Ilmastonmuutos Tekesin strategiassa - mitä ClimBus-ohjelman jälkeen Veli-Pekka Saarnivaara Tekes

Samankaltaiset tiedostot
ClimBus Business Breakfast Oulu

PSK:n kevätseminaari Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

Ajankohtaista Tekesistä

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Kestävien ratkaisujen kaupallistaminen ja käyttöönotto

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Tapausesimerkkejä: Energia- ja ympäristöteknologia sekä strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Savon ilmasto-ohjelma

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Luonnonvarat ja kestävä talous

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

TransEco tutkimusohjelma

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

ClimBus- ja ClimTech-ohjelmien arviointi

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä TransSmart seminaari Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä

Potkua kasvuun ja kansainvälistymiseen innovaatiotoiminnasta

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

EVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Suunnitelmat tammi-huhti

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Odotukset ja mahdollisuudet

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Transkriptio:

11-2007 Copyright Tekes Ilmastonmuutos Tekesin strategiassa - mitä ClimBus-ohjelman jälkeen Veli-Pekka Saarnivaara Tekes

Sisältö ClimBus-ohjelman tavoitteita ja lopputulemia Miten ilmastonmuutos näkyy Tekesin strategiassa Tekesin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa Toimenpiteiden kokonaisuus ilmastoinnovoinnissa Tekesin jatkotoimenpiteet

11-2007 Copyright Tekes Ohjelman lähtökohdat Kansainvälinen ilmastopolitiikka muuttaa yritysten toimintaympäristöä Ilmastopolitiikka ohjaa investointeja ja teknologiavalintoja CO 2 -päästölle on muodostunut hinta päästökaupan myötä Sähkön hinnan arvioidaan nousevan Kioton mekanismit luovat tarpeita uudenlaiselle yritystoiminnalle Ilmastomyötäisten teknologioiden kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi Markkinat kasvavat vuoteen 2010 mennessä 60 % vuoden 2004 tasosta

11-2007 Copyright Tekes Päätavoite Kehittää ilmastomarkkinoille sellaisia kilpailukyvyltään vahvoja tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, jotka ovat: kustannustehokkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kansainvälistä huippuluokkaa vientipotentiaaliltaan merkittäviä ilmastomyönteistä toimintaa edistäviä

Climbus hankkeiden jakautuminen miniklustereittain

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Climbus ohjelma ajoittui hyvin käynnistyneeseen poliittiseen ilmastokeskusteluun ja ilmastomarkkinoihin nähden Climbus ohjelma synnytti vahvan ja monipuolisen ilmastoklusterin Ilmastomarkkinat edelleen regulaatiovetoiset Merkittävimmät markkinavaikutukset niillä alueilla, joilla kansallinen lainsäädäntö ja EU:n direktiivit vauhdittivat muutosta Visiona ollut ilmastomarkkinoiden 60% kasvu vuoteen 2010 mennessä vuoden 2004 tilanteesta osoittautui vaikeasti mitattavaksi; tavoitetason aikajänne ehkä epärealistinen Klusteritarkastelu kuitenkin osoitti, että joidenkin klustereiden kohdalla, kuten vähäpäästöinen energiantuotanto, polttoainejalosteet ja jalostus sekä energian tehokkaan loppukäytön osaaminen ja teknologiat, tavoite saavutetaan, kun taas palveluiden kohdalla ei uusien liiketoimintojen synty ole ollut yhtä vauhdikasta. Nyt vallitsevalla taloudellisella taantumalla on myös vaikutusta

Climbus ohjelman lopputarkastelussa esiin nousseita asioita Suuret yritykset ovat pystyneet hyödyntämään kasvavat ilmastomarkkinat pieniä ja keskisuuria yrityksiä nopeammin Päästökauppa on tuonut ilmastoliiketoiminnan yritysten taseisiin Teknologian kehittämisen rinnalle tarvitaan markkinoita stimuloivia ohjauskeinoja, niiden pitäisi olla teknologianeutraaleja, jotta kilpailu toimisi Energian loppukäytön tehostamisen potentiaali on kaikista ilmastomuutoksen hillinnän keinoista yli 50% Tästä liiketoimintapotentiaalista on suurin osa vielä hyödyntämättä Energiatehokkuuden merkitys näkyy kuitenkin läpikäyvästi yritysten kehityshankkeissa Kuluttajien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvaa koko ajan, mutta se ei vielä Climbus ohjelman aikana noussut merkittävään rooliin uusien markkinoiden synnyttäjänä Suomalaisen teknologian ja osaamisen menestyminen ilmastomarkkinoilla edellyttää jatkossakin Tekesiltä panostuksia

Vuonna 2008 Tekesin rahoitus palvelualan yrityksille Tekesin rahoitus energia- ja ympäristöhaasteita ratkoviin hankkeisiin 150 milj. euroa 207 milj. euroa 15 % palveluyritysten tutkimus- ja kehitysmenoista 39 % Tekesin rahoituksesta Tekesin rahoitus projekteihin, joissa keskeisin sisältö on eitekninen (liiketoimintaosaaminen, organisointitapa, palvelukonsepti, design, kuluttajakäyttäytyminen..) 190 milj. euroa 37 % Tekesin rahoituksesta DM 418231 09-2008 Copyright Tekes

Ilmastonmuutos ja Tekesin strategia Ilmastonmuutos nähdään Tekesissä merkittävänä ja laajavaikutteisena muutosajurina, joka muuttaa rakenteita ja toisaalta luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos sisältyy Tekesin strategiaan: Tekesin tulostavoitteisiin on kirjattu osallistuminen kansallisen ilmastoja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseen Kestävä energiatalous ja ympäristö on yksi Tekesin valitsemasta kolmesta painopisteestä hyvinvoinnin edistämisessä Tekesin sisältölinjauksissa (strategisissa painopistevalinnoissa) teemoiksi on nostettu Puhdas energia, Niukkaresurssiset ratkaisut ja Rakennettu ympäristö Ilmastonmuutoksen hillintä sisältyy positiivisena kriteerinä Tekesin rahoitusperusteisiin DM 31655 12-2008 Copyright Tekes

Milj.euroa Tekesin energia- ja ilmastonmuutosalueen rahoitus 2004-2008 160 140 120 100 80 60 40 20 Tuulivoima Aurinkoenergia Jätteiden energiakäyttö Bioenergia Vesivoima Muu energiateknologia Fuusio Fissio Muu energian tuotanto Energian käyttö Muu ilmastoteknologia 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosittain myönnetty rahoitus ) Vuodesta 2007 lähtien rahoitushakemusten käsittelyn yhteydessä on tullut välttämättömäksi arvioida, onko projektilla energia- tai ympäristövaikutuksia.

Tekesin rooli Tekes on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittaja. Tekesin rahoitus madaltaa yritysten kynnystä riskinottoon ja mahdollistaa kilpailukykyisen osaamisen kehittymisen. Tekes tukee laajasti liiketoimintaosaamisen kehittämistä, mikä osaltaan auttaa uusien ratkaisujen markkinoille pääsyä. Tekesin pääinstrumentteina ovat rahoituksen lisäksi laajat verkostot sekä toimintatapoina proaktiivisuus ja yhteistyö. Tekes on yksi lenkki ilmastoinnovoinnin ketjussa. Kaikki ketjun osat tärkeitä, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Etenkin markkinoihin ja kysynnän synnyttämiseen vaikuttaminen on tärkeä osa kokonaisuutta!

KV ilmastoneuvottelut UNFCCC (YK) Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, (OPM) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma, ISTO (MMM) Kartta toimintaympäristöstä Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä Ministeriöt Ilmastofoorumi (YM) Elinkeinoelämän Keskusliitto YK:n kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Kansalaiset Kansalaisjärjestöt Tulevaisuusselonteko - SET-Plan EU energiapaketti Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Motiva Ympäristöinnovaatiopaneeli (YM) Toimialajärjestöt: -Teknologiateollisuus -Rakennusteollisuus -RAKL -Metsäteollisuus Tutkimuslaitokset Tekesin ohjelmat Yritykset Ympäristöfoorumi (EK) Suomen Akatemian ohjelmat SHOKit CleanTech-Finland brändi (Finpro) Sitra, Energiaohjelma

Energia- ja ilmastoalueen ohjelmia Tekesissä PUUENERGIA 1999-2003 JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ 98-01 CODE 1999-2002 TULISIJA 1997-1999 PUUN PIENKÄYTTÖ 2002-2006 DENSY 2003-2007 Vesi 2008-2012 Uusiutuva energia ohjelma valmisteilla* FFUSION 1999-2002 FUSION 2003-2006 PROMOTOR 1999-2003 PROSESSI-INTEGRAATIO 2000-2004 CUBE 2002-2006 BioRefine 2007-2012 Kestävä yhdyskunta 2007-2012 Niukkaresurssiset ratkaisut -panostusalue valmisteilla * CLIMTECH 1999-2002 CLIMBUS 2004-2008 Ilmastonmuutoksen yhteisohjelma valmisteilla * STREAMS 2001-2004 FINE 2002-2005 Polttokennot 2007-2013 2000 2002 2004 2006 2008 2010 * Uusien ohjelmien valmistelu tapahtuu yhteistyössä SHOKien kanssa niiden ohjelmia täydentäen. DM 191345 01-2008 Copyright Tekes

CLEEN Oy painopisteet Hiilineutraali energiantuotanto Hajautetut energiajärjestelmät Kestävät polttoaineet Energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot Tehokas energiankäyttö Resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut Materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Energiatehokkuus sisältyy myös useiden muiden SHOKien ohjelmiin.

BioRefine kansallisen biojalostuksen T&K:n organisointi Tekesin BioRefine-ohjelman johtoryhmä - Tekesin BioRefine-ohjelman ohjaus - kansallinen koordinointi - TEM, Metsäklusteri Oy, Tekes, yritysedustajat BioRefine - uudet biomassatuotteet 2007-2010 Tekes Tulevaisuuden biojalostamo -ohjelma Metsäklusteri Oy Puun komponenttien hyödyntäminen kemikaaleina ja materiaaleina Mahdolliset biopolttoaineaktiviteetit CLEEN Oy Biopolttoaineiden kehitysohjelma Työvoima- ja elinkeinoministeriö Pilot-, demorahoitus Lisärahoitus EU:n 7.Puiteohjelma ja European Industrial Bioenergy Initiative Lisärahoitus - biojalostamot, biopolttoaineet, T&K - uudet biomassaraaka-aineet - kansainvälinen yhteistyö - pk-sektorin aktivoiminen - esimerkkejä yrityshankkeista: - Neste Oil, Stora Enso, biodieselpilot - UPM-Kymmene, Andritz, Carbona, biodieselpilot - St1, selluloosajäte-etanolin tuotanto - Metso Power, UPM-Kymmene, pyrolyysiöljypilot - L&T, UPM-Kymmene kuituetanolipilot - HKL, YTV, Neste Oil, Proventia DM 352630 01-2009 Copyright Tekes Emission Control, biodieselpolttoaineen käyttökokeilu

Yhdessä eteenpäin ilmastoinnovoinnissa Tekesin käynnissä ja valmisteilla olevat ohjelmat sekä SHOKit kattavat jo laajalti ilmastonmuutoksen haasteeseen liittyviä kehittämisalueita Ilmastonmuutos laajana muutosajurina leikkaa yhä useampia ohjelmia ja toimenpiteitä Energiatehokkuus on osatavoitteena uusia tuotteita ja prosesseja kehitettäessä suuressa osassa kaikkia hankkeita ClimBus-ohjelman jatkona Tekes on selvittämässä mahdollisuudet uudelle toimintamallille: Yhteisohjelma muiden rahoittajien ja toimijoiden kanssa Kansainvälinen ohjelmallinen yhteistyö (Joint Programming) Avoimeen innovaatiotoimintaan perustuva toimintamalli Tietotarpeita nähdään erityisesti: Laajasti yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen seurauksena Kuluttajan käyttäytymisen ja arvojen muutoksen markkinavaikutuksista Uuden teknologian nopeamman kaupallistamisen toimintamalleista Jatkuvasta regulaation ja markkinamuutosten ennakoinnista Tarvitaan toimijoiden yhteinen visio ja tiekartta ilmastohaasteeseen vastaamiseksi!

Tekesin ClimBus-ohjelmaa seuraavien toimenpiteiden valmistelu vuonna 2009 Työpaketit Tekesin sisäinen valmistelutyö Kevät 2009 Sidosryhmäkeskustelut Kesä/Syksy 2009 Työpajat yritysryhmille Syksy 2009 Kansainväliset verkostot Syksy 2009 Avoimen vuorovaikutuksen mallit Syksy 2009 Tekes haastaa yritykset, sidosryhmät ja kuluttajaryhmät mukaan ilmastoinnovoinnin suunnitteluun! Tavoitteet Tekesin toimintamalli ilmastonmuutokseen vastaamiseksi Toimintasuunnitelma ilmastokokonaisuuteen Tekesin osalta Malli uudesta yhteistoimintaohjelmasta Toimintamallit yhteisöllisen median hyödyntämiseksi Kansainvälisen yhteistyön tavoitteet Sisäinen toimintamalli (ml. Vaikutukset rahoituskriteereihin)

Kansallinen innovaatiostrategia tukee myös ilmastotavoitteiden saavuttamista RAJATON MAAILMA Liikkuvuus ja vetovoimaisuus KYTKEYTYMINEN GLOBAALEIHIN OSAAMIS- JA ARVOVERKOSTOIHIN Osallisuus ja vaikuttaminen Yhteisöt ja keskittymät Kannustavat markkinat INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISTÖT KYVYKKYYS JA OSAAMINEN KYSYNTÄ- INNOVAATIO- Osaamisperusta KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖINEN INNOVOINTI KYSYNTÄ- JA LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovointi KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen SYSTEEMISYYS DM 418231 09-2008 Copyright Tekes