Kaupunkisuunnitteluvirasto/Liikennejärjestelmätoimisto Kslk 31.5.2007 31.5.2007/PVu LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET YHTEENVETO Yleiskaava 2002 edellyttää, että Laajasalon suunnalla varaudutaan metroon osana Helsingin toista metrolinjaa ja siihen liittyvää keskeistä kaupunkirakenneratkaisua Laajasalon suunnalla. Yleiskaava 2002 toteuttamissuunnitelman mukaan Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille toteutetaan heti sen rakentamisen alkuvaiheessa suora, kiinteä joukkoliikenteenyhteys raitiotienä tai busseilla. Samalla on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuorenselän poikki. Tehdyissä Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää koskevissa vertailuissa itsenäiset metrovaihtoehdot Kampilta Laajasaloon ovat kuitenkin olleet mukana, jotta niistä saataisiin vertailukelpoiset tunnusluvut metroa edeltäville vaihtoehdoille. Nyt ja aiemmin tehdyt selvitykset osoittavat, että Kampilta Laajasaloon ulottuva metrovaihe ei voi korvata kustannus-, tehokkuus- ja aikataulusyistä yleiskaava 2002 mukaista ensi vaiheen ratkaisua, joka on tarkoitus toteuttaa 2010-luvun alussa Kruunuvuorenrannan maankäytön toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa. Raitioyhteyttä on pidetty bussiyhteyttä parempana sen korkean arvostuksen vuoksi. Toista metrolinjaa koskevia selvityksiä on täten syytä jatkaa edelleen yleiskaava 2002 lähtökohdista ottaen samalla huomioon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa laadittaessa tehtävät ratkaisut. etroon varautuvan suunnittelun painopiste on kuitenkin aluksi Töölön suunnalla, jossa on juuri käynnistynyt metron alustavan yleissuunnitelman laatiminen. Kantakaupungin raideliikenteen kehittämisselvitys sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Se voi tuoda myös uusia ideoita joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Selvitystä on tarkoitus tehdä yhdessä liikennelaitoksen kanssa.
LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET Nyt tehdyt Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää koskevat täydentävät selvitykset koskevat ns. supistettua metroa (HKL) ja pohjoisen pääsuunnan RP raitioyhteyden hyötykustannuksia. Lisäksi on esitetty yleispiirteisesti järjestelyt, joita raitioradan rakentaminen ja metroon varautuminen edellyttävät Kruunuvuorenrannasta Kruunuvuorenselälle. Suunnitelmat tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. Vaihtoehdot (kuvat) Tarkasteltavat pääsuunta- ja kulkuvälinevaihtoehdot Laajasaloon ja niiden tekniset ratkaisut Kruunuvuorenselällä ovat seuraavat: Eteläinen pääsuunta RE Laajasaloon (matalatunneliratkaisuja): *Bussiyhteys BUSSI RE (3 bussilinjaa) *Raitioyhteys RAITIO RE (3 raitiolinjaa) *etroyhteys ETRO RE, Kamppi Laajasalo (7 asemaa) *Supistettu metro, Kamppi Kruunuvuorenranta (3 asemaa) Pohjoinen pääsuunta RP Laajasaloon *Raitioyhteys RP1 matalatunneli- ratkaisuna, 1 km *Raitioyhteys RP2 pitkä silta- ratkaisuna, 1 km (sisältää metrovarauksen sillalla) *Raitioyhteys RP3 lyhyt silta- ratkaisuna, 0.6 km (metrovaraus on erikseen pääsuunnan RE metrolinjalla) Raitiolinjasto Laajasalossa on sama pääsuunnalla RP kuin pääsuunnalla RE, mutta tulosuunta kantakaupunkiin on erilainen. Kaikissa vaihtoehdoissa on kevyen liikenteen yhteys Laajasaloon Hylkysaaren laajennuksen tai Korkeasaaren kautta. Supistetussa metrossa Niemeltä itään oleva uusi silta voi lähteä muualtakin kuin Katajanokalta, esimerkiksi Tervasaaresta Sompasaareen, josta on varauduttu Korkeasaareen menevään siltaan. Kruunuvuorenselän siltojen tekniset ratkaisut (vinoköysisilta, palkkisilta) eivät ole sidottuja sillan pituuteen. Lyhyt silta RP3 voi olla myös esitettyä pidempi. Osuus Nimismies Palosaari voi siinä olla joko penkereellä tai matalalla sillalla. atalatunnelivaihtoehtojen rakennusaltaat on suunniteltu sijoitettavaksi niin, että raitioradan ja kevyen liikenteen luiskat sijoittuvat sen sisäpuolelle. Luiskat jäävät joka tapauksessa näkyviin. itoittavat matkustajamäärät (kuvat) Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää mitoittavia matkustajamääriä länteen on kuvattu tarkastelulinjalla Kulosaaren silta Korkeasaaren silta Katajanokan kanava. Katajanokka on mukana, koska ETRO II vaikuttaa Katajanokan raitiolinjaston mitoitukseen. Suora kiinteä, joukkoliikenneyhteys lisää joukkoliikenteen matkoja tarkastelulinjalla noin 10 000 matkaa/d matkojen lisääntymisen ja suuntautumisen muutoksen vuoksi. Bussi- ja raitiovaihtoehtojen ja ETRO RE:n mitoittava matkustajamäärä on Kruunuvuorenselällä noin 20 000 matkustajaa/d. Supistetun metron vastaava matkustajamäärä on noin 12 000 matkustajaa/d. etron päättäminen Kruunuvuorenrantaan huonontaa II metrolinjan kilpailuasemaa Itämetroon nähden. Tämä merkitsee samalla sitä, että supistetussa metrossa on vaihtoehdon 0+ tapaan 8 000-10 000 matkustajaa/d enemmän kuin
muissa vaihtoehdoissa Laajasalon sillan bussilinjoilla ja Kulosaaren sillan metrossa. ETRO RE:n mitoittava matkustajamäärä Katajanokan aseman länsipuolella on noin 25 000 matkustajaa/d eli noin 1/5 Kulosaaren sillan matkustajamäärästä. Supistetussa metrossa vastaavat luvut ovat 12 000 matkustajaa/d ja 1/10. Liikennöintikustannukset (kuva) Kruunuvuorenselän joukkoliikenneyhteys parantaa kaikkien vaihtoehtojen tehokkuutta liikenteen hoidon suhteen verrattuna vaihtoehtoon 0+, kun otetaan huomioon Laajasalon 20 % joukkoliikenteen käyttäjämäärän kasvu yhteyden johdosta. Vaihdottoman yhteyden puuttuminen supistetussa metrossa vanhan Laajasalon keskeisiltä alueilta tekee vaihtoehdosta huomattavasti tehottomamman kuin ETRO II on. Siinä tarvitaan myös laajempi liityntälinjasto. Siitä huolimatta II metrolinjan käyttö on siinä oleellisesti vähäisempää. Arvotetut matka- ajat (kuva) Kaikkien vaihtoehtojen arvotetut matka-aikasäästöt ovat lähes samat ETRO II lukuun ottamatta. Sen matka-aikasäästöt ovat selvästi suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa metron nopeudesta ja laajuudesta johtuen. BUSSI RE:n raitioyhteyksiä hieman paremmat arvot johtuvat siitä, että bussit ovat ratikoita pienempiä ja täten tarjottava vuoroväli on hieman parempi. Supistetun metron matka-aikahyötyjä vähentää merkittävästi vaihdottomien yhteyksien puuttuminen siihen vanhassa Laajasalossa ja huono jakelu Helsingin niemellä. Laajasalon suoran joukkoliikenneyhteyden järjestelyissä onkin tärkeää, että järjestelmä tarjoaa mahdollisimman laajasti vaihdottomia yhteyksiä kantakaupunkiin ja että järjestelmän jakelualue vanhan Laajasalon osalta ei kilpaile liiaksi Itämetron jakelualueen kanssa kantakaupungissa. atka-aikojen lyhenemisen lisäksi pienenee tällöin vaihtotapahtumaan kuluvan ajan osuus. Vaihto kävelyineen ja odotuksineen koetaan yleensä kulkuvälineessä vietettyä aikaa rasittavammaksi. Hyötykustannussuhteet (kuva) Bussi ja raitiovaihtoehtojen hyötykustannussuhteet ovat korkeat. Raitiovaihtoehtojen hyötykustannussuhteet ovat BUSSI II vaihtoehtoa alhaisempia, koska niitä rasittavat raitioradan rakennuskustannukset ja raitioradan ylläpidon (ratapalvelun) kalleus. uutoin erot raitiovaihtoehtojen hyötykustannuksissa johtuvat lähinnä vaihtoehtojen investointikustannusten eroista. etrovaihtoehtojen hyötykustannussuhteet ovat alhaiset suuresta investoinnista johtuen. etron supistaminen ei tuo parannusta tilanteeseen, koska rakennuskustannusten supistuessa myös hyödyt supistuvat samalla. Pääsuuntaan RP liittyvien metrovaiheiden hyötykustannussuhteita ei ole laskettu. Eri metroratkaisujen rakennuskustannusten suhteelliset erot ovat pieniä. Täten hyötykustannuserot ovat myös pieniä. Raitiorata ja metrovaraus Kruunuvuorenrannassa (kuvat) Varautuminen raitiorataan edellyttää kaikissa vaihtoehdoissa noin 10-15 metriä leveän tilan varaamista raitiotielle ja kevyelle liikenteelle noin 50 metrin matkalla välillä Kruunuvuorenkallio Haakoninlahdentien jatke. Siellä raitiotie yhtyy Kruunuvuorenrannan katuverkkoon.
Kaikissa vaihtoehdoissa on varauduttu metron rakentamiseen myöhemmin. Lyhyt silta-vaihtoehdossa metrovaraus on vaihtoehdon RE tunnelilinjalla. etron myöhempi rakentaminen edellyttää työmaa-alueineen noin 45 m leveän ja 100 m pitkän alueen varaamista välillä Kruunuvuorenkallio Haakoninlahti sekä edelleen 45 m leveää varausta Haakoninlahden itärannalla noin 40 metrin matkalla. On myös mahdollista rakentaa metron betonitunneli valmiiksi joko osittain tai koko matkalla jo raitiotievaiheessa, jolloin metron työmaavaraus ei haittaisi rakentamista maan pinnalle. Lähellä maanpintaa sijaitseva betonitunneli voi kuitenkin rajoittaa sen päälle rakentamista. yös metron runkoääni saattaa vaikuttaa viereisten talojen sijaintiin ja rajoittaa niihin sijoittuvia toimintoja. Nämä seikat otetaan huomioon alueen tarkemmanasteisessa kaavoituksessa. Jatkotyö Laajasalon raitioyhteyden suunnittelua jatketaan yleiskaava 2002 ja sen toteuttamissuunnitelman periaatteiden ja kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemien päätösten pohjalta. Toista metrolinjaa koskevia selvityksiä jatketaan yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa ottaen huomioon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtävät päätökset. Kantakaupungin raideliikenteen kehittämisselvitys (KANJO II) sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Nyt tehdyt täydentävät selvitykset liitetään osaksi Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailua koskevaa raporttia. etron optimaalisen linjauksen ja tasauksen sekä betonitunneliosuuden laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa suunnittelua. Suunnittelussa pyritään ratkaisuun, jossa metroon varautuminen ei aiheuta oleellisia muutoksia osayleiskaavaluonnoksen maankäyttöön eikä aiheuta kohtuuttomia varautumiskustannuksia.
Laajasalo - Katajanokka -alueen joukkoliikenne länteen poikkileikkauksessa Kulosaaren silta - Katajanokan kanava matkustajaa/d 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 27000 16000 10000 R-Kat 37000 37000 37000 37000 37000 7000 10000 R-Kat 20000 B 6000 10000 R-Kat 21000 RE 6000 21000 RP 10000 R-Kat 6000 5000 R-Kat 26000 II 15000 10000 R-Kat 12000 II suppea Kulosaaren silta () Korkeasaaren silta (RP) Katajanokan raitiotiet (R-Kat) Kruunuvuorenselän bussilinjat (B) Kruunuvuorenselän raitiolinjat (RE) etro Kampilta ( II) Vesiliikenne (V) 0 0+ & vesiliikenne Bussi RE Raitio RE Raitio RP etro RE Supistettu metro KSV / Liikennejärjestelmätoimisto 2007
Laajasalo - Katajanokka -alueen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset ( /vuosi) 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 14,07 LT-ero La BH 13,97 BK BH 14,47 RK BH 14,82 R-Kat R-Kat R-Kat R-Kat RK BH 9,46 BH II R-Kat 12,89 BH (+sis) II R-Kat 0+ Bussi Raitio RE Raitio RP etro RE Supistettu metro Huom! Vaihtoehto 0+:ssa on lauttayhteys Kauppatorille sulan veden aikaan Kruunuvuorenranta-projektin esityksen mukaisesti. Vaihtoehdossa 0+ on 20% eli 6000 joukkoliikennematkaa/d vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Se merkitsee 1.63 /vuosi vähemmän lipputuloja. Lipputulot,vähennys lipputuloissa muihin vaihtoehtoihin nähden (LT-ero) Lautta (La) Raitio keskustaan (RK) Bussit keskustaan (BK) Bussit Herttoniemeen (BH) etro Kamppi - Laajasalo ( II) Itämetro () Katajanokan raitioliikenne (R-Kat) KSV / Liikennejäärjestelmätoimisto 2007
Laajasalon joukkoliikennevaihtoehtoje vertailu Arvotetut matka-aikasäästöt vaihtoehtoon 0+ verrattuna 300 250 233 uut säästöt yhteensä Laajasalon ajoneuvoliikenne (+) Kruunuvuorenselän vesiliikenne (-), Kevyt liikenne (+). 200 150 100 50 0 Diskonttauskorko 141 18 30 88 190 23 41 118 121 18 24 73 161 23 23 32 119 17 18 12 13 98 78 158 174 18 46 105 106 23 62 143 120 18 95 158 23 125 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % Vaihtoehto BUSSI RAITIO RE RAITIO RP ETRO RE etro, supistettu KSV / Liikennejärjestelmätoimisto 2007 Joukkoliikenne, Kalasatama Joukkoliikenne, Katajanokka Joukkoliikenne, muu Laajasalo Joukkoliikenne, Kruunuvuorenranta
Laajasalon joukkoliikennevaihtoehtojen vertailu Hyötykustannussuhteet vaihtoehtoon 0+ nähden 3,50 3,28 3,00 2,50 2,00 1,50 2,41 1,43 1,95 1,21 1,65 1,45 1,96 1,58 2,16 1,00 0,56 0,80 0,60 0,85 0,50 0,00 Diskonttaus-% 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % Vaihtoehto BUSSI RE RAITIO RE RAITIO RP1 RAITIO RP2 RAITIO RP3 ETRO RE SUPISTETTU (Tunneli) (Pitkä silta) (Lyhyt silta) ETRO Investointi ( ) 95 120 135 113 103 508 327 KSV / Liikennejäärjestelmätoimisto 2007