jyty jäsen Jyväskylä Hanna Katajamäki KU/JHL varajäsen Jyväskylä Sini Huolman Toimitusjohtaja Attentio Oy Veli Puttonen Hankinta-asiamies Keski-Suomen yrittäjät Raili Haaki Johtaja Kyt Kari Lahti Vaha-koordinaattori Kan ry Voutilainen Vesa Sparraava asiantuntija Jyväskylä Varila Sirpa Sihteeri Jyväskylä Gråsten Elina Viestintä Jyväskylä Eeva-Liisa Saarman hankepäällikkö KUKO Keski-Suomi

Kuva 6 Asiakkaan valintaoikeudet 1.1.2019 23

24 Kuva 7 Malli yhtiöitettävästä palvelutoiminnasta 2.8.2 Työryhmän tarkoitus ja tavoite Selvittää ja valmistella Keski-Suomen Sote- palveluiden osalta lakiluonnoksen määrittämien ensi vaiheen suoran valinnan piirissä olevien palveluiden tuotanto Markkina- ja toimintaympäristö, Yhtiöittämisen taloudellinen mallinnus, Toiminnan optimointi Ottaa kantaa suoran valinnan Keski-Suomen SOTE-aseman sisältöön ja palvelurepertuaariin Asiakassetelin ja Henkilökohtaisen budjetin käytön selvitys osana maakunnan liikelaitoksen valmistelua (palvelut, joissa maakunnalla on asiakasseteli käytössä, on yhtiöitettävä) Lisäksi työryhmä tekee maakunnan nykyisen ostopalvelun ja palveluseteli palveluiden selvityksen, osana liikelaitoksen valmistelua alatyöryhmänä 2.8.3 Tavoiteltujen lopputulosten valmistelun tilanne (23.3.2017) Työryhmän osalta valmiina: Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kuullut asiantuntijoita mm. henkilökohtaiseen budjetointiin sekä yhtiömallintamiseen liittyen, lisäksi on kuultu asiantuntija selvityksiin liittyvää valmistelua ja käyty keskustelua

25 Asiantuntijaryhmä on muodostanut kuvan Keski-Suomen valinnanvapauden piirissä olevan sote-aseman palvelurepertuaarista ja perustellut kantaansa Asiantuntija selvitysten raportit ovat valmistuneet Arvioitu pohjaesityksenä ollutta Keski-Suomen palvelulupausta ja strategisia linjauksia Valmistelussa vielä: Asiantuntijaryhmä ottaa kantaa (/arvioi) Keski-Suomen maakunnan liikelaitoksen valmiuteen tuottaa sote-palveluja monituottajamallilla huomioiden nykyiset ja uudet palvelumallit maakunnassa (asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti, ostopalvelu) Maakunnan nykyiset palveluiden ostopalvelut, palvelusetelit ja asiakaskohtaiset palveluostot (osana sopimusselvitystä) 2.8.4 Työkäytännöt -Työryhmä kokoontuu 1-2x/kk, erilaisia työskentelymuotoja -Case- mallinnus ostetaan ostopalveluna asiantuntijoilta -Nykyisen palvelutuotannon ostopalvelu- ja palveluseteli palvelut ja sopimukset selvitetään yhteistyössä maakunnallisen sopimusselvitystyöryhmän kanssa 2.8.5 Suoran valinnan palveluiden yhtiöittäminen, markkina- ja toimintaympäristö sekä toiminnan optimointi, työryhmän valmistelun yhteenvetoa Asiantuntijaryhmä teetti yhtiöittämisestä kolmen miniselvityksen kokonaisuuden tammi-helmikuussa 2017. Selvitysten tavoitteena oli yhtiöittämisen vaiheiden mallintaminen tulevaa laajempaa ja perusteellisempaa yhtiöittämisvalmistelua varten. Yksittäiset selvitykset ovat luonnoksia varsinaisen loppuraportin pohjaksi ja yhtiön perustamiseen liikesalaisuuksina pidettävää valmisteluaineistoa. Yhtiöittämisselvityksien tarkastelukohteena olivat Jyväskylän kaupungin avosairaanhoidon valinnanvapauskokeiluun osallistuvat alueet ja niiden terveysasemat Huhtasuo, Keskusta ja Kuokkala. Selvityksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin markkinoiden ja asiakkaiden käyttäytymisen muutoksen ennustamista valinnanvapauden käynnistyessä. Tässä osiossa hyödynnettiin markkinoilla pitkään toimineen asiantuntijakonsulttiyrityksen erityisosaamista. Toisessa osassa hyödynnettiin paikallisen keskisuomalaisen konsultin ammattiosaamista markkinaosuutta vastaavan organisaation määrittämisessä. Eri toiminnoille määritettiin tavoitetilan tehokkuudet ja resursoinnit vertailemalla selvityksen kohteita vastaaviin markkinoilla jo toimiviin organisaatioihin. Myös tuotteistusta ja hinnoittelua tarkasteltiin kriittisesti tässä selvitysosassa. Kolmannessa selvitysosassa arvioitiin tavoitemarkkinaosuutta ja muodostettiin yhtiöitettävälle toiminnalle ennakoitu tuloslaskelma ja tase. Tärkeänä huomion kohteena oli selvityksessä toiminnan muutoksen ja sopeuttamisen tarve sekä alkuvaiheen pääomarahoituksen määrä. Näihin kysymyksiin selvitykset eivät anna suoraa vastausta, vaan ainoastaan mallit ja työkalut näiden arviointia varten. Ja kenties tärkeimpänä yhtiöittämiseen liittyvänä asiakokonaisuutena on julkisen sektorin toimintamallin ja toimintakulttuurin muutoksen käynnistäminen. Muutos koskee niin tuotteistusta, laskentaa, hinnoittelua kuin organisaation johtamista eri tasoilla. Muutos on haastava ei yksistään aikataulun kireyden vuoksi, mutta erityisesti sen vuoksi, koska siirrytään suoraan julkisista palveluista markkinoille, ilman perinteisiä kuntien ja kuntayhtymien nettoyksikkö- ja liikelaitosvaiheita.

26 Työryhmä näkee, että maakunnan omasta sote-asema- palvelutuotannosta vastaisi yksi yhtiö tuottajana. Sama yhtiö toimisi myös asiakassetelin ja suunterveydenhuollon palvelutuotannosta vastaavana toimijana maakunnassa. Yhtiöittämisprosessi tulisi käynnistää välittömästi (liiketoimintasuunnitelma, palvelukuvaukset jne). Kuva 8 Valinnanvapausselvityksen osa-alueet 2.8.6 Suoran valinnan SOTE-aseman palvelut Keski-Suomessa; työryhmän näkemyksiä Suoran valinnan sote-asemien palvelurepertuaarin tulee olla laaja, jotta asiakas saa kokonaisvaltaisen palvelun/hoidon samasta paikasta, ja asiansa kerralla kuntoon aina kun se on mahdollista. Laaja palvelurepertuaari tukee myös paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden palveluintegraatiota sekä tukee kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeita. Palvelun tuottamisessa voidaan hyödyntää asiakasseteliä (maksuseteliä) eri

27 palvelukokonaisuuksien järjestämisessä. Tämä mahdollistaa myös erikokoisten palveluntuottajien mukana olon palvelutuotannossa. Työryhmä näkee että Keski-Suomessa voidaan ottaa lain mukainen laajapalvelurepertuaari kerralla käyttöön. Vaiheittainen eteneminen voi aiheuttaa turhaa epäselvyyttä palveluntuottajien ja kuntalaisten näkökulmasta. Eteen työnnetyt erityistason terveys- /sairaanhoito palvelut ovat sote-asemalla tarjolla niiltä osin kuin niiden tuottamisessa ei tarvita sairaalaolosuhteita. Keski-Suomessa voidaan nähdä neuvolatoiminnan olevan myös osa sote-aseman palvelurepertuaaria. Sosiaalipalveluiden osalta sote- keskuksessa olisi, määräaikaisesti käytettävät sosiaalipalvelut, joiden käyttö perustuu selkeästi johonkin syntyneeseen tarpeeseen, jonka voidaan arvioida päättyvän tarpeen synnyttäneen tekijän poistuttua (esimerkiksi lapsiperheen kotipalvelu: äidin leikkaus/sairastuminen jonka vaikutus päättyy, tai ikä ihmisen lonkkaleikkaus tms. operaatio josta arvioidaan kuntoutuvan ja toipuvan) Työryhmä on edelleen myös sitä mieltä, että suunterveydenhuolto tulisi olla osa soteaseman kokonaisvaltaista palvelua, ei erillisenä tuotantona. Lain mukaisesti suunterveydenhuolto tulee omaksi valintakokonaisuudekseen. Palveluntuottajalla voi olla yksi tai useampi täyden palvelun sote-asema, myös kevyemmän palvelun sivupisteet ovat mahdollisia, kuten myös erilaiset innovaatiot esim. digitaaliset palvelut yms. (kuntalainen tietää valitessaan palveluntuottajan millainen on ko. tuottajan palveluverkko). Liikelaitoksen toteuttama palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko jalkautuu soteasemille (sekä julkisille että yksityisille), ja kaikessa toiminnassa pyritään pois rakenteellisesta raja-pinnasta ja toimitaan kokonaisuutena asiakkaan parhaaksi. 3 Luku Kevään aikana valmistelu jatkuu työsuunnitelmien mukaisesti. Esivalmisteluvaiheen tulokset kootaan loppuraportiksi kesäkuussa 2017.