M a r j a T o i v o n e n. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01

M a r j a T o i v o n e n Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät 83/01

ESR-julkaisut -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Riitta Kangasharju Toimitussihteeri - Editor Kimmo Heinonen Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.O. Box 34 00023 Valtioneuvosto puh. - tel. *(09) 18 561 http://www.mol.fi/ Tämän julkaisun ovat tuottaneet Euroopan sosiaalirahasto, työministeriö ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. ISBN 951-735-581-5 ISSN 1455-4534 Oy Edita Ab, Helsinki 2001

Saatesanat Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitykseen ns. uuden talouden ja tietoyhteiskunnan kehityksessä on viime vuosina alettu kiinnittää kasvavaa huomiota. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan sellaisia yksityisten yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan tavallisesti ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Osaamisintensiivisten alojen merkitys liittyy niiden tietoyhteiskunnan innovaatiotoimintaa tukevaan rooliin. Osaamisintensiivisiin palveluyrityksiin kertyy tietoa laajasti koko yrityskentästä ja yritysten parhaista käytännöistä niin teknisissä, taloudellisissa kuin sosiaalisissakin kysymyksissä. Tätä tietoa ja osaamista palveluyritykset välittävät eteenpäin asiakasyrityksilleen mm. konsultoinnin ja koulutuksen kautta. Samalla osaamisintensiivisiä palveluja voidaan pitää näköalapaikkana pyrittäessä löytämään työelämän tulevaisuuden megatrendejä. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tehty tutkimus Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät pohjautuu edellä esitettyyn lähtökohtaan. Liike-elämän palvelut on tärkeä tutkimuskohde myös siitä syystä, että ala on ollut eniten kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kasvun on ennustettu jatkuvan myös lähivuosina. Tutkimuksen painopiste on Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, jossa sijaitsee yli puolet liike-elämän palvelujen henkilöstöstä ja liikevaihdosta. Vertailuaineistoa on kuitenkin hankittu myös Tampereen ja Oulun alueilta. Tutkimuksessa kartoitetaan sekä kaikille osaamisintensiivisille aloille yhteisiä kehityspiirteitä että alakohtaisia megatrendejä. Tarkasteluissa lähdetään liiketoiminnan luonteessa tapahtuvista muutoksista ja analysoidaan niiden pohjalla muutoksia osaamistarpeissa. Tutkimus on osa työministeriön koordinoimaa työvoima- ja elinkeinokeskusten ESRrahoitteista ennakointityötä ja se on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4-ohjelman työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointihankkeena (toimenpidekokonaisuus 4.1.1.). Tutkimuksen tekijä on valtiotieteen lisensiaatti Marja Toivonen. Osaamisintensiivisten alojen ammattirakennetta koskevan luvun (luku 6) on kirjoittanut projektipäällikkö Jouko Nieminen. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet filosofian tohtori Osmo Kuusi SITRA:sta, ennakoinnin asiantuntija DI Keijo Mäkelä Viestinhallinta Oy:stä, teknologia-asiantuntija Risto Setälä Tekesistä sekä projektipäällikkö Jorma Korhonen ja vientiasiamies Jaakko Sora Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Helsingissä 20.1.2001 Matti Pukkio johtaja ennakointiryhmän puheenjohtaja työministeriö

ESIPUHE Ennakoinnin liittymistä kansallisiin ja alueellisiin innovaatiojärjestelmiin on viime vuosina korostettu. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla on havaittu olevan erityistä merkitystä näissä innovaatiojärjestelmissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei innovaatioita synny vain tutkimus- ja koulutuslaitoksissa, vaan myös normaalissa yritystoiminnassa, jossa tietoa yhdistellään ja sovelletaan markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Innovaatiotoiminta on läheisesti sidoksissa oppimiseen. Osaamisintensiivisten palvelujen merkitys on erityisen suuri sosiaalisten innovaatioiden kohdalla. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi uudet työn organisoinnin muodot, uudenlaiset suhteet yritysten välillä, uudet palvelut sekä yhteiskunnallisen sääntelyn muutoksiin liittyvä tieto. Tässä tutkimuksessa on analysoitu liiketoiminnan luonteessa ja osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen sektorilla. Suomalaiset osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, paitsi alan yleisen merkityksen kannalta, myös siksi, että informaatioteknologiaan liittyvät palvelut ovat eräiltä osin varsin pitkälle kehittyneitä juuri Suomessa. Lukuisat henkilöt ovat myötävaikuttaneet tutkimuksen toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat haastatellut yritysten ja toimialaliittojen edustajat, joiden tarkkanäköinen oman alansa analysointi tuotti monipuolisen aineiston. Toimialaliittojen edustajat auttoivat myös tutkimuksen suuntaamisessa sekä kävivät tekstiluonnoksen läpi oman alansa osalta. Tästä tuesta haluan kiittää toiminnanjohtaja Juha Ahvenniemeä Kirjanpitotoimistojen liitosta, toiminnanjohtaja Jouko Ilolaa KHT-yhdistyksestä, toimitusjohtaja Jani Kekkosta Liikkeenjohdon konsultit ry:stä, varatuomari Pirkko Kivikaria Suomen Asianajajaliitosta, toiminnanjohtaja Juha-Veikko Kurkea HTM-tilintarkastajat ry:stä, toimitusjohtaja Timo Myllystä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitosta, toiminnanjohtaja Jouko Ruissaloa Tietotekniikan Liitosta, puheenjohtaja Pekka Ruususta Ohjelmistoyrittäjät ry:stä sekä toimitusjohtaja Sinikka Virkkusta Markkinointiviestinnän liitosta. Verkostoitumiskumppaneina Uudenmaan ulkopuolella ovat toimineet ennen muuta tutkija Mika Kautonen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta, projektipäällikkö Juha Miettinen Tampereen teknologiakeskus Hermiasta sekä projektipäällikkö Pirkko Oilinki-Nenonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta. Tutkimuksen kuluessa olen käynyt keskusteluja useiden yksittäisten henkilöiden kanssa, joista erityisesti haluan kiittää toimitusjohtaja Heli Alenia sekä kehityspäällikkö Markku Armista PKT-Säätiöstä, projektipäällikkö Tetta Jounelaa kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektista ja projektipäällikkö Irmeli Lambergia Ohjelmistotuoteliiketoiminnan osaamiskeskuksesta. Ohjausryhmän jäsenille kuuluu kiitos mm. tutkimuksen kytkemisestä yleisempiin teoreettisiin viitekehyksiin. Lopuksi haluan kiittää työtovereitani Uudenmaan TEkeskuksessa, he ovat kantaneet huolta siitä, että tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä myös käytännön työssä. Helsingissä 20.1.2001 Marja Toivonen

TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kehitysnäkymiä ja uusia ilmiöitä. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Tutkimuksen pääpaino on Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, vertailuaineistoa on koottu Tampereen ja Oulun seuduilta. Tutkimuksen taustaksi on tehty tilastollinen selvitys osaamisintensiivisten palvelujen määrällisestä kehityksestä sekä jakautumisesta alatoimialoittain ja alueittain. Tilastojen pohjalla on tarkasteltu myös näiden alojen ammattirakennetta ja odotettavissa olevia ammatillisia poistumia. Keskeisimpinä asioina tilastotarkasteluista nousevat esiin osaamisintensiivisten palvelujen kasvu ja keskittyminen Uudellemaalle. Henkilöstön määrä suomalaisissa liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna 1998 43% ja liikevaihto 81% suurempi kuin vuonna 1990. Uudenmaan osuus osaamisintensiivisten palvelujen liikevaihdosta oli vuonna 1998 64%. Varsinainen tutkimusaineisto on hankittu yrityshaastatteluilla. Haastateltuja yrityksiä on yhteensä 87, lisäksi on haastateltu 10 toimialaliittoa. Haastatteluissa on selvitetty, miten laajasti toimintojen ulkoistaminen osaamisintensiivisillä aloilla on Suomessa tapahtunut ja minkälaisissa toiminnoissa ulkoistamista on vielä odotettavissa. Myös liike-elämän palvelutoimialan rakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ovat olleet tutkimuksen kohteena. Haastatteluissa on selvitetty alakohtaisesti, miten osaamisintensiiviset palvelut kytkeytyvät suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen tämänhetkiseen vaiheeseen ja miten tietoyhteiskuntakehitys muuttaa näitä palveluja. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen tulee jatkumaan monilla niistä alueista, joilla sitä ei vielä ole toteutettu. Tällaisia aloja ovat mm. suurten yritysten taloushallinto, julkisen sektorin lainopilliset palvelut sekä kuntien insinööripalvelut. Ulkoistamisen hyöty asiakasyritykselle ei ole vain toiminnan tehostumisessa ja kustannusten pienenemisessä, vaan se on lisäksi keino saada vaikutteita muusta yhteiskunnasta, omaksua parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Ulkoistaminen vaatii kuitenkin myös asiakasyritykseltä asiantuntemusta, sillä palvelutapahtuma on kasvavassa määrin asiakasyrityksen ja palveluyrityksen vuorovaikutusta. Lisäksi kysymys siitä, mitä ovat ydintoiminnot joihin yrityksen kannattaa keskittyä ja joita ei ulkoisteta, on monimutkainen. Toimialarajojen hämärtyminen osaamisintensiivisen palvelusektorin sisällä on tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tyypillisimmäksi toimialarajojen hämärtymiseen liittyväksi ilmiöksi osoittautui eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Myös yritysten välisten verkostojen merkitys kasvaa. Verkostojen avulla palveluvalikoimaa voidaan täydentää, niitä voidaan käyttää uusien asiakasyhteyksien luomisessa ja niiden kautta voidaan laajentaa omaa osaamista. Samanaikainen kilpailu ja yhteistyö yritysten välillä on yleistymässä. Verkostoituminen on tärkeää paitsi kunkin alan sisällä, myös yli toimialarajojen. Osaamisintensiivisten palvelujen keskeiset kehityspiirteet lähivuosina liittyvät monin tavoin tietoyhteiskuntakehitykseen, sekä tietotekniikan kehitykseen että uusiin taloudellisen

toiminnan muotoihin. Eräät osaamisintensiiviset palvelut ovat tietoyhteiskunnan ydintoimialoja ja niissä on syntynyt kokonaan uusia ammatteja ja ammatillisia yhdistelmiä. Näitä aloja ovat ohjelmistoala, uusmedia sekä tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät insinööripalvelut. Eräillä osaamisintensiivisillä aloilla tietoyhteiskuntakehitys merkitsee ennen muuta nopeaa rakennemuutosta, uusia työtehtäviä ja joidenkin aiempien toimintojen häviämistä. Tällainen ala ovat taloushallinnon palvelut. On myös aloja, joilla kehitys on muuttanut työn sisältöä ja alan keskeisimpiä kysymyksiä erittäin voimakkaasti, mutta ala kantaa perinteisen työn leimaa. Tällaisia ovat monet insinööripalvelut, ennen muuta rakennusalaan liittyvät palvelut. Samanaikaisesti kun tietoyhteiskuntakehityksessä teknisillä ratkaisuilla on tärkeä merkitys, nousevat monet sosiaaliset ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvät kysymykset uudella tavalla keskeiseen asemaan. Tietotekniikan kehittämisessä käytettävyyden parantaminen pakottaa pohtimaan ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen liittyviä perustavanlaatuisia kysymyksiä. Sähköisen kaupankäynnin laajentaminen edellyttää tietoa kuluttajien käyttäytymisestä. Oppimistapahtuman ja oppimisen edellytysten analysointia tarvitaan niin konkreettisten kuin verkko-oppimisympäristöjenkin luomiseen. Elämyksellisyyden merkitys on kasvamassa ja siihen liittyvää tietoa käytetään hyväksi mm. virtuaalimaailmojen suunnittelussa. Asiantuntijatiedon soveltamisessa korostuu yhä enemmän käyttäjävuorovaikutus, yksilöllisten tarpeiden ja asiantuntijatiedon yhteensovittaminen. Haastateltavien toiveet viranomaisille liittyivät pääosin kahteen asiaan: verkostoitumiseen ja koulutukseen. Osaamisintensiivisissä palveluissa liiketoiminnan lainalaisuuksien tuntemuksessa sekä myynti- ja markkinointitaidoissa on usein puutteita, näitä puutteita voitaisiin vähentää verkostoitumalla. Verkostoitumisessa ulkopuolinen apu nähtiin tarpeelliseksi ennen muuta sopivien kumppaneiden löytämisessä. Monet haastateltavat nostivat esille myös kysymyksen osaamisintensiivisten palvelujen tasaisemmasta maantieteellisestä jakautumisesta. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien teknologiakeskusten palvelutarjonnan yksipuolisuutta pidettiin huolestuttavana. Liiketoiminnan keskeisten kehityspiirteiden pohjalta tutkimuksessa kartoitettiin kullakin alalla tärkeimmät osaamisalueet. Vaikka tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat hyvin erityyppisiä liike-elämän palveluja, nousivat haastattelussa kuitenkin esiin tietyt yhteiset osaamisvaatimukset. Näitä ovat: oman alan perustaidot, liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen, myyntiosaaminen, tietotekninen osaaminen, kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen sekä persoonalliset ominaisuudet ja asennetekijät. Viimeksi mainituissa korostuivat erityisesti tilannetaju, oppimis- ja uudistumiskyky, luovuus, kyky kannustaa muita, tiedon jakaminen ja sen avulla oman osaamisen kehittäminen. Osaamisintensiivisten palvelujen leimallinen piirre on keskimääräistä korkeampi koulutustaso. Myös tässä tutkimuksessa mukana olleet yritykset rekrytoivat suuren osan työvoimastaan korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Näiden kehittämisessä toivotaan ennen muuta eri asiantuntijoiden ristiinkoulutusta. Toisaalta kaikki haastatellut korostivat, että tutkinnon suorittaminen on vasta lähtökohta. Hyvin monissa yrityksissä on erilaisia seniori- tai tutorjärjestelmiä, joihin työhön tulevat ohjataan. Voidaan jopa sanoa, että mestari-kisälli -järjestelmä on noussut uudelleen keskeiseen asemaan juuri asiantuntijapalveluissa. Tämän järjestelmän näkeminen kiinteänä osana koulutusta olisi tärkeää, ja olisi myös pohdittava, miten yritysten mestari-kisällijärjestelmiä voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

ABSTRACT The aim of this study is to examine the future prospects and new phenomena of knowledge-intensive business services. By knowledge-intensive business services is meant those services provided by businesses to other businesses or to the public sector, in which expertise plays an especially important role. These services include the software and new media industry, marketing communications, financial services, legal services, technical services, management consultancy, personnel services and research and training services in the private sector. This study focuses on the operating area of the Employment and Economic Development Centre of Uusimaa. Reference material has been collected from the Tampere and Oulu regions. As a background to the study, a statistical analysis was made on the quantitative development and distribution of knowledge-intensive services by business branch and geographical area. The professional breakdown and the expected labour wastages of these branches have also been examined on the basis of statistics. The most prominent features arising from the statistical analysis are the growth of the knowledge-intensive services and their concentration on the Uusimaa region. In 1998, the number of personnel in Finnish business service enterprises was 43% higher and their turnover 81% higher than in 1990. The share of Uusimaa of the turnover of knowledge-intensive services was 64% in 1998. The actual research material was gathered by corporate interviews. The enterprises interviewed totalled 87, on top of which ten professional associations were interviewed. The interviews aimed at finding to what extent outsourcing has already been implemented in knowledge intensive branches in Finland and in what kind of operations outsourcing is still to be expected. The structure of the business service branch and the changes occurring in this structure have also been studied. Another aim of the interviews was to analyse branch by branch how the knowledge-intensive services are linked with the current development phase of the Finnish Information Society and how the development of the Information Society will change these services. This study shows that outsourcing will continue in many of the branches in which it has not yet been carried through. Among such branches are the financial services of large enterprises, legal services of the public sector and the engineering services of municipalities. The benefits of outsourcing for a client company lie not only in the improved efficiency of its operations and in lowered costs, but outsourcing is also a way to monitor current changes in society, to adopt the best practices and innovations. However, outsourcing will also require expertise from the client company, because the service process increasingly involves interaction between the client company and the service company. Furthermore, it is a complex task to identify the core functions on which it pays the client company to concentrate, to determine which ones will not be outsourced. The blurring of the boundaries between the various industries within the knowledgeintensive service branch is one of the most important findings of the study. The most typical phenomenon connected with this blurring of boundaries turned out to be the partial shift of business services to the management consultancy. The networks between enterprises will also become more important. The networks can be used to complement the range of services and to create new business contacts, and they provide a means for

expanding professional skills. Simultaneous competition and cooperation between enterprises are becoming more and more common. Networking is important not only within each industry, but also across the different business branches. Within the next few years, the essential trends in knowledge-intensive services will relate in many ways to the development of the Information Society, both with respect to the information technology and the new forms of economic activity. Certain knowledgeintensive services constitute the core businesses of the Information Society, in which wholly new professions and combinations of professions have emerged. Such core businesses are the software industry, new media and the engineering services related to information technology and telecommunications. In some knowledge-intensive branches development of the Information Society will mean, above all, a rapid structural change, new duties and the loss of some previous functions. An example of such a branch are the financial services. There are also branches in which development has signified an essential change in the contents of work and the key issues of the branch, although the branch is counted among the traditional fields of work. Such branches include many of the engineering services, particularly the services of the construction business. At the same time as technical solutions are highly relevant in the development of the Information Society, several social issues and matters related to human behaviour are stepping into a central role in quite a novel way. In development of information technology, the improvement of usability forces one to consider the fundamental questions posed by the interaction between man and machine. Expanding electronic commerce calls for knowledge about the behaviour of consumers. Analyses of the preconditions for the learning process are necessary in the creation of both concrete and virtual learning environments. The meaning of experientiality is growing in importance, and knowledge concerning it is utilised in, for example, designing of virtual worlds. In applications of expert knowledge user interaction is becoming increasingly important, individual user preferences and expert knowledge should be integrated. The wishes addressed by the interviewees to the authorities mainly related to two fields: to networking and to education and training. In knowledge intensive business services there are often deficiencies in the sales and marketing skills and in how well the new ways of doing business are known. Networking could reduce these deficiencies. In networking, outside assistance was often found necessary especially in finding suitable partners. Many of the interviewees also brought up the question of a more even geographical distribution of knowledge-intensive services. The one-sidedness of the range of services found with technology centres located outside the metropolitan area was regarded as alarming. The study mapped out the key qualification requirements within each branch on the basis of the essential features of business development. Although the enterprises studied represented a wide variety of business services, certain common qualification requirements were found. Among these were the basic skills of one s own field, understanding of how business works, sales skills, IT skills, know-how related to internationality, personal qualities and attitude-related factors. Among these factors, the most frequently mentioned qualities were social sensitivity, willingness for life-long learning, creativity, capacity to encourage others, knowledge-sharing and thereby development of one s own competencies.

One characteristic of knowledge-intensive services is an educational level that is higher than on the average. The enterprises that took part in this study, too, recruited the major part of their workforce from universities or polytechnics. When developing these educational establishments, the prime goal should be the interdisciplinary education of experts. On the other hand, all the interviewees underlined that obtaining a degree is only a start. A large number of enterprises have various senior or tutor schemes designed for their newcomers. It can even be said that the master/apprentice system has been revived especially in the expert services. It would be important to see this system as an integral part of education and training, and it should also be examined how the master/apprentice systems of enterprises could be supported better.

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Johdanto 1 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen määrittely 2 2.1. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut palvelusektorin 2 kokonaisuudessa 2.2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tarkastelu tilastoissa 4 3. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kasvun taustalla olevat ilmiöt 6 3.1. Toimintojen ulkoistaminen vastauksena globaalin kilpailun kiristymiseen 7 3.2. Tietoyhteiskunnan vaatima uudenlainen innovatiivisuus 8 3.3. Osaamisintensiivisten palvelujen rooli innovaatiotoiminnassa 10 4. Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 13 5. Toimialan rakenne ja kehitys Suomessa 1990-luvulla 18 5.1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus yritystoiminnan 18 kokonaisuudessa ja niiden jakautuminen pääryhmittäin 5.2. Alan kasvu liiketoiminnan ja työllisyyden yleiseen kehitykseen verrattuna 22 5.3. Alueellinen keskittyminen 23 6. Osaamisintensiivisten palvelujen ammattirakenne 25 6.1. Suurimmat ammattiryhmät 25 6.2. Asiantuntija-ammattien osuus 27 6.3. Ammatilliset poistumat 28 7. Taustatiedot haastatelluista yrityksistä 32 8. Osaamisintensiivisten palvelujen keskeisiä kehityssuuntia 36 8.1. Ulkoistamisen jatkuminen ja monimutkaistuminen 36 8.2. Uudenlaiset asiakassuhteet ja innovatiivisuus 38 8.3. Toimialarajojen hämärtyminen: eri palvelujen kytkeytyminen konsultointiin 41 8.4. Yritysten kasvu ja kansainvälistymisen ilmenemismuodot 44 8.5. Yritysten verkostoituminen 48 8.6. Osaamisintensiivisten palvelujen alueellinen keskittyminen ja 51 merkitys aluetalouksille

9. Toimialakohtaiset kehityspiirteet ja osaamisvaatimukset 54 9.1. Ohjelmistoala 54 9.1.1. Tuote- ja palveluliiketoiminta 54 9.1.2. Ohjelmistoalan keskeiset kehityssuunnat 56 9.1.3. Osaamisen muuttuminen nörtteilystä businekseksi 59 9.2. Markkinointiviestintä 63 9.2.1. Kokonaisviestintä ja brandit 63 9.2.2. Markkinointiviestinnän kasvavat ja säilyvät osa-alueet 66 9.2.3. Tavoitteena kaupallisen, psykologisen ja taiteellisen työn moniosaaja 69 9.3. Uusmedia 73 9.3.1. Uusmedia toimialana 73 9.3.2. Uusmedian kasvavat osa-alueet 76 9.3.3. Uusia ammatteja insinöörityön ja taidealojen yhdistelmänä 80 9.4. Taloushallinnon palvelut 83 9.4.1. Tilintarkastuksen ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen 83 9.4.2. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta taloudelliseen neuvontaan 86 9.4.3. Tilitoimistot - kotikutoisista kirjaamoista yritysten ulkoistetuiksi 91 talousosastoiksi 9.4.4. Perintäpalvelujen kehitys 96 9.5. Lainopilliset palvelut 98 9.5.1. Kilpailun koveneminen liikejuridiikassa 98 9.5.2. Kasvavia osa-alueita kansainväliset toimeksiannot ja immateriaalioikeudet 101 9.5.3. Työn luonteen muuttuminen - juridisesti ankkuroituja yleisempiä neuvoja 104 9.6. Tekniset palvelut 108 9.6.1. Yhdyskuntasuunnittelun haasteita ympäristökysymykset ja 111 sosiaaliset vaikutukset 9.6.2. Talotekniikan kehittyviä osa-alueita elinkaariajattelu ja rakennus- 115 automaatio 9.6.3. Arkkitehtisuunnittelu ja rakentamisen uudet käytännöt 120 9.6.4. Teollisuuteen liittyvät insinööritoiminnot 124 9.6.5. Teollinen muotoilu - tuotekehityksestä yrityskuvan rakentamiseen 128 9.7. Liikkeenjohdon konsultointi ja henkilöstöpalvelut 133 9.7.1. Liikkeenjohdon konsultoinnin kehitys ja konsultoinnin lähtökohdat 133 9.7.2. Uudet haasteet ja osaamisvaatimukset 138 9.7.3. Henkilöstön hankinta 142 10. Yhteenveto ja johtopäätökset 145 Lähteet Liitteet

TAULUKOIDEN LUETTELO Taulukko 1: Taulukko 2: vuonna Taulukko 3: vuonna Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8: Taulukko 9: Taulukko 10: Taulukko 11: Taulukko 12: Taulukko 13: Taulukko 14: Taulukko 15: Taulukko 16: Taulukko 17: Taulukko 18: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen osuus kaikkien toimialojen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1998 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen jakautuma pääluokittain koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1998 henkilöstömäärän mukaan Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurimmat alaryhmät koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1998 henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärän muutos osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa pääluokittain sekä kaikilla toimialoilla vuosina 1990-95 ja 1995-98 koko maassa Suurimmat ammatit osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuonna 1995 koko maassa ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella Asiantuntija-ammattien poistuma osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuosina 1995-2010 koko maassa Asiantuntija-ammattien poistuma osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa vuosina 1995-2010 Uudellamaalla Haastateltujen yritysten jakautuminen toimialoittain ja alueittain Haastatellut yritykset henkilöstömäärän ja toimialan mukaan Haastatellut yritykset perustamisvuoden ja toimialan mukaan Ohjelmistopalvelujen kasvavia osa-alueita Markkinointiviestinnän kasvavat ja säilyvät osa-alueet Uusmedian kasvavia osa-alueita Tilintarkastustoimiston uusi tehtäväkenttä Tilitoimistoalan kehityssuuntia Liikejuridiikan kasvavia osa-alueita Yhdyskuntasuunnittelun uudet kysymykset ja kehittyvät osa-alueet Talotekniikan kehittyvät osa-alueet

Taulukko 19: Arkkitehtitoimistojen työhön vaikuttavia kehitystrendejä Taulukko 20: Teollisuuteen liittyvien insinööritoimintojen kasvavat osa-alueet Taulukko 21: Teollisen muotoilun kehityspiirteitä Taulukko 22: Johdon konsultoinnin osa-alueita ja lähtökohtia Taulukko 23: Yhteenveto osaamisintensiivisten palvelujen tärkeimmistä kehityspiirteistä, uusista kysymyksistä ja kasvavista toiminnoista aloittain KUVIOIDEN LUETTELO Kuvio 1: Kuvio 2: Kuvio 3. Kuvio 4: Kuvio 5: Kuvio 6: Kuvio 7: Henkilöstömäärän muutos (%) osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä ja kaikilla toimialoilla koko maassa sekä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 1990 vuoteen 1998 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä Uudellamaalla ja muualla maassa vuonna 1998 palvelujen pääluokittain Asiantuntija-ammattien osuus TOP30 ammateista pääluokittain vuonna 1995 koko maassa ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella Ulkoistamisprosessin ilmenemismuotoja Osaamisintensiivisten palvelujen kytkeytyminen johdon konsultointiin Tilintarkastustoimistojen toiminnan kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin ja rahoitusalaan Teollinen muotoilu markkinointiviestintää ja insinööritoimintoja yhdistävänä asiantuntija-alana

1. JOHDANTO Liike-elämää palveleva toiminta on jo lähes kahden vuosikymmenen ajan ollut eniten kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvun selittäjänä on varsinkin aiemmin pidetty melko yksioikoisesti yritysten keskittymistä ydintoimintoihinsa ja tähän liittyvää muiden toimintojen ulkoistamista. Usein on jopa katsottu, ettei liike-elämän palvelujen kasvussa ole kysymys todellisesta liiketoiminnan ja työllisyyden lisäyksestä, vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta toiselle. Monet liike-elämän palvelujen osa-alueet ovat kuitenkin selvästi kokonaan uusia, näin erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitykseen liittyvät palvelut. Myös julkisessa sääntelyssä tapahtuneet muutokset, kuten kansainvälistymiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvät monet uudet säädökset, ovat lisänneet mm. konsultointipalvelujen sekä lainopillisten ja taloudellisten palvelujen tarvetta. Siltäkin osin kuin kysymys on toiminnan ulkoistamisesta, on liike-elämän palveluyrityksissä kasvupotentiaalia, joka tuskin olisi realisoitunut osana muita toimialoja. Kasvuun liittyvien tekijöiden ohella merkittävä liike-elämän palvelujen piirre on osaaminen menestystekijänä. Liike-elämän palvelujen osaamisintensiivistä luonnetta on korostettu mm. innovaatiotutkimusten yhteydessä. On todettu, että alan yritykset ovat usein teknologisen tiedon välittäjiä, ei vain sen käyttäjiä ja innovaattoreita omia päämääriään varten. Teknologisen asiantuntemuksen ohella näissä yrityksissä on runsaasti hallinnollista ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvää asiantuntemusta. Liike-elämän palveluista puhutaan jopa eräänlaisina osaamiskeskittyminä, ja niiden katsotaan olevan avainasemassa tietoyhteiskunnan kehityksessä. Myös liike-elämän palvelutoimialan sisäisessä kehityksessä on monia mielenkiintoisia piirteitä. Yritysrakenteet, yritysten verkostot ja asiakassuhteet ovat kehittyneet toimialalla monilta osin uudella tavalla. Alatoimialojen keskinäiset suhteet ovat voimakkaiden muutosten kohteena. Esimerkiksi aiemmin erillisinä toimineet tietotekniikkayritykset, lakiasiain-, tilintarkastus- veroneuvonta- ym. palvelut sekä liikkeenjohdon strategiakonsultit kytkeytyvät toisiinsa palveluja laajasti tarjoaviksi monitoimikonsulteiksi. Yksi alalle tyypillinen piirre on muita aloja huomattavasti voimakkaampi alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja suuriin keskuksiin. Samalla kansainvälistyminen alalla kiihtyy. Suoranaisesti liike-elämän palveluja koskevia tutkimuksia on vähän, Suomessa vain muutama. Tutkimustoiminta on vasta viriämässä niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.

Osin kysymys on koko palvelusektorin merkityksen kasvusta. Viime vuosien ajan pääosa työllisyyden lisäyksestä on tapahtunut palvelualoilla. Myös tulevaisuudessa teollisuuden työllistämispotentiaalin arvioidaan olevan voimakkaankin tuotannon kehityksen oloissa selvästi pienempi kuin palveluissa. 2. OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN MÄÄRITTELY 2.1. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut palvelusektorin kokonaisuudessa Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen täsmällinen määritteleminen ja rajaaminen ei ole helppoa. Ongelmat liittyvät toisaalta koko palvelusektorin määrittelyvaikeuksiin, joiden taustalla ovat mm. alan heterogeenisyys ja jatkuva laajentuminen. Toisaalta liikeelämän palvelut, jotka palvelusektorin sisällä ovat määritelmällisesti melko selkeä kokonaisuus, sekoittuvat tilastoissa ja käytännössä eräiltä osin henkilökohtaisiin palveluihin. Osaamisintensiivisten palvelujen erottamista muista palveluista vaikeuttaa puolestaan osaamisen merkityksen jatkuva korostuminen yhä uusilla aloilla. Palvelusektorin määrittely on perinteisesti perustunut joko palvelujen erottamiseen alkutuotannosta ja jalostuksesta tai palveluille tyypillisten ominaisuuksien luettelemiseen. Yleisimmin palveluihin yhdistettyjä ominaisuuksia ovat aineettomuus, tuottamisen ja kuluttamisen erottamattomuus ja samanaikaisuus sekä palvelun laadun heterogeenisyys ja vaikea arvioitavuus. Näillä ominaispiirteillä on pyritty kuvaamaan tavaroiden ja palveluiden peruseroavaisuuksia. (Normann & Ramirez 1994, 9 ja 51; Kasanko & Tiilikka 1999, 4-5) Käytännössä palvelujen ja tavaroiden välinen suhde on kuitenkin monisäikeinen ja uudet tietotuotteet ovat vaikeuttaneet entisestään rajanvetoa. Hyödykkeet ovat muuttuneet yhä useammin tavaroiden, palvelujen, tiedon ja osaamisen muodostamiksi kokonaisuuksiksi. Tavaran muotoon aineellistuneet palvelut, joita ovat mm. tämän tutkimuksen kannalta keskeiset tietotuotteet (esimerkiksi suunnitelmat, tietokoneohjelmat, koulutusmateriaalit), ovat paikkaan sitoutumattomia eivätkä vaadi erityistä vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja kuluttajan välillä. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyödyntäminen lisää vielä olennaisesti

tällaisten palvelujen siirtomahdollisuuksia. (Normann & Ramirez 1994, 63; Kasanko & Tiilikka 1999, 6-8; Lehtimäki 1996, 27) Palvelusektorin luokitteluja on tehty sekä palvelun tuottajan, palvelun käyttäjän että palvelun luonteen perusteella. Tuottajan näkökulmasta palvelut voidaan ryhmitellä yksityiseen yrittäjätoimintaan, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan toimintaan (kolmas sektori) ja julkiseen toimintaan. Käyttäjän näkökulmasta palvelut voidaan jakaa tuottajapalveluihin eli yrityspalveluihin ja kuluttajapalveluihin eli henkilöpalveluihin. Tuottajapalveluita käytetään välituotepanoksina muiden palveluiden ja tavaroiden tuottamiseen, kuluttajapalvelut tuotetaan suoraan loppukäyttäjille. Palvelun luonteen perusteella palvelualat voidaan jakaa kustannus- ja hintaherkkiin sekä toisaalta osaamisintensiivisiin palveluihin. Tyypillisiä kustannus- ja hintaherkkiä aloja ovat monet kuluttajapalvelut, toisaalta monet osaamisintensiivisistä aloista ovat tuottajapalveluita. (Kasanko & Tiilikka 1999, 12-15) Edellä olevien luokittelujen pohjalta tämän tutkimuksen kohteena oleva ala voidaan määritellä yksityiseksi yrittäjätoiminnaksi, tuottajapalveluiksi ja luonteeltaan osaamisintensiiviseksi. Mm. tuottajapalvelujen perusluonnehdinnat liittyvät keskeisesti tämän tutkimuksen kysymyksenasetteluihin: Tuottajapalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti, koska useita sellaisia palveluja, joiden tuotanto aiemmin on hoidettu yrityksen sisäisesti, on viime vuosina ulkoistettu. Tuottajapalvelut ovat myös kiinteä osa eri toimialojen välisiä verkostosuhteita. (emt., 13) Tuottajapalvelut jaetaan edelleen välttämättömiin ja kehittyneisiin yrityspalveluihin, jotka molemmat sisältyvät tähän tutkimukseen. Välttämättömillä tai perusyrityspalveluilla viitataan sellaisiin palveluihin jotka kuuluvat lainsäädännön tms. syyn vuoksi yrityksen perustarpeisiin. Näitä ovat mm. kirjanpito- ja lainopilliset palvelut. Kehittyneisiin tai erikoistuneisiin tuottajapalveluihin luokitellaan mm. konsultointipalvelut. Yrityspalvelujen kehittyneisyyteen liittyy palvelujen keskittyminen - mitä kehittyneempi palvelu sitä keskushakuisempi se usein on. (Storhammar 1995, 7) Yrityspalvelujen synonyymina käytetään usein nimikettä liike-elämän palvelut, ja osaamisintensiivisistä palveluista käytetään usein termiä asiantuntijapalvelut. Näillä erotteluilla on merkitystä mm. tarkasteltaessa alojen kehitystä tilastollisesti. Virallisen luokituksen

mukaisesti yrityspalvelut on liike-elämän palveluja laajempi määritelmä ja kattaa em. toiminnan lisäksi myös vuokraustoiminnan (Palvelutoimikunnan mietintö 1987). Asiantuntijapalveluita puolestaan on sekä liike-elämän palveluissa että julkisella sektorilla. Liike-elämän palveluissa asiantuntijapalvelujen ulkopuolelle jätetään tavallisesti siivous-, vartiointi- ja eräät muut pienemmät palvelutoiminnot. Tämän tutkimuksen kohdealuetta kuvaa parhaiten käsite osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut. Näiden palvelujen ominaispiirteitä on täsmällisimmin kuvannut Ian Miles. Hänen mukaansa osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (knowledge intensive business services KIBS) ovat palveluja, jotka nojaavat voimakkaasti professionaaliseen osaamiseen ja sen vuoksi työllistävät ennen muuta tiedemiehiä, insinöörejä ja kaikentyyppisiä erityisasiantuntijoita. Jotkut niistä ovat voimakkaasti teknologiaorienteisia, toisissa on enemmän kysymys hallinnollisesta, julkiseen sääntelyyn tai sosiaalisiin kysymyksiin liittyvästä tiedosta. Ne ovat usein myös johtavia informaatioteknologian käyttäjiä. Niiden asiakkaina ovat toiset yritykset, mukaan lukien julkinen sektori ja itsensä työllistäjät. (Miles 1999a, 85). Milesin määritelmää käytetään tämän tutkimuksen kohdealueen rajaavana lähtökohtana. 2.2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tarkastelu tilastoissa Ian Miles on edellä esitetyn määritelmänsä pohjalta myös luetellut toimialoja, joiden hän katsoo kuuluvan osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin. Hänen mukaansa näihin sisältyy suuri osa seuraavista palvelualoista: markkinointi/mainonta, tietoverkot/ telematiikka, eräät tietoliikenteeseen liittyvät toiminnot, ohjelmistot, muut tietotekniset palvelut, koulutus, muotoilu, eräät taloudelliset palvelut, eräät toimistopalvelut, arkkitehtija insinööripalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, lainopilliset palvelut, ympäristöpalvelut sekä tutkimus- ja kehittämispalvelut. (Miles 1999a, 85). Osa Milesin nimeämistä aloista löytyy sellaisenaan EU:n toimialaluokitusstandardista NACE: sta, jota Suomessa vastaa Tilastokeskuksen uusi toimialaluokitus TOL 95. (Toimialaluokitus 1995). Osa luetteloon sisältyvistä aloista on kuitenkin ilmaistu tilastollisessa mielessä liian yleisellä tai toisaalta liian spesifillä tasolla.

OECD on 12 maata koskevassa selvityksessään käyttänyt käsitettä strategiset yrityspalvelut (strategic business services) kuvaamaan seuraavia aloja: tietojenkäsittelypalvelut; tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyen tekninen testaus ja analysointi; mainos- ja markkinointipalvelut; liikkeenjohdon konsultointi ja rekrytointipalvelut; ammatillinen koulutus ja kuntoutus. Alat on kuntoutusta lukuun ottamatta otettu sellaisenaan NACE:n luokituksesta. Milesin luokitukseen verrattuna OECD:n tarkastelusta puuttuvat pääosa teknisistä palveluista (arkkitehti- ja insinööripalvelut) sekä lainopilliset palvelut ja kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut. (OECD 1999, 2) Brita Hermelin on tutkinut ammatilliseen osaamiseen perustuvia yrityspalveluja (professional business services) Ruotsissa. Hän jakaa nämä palvelut kuuteen ryhmään: lainopilliset palvelut, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, tietojenkäsittelypalvelut, tekniset palvelut, mainospalvelut ja liikkeenjohdon konsultointi. (Hermelin 1997, 96) Edellisiin verrattuna tästä luokituksesta puuttuvat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä koulutuspalvelut. Suomessa osaamisintensiivisen palvelusektorin kehitystä ovat tutkineet tilastollisesti (TOL 95 luokitusta käyttäen) Marjo Kasanko ja Jussi Tiilikka. Koska heidän tutkimuksensa koskee kaikkea osaamisintensiivistä toimintaa, sisältyvät siihen myös julkiset palvelut. Sektori on tutkimuksessa jaettu kahteen vyöhykkeeseen: osaamisintensiiviset ydintoimialat ja liitännäistoimialat. Jaon kriteereinä on käytetty toisaalta koulutustasoa, toisaalta palkkatasoa. Ydintoimialoihin kuuluvat liike-elämän palveluista lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, tietojenkäsittelypalvelut, tekniset palvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osa koulutuksesta. Koulutuksen osalta julkista ja yksityistä toimintaa ei ole erotettu toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eräitä rahoitussektorin palveluja yrityspalveluihin liittyvinä. Muista liike-elämän palveluista poiketen mainostoimistot kuuluvat liitännäispalveluihin. (Kasanko & Tiilikka 1999, 65 ja 70-71). Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja Tampereen seudulla ovat tutkineet Mika Kautonen et al. Tutkimuksessa palvelut on jaettu viiteen ryhmään, jotka on muodostettu TOL 95:stä eri alaryhmiä yhdistelemällä: taloudellinen ja lainopillinen konsultointi; tietojenkäsittelypalvelut; tekniset palvelut ja tekninen testaus; tutkimus- ja kehittämispalvelut, joiden yhteyteen on liitetty muotoilu ja patenttitoimistot; yksityinen koulutus. Luokituksen erityispiirre on

muotoilun ja patentoinnin kytkeminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuteen, mikä liittynee pyrkimykseen kartoittaa innovaatiotoiminnan laajuutta. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja ammattipohjalta kartoittamalla eri alojen erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden määriä. (Kautonen et al. 1998, 22-25 ja 37) Milesia lukuun ottamatta kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa on sovellettu virallisia tilastoluokituksia. Niitä ei ole kuitenkaan voitu käyttää sellaisenaan johtuen ennen muuta siitä, että valtaosa luetelluista osaamisintensiivisistä toiminnoista kuuluu NACE:n mukaan luokkaan muu liike-elämää palveleva toiminta. Ainoastaan tietojenkäsittelypalvelut sekä tutkimus ja kehittäminen ovat omina luokkinaan. Myös käsillä olevan tutkimuksen luokitus on muodostettu liike-elämän palveluihin kuuluvista tilastoluokista TOL 72-74 ryhmittelemällä ne 5-numerotasolla uudelleen. Muutama alaryhmä on jätetty vähemmän osaamisintensiivisinä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Osassa tarkasteluja on mukaan otettu lisäksi koulutuksen toimialasta TOL 80 ne alaryhmät, joissa on yksityissektorilla järjestettävää koulutusta. Luokitus on yhdistelmä edellä mainittujen tutkimusten luokituksista. Sitä selostetaan tarkemmin luvussa 4. 3. OSAAMISINTENSIIVISTEN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUJEN KASVUN TAUSTALLA OLEVAT ILMIÖT Liike-elämän palvelujen merkitys alkoi kasvaa OECD-maissa voimakkaasti 1980-luvulla. Erityisen ripeää kasvuvauhti oli vuosikymmenen jälkipuoliskolla, jolloin tuotannon volyymi kasvoi selvästi nopeammin kuin bruttokansantuote. Kasvu hidastui useimmissa maissa 1990-luvun alussa yleiseurooppalaisen matalasuhdanteen myötä. Lama ei kuitenkaan vaikuttanut kaikkiin osaamisintensiivisiin palvelualoihin, siitä kärsivät lähinnä tekniset palvelut sekä mainos- ja markkinointipalvelut. (Lith 1998, 8) Brita Hermelin toteaa omassa tutkimuksessaan, että työntekijöiden määrä osaamiseen perustuvissa yrityspalveluissa pysyi laman aikanakin melko muuttumattomana, mikä hänen mukaansa osoittaa, että 1980-luvulla alkanut kasvu ei ollut vain suhdanneilmiö, vaan liittyy rakenteellisiin muutoksiin taloudellisessa järjestelmässä. (Hermelin 1997, 7)