Tilinpäätös. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Tilinpäätös 2016 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus... 1 1.1.1 Toimintaympäristö ja strategia... 1 1.1.2 Toiminta ja tuloksellisuus... 1 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet... 2 1.2.1 Siirtomenojen vaikuttavuus, suoritteet ja tulostavoitteiden saavuttaminen... 2 1.2.1.1 Kansainvälistymistä tukevat kansalliset ohjelmat... 5 1.2.1.2 Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat... 11 1.2.1.3 Euroopan unionin ohjelmat... 13 Erasmus+ -ohjelma... 13 Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle... 14 Erasmus+ korkeakoulutukselle... 16 Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle... 19 Erasmus+ aikuiskoulutukselle... 21 Erasmus+ nuorisoalalle... 23 Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle... 26 Erasmus+ ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille... 27 Luova Eurooppa, Kulttuurin alaohjelma... 28 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma... 29 EU:n Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa ohjelma... 29 1.2.1.4 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat... 30 1.2.2 Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet... 32 1.2.2.1 Asiantuntijana vaikuttaminen... 32 1.2.2.2 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen... 33 1.2.2.3 Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen... 34 1.2.2.4 Viestintä... 35 1.2.2.5 Neuvonta- ja tietopalvelut... 37 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 40 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 40 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 41 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 42 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 43 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 44 1.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 44 1.5.2 Työtyytyväisyys... 46 1.5.3 Henkilöstöinvestoinnit... 47 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 48 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 48 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 50 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 52 1.6.4 Tase... 53 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma... 54 1.8 Arviointien tulokset... 54 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 54 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 55 3 TUOTTO- ja KULULASKELMA... 56 4 TASE... 57 5 LIITETIEDOT... 58 6 ALLEKIRJOITUS... 60

1 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Toimintaympäristö ja strategia CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla. CIMO on rohkea, reilu ja rikastava kumppani. CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta. Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. Toimintamme päämääränä on aidosti avarakatseinen Suomi. Toimintavuosi 2016 oli CIMOn 25. toimintavuosi ja samalla viraston viimeinen. CIMO ja Opetushallitus yhdistettiin 1.1.2017 uuteen virastoon, jonka nimeksi tuli Opetushallitus. Uusi virasto perustettiin 1.7.2016 annetulla lailla (546/2016). Uutta virastoa valmisteltiin 16.2.2016 asetetussa CIMOn ja Opetushallituksen (OPH) yhteisessä hankeorganisaatiossa, jonka työhön osallistui suoraan 18 CIMOn henkilökuntaan kuuluvaa ja osaltaan uuden viraston valmisteluun osallistui koko henkilökunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti toukokuussa 2016 myös erillisen työryhmän valmistelemaan Ylioppilastutkintolautakunnan ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen liittämistä uuden viraston yhteyteen vuoden 2018 alusta. Työryhmä sai esityksen valmiiksi tammikuun 2017 lopussa. Vuosi 2016 toi mukanaan suuria muutoksia kansainväliseen yhteistyöhön. Poliittiset muutokset olivat osittain yllättäviä ja niillä saattaa olla merkittäviä, mutta vielä tuntemattomia vaikutuksia myös CIMOn toimialalla. Britannian EU-kansanäänestys ja tuleva ero unionista toi epävarmuutta Erasmus+ -ohjelman jatkoon. Epävarmaa on myös joutuvatko suomalaisopiskelijat jatkossa maksamaan korkeampia lukukausimaksuja opinnoistaan Britanniassa. Yhdysvaltojen presidentinvaalitulosten konkreettisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta presidentin kampanjan aikaiset puheet rajojen sulkemisesta eivät ainakaan edistä kansainvälistä vuorovaikutusta. Kansallisten ohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi käynnistettiin uusia selvityksiä. Ulkomaisille väitöskirjatutkijoille tarkoitettujen apurahaohjelmien vaikuttavuutta koskeva selvitys valmistui vuoden 2016 aikana. CIMO Fellowships ja The Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmat saivat yliopistoilta erinomaiset arviot kyselyssä ja ohjelmien nähtiin tukevan erinomaisesti sekä yliopistojen kansainvälistymistä että apurahansaajien väitöskirjatyötä. 1.1.2 Toiminta ja tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuoden 2016 tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja ohjelmiin osallistuvien määrä lisääntyvät Tulostavoitteista tärkeimmäksi on muodostunut ohjelmiin osallistuvien ja liikkuvien henkilöiden määrälliset tavoitteet. Kokonaisuutena osallistujien määräksi asetettu tavoite 22 970 henkilöä ylitettiin selvästi ja osallistujia oli kaikkiaan 24 424. Osallistujamäärä kuitenkin väheni vuoteen 2015 verrattuna 500 henkilön verran. Osallistujamäärän laskua selvittää se, että ulkoasiainministeriön North-South-South kehitysmaaohjelma päättyi. Erasmus+ -ohjelman osallistujamäärä kasvoi kokonaisuutena ja kasvusta vastasi nuoriso-ohjelman osallistujamäärän lisäys yli 11 prosentilla. Suomi pystyi hyödyntämään sille osoitetut varat täysimääräisesti, vaikka useissa muissa EU-maissa määrärahoja jäi käyttämättä. Maantieteellisistä painopistealueista korostui yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa erityisesti korkeakoulusektorilla. Yhteistyö tiivistyi erityisesti Institute of International Education (IIE) kanssa. CIMO solmi kaksi erillistä sopimusta IIE:n kanssa vuoden aikana. Tulokset nähtäneen vasta vuoden 2017 osalta.

Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu 2 CIMO teki alkusyksyllä 2015 sidosryhmäkyselyn, johon vastasi 1 150 asiakkaiden ja sidosryhmien edustajaa. CIMOn tavoite toimia kansainvälistymisen asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana arvioitiin tärkeimmäksi keinoksi edistää kansainvälistymistä. CIMOn asiantuntijat ovat 2016 osallistuneet aktiivisesti alustajina toimialansa tilaisuuksiin, kirjoittaneet artikkeleita omiin ja sidosryhmien julkaisuihin sekä osallistuneet toimialaa kehittäviin työryhmiin. CIMOn asiantuntijuus perustuu henkilöstön korkeaan osaamistasoon ja perustehtävänsä mukaiseen toimintaan. Erityisesti asiantuntijuus tulee esille selvityksiin ja tutkimuksiin perustuvassa tiedontuotannossa. Osallistuminen julkiseen keskusteluun on ollut vähäisempää ja toiveet uuden viraston mahdollisuuksista tässä suhteessa ovat korkealla. Toivottavasti seuraavat sivut antavat kattavan kuvan CIMOn monipuolisesta toiminnasta vuoden 2016 aikana. 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet 1.2.1 Siirtomenojen vaikuttavuus, suoritteet ja tulostavoitteiden saavuttaminen Tilivuodelle 2016 kohdentui apurahoja ja avustuksia yhteensä 38,5 M. Kasvua edellisvuoteen oli noin 1,5 M, mikä selittyy erityisesti Erasmus + -ohjelmarahoituksen lisääntymisestä. Euroopan unionin (EU) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) rahoitus kattoivat 84 % tilivuoden aikana apurahoihin kohdentuneesta rahoituksesta. EU varoja kohdentui apurahoihin 28 M. Erasmus + - ohjelmakokonaisuuden apurahoihin käytettiin kaikkiaan 27,5 M ja lisäksi 0,5 M aiempaan ohjelmakauteen liittyvään EU:n Elinikäisen oppimisen -ohjelmaan (Lifelong Learning Programme, LLP). Pohjoismaisiin ohjelmiin (Nordplus, Nordic Master ja pohjoismainen virkamiesvaihto) kohdentui tilivuoden aikana 4,2 M. OKM:n hallinnonalan talousarviorahoitusta apurahoihin käytettiin tilivuonna yhteensä 4,8 M sekä toimintamenorahoituksena että täydentävänä rahoituksena. Apurahoihin saatava rahoitus muilta valtion virastoilta laski edellisvuodesta johtuen ulkoasiainministeriön rahoittamien ohjelmien supistumisesta. Rahoituslähde (siirtomenot) 2014 2015 2016 % osuus 2016 EU-rahoitus 20 570 902 25 010 568 28 037 351 73 % PMN -rahoitus 4 537 005 4 363 341 4 206 605 11 % CIMOn toimintamenot apurahoihin 2 501 815 3 607 923 2 803 138 7 % OKM täydentävä rahoitus 1 692 365 1 333 578 2 055 567 5 % Rahoitus muilta valtion virastoilta 5 860 257 2 393 024 1 034 933 3 % Suomen kielen ja kulttuurin toimintamenot 325 397 244 359 233 989 1 % Muu rahoitus 82 350 30 981 131 654 0 % YHTEENSÄ 35 570 091 36 983 774 38 503 237

3 Siirtomenot (apurahat ja avustukset) kohdentuivat tilipäätöksen tuotto- ja kululaskelmassa tuensaajittain alla olevan taulukon mukaisesti. Siirtotalouden kulut 2015-2016 2015 2016 % osuus 2016 Paikallishallinto 16 418 546 18 027 151 47 % Yliopistot 10 380 697 9 588 178 25 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4 422 002 4 815 324 13 % Ulkomaat 3 622 709 3 351 407 9 % Kotitaloudet 1 780 859 1 481 013 4 % Muut 358 692 1 240 164 3 % Yhteensä (eur) 36 983 505 38 503 237 Paikallishallinto sisältää mm. kunnat, kuntayhtymät sekä pääosan ammattikorkeakouluista. Apurahoihin käytetyistä varoista lähes puolet kohdistuu kuntasektorille. Yhdistyksille ja muille voittoa tavoittelemattomille yhteisöille suuntautuu erityisesti Erasmus+ nuorisoalan avustuksia. Vuodelle 2016 kohdentui yksilötukina henkilöille maksettavia apurahoja 1,5 M. Yliopistot saavat apurahoja ja avustuksia kaikista siirtomenojen päärahoituslähteistä. Käyttötalouden kulut ulkomaille koostuivat Pohjoismaihin ja Baltian maihin maksettavista pohjoismaisten ohjelmien apurahoista sekä ulkomaisille yliopistoille ja korkeakouluille myönnettävistä Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteavustuksista. Muut siirtomenot taulukossa sisältävät tilastokeskuksen sektoriluokituksen mukaisesti pääosin elinkeinoelämälle suunnatut ohjelmahallintoon liittyvät avustukset.

4 CIMOn hallinnoimien liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmiin osallistuneiden lukumäärät ja muut seurantaluvut ovat alla olevassa taulukossa. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat EU -osarahoitteiset ohjelmat Erasmus+ -ohjelma 1 - Sidotut ohjelmavuoden määrärahat, ml. kansallinen tuki, M Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 26,1 26,3 27,5 28,5 - Suomesta lähteneet koulutus, lkm 13 553 14 931 14 000 14 764 - Osallistujat nuoriso, lkm 2 997 3 647 3 100 4 061 - Yhteensä Suomesta lähteneet 16 550 18 578 17 100 18 825 - Suomeen EU-ohjelmien kautta saapuvat korkeakouluopiskelijat (seurantaluku kyseisenä vuotena päättyneeltä lukuvuodelta) (7 279) (7 754) (7 100) (7 891) - Erasmus+ urheilu ja liikunta seurantaluku: suomalaisvetoiset hakemukset/hyväksytyt lkm ja rahoitus - Luova Eurooppa/Kulttuuri seurantaluku: suomalaisvetoiset hakemukset/hyväksytyt lkm ja rahoitus (3/1) 490 967 (5/1) 39 820 (3/1) 381 327 (9/3) 2 240 271 (5/2) 450 000 (10/4) 2 300 000 (7/2) 635 356 (16/0) 0 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Nordplus Korkeakoulutus (lkm) 3 428 3 801 3 800 3 608 Nordplus Junior (Suomesta lähteneet seurantaluku 2 ) (963) (950) Suomen valtion rahoittamat ohjelmat (osallistujien lkm) Bi- ja multilateraaliset apurahat 2 532 2 546 2 070 1 991 - Eurooppa 154 153 200 120 - Venäjä 870 998 920 1 025 - Kiina 322 244 320 269 - Pohjois-Amerikka 136 138 150 59 - Muut stipendiohjelmat 259 219 250 204 - Nordkurs 63 81-72 North South South -kehitysmaaohjelma 495 466 päättyi - Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssit ja - opetusvierailut Yhteensä 22 510 24 925 22 970 24 424 213 20 227 20 210 20 222 20 1 Lähtijöiden lukumäärä perustuu toimintavuoden määrärahoista tehtyihin rahoituspäätöksiin. 2 Seurantalukuja koskevat tiedot kootaan Ruotsissa ja saadaan vuoden 2017 aikana.

1.2.1.1 Kansainvälistymistä tukevat kansalliset ohjelmat 5 Yleistä CIMOn hallinnoimat kansalliset ja kansainväliset ohjelmat on toimintakertomuksessa ryhmitelty rahoittajittain. Kansallinen rahoitus koostuu eduskunnan talousarviossa CIMOn käyttöön myöntämistä toimintamenoista. OKM on vuoden 2016 tulossopimuksessa osoittanut CIMOn käyttöön EU-ohjelmien kansallista rahoitusta sekä hankerahoitusta. Lisäksi CIMO hallinnoi ulkoasianministeriön kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta kehitysyhteistyöohjelmia. CIMOn harjoitteluohjelmien kautta lähetettiin kansainväliseen harjoitteluun yli 200 opiskelijaa. Harjoitteluohjelmilla tuetaan muun muassa Team Finland organisaatioiden toimintaa ulkomailla sekä edistetään suomalaisten pätevöitymistä kansainvälisten kehitysyhteistyöjärjestöjen tehtäviin. Vuoden 2016 aikana harjoitteluohjelmissa vahvistettiin erityisesti kehitysyhteistyöhön liittyvää osaamista: kehitysyhteistyötä tekeviin organisaatioihin lähetettiin 27 harjoittelijaa, kun määrä aiempina vuosina on ollut kymmenen tienoilla. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina on ohjelman alusta asti ollut YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Programme, UNDP). Muun muassa UNDP:n aluetoimistossa Istanbulissa CIMOn harjoittelija työskenteli pakolaiskriisiin liittyvissä tehtävissä. Edellisenä vuonna neuvoteltiin tuloksellisesti myös harjoittelupaikoista Anna Lindh -säätiön kanssa. Ensimmäinen CIMOn harjoittelija aloitti säätiössä Egyptin Aleksandriassa keväällä 2016. Kokonaan uutena avauksena harjoitteluohjelmien syksyn 2016 hakukierroksella oli paikka kansainvälisessä urheilualan organisaatiossa, Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) toimistossa Lausannessa Sveitsissä. Harjoittelija työskentelee kevätkaudella 2017 urheilun eettisten kysymysten osastolla. Vuonna 2016 käynnistettiin uusia selvityksiä kansallisten ohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi. Näistä ulkomaisille väitöskirjatutkijoille tarkoitettujen apurahaohjelmien vaikuttavuutta koskeva selvitys valmistui jo vuoden 2016 aikana. CIMO Fellowships ja The Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmat saivat yliopistoilta erinomaiset arviot kyselyssä, johon vastasi 121 stipendiaatteja vuosina 2013 2015 vastaanottanutta laitosta. Ohjelmien nähtiin tukevan erinomaisesti sekä yliopistojen kansainvälistymistä, että stipendinsaajien väitöskirjatyötä. Vuonna 2016 korkeakouluyhteistyössä korostui edellisen vuoden tapaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden korkeakoulutukseen integroimisen teema, jonka puitteissa toimittiin erilaisissa asiantuntijatehtävissä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tehtiin tiivistä yhteistyötä niin opetus- ja kulttuuriministeriön, muiden viranomaisten kuin suomalaisen korkeakouluyhteisön kanssa. Aihepiiri oli näkyvästi esillä korkeakoulujen kansainvälisten asiain kevätpäivillä. CIMO toteutti lisäksi yhteistyössä OKM:n kanssa kartoituksen korkeakoulujen tukitoimista pakolaisille ja turvapaikanhakijoille ja tämän pohjalta järjestettiin syyskuussa avoin keskustelutilaisuus. Tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistettiin muun muassa uutiskirjeen kautta sekä ylläpitämällä aihepiirin parissa työskenteleville omaa Facebook-ryhmä (Korkeakoulut tukemassa pakolaisia). Vuoden 2016 alussa CIMO solmi yhdysvaltalaisen sisarorganisaationsa IIE:n (Institute of International Education) kanssa yhteistyösopimuksen liittymisestä Scholar Rescue Fundiin, jonka kautta rahoitetaan syyrialaisten ja irakilaisten tutkijoiden tutkimus- ja opetusjaksoja suomalaisissa korkeakouluissa. Ohjelma toteutetaan yhteisrahoitteisesti ja CIMO kohdensi siihen CIMO Fellowship -ohjelman määrärahoja. Ohjelma herätti kiinnostusta, mutta vielä vuonna 2016 ohjelmassa ei rahoitettu tutkimus- ja opetusjaksoja. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tiivistyi myös CIMOn liittyessä maakumppaniksi IIE:n Generation Study Abroad aloitteeseen, jonka yleistavoitteena on ulkomaanjaksoille lähtevien yhdysvaltalaisopiskelijoiden määrän kaksinkertaistaminen.

6 Maantieteelliset painopisteet Venäjä Vuoden 2016 aikana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti toteutti CIMOn toimeksiannosta korkeakoulusektorin Venäjä-toimintaa koskevan ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnissa hyödynnettiin CIMOn johdolla toiminutta ohjausryhmää, jonka jäsenet edustivat niin suomalaisia korkeakouluja, opetus- ja kulttuuriministeriötä kuin CIMOn Venäjä-toiminnassa aktiivisia sisarorganisaatioita, Saksan DAADia (German Academic Exchange Service) ja Norjan SIUa (Norwegian Centre for International Cooperation in Education). Arvioinnissa tarkasteltiin korkeakoulusektorin Venäjä-toimintaa muuttuvan toimintaympäristön aiheuttamien tarpeiden kannalta. Arvioinnilla pyrittiin selkiyttämään CIMOn roolia ja korkeakoulujen tuen tarvetta Venäjä-yhteistyön suhteen, ja lisäksi haettiin näkemyksiä CIMOn Venäjää koskevien tukiinstrumenttien kehittämiseen. Arviointiraportti julkaistaan vuonna 2017 ja suosituksia huomioidaan ohjelmien kehitystyössä. Arvioinnin yhteydessä kerättiin myös palautetta korkeakouluilta ja sen perusteella korkeakoulut näkevät kansallisesti koordinoidun Venäjä-yhteistyötä tukevan ohjelman olevan tärkeässä roolissa mm. tiiviiden yhteistyösuhteiden ylläpitämisessä ja vahvemman kansainvälisen aseman rakentamisessa. CIMOn vuonna 2015 lanseeraaman Venäjä-pilottiohjelman (Pilot Initiative to Enhance Student Mobility between Finland and Russia) kahdeksan rahoitettua verkostoa aloittivat vuoden 2016 aikana toimintansa. Rahoituksen turvin korkeakoulut voivat toteuttaa noin 50 pitkäkestoista (yli 2 kk) ja 50 lyhytkestoista (alle 2 kk) opiskelijavaihtoa Suomesta Venäjälle. Ensimmäisen väliraportoinnin yhteydessä korkeakoulut totesivat, että Luoteis-Venäjän ulkopuolelle suuntautuvan liikkuvuuden tukeminen on hyvä lisä FIRST-ohjelmalle (Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme). FIRST-ohjelman vuoden 2016 hakukierroksen puitteissa myönnettiin rahoitusta 582 180 yhteensä 28 verkostolle. 190 vaihto-opiskelijaa ja 123 opettajaa sekä 12 intensiivikurssia sai ohjelmasta tukea lukuvuodelle 2016 2017. Lukuvuonna 2015 2016 FIRST-ohjelman kautta liikkui 263 opiskelijaa, joista 71 Suomesta; sekä 186 opettajaa, joista 97 Suomesta. 14 intensiivikurssille osallistui 388 opiskelijaa, joista 200 Suomesta. Yhteensä ohjelmaan osallistui näin ollen 905 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna opiskelijavaihto (yli 3 kk) väheni Suomesta Venäjälle hieman (-14 %). Korkeakoulujen palautteen perusteella vaihdon peruuntumisen syyksi mainittiin usein kiristynyt poliittinen tilanne. Lähtevän liikkuvuuden kokonaismäärässä ei ole kuitenkaan tapahtunut pudotusta, kun otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus: FIRST-ohjelman kautta opiskeli Venäjällä kaikkiaan 271 suomalaisopiskelijaa (edellisenä vuonna 232). Opettajavaihdon osalta oli pientä kasvua sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta (+12 %). FIRST-ohjelman tuen käyttöaste onnistuttiin pitämään melko suuresta myönnöstä huolimatta vuoden 2015 tasolla (87 %). Järjestyksessä kymmenes korkeakoulujen suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari järjestettiin Pietarissa 10. 11.2.2016 yhteistyössä UNECON-yliopiston ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen kanssa. Seminaari keräsi yhteen noin 100 osallistujaa ja teemat käsittelivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, Suomen ja Venäjän korkeakoulutuksen kehitystrendejä ja yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. CIMOn talvikoulu venäläisille ja ukrainalaisille nuorille tutkijoille toteutettiin, 20. kerran, teemalla Brains, Genes, Drugs and Languages: Crossroads in Science. CIMO Fellowship ohjelmassa lähes kolmannes apurahoista myönnettiin venäläisille jatko-opiskelijoille. Harjoitteluohjelmissa suosituin kohdemaa oli Venäjä, jonne suuntasi 25 suomalaista korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Vakiintunutta toimintaa Venäjällä oli Vaihdosta duuniin tapahtuma, joka talouslamasta ja kireästä poliittisesta ilmapiiristä huolimatta keräsi vajaa sata suomalaisnuorta ja parikymmentä suomalaisten yritysten edustajaa Suomen Pietarin pääkonsulaattiin. Samoin CIMO jatkoi suomalaisnuorille tarkoitetuista Venäjän valtion apurahoista tiedottamista yhteistyössä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. 18 suomalaista sai tämän ohjelman puitteissa tutkinto-opiskelupaikan venäläisessä korkeakoulussa.

7 Kiina ja Intia Korkeakoulujen koulutusyhteistyön vahvistaminen Kiinan ja Intian kanssa jatkui Aasia-ohjelman puitteissa. Ohjelman viidennellä hakukierroksella jaettiin rahoitusta 475 000 kahdeksalle suomalais-kiinalaiselle ja neljälle suomalais-intialaiselle yhteistyöhankkeelle. Kiinan osalta rahoitetuissa hankkeissa kehitetään mm. yhteisiä opintojaksoja ja mukana on usein työelämäulottuvuus, Intian osalta yhteistyöaloitteissa sen sijaan painottuu opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuus. Loppuvuonna 2016 päättyneistä kahdeksasta Kiina-hankkeesta useat saavuttivat merkittäviä tuloksia suomalais-kiinalaisen korkeakouluyhteistyön saralla. Hankkeissa luotiin opinto-ohjelmia ja kurssimoduleja mm. kaupallisen, terveysteknologian, elintarviketieteiden ja ICT-aloilla. Useat hankkeet olivat poikkitieteellisiä ja niissä liikkui Suomen ja Kiinan välillä runsaasti sekä korkeakoulujen opiskelijoita, että henkilökuntaa. Vaikka Intian osalta yhteistyöhankkeet ovat liikkuvuuspainotteisia, ei Intian mukaantulo vuonna 2016 vielä juurikaan nostanut Aasia-ohjelman liikkuvuuslukuja. Intian osalta korkeakoulujen yhteistyö ei ole aivan yhtä vahvaa ja vakiintunutta kuin Kiinan osalta. Lisäksi rahoitetuissa Intia-hankkeissa keskitytään ensimmäisen hankevuoden aikana hankeyhteistyön vahvistamiseen ja liikkuvuutta päästään pääsääntöisesti toteuttamaan vasta hankkeiden toisena toimintavuonna. Aasia-hankkeiden verkostoitumista tuettiin aiempien vuosien tapaan järjestämällä vuosittainen hanketapaaminen koordinaattoreille. Tämän lisäksi hankkeiden neuvontaa tehostettiin järjestämällä erillinen loppuraportointiwebinaari. Kiinaan liittyvät teemat olivat esillä myös sessioissa korkeakoulujen kansainvälisten asian kevätpäivillä. Venäjän Vaihdosta duunin -tapahtuman konseptia mukaillen CIMO järjesti Shanghaissa marraskuussa toistamiseen Career Night -uratapahtuman yhteistyössä Invest in Finlandin ja Finnish-Shanghai Business Councilin kanssa. Edellisvuotisesta yhteispohjoismaisesta konseptista luovuttiin ja tapahtuma järjestettiin nyt yksinomaan Suomi-Kiina -fokuksella. Keskittyminen ainoastaan Suomeen ei vähentänyt tapahtuman herättämää kiinnostusta, ja tapahtuma toikin edellisvuotiseen tapaan yhteen yli sata suomalaisten korkeakoulujen kiinalaisalumnia sekä Kiinassa olevaa suomalaisopiskelijaa, joille yritykset esittelivät toimintaansa ja uramahdollisuuksia. Shanghain FinChi-keskuksessa oleva CIMOn Kiina-toimipiste edisti edelleen suomalais-kiinalaisten korkeakoulusuhteiden rakentamista sekä avusti suomalaisten toimijoiden koulutusvientihankkeissa läheisessä yhteistyössä Suomen Pekingin-lähetystön tutkimus- ja koulutusasiain erityisasiantuntijan kanssa. Toiminnan painopisteenä on korkeakouluyhteistyö, mutta toimipisteestä tuettiin jonkin verran myös yleissivistävän koulutuksen alaan kuuluvaa yhteistyötä. Brasilia Brasilian taloudellinen ja poliittinen epävakaus on vaikuttanut siihen, että korkeakoulujen osalta ei ole pystytty aloittamaan sovittua yhteistyötä. Brasilialaisten rahoittama merkittävä ohjelma Science without Borders ei toiminut vuoden 2016 aikana eikä Suomeen tullut ohjelman kautta opiskelijoita. CIMO solmi jo vuoden 2015 alussa yhteistyösopimuksen CAPES:n (Coordeneção de Aperfeiçoamento de Pessol de Nível Superior) kanssa korkeakoulujen yhteistyöohjelman rahoittamisesta. Jatkoneuvotteluista huolimatta ohjelmaa ei saatu liikkeelle 2016 ja näyttää epätodennäköiseltä, että ohjelma käynnistyisi vuoden 2017 aikana. Harjoitteluohjelmissa Brasilia oli edelleen suosittu kohdemaa, vaikkakin määrä laski viime vuoden huippulukemista (32). Vuonna 2016 Brasiliaan lähti CIMOn kautta 18 harjoittelijaa. Pohjois-Amerikka Kuluneena vuonna yhteistyö Pohjois-Amerikan kanssa näyttäytyi korkeakouluyhteistyön osalta aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen aktiivisena. CIMO tiivisti yhteistyösuhdettaan yhdysvaltalaisen IIE:n kanssa solmimalla ensin yhteistyösopimuksen liittymisestä IIE:n Scholar Rescue Fundiin, jonka puitteissa tuetaan kriisialueilta pakenevia opettajia ja tutkijoita, ja liittymällä keväällä 2016 maakumppanina IIE:n Generation Study Abroad aloitteeseen, jonka tavoitteena on ulkomaanjaksoille lähtevien yhdysvaltalaisopiskelijoiden määrän kaksinkertaistaminen. Tämän aloitteen myötä CIMO on sitoutunut yhdessä suomalaisten korkeakoulujen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa edistämään opiskelijaliikkuvuutta Suomen ja

8 Yhdysvaltojen välillä. Syyskuussa 2016 CIMO kokosi korkeakoulut keskustelemaan Suomi-USA opiskelijaliikkuvuudesta yhteistyössä Suomen Fulbright Centerin kanssa ja lokakuussa Suomi oli esillä IIE:n Generation Study Abroad Summitissa Washington DC:ssä. CIMOn ja Yhdysvaltain suurlähetystön yhteisesti rahoittaman ja AFS:n toimeenpaneman bilateraalisen Future Leaders -kesäohjelman vaihtojaksot ovat kuuden viikon mittaisia. Suomalaisten lukiolaisten ohjelma järjestettiin Washington DC:n alueella teemana johtajuus ja aktiivinen kansalaisuus. Amerikkalaisnuorilla oli samaan teemaan liittyvä kuuden viikon ohjelma Suomessa. Lisäksi nuorilla oli yhteisiä toimeksiantoja. Ohjelmassa tuetaan yhteensä 30 nuoren kesävaihtoa. Hakukierros Suomessa käynnistyi syksyllä 2015 ja vaihdot toteutettiin kesällä 2016. Osallistujia tuetaan orientaatiokoulutuksella ennen vaihtoa. Vaikutusten pysyvyyttä edistetään palautetilaisuudella sekä alumnitoiminnalla. Suomessa hakemuksia vastaanotettiin 240 vuoden 2016 ohjelmaan. Vuoden 2017 vaihdon osallistujat valittiin loppuvuodesta 2016. Hakijoiden määrä Suomessa edelliseen kauteen verrattuna oli vähentynyt huomattavasti, ollen 168. Vain kahden viikon mittainen hakuaika selittänee laskenutta hakijamäärää. CIMOn edustajat ovat ohjelman ohjausryhmän jäseniä. Toinen toimintavuosi Suomen ja Kanadan Albertan välisessä ohjelmassa Kohti uudistuvaa koulua herätti suurta kiinnostusta Suomessa. Ohjelman tavoitteena on lisätä koulutussektorin yhteistyötä maidemme välillä tukemalla rehtoreiden, opettajien, muun opetushenkilöstön sekä oppilaiden/opiskelijoiden vaihtoja yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Tuetut vastavuoroiset kehittämishankkeet keskittyivät mm. maahanmuuttajien integraatioon, jaettuun johtajuuteen ja tiimityöskentelyyn, opetussuunnitelmiin ja kouluviihtyvyyteen. Suomesta 13 oppilaitosta sai liikkuvuustukea 15 opettajalle ja 11 opiskelijalle vuoden 2016 hakukierroksella. Pohjoismaat CIMO tuki Pohjola-Norden ry:n kautta oppilaitosten pohjoismaista toimintaa 170 000 eurolla. Koulualan pohjoismainen yhteistyö on tärkeä osa Pohjola-Norden ry:n toimintaa. Tuella rahoitettiin yhteensä 970 oppilaan ja 223 opettajan liikkuvuutta peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja opettajankoulutuslaitoksissa. Tuen avulla tiivistetään pohjoismaisten koulujen välistä yhteistyötä, kehitetään opetuksen laatua ja edistetään erityisesti ruotsin kielen opiskelua oppilaitoksissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Liikkuvuuden lisäksi Pohjola-Nordenin jakamat oppimateriaalit ja järjestämät seminaarit tavoittivat tuhansia oppilaita ja satoja opettajia Suomessa. Ohjelman volyymi on pysynyt lähes ennallaan. CIMOn edustaja on ohjelman ohjausryhmän jäsen. CIMO teki määrärahan myöntöön liittyvän seuranta- ja ohjauskäynnin Pohjola-Nordeniin 25.10.2016. Korea Varhaiskasvatuksen opettajavaihto-ohjelma Korean APCEIUn kanssa toteutettiin toisen kerran kuluvana kautena. Tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen vertaisoppimista ja parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Ohjelmaa rahoittaa sekä APCEIU että CIMO. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt 2014 Henkilöt 2015 Henkilöt 2016 Kahdenväliset apurahat (lähtijät) 23 17 19 Finnish Government Scholarship Pool 29 25 20 CIMO Fellowships (saapujat) 105 105 93 Suomen kielen ohjelma (saapujat) 22 20 18 Sukukansaohjelma (saapujat) 12 5 6 Venäjän valtion stipendit suomalaisille 32 30 18 Brasilia Science whithout Borders (saapujat) 53 18 - College of Europe (päättynyt 2015) 2 3 - Talvikoulu 25 25 25 Nordkurs 63 81 72 Yhteensä 366 329 271

Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus 2014 2015 2016 FIRST 1 826 876 905 - lähtevät opiskelijat 101 84 75 - saapuvat opiskelijat 246 197 179 - lähtevät opettajat 97 88 97 - saapuvat opettajat 79 80 89 - intensiivikursseille osallistuneet 128 148 200 suomalaiset opiskelijat - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat 9 109 186 188 29 41 37 37 52 40 North2North 2 40 42 40 - lähtevät opiskelijat 27 29 27 - saapuvat opiskelijat 13 13 13 North-South-South 3 495 466 - - lähtevät opiskelijat 116 112 - - saapuvat opiskelijat 183 155 - - lähtevät opettajat 86 96 - - saapuvat opettajat 110 103 - Kiina-ohjelma 2 279 201 229 - lähtevät 126 111 128 - saapuvat 153 90 101 Yhteensä 1 640 1 585 1 174 1 FIRST lukuvuosittain 2 North2North, North-South-South ja Kiina-ohjelma kalenterivuosittain 3 North-South-South päättyi 2015 Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus CIMOn ohjelmat 2014 Yhteensä 2015 Yhteensä 2016 lähtevät 2016 saapuvat 2016 Yhteensä IAESTE 1 63 - - - - Kahdenväliset sopimukset 256 223 208-208 Kansainväliset järjestöt 10 11 27-27 Virkamiesvaihto 28 20 16-16 JPO, JPD, SARC ja SR 24 22 11-11 Suomea Suomessa 25 27-27 27 Suomen kielen opetusharjoittelu 19 20 15-15 Yhteensä 406 323 277 27 304 1 Ohjelman hallinnointi siirtynyt 2015 opiskelijajärjestölle

Kansalliset harjoittelu- ja opiskeluohjelmat maksetut apurahat 2014 2015 2016 10 CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Kehitysyhteistyöjärjestöt 51 250 78 655 138 230 Vapaa-ajan ohjelma 1 811 0 0 Suomi-kodit 70 800 79 650 52 510 Suomi-lehdet 34 880 56 260 40 440 Suomea Suomessa 59 673 54 019 59 595 Lehtoraattiharjoittelu 54 662 58 992 49 320 Kulttuuri-instituuttiharjoittelu 138 420 143 485 151 520 Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat 274 415 287 600 216 100 Finnish Government Scholarship Pool 263 400 280 000 145 450 Suomen kielen jatko-opiskelijat 42 000 80 505 36 300 Suomen kielen maisteriopiskelijat 73 661 25 600 33 600 Sukukansaohjelma 57 600 37 521 63 000 Suomen kielen opetuspisteavustukset 269 435 110 365 115 600 Nuoret tutkijat (Fellowship) 877 899 1 174 764 1 092 950 College of Europe 18 000 18 000 0 Fulbright Center yhteistyö 36 623 33 886 30 890 Venäjä yksilöapurahat 17 400 19 500 1 200 Aasia koulutusyhteistyö 318 955 479 235 732 670 Nordkurs 60 304 69 507 63 310 Talvikoulu 5 360 5 590 4 500 Muut apurahat 5 000 3 500 4 000 Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset / Finpro ja CIMO 103 560 238 380 216 906 UM-edustusto ohjelma / UM ja CIMO 192 900 222 270 175 140 Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö ja CIMO 65 366 14 087 58 090 Tekes ja CIMO 3 540 12 120 3 030 Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat FIRST 581 507 568 164 410 130 Opiskelijavaihdon Venäjä-pilottiohjelma (2015 2017) 155 991 124 793 North2North 78 000 100 500 85 500 Kaikki yhteensä 3 756 421 4 408 146 4 104 774 Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toimintamenot ja henkilötyövuodet 2014 2015 2016 Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet 11 14,6 13,1 Toimintamenot 632 576 955 437 936 200 Suomen kielen ja kulttuurin menot sisältyvät taulukon lukuihin 1.4.2015 alkaen (aiemmin esitetty erikseen Suomen kieli ja kulttuuri sekä harjoittelu- ja jatko-opinnot) Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen.

11 1.2.1.2 Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat Uuden korkeakoulusektorin kehitysyhteistyöohjelman (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument, HEI ICI) reunaehdot vuosille 2016 2018 viimeisteltiin tiiviissä yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa kevään 2016 kuluessa. Toukokuussa avattiin haku, johon kohdistui laajaa kiinnostusta: ohjelman tiedotustilaisuuteen osallistui yli 100 korkeakoulujen edustajaa. Lisäksi CIMO järjesti yhteensä kolme hankesuunnitteluun liittyvää työpajaa. 4.10.2016 päättyneeseen hakuun saapui 77 kelpoista hakemusta. Hakemusten arviointiin osallistui ulkopuolisia akateemisia asiantuntijoita. Lisäksi ulkoasiainministeriön sektoriasiantuntijoilta ja lähetystöjen asiantuntijoilta pyydettiin lausuntoja. Asiantuntijalausuntojen pohjalta CIMO valmisteli valintaesityksen ohjelman ohjausryhmälle, joka edelleen teki tammikuussa 2017 rahoitusesityksen ulkoasiainministeriölle ohjelmakaudella rahoitettavista hankkeista. CIMO osallistui myös aktiivisesti korkeakoulutuksen kehitysyhteistyötoimijoiden kansainväliseen toimintaan, mm. vetämällä session YK:n kestävän kehityksen tavoitteista EAIEn (European Association for International Education) vuosikonferenssissa. HEI ICI ohjelma Edellisen HEI ICI ohjelmakauden hankkeet (23) jättivät loppuraporttinsa, jotka käsiteltiin CIMOssa. Hankkeisiin on osallistunut yhteensä 78 korkeakoulua, 19 eri maassa. Suosituimmat kohdemaat olivat Itä- Afrikasta. Loppuraporttien perusteella hankkeet ovat saavuttaneet tavoitteensa hyvin ja ohjelman puitteissa on esim. kehitetty 17 uutta koulutusohjelmaa (joista 12 tohtori- tai maisteritasolla); koulutettu yli 2 600 korkeakoulujen henkilökuntaan kuuluvaa ja 3 800 opiskelijaa; toteutettu yli 500 työpajaa ja tuotettu yli 40 tieteellistä artikkelia. Tuloksina ovat lisäksi uusien yhteistyömuotojen kehittäminen ei-akateemisten partnereiden kanssa, uusien opetus- ja tutkimusmenetelmien kehittäminen, opetustilojen sekä palveluiden kehittäminen. Hankkeet ovat selkeästi tukeneet Suomen kehityspoliittisia linjauksia ja painopisteitä. North South South -ohjelma North South South -ohjelma (NSS) on tukenut suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita ja pääpaino on ollut opiskelija- ja opettajaliikkuvuudessa. Uusia rahoituspäätöksiä ei tässä jo päättyneessä ohjelmassa ole tehty vuoden 2014 jälkeen ja keväällä 2016 viimeiset, vuosille 2014 2015 rahoitetut verkostot jättivät loppuraporttinsa. Verkostojen tavoitteet on saavutettu erittäin hyvin. Verkostojen tuen käyttöaste oli korkea (92 %). Eritrea-ohjelma Eritrea-ohjelmassa vuonna 2015 valittujen viiden korkeakoulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeen kannalta vuosi 2016 oli ensimmäinen, jossa hankkeiden toimintaa toteutettiin täysipainoisesti koko vuoden ajan. CIMO toimi hankkeiden toteutuksen tukena tiiviissä yhteistyössä ulkoasiainministeriön samoin kuin Eritreassa ohjelman kansallisesta koordinaatiosta vastaavan Eritrean National Commission for Higher Educationin kanssa. Eritrea-ohjelman hankkeissa kehitetään eritrealaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimuskapasiteettia geoinformatiikan, opettajankoulutuksen sekä ruokaturvan ja metsätieteiden aloilla; vahvistetaan verkkooppimisen ja -opetuksen resursseja sekä parannetaan kirjastopalveluita ja ajantasaisen opetus- ja tutkimusmateriaalin saantia. Ohjelmaa pidetään kansainvälisessäkin vertailussa ainutlaatuisena, kahdenvälisenä kehitysyhteistyöaloitteena Eritreassa. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka kehitysyhteistyöllä pyritään edistämään kumppanimaan kehitystä ja siten muun muassa vaikuttamaan pakolaisuuden perimmäisiin syihin jo lähtömaassa. Eritrealaiset muodostavat yhden suurimmista Välimeren kautta Eurooppaan paremman elämän toivossa saapuvista ryhmistä, mihin osasyynä ovat nuorten heikot mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä kotimaassaan.

12 Vuonna 2016 CIMO organisoi Eritrean opetusministerin Suomen vierailuun liittyvän kansainvälisen Reaching Quality Education Together Visions for Finnish Eritrean Cooperation -seminaarin Helsingissä. CIMO toteutti myös asiantuntijasession Higher education cooperation in increasing opportunity in refugee origin countries kansainvälisessä EAIE-konferenssissa Liverpoolissa. Lisäksi Suomessa järjestettiin koordinaattoritapaamisia ja ohjelman koordinaatiokokous sekä hankkeiden monitoroinnit Eritreassa. Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisohjelma Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisohjelma on osa Opettajat ilman rajoja -verkoston toimintaa. Ulkoasiainministeriö sopi CIMOn kanssa tämän vapaaehtoisohjelman hallinnointia koskevasta toimeksiannosta vuoden 2016 alussa. Opettajat ilman rajoja -verkosto pyrkii vahvistamaan suomalaisten opettajien ja kasvatusalan ammattilaisten mahdollisuuksia osallistua opetussektorin kehitysyhteistyöhön. Suomalaisen osaamisen tuella tavoitellaan koulutuksen laadun parantamista kehitysmaissa. CIMO toteutti vapaaehtoisohjelman vuoden 2016 haun ulkoasiainministeriön erillisrahoituksella. CIMOssa valmisteltiin ja toteutettiin kehitysyhteistyöjärjestöille kohdennettu haku, jonka tuloksena yhteensä 17 vapaaehtoista toimi vuoden 2016 aikana neljän suomalaisen kansalaisjärjestön opetusalan hankkeissa seitsemässä eri maassa (Kenia, Tansania, Eritrea, Nepal, Kambodza, Myanmar, Sierra Leone). YK:n apulaisasiantuntijat (JPO) Ulkoasiainministeriön ja CIMOn välinen sopimus YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) rekrytoinneista päättyi 30.6.2016. Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmien apurahat, henkilötyövuodet ja toimintamenot Ulkoasiainministeriön ohjelmat 2014 2015 2016 North South South -ohjelmat 1 837 349 270 543 224 300 Korkeakoulujen HEI-ICI -ohjelmat 2 918 161 37 740 620 006 Eritrea (maksut vain 2015) - 1 977 641 - Opettajat ilman rajoja - - 100 237 Yhteensä apurahat 4 755 510 2 285 924 944 543 Henkilötyövuodet 8,0 5,7 6,3 Toimintamenot 730 170 545 261 595 182

13 1.2.1.3 Euroopan unionin ohjelmat CIMO toimi Erasmus+ -ohjelman kansallisena toimistona hallinnoiden ohjelmaa komission Suomelle myöntämän budjetin puitteissa. Tehtävät käsittävät tiedotuksen, hakijoiden neuvonnan, hankkeiden arvioinnin ja valinnan, sopimushallinnon, rahoitettujen hankkeiden tuen, seurannan ja valvonnan sekä ohjelman vaikuttavuuden kartoittamisen ja edistämisen. Hajautetut toiminnot kattavat kaikki koulutusasteet ja nuorisosektorin. Osana kansallisen toimiston tehtäviä CIMO vastasi myös ammatillisen koulutuksen ECVET Expert-verkoston (European Credit system for Vocational Education and Training) ja nuorisoalan Eurodeskverkoston hallinnoinnista. Edelleen CIMO tiedotti komission vastuulla olevasta ohjelman urheilu- ja liikuntatoiminnosta, hallinnoi aikuiskoulutuksen EPALE-verkkosivustoa (Electronic Platform for Adult Learning in Europe) ja toimi ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille tarkoitetun Euroguidance-verkoston kansallisena keskuksena. Muita CIMOn vastuulla olevia EU:n ohjelmia olivat Luova Eurooppa ohjelma, jossa CIMO toimi kulttuurialaohjelman yhteyspisteenä samalla kun se koordinoi koko ohjelman toimeenpanoa Suomessa. Edelleen CIMO oli Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kansallinen yhteyspiste. Näissä ohjelmissa määrärahat jaetaan keskitetysti Brysselistä. CIMOn tehtävänä oli tiedottaa ja neuvoa hakijoita ja levittää ohjelman tuloksia. Vuosi 2016 oli nykyisen ohjelmakauden kolmas toimintavuosi. Kiinnostus kaikkia ohjelmia kohtaan oli erittäin hyvä. Kaikki kyseiset ohjelmat ja toiminnot siirtyivät 1.1.2017 toimintansa aloittavan Opetushallituksen tehtäväksi. Erasmus+ -ohjelma Vuosi 2016 oli Erasmus+ -ohjelman kolmas toimintavuosi. Ohjelmarahoitus säilyi vielä aiempien vuosien tasolla, mutta tulee komission julkistaman budjetin mukaisesti nousemaan merkittävästi seuraavina vuosina, jopa 60 % vuoteen 2020 mennessä. Myönnetty Erasmus+ rahoitus oli yhteensä 28,5 M (2015: 27,5 M ). Käytettävissä olevat määrärahat kyettiin käyttämään kokonaan, lukuun ottamatta korkeakoulujen globaaliliikkuvuutta, jossa EU:n eteläisen naapuruusalueen tukikorista 70 000 määrärahoista jäi myöntämättä. Tiukat budjettisäännöt eivät mahdollista rahoituksen siirtämistä niihin koreihin, joissa kysyntää olisi ollut. Kokonaismyöntö oli siten 99,8 %. Yhteensä Suomessa rahoitettiin 539 hanketta. Henkilöiden liikkuvuusjaksoja rahoitettiin koulutussektoreilla 14 765 (2015: myönnöt yhteensä 14 931). Pieni lasku, 167 henkilöä, johtui pienemmistä myöntöluvuista yleissivistävässä koulutuksessa. Ohjelman nuorisotoiminnoissa rahoitettujen osallistujien määrä oli 4 061 henkeä (2015: 3 647). Kokonaisliikkuja/osallistujaluku oli siten 18 825 (2015: 18 578). Hallinnon näkökulmasta kolmas ohjelmavuosi merkitsi toiminnan vakiintumista. Komissio panosti ITjärjestelmien kehittämiseen. Kansallinen toimisto on aktiivisesti vaikuttanut työhön, CIMOn edustaja on ollut jäsenenä komission IT-työryhmässä. Suomalaiset ovat olleet jäseninä useissa muissakin eri komission työryhmissä. Uusi avaus ohjelmassa oli online-kielikurssien (Online Linguistic Support) avaaminen myös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käyttöön. Ruotsin kieli lisättiin valikoimaan vuonna 2016 ja aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena suomen kieli tulee mukaan vuonna 2017. Keskeisenä osana kansallisen toimiston tehtäviin sisältyy vaikuttavuuden edistäminen. CIMO on järjestänyt lukuisia koulutuksia ja temaattisia tilaisuuksia. Yhteisessä, kaikille kohderyhmille suunnatussa vaikuttavuusseminaarissa 9.12.2016 teemana oli Erasmus+ digitalisaation ja osaamisen kehittämisen tukena. Seminaarissa esiteltiin ohjelmasta rahoitusta saaneita hankkeita ja niistä syntyneitä tuloksia. Seminaariin osallistui noin 90 henkilöä. Toimintavuonna käynnistettiin kaksi temaattista selvitystä. Yhteistyössä Owal Groupin kanssa selvitettiin, miten pk-yritykset voivat hyödyntää kansainvälisten harjoittelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä osaamista. Tavoitteena oli madaltaa pk-yritysten kynnystä hyödyntää kansainvälisiä osaajia ja tukea oppilaitoksia kehittämään yrityksille suunnattuja, kansainvälisten osaajien hyödyntämistä tukevia palveluja. Toinen selvitys koski kansainvälistymisen tasavertaisia mahdollisuuksia. Hankkeen päätavoitteena oli edistää oppilaitoksissa tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan. Samalla kartoitettiin

14 missä määrin aiemman tasa-arvohankkeen suositukset tunnetaan oppilaitoskentällä. Hankkeen tavoitteena oli myös vaikuttaa nuorten asenteisiin. Muusta selvitystoiminnasta voidaan mainita mm. osallistuminen nuorisosektorin kansainväliseen RAYseuranta- ja tutkimusyhteistyöhön ja yleissivistävän koulutuksen kansainväliseen opetushenkilöstön liikkuvuushankkeiden vaikuttavuustutkimukseen. Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuudesta kertoo, että korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa Erasmus+ rahoittaa peräti puolet kaikista Suomesta vaihtoon lähtevistä henkilöistä ja 32 % peruskoulujen ja lukioiden liikkuvuushankkeista (lähde: CIMOn 2016 julkistamat tilastot yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 2015). CIMO vastasi edelleen vuonna 2013 päättyneiden aiempien Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) ja Nuorisotoimintaohjelman (YiA) vielä käynnissä olevien hankkeiden seurannasta. Viimeiset hankkeet päättyivät toimintavuonna. Vuoden aikana käynnistyi ohjelman väliarviointi Suomessa ja Euroopan tasolla. Arvioinnit valmistuvat 2017 aikana. Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Hankerahoitus Toimintavuonna yleissivistävän koulutuksen Erasmus+ -ohjelman käytössä oli yhteensä runsaat 4 M, mikä oli suunnilleen sama summa kuin edellisellä toimikaudella. Luku sisältää Erasmus+ -ohjelman kansallisen tuen, 600 000. Yhteensä 177 koordinoivaa oppilaitosta tai muuta alan toimijaa jätti hakemuksensa Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle -ohjelmaan, eli yksi hakemus vähemmän vuoteen 2015 verrattuna. Opetushenkilöstön liikkuvuushankkeissa hankehakemusten määrä nousi (128 hakemusta, kasvu 19 %). Konsortiohakemusten määrä lisääntyi myös ollen 12. Liikkuvuuksia hakemuksissa haettiin yhteensä 1 153. Hakijoista oli uusia 78 eli noin 60 %. Kansallisen tuen ansioista hyväksymisaste pystyttiin pitämään hyvänä (73 %). Strategisten kumppanuushankkeiden hakijoiden määrä putosi huomattavasti edellisestä hakukierroksesta (35 %). Yhteensä 49 suomalaista koordinaattoria jätti hankehakemuksen (2015: 75). Tämän lisäksi pelkästään koulujen välisissä hankkeissa tukea haki yhteensä 176 suomalaista partnerioppilaitosta muiden maiden koordinoimissa hankkeissa (kasvu 5 %). Suomalaisten hanketta koordinoivien organisaatioiden alhainen hakijamäärä johtuu mm. käynnissä olleesta opetussuunnitelmien uudistustyöstä, joka on vienyt henkilöstön työpanosta. Hyväksymisaste nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 48 %. Hyväksymisasteen kasvun selittää hakijamäärän lasku. Liikkujia kaikissa hankkeissa, kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeissa (TCA) ja valmistavissa vierailuissa on yhteensä 2 421 (sisältäen opettajat ja oppilaat/opiskelijat, mutta ei projektikokousliikkuvuutta). Liikkuvuus vähentyi suhteessa edellisen vuoteen noin 300 liikkuvuutta. Tämä johtui osittain Euroopan tasolla asetetuista hankekohtaisista maksimimääristä. Koulutus- ja tiedotustoiminta Kohderyhmien tiedotustoiminta muodostuu alueellisesta tiedotuksesta yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI) kanssa, 11 tilaisuutta ja noin 350 osallistujaa, CIMOn omasta tiedotuksesta pääasiassa Adobe Connect Pron (AC) välityksellä, noin 280 osallistujaa sekä messutapahtumissa mm. EDUCA ja ProRexi noin 10 000 osallistujaa. Toiminnan koulutuksellista osuutta on lisätty ja sen sisältöä on kehitetty. AC-välitteistä koulutusta on järjestetty runsaasti tavoitteena laadun nostaminen sekä tuensaajien tuki akuuteissa tarpeissa, esim. loppuraportin laatimisessa ja Erasmus+ -raportointityökalun käytössä. Eri koulutuksiin osallistui noin 350 tuensaajaa.

15 Asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö Yleissivistävän sektorin hankkeiden temaattinen monitorointipäivä teemalla Monta kulttuuria koulussa järjestettiin Jyväskylässä kooten yhteen noin 40 oppilaitostason toimijaa ja opettajaksi opiskelevaa. Yhteispohjoismainen Erasmus+ -hankkeiden koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen temaattinen seminaari (TCA) järjestettiin Norjassa. Varhaiskasvatuksen osallistumista Erasmus+ -ohjelmaan tuettiin Turussa sivistystoimen kanssa yhteistyössä järjestetyssä eurooppalaisessa kontaktiseminaarissa teemalla Playing and Learning Child. Tilaisuuteen osallistui 51 lastentarhanopettajaa 17 eri maasta. CIMOn edustajat sekä muiden koulutuslaitosten edustajat ovat vuoden aikana osallistuneet asiantuntijoina useisiin eurooppalaisiin asiantuntijaseminaareihin. Lisäksi yksiköstä on osallistuttu lukuisiin virastoon suuntautuneisiin koulutusalan vierailuihin sekä järjestäjänä että asiantuntijana. Kahdeksannet koulujen kansainvälisyyspäivät järjestettiin yhteistyössä OPH:n ja Seinäjoen sivistystoimen kanssa yhteensä 180 osallistujalle. Päivien aiheena oli kulttuurien väliset kohtaamiset. Päivät ovat vakiintuneet keskeiseksi vuotuiseksi kansainvälistymisen koulutustapahtumaksi yleissivistävällä sektorilla. Edellisen vuoden tuloksista ja vaikuttavuudesta viestittiin mm. webissä verkkouutisten ja -haastattelujen, blogien ja Facebookpostausten sekä Instagramin välityksellä eri informaatiotilaisuuksien lisäksi. Comeniussähköpostilistan lisäksi viestinnässä ja tiedonvälityksessä on ollut käytössä Facebook-sivut. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan tilastoinnin tulokset lukuvuodelta 2015 2016 julkaistiin CIMOn Faktaa express 3A/2016 -julkaisussa. Koonnin mukaan on koulujen kansainvälinen liikkuvuus ja toiminta yhä lisääntynyt ja Erasmus+ -ohjelman merkittävyys rahoittajana on kasvanut entisestään. Opetushenkilöstön liikkuvuushankkeiden vaikutuksia tutkittiin Liettuan kansallisen toimiston koordinoimassa yhteiseurooppalaisessa analyysihankkeessa. Suomen tuloksista laadittiin Faktaa Express -julkaisu 1/2107. Yksikön työntekijät ovat olleet jäseninä mm. etwinning -ohjausryhmässä sekä muissa ulkopuolisten tahojen sektorin toimintaan liittyvissä ryhmissä. CIMOn asettama Yleissivistävän koulutuksen asiantuntijaryhmä kokoontui kerran toimintavuoden aikana. Aluetiedottajille järjestettiin kaksi koulutuspäivää. Yleissivistävän toiminnassa on keskitytty erityisesti kahteen pitkäaikaiseen prioriteettialueeseen: opettajaksi opiskelevien tietoisuuden lisääminen kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista kouluissa ja varhaiskasvatuksen aktivointi kansainvälisen toiminnan piiriin. Valmistumisvaiheessa oleville opettajille laadittiin GlobeOpe-esite, jota OKLt jakoivat tälle kohderyhmälle. Varhaiskasvattajille suunnattu kansainvälisen toiminnan esite valmistui vuoden vaihteessa ja on ensimmäistä kertaa jaossa EDUCA 2017 - messuilla. Molemmat esitteet laadittiin yhteistyössä OKLien, OPH:n ja kohderyhmien edustajien kanssa. Henkilökunnan osaamista on kehitetty sekä CIMOn yhteisin että kohdennetuin koulutuksin. Erasmus+ -hankkeet yleissivistävälle koulutukselle myönnetyt apurahat Toiminnot 2014 2015 2016 Hankkeet Henkilöä Hankkeet Henkilöä Hankkeet Henkilöä Liikkuvuus (Erasmus+ -avaintoimi 1) - henkilöstön liikkuvuus 146 973 92 660 94 762 - valmistavat vierailut 67 29 38 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ -avaintoimi 2) - koulujen väliset strategiset 74 1 591 93 1 944 100 1 543 kumppanuushankkeet: sopijat ja suomalaiset partneriorganisaatiot - muut strategiset 2 43 3 25 3 48 (1, 2) kumppanuushankkeet - kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet TCA 5 11 10 60 12 30 Yhteensä (hankkeet/henkilöä) 227 2 685 198 2 718 209 2 421 1 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista 2 Luku ei sisällä projektikokousliikkuvuutta

Yleissivistävän koulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Erasmus + Yleissivistävä koulutus 2014 2015 2016 16 Maksetut apurahat - EU osuus 2 325 332 3 120 473 3 703 561 - Kansallinen osuus 574 886 455 852 677 437 Apurahat yhteensä 2 900 218 3 576 325 4 380 998 Toimintamenot 711 066 722 525 526 017 Henkilötyövuodet 7,1 8,0 6,9 Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen. Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ -ohjelman globaalin liikkuvuuden tuki oli haussa toista kertaa ja nyt mukana olivat ensimmäistä kertaa ns. ACP-maat eli Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot. Hitaan käynnistymisen jälkeen globaalin liikkuvuuden vaihtojen toimeenpano pääsi korkeakouluissa vauhtiin ja karttuneita kokemuksia vaihdettiin koordinaattoritapaamisessa. Erasmus+ -eurooppalaisen liikkuvuuden osalta erityishuomiota kiinnitettiin vaihtojen laadun seurantaan. Uutena työkaluna tässä olivat vaihtoon osallistuneiden henkilöiden palauteraportit, joiden perusteella kehittämiskohteiksi on tunnistettu mm. vaihto-opintojen hyväksilukeminen. Erasmus+ -seuranta- ja tarkastusvierailuja tehtiin neljään eri korkeakouluun. Marraskuussa CIMO järjesti yhteistyössä EU:n komission kanssa Jean Monnet -ohjelmaa koskevan alueellisen seminaarin, jonka tavoitteena oli ohjelmaan osallistumisen lisääminen Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Merkittävä uusi avaus Erasmus+ -ohjelmassa oli online-kielikurssien (Online Linguistic Support) avaaminen kolmivuotiskaudeksi myös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käyttöön. Korkeakouluille tehdyn alustavan kyselyn perusteella päätettiin, että Suomi osallistuu aloitteeseen ja vuonna 2016 kymmenen suomalaista korkeakoulua lähti mukaan OLS for refugees -toimintoon, tavoitteenaan jakaa kolmivuotiskauden aikana noin 2 000 kielikurssia Suomeen saapuneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Vuoden 2016 aikana CIMO teki yhteistyössä OKM:n ja Suomen Brysselin edustuston kanssa onnistuneesti vaikuttamistyötä, jonka tuloksena OLS-kurssien kielitarjontaan saadaan vuonna 2017 suomen kieli mukaan. Liikkuvuus Erasmus+ -ohjelman globaalin liikkuvuuden varsinaisella hakukierroksella myönnettiin tukea yhteensä 2,3 M 17 korkeakoululle ja neljälle liikkuvuuskonsortiolle. Tukea jäi käyttämättä EU:n itäisen ja eteläisen naapuruusalueen tukikoreista. Näitä tukikoreja koskien järjestettiin syksyllä 2016 toinen täydentävä hakukierros. Hakemuksia saapui kuusi ja kaikille myönnettiin rahoitusta. Täydennyshaun jälkeenkin EU:n eteläisen naapuruusalueen tukikorista tukea jäi käyttämättä vielä noin 70 000. Molemmat hakukierrokset huomioiden vuonna 2016 myönnettiin suomalaisille korkeakouluille globaalin liikkuvuuden tukea 2,5 M, jolla rahoitetaan yhteensä 728 vaihtojaksoa Suomen ja kumppanimaiden välillä. Kevään 2016 Erasmus+ -eurooppalaisen liikkuvuuden hakukierroksella tukea myönnettiin 10,1 M, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2015. Osa vuoden 2016 määrärahoista myönnetään lisäapurahoina vuonna 2017, joten lopullinen myöntöluku on tiedossa seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Kolme uutta liikkuvuuskonsortiota haki liikkuvuuskonsortion akkreditointia ja kaikille se myös myönnettiin. Liikkuvuustukea uudet konsortiot hakivat globaaliin liikkuvuuteen. Korkeakoulujen alustavat Erasmus+ -liikkuvuusluvut lukuvuodelta 2015 2016 kertovat, että Suomesta lähti Erasmus+ -vaihtoon 7 923 henkilöä, mikä on 326 enemmän kuin lukuvuonna 2014 2015. Kasvu on merkittävä ottaen huomioon, että käytettävissä oleva budjetti oli sama kuin edellisenä vuonna. Opiskelijavaihtoon lähti 4 580 (muutos edellisvuodesta +341) ja harjoitteluun 1 322 (-38) korkeakouluopiskelijaa. Opettajavaihtoon lähti 1 027 (-46) ja henkilökuntavaihtoon 977 (+52) korkeakoulujen henkilöstöön kuuluvaa. Lisäksi 17 ulkomaisen yrityksen edustajaa saapui opettajavaihtoon suomalaisiin korkeakouluihin. Erasmus+ -ohjelman tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen kasvoi hieman: 39 perheellistä opiskelijaa lähti opiskelijavaihtoon (2015: 35) ja 10 vastavalmistunutta harjoitteluun ulkomaille (2015: 7).

17 Hankeyhteistyö Suomalaiset korkeakoulut ovat Erasmus+-ohjelmakauden alusta lähtien hakeneet aktiivisesti hankerahoitusta. Vuoden 2016 haussa ohjelman kansallisesti hallinnoitua strategisten kumppanuushankkeiden tukea haki 25 hakijaa. Hakemukset kohdentuivat korkeakoulusektorin kansainväliseen opetuksen ja koulutuksen kehittämisyhteistyöhön mm. innovatiivisten tuotteiden kehittämisen kautta. Suomelle myönnetystä EU-tuesta riitti rahoitusta kuitenkin vain kahdelle hankkeelle, ja hyväksymisprosentti jäi edellisten vuosien tapaan huomattavan alhaiseksi (8 %). Rahoitettuihin hankkeisiin osallistuu yhteensä 13 organisaatiota eri puolilta Eurooppaa. Suomalaiset korkeakoulut ovat jatkaneet aktiivista osallistumista komission hallinnoimissa keskitetyissä hankkeissa ja näin oli myös Knowledge Alliance -hankkeiden ja Jean Monnet -toiminnon vuoden 2016 hakukierroksella. Suomesta koordinoituja monenvälisiä hankehakemuksia jätettiin kuusi (3,2 % kaikista hakemuksista). Knowledge Alliance -hankemuoto oli erittäin kilpailtu ja hyväksymisprosentti vain 11 % (20 rahoitettua hanketta 188:sta). Yksi suomalaisvetoinen hanke pääsi kuitenkin rahoituksen piiriin (Jyväskylän ammattikorkeakoulu). Jean Monnet -ohjelma tukee EU:iin kohdistuvaa opetusta ja tutkimusta, ja siihen voivat osallistua korkeakoulut ja korkeakoulutuksen parissa toimivat organisaatiot ja järjestöt kaikkialta maailmasta. Vuoden 2016 haussa jätettiin 1 035 tukihakemusta Jean Monnet -toimintoihin: moduuleihin, oppituoleihin tai osaamiskeskuksiin sekä verkostoihin ja projekteihin. Hyväksytyksi näistä tuli reilu 200. Haussa oli mukana kaksi suomalaista korkeakoulua, ja Helsingin yliopiston European Network on Soft Law Research sai historian ensimmäisenä Jean Monnet -verkostona rahoituksen. Erasmus Mundus yhteisten maisteriohjelmien hakukierroksella 2016 komissio myönsi rahoituksen 27 maisteritason yhteisohjelmalle (2015: 15). Hyväksyttyjen joukossa oli kaksi Suomesta, joille myönnettiin jatkorahoitusta; Itä-Suomen koordinoima MSc in European Forestry ja European Master in Clinical Linguistics, jossa Itä-Suomen yliopisto on partnerina mukana. Ohjelmat ovat olleet Mundus-rahoituksen piirissä ohjelman alusta asti, vuodesta 2005. Keväällä järjestettiin Erasmus+ -kapasiteetinvahvistamishankkeiden toinen hakukierros, johon ensimmäistä kertaa osallistuivat myöskin ACP-instrumentin Afrikassa, Karibian ja Tyynen valtameren maat. Suomalaiskorkeakoulut olivat ennätyksellisen aktiivisia tämän vuoden haussa osallistuessaan 69 hakemukseen (2015: 35). Suomalaismenestys näkyi lisäksi rahoituspäätöksessä, kun yhteensä myönnettiin tukea 147 hankkeelle ja 14:ssa on mukana suomalainen korkeakoulu. Lähes joka kymmenenteen hankkeeseen osallistuu suomalainen korkeakoulu ja vaikka Aasia on suosittu kohdealue hankkeet jakaantuvat myöskin Venäjän, Keski-Aasian ja Afrikan alueille. Koulutus- ja tiedotustoiminta Vuoden 2016 aikana järjestettiin Erasmus+ -liikkuvuutta koskien kaksi korkeakoulujen Erasmus+ - koordinaattoreiden tapaamista. Kevään tapaaminen käsitteli eurooppalaista liikkuvuutta ja syksyn tapaaminen globaalia liikkuvuutta. Lisäksi järjestettiin kahdeksan webinaaria, joiden teemat liittyivät mm. liikkuvuuden hakuneuvontaan ja hallinnointi- ja raportointiohjeisiin. Korkeakoulujen toivomuksesta webinaarien määrää on lisätty ohjelmatiedotuksessa, kun taas perinteisissä tilaisuuksissa aikaa varataan reilusti keskustelulle. CIMOn ja korkeakoulujen välinen keskustelu ja tiedonvaihto jatkui myös yhteisessä Facebook-ryhmässä. Vuorovaikutusta korkeakoulujen kanssa on tehostanut myös liikkuvuuden hallinnointia tukemaan perustettu ohjelmahallinnon kehittämisryhmä, jossa on jäsenenä edustajat kuudesta korkeakoulusta. Vuoden 2015 2016 aikana CIMO järjesti kaksi korkeakoulutuksen strategisten kumppanuushankkeiden hakuinfotilaisuutta, joista molemmat välitettiin myös verkon välityksellä. Alkuvuodesta 2016 järjestettiin niin ikään kaksi poikkisektoriaalista verkkoneuvontatilaisuutta hakijoille. Syksyllä 2016 taas tarjottiin kaksi koulutustilaisuutta kaikille Suomesta rahoitetuille strategisille kumppanuushankkeille. Syksyllä 2016 Euroopan komissio ja CIMO järjestivät yhteistyössä ensimmäistä kertaa Jean Monnet - ohjelman infopäivän Suomessa. Tilaisuus oli suunnattu Pohjoismaista ja Baltian maista tuleville hakijoille, ja keräsi noin 80 potentiaalista Jean Monnet -hakijaa saamaan tarkempaa tietoa ohjelman yksityiskohdista. Joulukuussa järjestettiin hakuneuvontaa liittyen Erasmus Mundus Joint Masters Degree sekä kapasiteetinvahvistamistoimintoihin. Lisäksi järjestettiin pyynnöstä kahdenvälistä hanketukea ja -neuvontaa.

18 Asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö CIMO osallistui aktiivisesti kattojärjestönsä ACAn (Academic Cooperation Association) toimintaan mm. ACAn itsearviointikomitean jäsenenä ja isännöimällä ACAn jäsenorganisaatioiden tapaamisen Helsingissä elokuussa 2016. Vuoden alussa EAIE-organisaatioon (European Association for International Education) perustettiin yhteisohjelmiin liittyvä asiantuntijaverkosto, ja CIMO osallistuu ohjausryhmän jäsenenä verkoston toimintaan. CIMOn edustaja valittiin myöskin keskistettyjen Erasmus+ -toimintojen kansallisten toimistojen sisäiseen työryhmään. Lisäksi CIMOn edustajat toimivat jäseninä kolmessa muussa kansallisten toimistojen työryhmässä, jotka käsittelevät esteettömyyttä, Erasmus+ -peruskirjojen seurantaa sekä verkkooppimisalustan kielityökaluja. Henkilöä (myöntö /toteuma, alustava) Henkilöä (myöntö) Eurooppalainen liikkuvuus 40 7 238 / 41 7 257 / 41 7 360 7 597 7 923 Opiskelijavaihto lähtevät 4 249 4 580 4501 Harjoittelijavaihto lähtevät 1 360 1 322 1383 Opettajavaihto, lähtevät 1 073 1 044 821 Henkilökuntavaihto, lähtevät 925 977 655 Saapuva eurooppalainen liikkuvuus 1 (7 279) (7 754) (7 891) - opiskelijat (6 681) (6 847) (6 939) - harjoittelijat (661) (907) (952) Erasmus+ korkeakoulutuksen liikkuvuusluvut ja myönnetyt apurahat Toiminnot 2014 2015 2016 Hankkeet Henkilöä (toteuma) Hankkeet Hankkeet Hankkeet Henkilöä (myöntö) Hank keet Henkilöä (myöntö) Hank keet Henkilöä (myöntö) Globaali liikkuvuus 31 611 27 728 Opiskelijavaihto lähtevät/saapuvat 66/233 91/240 Opettajavaihto lähtevät/saapuvat 69/102 105/127 Henkilökuntavaihto lähtevät/saapuvat 49/92 69/96 Yhteistyöhankkeet - strategiset kumppanuushankkeet 2 2 46 3 104 2 114 Yhteensä, myönnöt/toteutuneet 42 7 631 75 7972 70 8 202 1 Suomeen saapuvat opiskelijat ja harjoittelijat (CIMO ei myönnä rahoitusta, seurantaluku kyseisenä vuotena päättyneeltä lukuvuodelta) 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista Erasmus+ korkeakoulutuksen toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminta- Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä menot htv:t Erasmus+ korkeakoulutus 2016 14 021 270-14 021 270 526 925 8,2 Erasmus+ korkeakoulutus 2015 12 029 414-12 029 414 682 148 7,4 Erasmus+ korkeakoulutus 2014 9 805 022-9 805 022 565 274 6,4 Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen. Erasmus+ korkeakoulutuksen globaali yhteistyö Mundus-maisteriohjelmat 2014 2015 2016 Euroopassa yhteensä 11 15 27 Suomalainen koordinaattori - - 1 Suomalainen partneri 2 2 1

19 Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Hankerahoitus Erasmus+ -ohjelmassa ammatilliselle koulutukselle myönnetty kokonaisrahoitus oli vuonna 2016 noin 7 M. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan suomalaisten toimijoiden keskuudessa on korkealla tasolla ja toiminnot ovat tasaisesti levinneet läpi Suomen. Myönnetty rahoitus pysyi samalla tasolla kuin kahtena aikaisempana vuonna. Liikkuvuushankehakemuksia saapui vuonna 2016 yhteensä 53, eli noin 10 % enemmän kun edellisenä vuonna. Näistä 36 oli hankehakemuksia ja 17 akkreditoitujen tahojen rahoitushakemuksia. Rahoitusta haettiin yhteensä 7,5 M ja 4 768 apurahaa, eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikkuvuudelle myönnetty kokonaisbudjetti oli 4,8 M. Rahoitusta hyväksyttiin yhteensä 45 toimijalle ja hankkeiden hyväksymisprosentti oli siten 85 %. Apurahoja myönnettiin yhteensä 3 031, hyväksymisprosentti oli 64 %. Suurin kohderyhmä oli opiskelijat (74 %), kuten ennenkin, mutta henkilöstö- ja opettajaliikkuvuus kasvatti suosiotaan (26 %). Tänä vuonna myönnettiin toistamiseen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille myös komission verkko-oppimisalustalle (OLS) kieliosaamiseen testaamiseen ja kartuttamiseen tarkoitettuja lisenssejä 1 500 kpl kumpaakin. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuusperuskirjoja (VET Mobility Charter) myönnettiin nyt toistamiseen. Hakemuksia saatiin yhteensä 11 ja hakijoista suurin osa oli ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Hakemusten taso oli korkea ja akkreditointeja myönnettiin nyt yhteensä seitsemän kappaletta viime vuoden 17 akkreditoinnin lisäksi. Akkreditoinnin tarkoituksena on kannustaa oppilaitoksia kansainvälistymisen strategiseen suunnitteluun, myös opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden osalta. Nyt myönnetty akkreditointi oikeuttaa kevennettyyn haku- ja hallintomenettelyyn liikkuvuudessa vuosina 2017 2020. Strategiset kumppanuushankkeet kiinnostivat vuonna 2016 hakijoita yli odotusten. Toiminnossa vastaanotettiin ennätysmäärä ammatillisen koulutuksen hakemuksia, yhteensä 30 hakemusta, mikä on noin 10 % nousu aikaisempaan. Toimijat hakivat yhteensä yli 7 M rahoitusta ammatillisen koulutuksen kansainväliseen toimintaan ja kehittämiseen. Strategisille kumppanuushankkeille myönnetty kokonaisbudjetti oli 1,9 M, eli hieman isompi kun 2015. Suomalaisten koordinoimia hankkeita hyväksyttiin yhdeksän. Hyväksymisprosentti oli alhainen, eli 30 %. Viime vuonna tehdyn selvityksen pohjalta voidaan lisäksi todeta, että suomalaiset organisaatiot osallistuvat laajasti muista maista koordinoituihin kumppanuushankkeisiin partnerina. Kokoonsa nähden Suomi on hyvin aktiivinen sekä verrattuna väkiluvultaan saman kokoisiin että suurempiin EU-maihin. Koulutus- ja tiedotustoiminta CIMO oli mukana järjestämässä vuoden 2016 aikana 22 koulutus- ja tiedotustilaisuutta rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti, osallistujia oli yhteensä 1 219 henkilöä eri puolilla Suomea. Painopisteenä tiedotustoiminnassa oli saavutettavuus, eli sekä tilaisuuksia että monitorointeja pidettiin laajasti myös verkon välityksellä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin yhteensä 11 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 333 henkilöä. Monitorointi- ja muita hankevierailuja sekä hanketarkastuksia tehtiin 30. Asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä OPH:n kanssa, erityisesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistämiseksi sekä Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä OPH:n, Sastamalan kky:n ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, ja niissä käsiteltiin mm. kansainvälisyyden tasa-arvoa, yritysten tarvitsemaa kansainvälisyysosaamista sekä kansainvälisyysstrategioita. Vuoden 2016 aikana Erasmus+ -ohjelman toimeenpanoa tuettiin järjestämällä kuudetta vuotta peräkkäin koulutusta ja konsultointia kansainvälistymisstrategioista. Hollannin ja Unkarin kanssa yhteistyössä järjestettävä strategiakoulutus oppilaitosten johdolle ja kansainvälisistä asioista vastaaville pidettiin tänä vuonna Unkarissa ja paikalla oli CIMOn kouluttajia vetämässä tilaisuutta. Aihetta käsiteltiin laajasti myös ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivillä CIMOn tekemän ammatillisen koulutuksen kansainvälisyysstrategiaselvityksen tulosten ja työkalujen pohjalta. Suomalaisen ammattikoulutuksen kansainvälisen markkinoinnin ja suomalaisten toimijoiden verkostoitumista varten CIMO osallistui 2016 Ruotsissa Göteborgissa järjestettyjen EuroSkills-kisojen messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön, OPH:n sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

20 Kansallisissa Taitaja 2016 -kisoissa Seinäjoella CIMO järjesti yhteistyössä paikallisten järjestäjien ja OPH:n sekä ministeriön kanssa kansainvälisen asiantuntijaseminaarin teemalla Strengthening the Competence Based Approach in Finland this is how we did it. Yleisöä oli noin 250 henkeä. CIMO on Skills Finland ry:n jäsen. Toimintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi CIMO panosti tiedotukseen ja viestintään esim. tuomalla tuloksia esiin alan seminaareissa, tilaisuuksissa ja messuilla. Vuonna 2015 perustettu ammatillisen koulutuksen Twitter-tili @CIMO_VocEd on nostanut suosiotaan vuoden 2016 aikana. Sillä on nyt noin 400 seuraajaa, uusia tulee noin 20-30 kuukausittain ja sillä lähetetään keskimäärin 30 twiittiä kuukaudessa. Uutisia julkaistiin 20 kpl, sähköinen uutiskirje ilmestyi neljä kertaa. Sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa sekä valtakunnallisissa painetuissa että sähköisissä medioissa uutisoitiin ammatillisen koulutuksen aiheita läpi vuoden, esim. Facebookissa tavoitettiin keskimäärin 3 000 8 000 lukijaa. Ohjelman vaikuttavuutta käsiteltiin mm. nyt seitsemäntenä vuonna peräkkäin järjestetyillä Leonardo-kesäpäivillä, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä projektityöhön sekä toimia keskustelufoorumina hankkeiden vetäjille. CIMOn verkkopalvelussa julkaistiin kaiken kaikkiaan 25 verkkokirjoitusta tai videota toiminnoista ja tuloksista. Erityisenä painotuksena osallistuttiin vuonna 2016 aktiivisesti Euroopan komission järjestämään ammatillisen koulutuksen viikkoon joulukuun alussa esim. tiedottamalla Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksista paikallisradioiden ja muun paikallismedian kautta eri puolilla maata. Keskeisenä painopisteenä ammatillisen koulutuksen osalta CIMOn toiminnassa vuonna 2016 oli toiminnan vaikuttavuuden lisääminen sidosryhmäyhteistyöllä. Siksi CIMO järjesti tai oli mukana järjestämässä yhteensä 25 erilaista temaattista seminaaria tai tilaisuutta mm. teemoilla työelämän kansainvälisyysosaaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ECVET, pohjoismaalainen liikkuvuus, piilotettu osaaminen, kansainvälisyysstrategiat sekä maahanmuutto. Tilaisuuksiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 2 500 henkilöä. Lisäksi ohjelman tuloksia ulkomaanjakson osaamisen tunnustamisen osalta oli laajasti esillä valtakunnallisissa ECVET Expert -tilaisuuksissa, joita oli tänä vuonna kolme. CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijat esiintyivät asiantuntijapuheenvuoroillaan 33 eri tilaisuudessa ja saavuttivat tätä kautta noin 2 600 henkilöä kansallisesti ja kansainvälisesti. CIMOssa vieraili vuoden aikana ammatillisesta koulutuksesta ja Erasmus+ - ohjelmasta kiinnostuneita ryhmiä mm. Kiinasta, Brasiliasta ja eri Euroopan maista. Opettajien ja henkilökunnan ulkomaanjaksoista julkistettiin vuosittainen tilastoselvitys. Tiivistä yhteistyötä kansallisen ECVET-toimeenpanon osalta jatkettiin vuoden aikana OPH:n ECVETyhteyspisteen kanssa erityisesti ECVET Expert -toiminnon kautta. Painopisteenä toiminnassa oli vuonna 2016 erityisesti tutkintouudistuksen myötä osaamisperusteisuuden jalkauttaminen ammatillisen koulutukseen, sekä myös kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen. Lisäksi kansallisessa ECVET Round Table tilaisuudessa painotettiin tänä vuonna reformin vaikutuksia osaamiseen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä esitettiin Sitran haastekilpailua Ratkaisu100 aiheesta. Yhteiseurooppalainen työkalusivusto www.ecvet-toolkit.eu on ollut osa tätä toimintaa ja CIMOlla on ollut työkalun tuotannossa ja ylläpidossa merkittävä rooli. Yhteensä järjestettiin kolme kansallista tilaisuutta (noin 100 osallistujaa).

21 Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle myönnetyt apurahat Toiminnot 2014 2015 2016 Hank keet Hlöä Hank keet Hlöä Hank keet Hlöä Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - opiskelijaliikkuvuus 1 46 2 279 42 2386 45 2 254 - henkilöstön liikkuvuus 1 701 659 777 - akkreditointi, eli liikkuvuusperuskirja - - 17-7 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet (LLP/Leonardo da Vinci oppimiskumppanuudet ja innovaationsiirtohankkeet) 2 10 351 10 620 9 571 - kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet TCA 5 23 9 31 11 23 Yhteensä 61 3 354 78 3 696 72 3 625 1 Opiskelijaliikkuvuus ja henkilöstön liikkuvuus rahoitetaan samoista hankkeista. 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista. Ammatillisen koulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksettu EU-tuki Toimintamenot Käytetyt htv:t yht. Erasmus+ ammatillinen 2016 6 041 939 880 850 12,6 Erasmus+ ammatillinen 2015 6 507 261 1 152 957 12,5 Erasmus+ ammatillinen 2014 5 822 288 1 065 914 11,1 Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen. Erasmus+ aikuiskoulutukselle Hankerahoitus Toimintavuonna aikuiskoulutuksen Erasmus+ toimintojen käyttöön oli käytössä yhteensä vajaat 1,2 M, joka sisältää ohjelmalle myönnetyn kansallisen lisätuen. Erasmus+ -ohjelmassa jätettiin yhteensä 32 aikuiskoulutuksen liikkuvuushankehakemusta. Hakemuksia strategisiin kumppanuushankkeisiin oli 15. Liikkuvuushakemuksia hyväksyttiin 14, joista kolme oli konsortiohankkeita. Kumppanuushankkeita hyväksyttiin neljä. Lisäksi hyväksyttiin 12 muista maista koordinoituja kumppanuushankkeita, joissa suomalainen toimija oli partnerina. Liikkuvuushankehakemusten määrä laski edellisestä hakukierroksesta kolmella, mutta mukana oli suurempia konsortiohankkeita, jolloin mukana olevien organisaatioiden ja liikkuvuuksien lukumäärä kasvoi. Liikkuvuushankkeissa myönnettiin yhteensä 242 apurahaa. Hyväksyttyjen hankkeiden keskimääräinen tukisumma oli 26 860 ja hankkeissa oli keskimäärin 17,3 liikkuvuutta. Liikkuvuushankkeisiin myönnettiin yhteensä 376 009. Kumppanuushankkeisiin myönnettiin yhteensä 781 018. Kumppanuushankkeiden budjetit vaihtelivat 97 550 247 545 :n välillä. Kolme kumppanuushankkeista oli tuotostavoitteisia ja yksi prosessiorientoitunut kumppanuushanke. Koulutus- ja tiedotustilaisuudet CIMOn aikuiskoulutus järjesti vuoden 2016 aikana 16 alueellista informaatiotilaisuutta yhteistyössä alueellisten tiedottajien kanssa. Näihin osallistui yhteensä 162 aikuisen oppimisen parissa työskentelevää henkilöä. CIMOn aikuiskoulutuksen omia tiedotustilaisuuksia ja webinaareja järjestettiin kymmenen. Näihin osallistui noin 190 henkilöä. Lisäksi liikkuvuushankkeille järjestettiin neljä hakuneuvontaa verkossa ja tallenteita jaettiin vapaasti niitä haluaville. Osallistujia webinaareihin oli 44. Strategisten kumppanuushankkeiden verkkoneuvontaa annettiin kolmessa eri webinaarissa. Yhteensä osallistujia oli 72. Verkkotiedotusta käytettiin hakijoiden neuvonnan ja tuensaajien ohjauksen välineenä. Hyväksytyille liikkuvuushankkeille järjestettiin neuvontatilaisuus yhteistyössä yleissivistävän koulutuksen kanssa. Tilaisuuteen osallistui 11 aikuiskoulutuksen tuensaajaa. Strategisille kumppanuushankkeille CIMO järjesti yhteisen koulutuspäivän, johon kaikki hyväksytyt aikuiskoulutuksen hankkeet osallistuivat.

22 Lisäksi CIMO aloitti tiedotusyhteistyön kolmen aikuiskoulutuksen verkosto-organisaation kanssa ja järjesti yhteistyössä Järjestöhautomon kanssa hankerahoituksen iltakahvit. Tilaisuuteen osallistui 27 eri yhdistyksen edustajaa. CIMO vastaa Suomessa EPALEn (Electronic Platform for Adult Learning in Europe), eurooppalaisen aikuiskoulutuksen verkkosivuston hallinnoinnista. EPALEn käyttöön liittyviä tiedotustilaisuuksia ja verkkotiedotusta järjestettiin itsenäisinä tapahtumina sekä Erasmus+ -ohjelmaneuvonnan yhteydessä. Erillisiä EPALEn tiedotustilaisuuksia oli 12, joihin osallistui 162 toimijaa. CIMOn aikuiskoulutus järjesti Oulussa kansainvälisen vankilaopetuksen kontaktiseminaarin. Seminaariin osallistujia oli yli 60 noin 20 eri Euroopan maasta. Seminaarissa ideoitiin useita vankilaopetuksen hankkeita ja luotiin asiantuntijaverkostoja. Asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö CIMO, OKM ja EPALE järjestivät yhteistyössä Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen - seminaarin, johon osallistui noin 80 osallistujaa. Seminaarissa teemana oli osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eri koulutussektoreilla, siihen liittyvät koulutuspoliittiset uudistukset sekä Suomessa että Euroopassa. Aikuiskoulutuksen hankkeita esiteltiin laajasti yhteisessä temaattisessa seminaarissa Erasmus+ digitalisaation ja osaamisen kehittämisen tukena. CIMOn aikuiskoulutus on osallistunut aktiivisesti muiden järjestämiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin aikuiskoulutuspolitiikan asiantuntijan sekä projektiasiantuntijan roolissa. Vuonna 2016 aikuiskoulutus oli näkyvästi mukana järjestämässä ja/tai osallistui asiantuntijana kymmeneen kansalliseen seminaariin. Lisäksi aikuiskoulutus osallistui asiantuntijana neljään muiden maiden kansallisten toimistojen järjestämiin temaattisiin ja/tai kontaktiseminaareihin, joista mainittavin oli Essenin pakolaisteemaa käsittelevä seminaari. Seminaarissa oli noin 300 osallistujaa. CIMOn rooli oli vetää validoinnin ja ohjauksen työryhmiä. Lisäksi CIMOn aikuiskoulutuksen edustaja on ollut asiantuntijapuhujana Irlannin kansallisen toimiston järjestämässä Non-formal ja informal learning & validation -seminaarissa, Islannin kansallisen toimiston Guidance - seminaarissa sekä Viron kansallisen toimiston Digital learning -seminaarissa. CIMOn aikuiskoulutus toimii aktiivisesti Pohjoismaisen aikuisen oppimisen verkoston (NVL) validoinnin asiantuntijaverkostossa. Asiantuntijaverkosto järjesti vuonna 2016 kolme kansainvälistä aikuiskoulutuksen seminaaria, jossa CIMOn aikuiskoulutus toimi asiantuntijan roolissa. CIMOlla on edustus myös kansallisessa NVL asiantuntijaryhmässä. Vuonna 2016 CIMOn aikuiskoulutus aktivoitui julkaisutoiminnassa. CIMO tuotti aikuiskoulutuksen Faktaa Express -tilastojulkaisun, jossa kartoitettiin aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen muotoja: liikkuvuutta, toimintaa sekä yhteistyötahoja. Lisäksi aikuiskoulutus julkaisi yhteistyössä aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa monikielisen vapaan sivistystyön esittelylehtisen. NVL -yhteistyössä julkaistiin pohjoismainen ValiGuide -verkkosivusto sekä Validation and the Value of Competences Roadmap to 2018 -raportti, jossa CIMO toimi Suomen asiantuntijana. EPALEn kääntämiseen suunnatulla tuella CIMO aikuiskoulutus on pystynyt tarjoamaan suomalaisen aikuiskoulutuksen kentälle useita keskeisiä pohjoismaisia ja eurooppalaisia työkaluja ja dokumentteja suomeksi. Lisäksi suomeksi julkaistuja keskeisiä työkaluja ja asiakirjoja on käännätetty englanniksi ja ruotsiksi sekä tarvittaessa myös muille kielille. Tämä palvelu on tehnyt suomalaisen aikuiskoulutuksen työtä näkyväksi ja yhä kiinnostavammaksi kansainvälisten toimijoiden parissa. Vaikuttavuustoimintaa jatkettiin julkaisemalla hankkeiden blogeja ja kuvauksia kokemuksista Erasmus+ Aikuiskoulutuksen hyödyistä CIMOn verkkosivuilla.

23 Erasmus+ aikuiskoulutukselle myönnetyt apurahat Toiminnot 2014 2015 2016 Hankkeet Henkilöä Hankkeet Henkilöä Hankkeet Henkilöä Liikkuvuus (Erasmus+ -avaintoimi 1) - henkilöstön liikkuvuus (täydennyskoulutus, vierailut ja vaihdot, asiantuntijavaihdot) 21 201 19 240 14 242 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet 1 4 66 4 248 4 256 - kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet TCA 4 9 3 7 9 18 Yhteensä (hankkeet/henkilöä) 29 276 26 495 27 516 1 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista Aikuiskoulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminta- Käytet EU-osuus Kansallinen yhteensä menot yt htv:t Erasmus+ aikuiskoulutus 2016 1 019 963 116 845 1 136 808 203 978 2,6 Erasmus+ aikuiskoulutus 2015 414 965 154 984 569 949 241 789 2,4 Erasmus+ aikuiskoulutus 2014 554 062 14 164 568 226 274 726 3,0 Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen. Erasmus+ nuorisoalalle Hankerahoitus Vuonna 2016 nuorisosektorin kolmena hakuaikana jätettiin 235 hakemusta, joista 120:lle myönnettiin hanketukea yhteensä 3,1 M, hyväksymisprosentin ollessa 51 %. Tämän lisäksi allokoitiin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) valmennuksiin 80 000 ja kansainvälisiin koulutus- ja yhteistyöhankkeisiin 176 669. Kaikkiaan tukea myönnettiin 3,4 M. Verrattuna kahden ensimmäisen ohjelmavuoden hakemustilastoihin kolmantena ohjelmavuotena vastaanotettujen hakemusten määrä nousi selvästi (2014: 151/110, 2015 196/116, 2016 235/120). Koska määrärahat eivät vielä merkittävästi nousseet, tuettujen hankkeiden määrä ei juuri noussut. Kansallinen toimisto vastaanotti 39 EVS-akkreditointihakemusta (Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu), joista 32 valtuutettiin lähettäviksi (26), vastaanottaviksi (31) ja/tai koordinoiviksi (27) tahoiksi. Akkreditoiduista organisaatioista 40 % oli uusia EVS-toimijoita. Vuonna 2015 vakiinnutettu akkreditointiprosessi tehostui entisestään, kun 2016 aikana saatiin akkreditointikäynnit kunnolla käyntiin ja ne pystyttiin toteuttamaan uusiin organisaatioihin kohtuullisen ajan sisällä hakemisesta. Prosessin toimivuus yhdessä kohderyhmäkohtaisten tiedotuspäivien kanssa näkyy selvästi uusien akkreditoitujen organisaatioiden määrän kasvussa. Koulutus- ja tiedotustilaisuudet sekä asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö Yksi vuoden 2016 kantava teema oli sosiaalinen inkluusio ottaen erityisesti huomioon Pariisin deklaraation viestit koskien turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja maahanmuuttajia sekä yhteiskunnan asenneilmapiiriä. CIMO järjesti yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa puolen päivän Dialogitaitoja vihapuheen käsittelyyn koulutuksia nuorten parissa toimiville ammattilaisille tavoitteenaan antaa osallistujille eväitä kohdata kovenevia asenteita. Yli 200 ammattilaista osallistui 12 paikkakunnalla (Forssa, Imatra, Kajaani, Kemi, Kuusamo, Lappeenranta, Salo, Sastamala, Seinäjoki, Siilinjärvi, Äänekoski, Ylivieska) näihin koulutuksiin. Koulutus sai kunniamaininnan kansallisten toimistojen verkoston tiedotusvastaavien tapaamisessa. Aktiivikansalaisen aamupalaa tarjottiin teemana maahanmuutto, sosiaalinen vahvistaminen ja aktiivikansalaisuus, ja (Un)equal Finland? seminaari puhutti yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. Kansainväliset

24 koulutukset Piece of Peace in Piispala, ja Youth Workers as Agents for Change kannustivat nuorisotyöntekijöitä rauhanrakentamiseen ja ottamaan aktiivisen roolin yhteiskunnan valtarakenteiden haastamisessa ihmisoikeus- ja radikalisoitumiseen johtavien kysymyksiin liittyen. Näiden kahden koulutuksen kaksi kouluttajaa kirjoittivat aiheesta CIMOn blogiin ja vielä vuoden lopulla julkaistiin laajempi artikkeli eurooppalaisessa portaalissa Tools for Learning. Viimeksi mainittua klikattiin ensimmäisen 10 päivän aikana 2 700 kertaa. Lisäksi Kansallinen toimisto on hankekumppanina kolmen vuoden sosiaalista inkluusiota käsittelevässä hankkeessa Aware and Active! joka sai komission rahoituksen erillishaussa vuoden 2016 lopulla. Eteläisissä Välimeren maissa tehtävää nuorisotyötä jatkettiin osallistumalla yhdessä Ranskan ja SALTO Euromed -resurssikeskuksen kanssa Libanonissa vapaaehtoistahojen akkreditointiin. Lisäksi lähetettiin kouluttaja EVS-organisaatioiden koulutuksiin Libanoniin ja Israeliin. CIMO osallistui myös Anna Lindh säätiön Suomen verkoston toimintaan. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun juhlavuotta, EVS20, vietettiin vuonna 2016 ympäri Eurooppaa. CIMO järjesti EVS20 alueellisia tapahtumia yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Helsingissä, Kokkolassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa. Vuoden kansallinen päätapahtuma, #EVS20 matka eurooppalaisuuteen - 20 vuotta eurooppalaista vapaaehtoispalvelua, järjestettiin kutsuseminaarina vapaaehtoispalveluorganisaatioille Helsingissä. Komission ja eduskunnan edustajien osallistumista hyödynnettiin nostamalla esiin vapaaehtoisten verotuskysymyksiin sekä sosiaalietuuksiin työvoimapolitiikan piirissä liittyvät ongelmat. CIMOn kansainvälinen koulutustarjonta (TCA) tuki myös vuonna 2016 ohjelman tavoitetta antaa mahdollisuudet Kaiken maailman nuorille osallistua ohjelmaan. Koulutukset, kumppanuuksia rakentavat toiminnot ja opintovierailut antavat työkaluja kansainväliseen nuorisotyöhön. Kohdennettu työ valittujen inkluusioryhmien kanssa jatkuu usein vuosien yli. CIMO isännöi 2016 ennätysmäärän, kaikkiaan yksitoista, kansainvälistä TCA-koulutusta. Esimerkkeinä koulutuksista voidaan nostaa seuraavat kolme. Mobility Taster -koulutusta pilotoitiin yhdessä SALTO Inclusion -resurssikeskuksen kanssa tavoitteena löytää toimiva malli eri inkluusioryhmien saamiseksi mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Seminaari Making Art with Youth käsitteli kulttuurista nuorisotyötä viimeisimmän tutkimuksen ja käytännön esimerkkien valossa. Developing Digital Youth Work -seminaari vei nuorisotyötä digitaaliseen maailmaan ja pohti mitä uusia menetelmiä ja taitoja digitaalinen nuorisotyö vaatii saavuttaakseen nuorten palveluja käyttävät nuoret. CIMO järjesti ohjelmakauden ensimmäisen henkilöstökoulutuksen kansallisten toimistojen nuorisovaihdoista vastaaville yhteistyössä Alankomaiden ja Latvian kansallisten toimistojen sekä Euroopan komission kanssa. Koulutuksen päätavoitteena oli kehittää yhteistä ymmärrystä nuorisovaihtojen laatukriteereistä ja hankkeiden arvioinneista. Koulutuksessa esiteltiin myös CIMOn kehittämä The Star of Europe, pelin muotoon tuotteistettu ohjeistus nuorten osallisuutta ja oppimista edistävien nuorisovaihtohankkeiden rakentamiseen. Useat toimistot ilmaisivat kiinnostuksensa kääntää peli oman maansa kieleksi, ja tekninen alusta tähän toimitettiin myöhemmin keväällä. Ohjelman kansalliset tiedotus-, neuvonta- ja koulutustilaisuudet, keräsivät vuonna 2016 yli 1 660 osallistujaa. Verkossa järjestettiin yhteensä kahdeksan online-hankeneuvontatilaisuutta, ja ohjelman mahdollisuuksista ja vaikutuksista kerrottiin 15 kutsutilaisuudessa ympäri Suomea. Luentoja nuorisoalan opiskelijoille, toimihenkilöille ja järjestöille pidettiin yhteensä kaksi. Tuettujen hankkeiden koulutukset järjestettiin joka hakukierroksen jälkeen. EVS uusille toimijoille sekä EVS mentoreille järjestettiin kaksi työpajaa. Paikalliset Euroopan tähti -nuorisovaihtojen laatukoulutukset järjestettiin Lahdessa, Lohjalla, Mäntsälässä ja Oulussa. CIMO osallistui myös Tubecon-tapahtumaan, jonka yhteiskävijämäärä oli reilut 10 000, ja järjesti aikuisparkissa nuorten parissa toimiville kaksi yleisötilaisuutta. Näiden tilaisuuksien lisäksi omalla infopisteellä esiteltiin ohjelmaa kuudessa messutapahtumassa, joiden kokonaiskävijämääriksi on ilmoitettu 52 850.

Erasmus+ -nuorisoalalle tuetut hankkeet ja osallistujat 25 Toiminnot 2014 2015 2016 Liikkuvuus (Erasmus+ -avaintoimi 1) Hankkeet Osallistujat Hankkeet Osallistujat Hankkeet Osallistujat - nuorisovaihdot 42 1 885 34 1 612 43 1 845 - eurooppalainen vapaaehtoispalvelu 47 180 55 231 53 274 - nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus 16 398 21 584 19 512 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ -avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet 1 4 75 2 206 1 148 - kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet TCA 56 226 54 330 41 527 Nuorisopolitiikan uudistamisen tuki (Erasmus+ avaintoimi 3) - nuorten ja päättäjien vuoropuhelu 1 233 4 684 4 755 Yhteensä 166 2 997 170 3 647 161 4 061 1 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista Nuorisoalan EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet (poislukien Eurodesk). Apurahaohjelma Vuosi Maksetut hanketuet EU-osuus Toimintamenot Henkilötyövuodet Erasmus+ nuorisotoimialalle 2016 2 994 954 840 143 8,3 Erasmus+ nuorisotoimialalle 2015 2 741 470 900 287 8,8 Erasmus+ nuorisotoimialalle 2014 2 099 288 798 166 7,7 Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen. Eurodesk-toiminta Eurodesk on eurooppalainen verkosto, joka tukee nuorten parissa toimivien ammattilaisten työtä kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Verkostoon kuuluu Brysselissä sijaitsevan ja verkoston toimintaa koordinoivan keskuksen lisäksi 33 maata sekä yli 1 000 eurooppalaista alue- ja paikallistason toimijaa. Eurodesk toimii osana Erasmus+ -ohjelmaa. Eurodesk-yhteistyötä tehdään erityisesti nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tarjoavan Koordinaatin sekä alue- ja paikallistasolla toimivien nuorisotiedotuspisteiden kanssa. Eurodesk toteutti yhteistyössä CIMOn viestintä- ja tietopalveluiden, Euroguidance-keskuksen ja Erasmus+ kansallisen toimiston kanssa useita tapahtumia, mm. neljä Ohjaamoissa järjestettyä Maailmallepäivää sekä EVS20-juhlavuoden tapahtumia ja materiaaleja. Lisäksi Eurodesk toteutti kaksi Kansainvälisyys kaveriksi -koulutusta ja panosti suomalaisen EuroPeersverkoston tukemiseen ja laajenemiseen. Eurodesk tuotti sisältöä Euroopan nuorisoportaaliin sekä markkinoi sitä. Eurodesk-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Eurodesk 2014 2015 2016 Toimintamenot 77 360 72 750 73 140 Henkilötyövuodet 1,0 0,6 0,9

26 Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle OKM:n toimeksiannosta CIMO on tiedottanut ja neuvonut Erasmus+ -urheilu- ja liikuntaluvun toimista sekä toiminut Euroopan urheiluviikon kansallisena yhteyspisteenä. Erasmus+ -urheilu- ja liikuntaluvusta oli jaossa 32,7 M vuonna 2016. Keskitetty haku sujui suomalaisittain erinomaisesti. Kaksi suomalaisvetoista yhteistyöhanketta hyväksyttiin. Lisäksi suomalaisia tahoja toimii hankepartnereina lukuisissa yhteistyökumppanuushankkeissa. Läpimenoprosentti hanketyypistä riippuen on 10 % molemmin puolin. Erasmus+ liikunnan ja urheilun keskitetystä hausta ja hankehallinnosta vastaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (Education, Audiovisual and Culture Executive Agency, EACEA). CIMOn verkkosivuilla on omat sivut, jotka ovat yhteydessä komission ja toimeenpanoviraston Erasmus+ Sport - ohjelmaviestinnän sivuille. Tämän lisäksi ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista liikunta- ja urheilusektorille tiedotettiin kansallisesti niin CIMOn järjestämissä tilaisuuksissa kuin muiden tapahtumien yhteydessä. Vuonna 2016 CIMO oli mukana 16:ssa eri tilaisuudessa, koulutuksessa ja messuilla, joissa oli noin yhteensä 10 000 osallistujaa. Tiedotus ja neuvonta on kattanut myös sen, miten liikunta-ala on voinut hyödyntää Erasmus+ -ohjelman liikkuvuustoimintoja. Hankeneuvonta keskittyi eurooppalaisen hakemus- ja hallintokulttuurin tutuksi tekemiseen ja hankehakemusten laadintaan. Hakemusprosessiin liittyviä koulutus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin kolme yhteistyössä Suomen valtakunnallisen urheiluorganisaatio VALOn kanssa. Euroopan urheiluviikon yhteyspiste CIMO toimi OKM:n valtuuttamana Euroopan urheiluviikon kansallisena yhteyspisteenä. Teemaviikko on Euroopan komission aloite urheilun ja liikunnan edistämiseksi kaikkialla Euroopassa, jonka avulla pyritään kannustamaan kansalaisia liikkumaan aktiivisesti sekä lisäämään tietoisuutta liikunnan monista hyödyllisistä vaikutuksista. Yhteyspiste koordinoi syyskuista urheiluviikon toteutusta valtakunnallisesti ja vastasi keskitetysti haettavan apurahan hallinnoinnista ja raportoinnista. Urheiluviikon päätapahtuma Let s #BeActive School Action Day toteutettiin 13.9.2016 Leppävaarassa, Espoossa yhteistyössä pääkaupunkiseudun liikuntatoimien, Liikkuvan koulun sekä OKM:n kanssa. Tapahtuma keräsi yhteensä yli 8 000 osallistujaa ja toteuttajaa. Liikunnallisia elämyksiä koululaisille tarjosivat pääkaupunkiseudun liikuntatoimet, lukuisat lajiliitot yhteistyöseuroineen, Kisakallion urheiluopisto ja monet muut. Tämän lisäksi Liikkuva koulu -verkoston kautta alueelliset koordinaattorit järjestivät alueellisia tapahtumia, joissa liikkui yhteensä yli 50 000 lasta ja nuorta. Käytäntö oli toimiva ja sitä on tarkoitus laajentaa vuonna 2017. Vuoden Liikkuva koulu -palkinto jaettiin Kotkan kaupungille, yksi myöntökriteereistä oli oppilaita ja yhteistyökumppaneita osallistava tapa toteuttaa alueellinen urheiluviikon tapahtuma. Liikunta ja urheilu -toiminnan menot ja henkilötyövuodet Liikunta ja urheilu 2014 2015 2016 Toimintamenot 64 874 37 854 131 188 Henkilötyövuodet 0,4 0,3 0,7

27 Erasmus+ ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille Suomen Euroguidance-keskus tuki palveluillaan kansainvälistä liikkuvuutta koskevaa tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyötä Suomessa sekä edisti tiedonvaihtoa hyvistä neuvonta- ja ohjauskäytännöistä Euroopassa. Palveluita suunnattiin: - oppilaitoksissa työskenteleville opinto-ohjaajille ja opinto-ohjaajiksi parhaillaan kouluttautuville, - TE-palveluiden ohjaushenkilöstölle sekä - alueellisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän kanssaan työskenteleville verkostoille nuorten kansainvälistä liikkuvuutta koskevassa tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyössä. Tärkeä osa toimintaa oli verkostoyhteistyö suomalaisten ja eurooppalaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kanssa, toiminnasta tiedottaminen ja sen kehittäminen. Vuonna 2016 Euroguidance-toiminnan kehittämiseksi toteutetussa palvelumuotoiluhankkeessa kuultiin toisen asteen opinto-ohjaajien ja TE-asiantuntijoiden näkemyksiä kansainvälistymisestä eri puolilla maata (Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomi). Lisäksi hankkeessa tarjottiin ohjauspalveluiden loppukäyttäjille oppilaitoksissa ja TE-toimistoissa tilaisuus kertoa siitä, miten he suhtautuvat ulkomailla opiskeluun, harjoitteluun ja vapaaehtoistyöhön ja millaisia tiedontarpeita heillä siihen liittyen on. Tulosten perusteella on muun muassa tuotettu kuvaus kansainvälisen ohjauksen prosessista oppilaitoksissa ja käynnistetty kansainvälisen ohjausprosessin suunnittelu TE-palveluissa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Euroguidance-uutiskirje ilmestyi 11 kertaa vuonna 2016. Se tavoitti kuukausittain noin 1 300 vastaanottajaa. Uutiskirjeeseen on koottu koulutuksen, työelämän ja ohjauksen kansainvälistymistä käsitteleviä aiheita Suomesta ja maailmalta. Euroguidancen tuottamissa artikkeleissa käsiteltiin aiheita kansainvälisen ohjauksen prosessista ja laadusta kansainvälisiin kokemuksiin ja elinikäisen ohjauksen kehittämistyöhön Euroopassa. Artikkeleita julkaistiin CIMOn omien verkkosivustojen lisäksi mm. Opo-lehdessä, EPALE-verkkopalvelussa ja ELO-uutiskirjeessä. Loppuvuonna käynnistettiin ohjaajille ja asiakkaille tärkeiden palveluiden Maailmalle.net ja Maatieto.net -palveluiden yhdistäminen yhdeksi palveluksi. OPH:n ja Euroguidancen yhteisprojekti kansallisen Opintopolku.fi-portaalin linkittämiseksi Euroopan komission ylläpitämään Learning opportunities and Qualifications in Europe -portaaliin saatiin päätökseen. OPH alihankkijoineen vastasi tiedonsiirron teknisestä toteutuksesta ja CIMOn Euroguidance hankkeen hallinnollisesta työstä. Portaaliin kootaan kaikkien jäsenmaiden kansallinen koulutustarjonta vuodesta 2017 alkaen. Opinto-ohjaajaopiskelijoille suunnattuja koulutuksia pidettiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivissa koulutusyksiköissä ympäri Suomea ja osallistujia oli lähes 150. TE-palvelulinjojen ammattilaisille ja EURES-neuvojille (European Employment Services, EURES) järjestettiin neljä kansainvälisiä teemoja käsittelevää videokoulutusta. Lisäksi yhteistyössä neuvontapalveluiden kanssa pidettiin neljä Opiskelu ulkomailla -online-infoa, joihin osallistui ohjaustyön ammattilaisia eri puolilta Suomea. Yhteistyössä Ohjaamojen kanssa järjestettiin Maailmalle-päiviä Helsingissä, Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Ensimmäinen osuus päivästä oli suunnattu ohjauksen ammattilaisille Ohjaamoissa, TE-palveluissa ja heidän kanssaan kansainvälistä ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville verkostoille. Jälkimmäinen osuus Maailmallepäivistä oli kohdistettu nuorille. Yhteistyökumppaneiden kanssa pidettyä infotilaisuutta täydensi nuorille tarjottu mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa henkilökohtaisesti kansainvälistymismahdollisuuksistaan. Tilaisuuksissa tavoitettiin lähes 50 ammattilaista ja noin 150 nuorta. Monikulttuurista ja kansainvälistä ohjausta pohdittiin Tulevaisuuden tarinat tänään -koulutuksessa 70 ohjausalan ammattilaisen kanssa. Osallistujien kokemusasiantuntijuus ja sen esiin tuominen ns. Future backwards -menetelmällä laajensi ohjauksen näkökulmia ja kehittämiskohteita sekä arjen että hallinnon työn näkökulmasta. Koulutuksen tiimoilta avattiin loppuvuodesta yhteiskehittelyalusta, jossa kokemuksia ja kehittelyä on tarkoitus jatkaa virtuaalisesti. Koulutuksista saatuja kokemuksia, palvelumuotoiluhankkeen tuloksia, yhteistyötä Euroguidance-toiminnan kansallisen asiantuntijaryhmän ja Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän kanssa hyödynnetään tulevan toiminnan suunnittelu- ja kehittämistyössä. Ohjaajien mahdollisuuksia laajentaa ammatillista osaamistaan tuettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimien Academia-vaihtojen avulla; vaihtoihin osallistui yhteensä 18 suomalaista ohjaajaa. Pohjoismaiden ja Baltian maissa toimivat Euroguidance-keskukset järjestivät Vilnassa ohjausalan

28 ammattilaisille suunnatun yhteisseminaarin, joka tavoitti 60 osallistujaa. Euroguidance-tiimin jäsenet osallistuivat Euroguidance-verkoston, EU-komission ja muun muassa kansainvälisen ohjausjärjestön (International Association for Educational and Vocational Guidance, IAEVG) seminaareihin aktiivisina toimijoina. Lisäksi Suomen Euroguidance oli mukana verkoston Strategy and Quality -työryhmässä ja koordinoi verkoston Communications and Promotion työryhmää, joka tuotti verkoston toiminnan kohokohtia esittelevän Highlights 2015 julkaisun kansallisen ja EU-tason päättäjille. Suomen Euroguidance teki tiedonvaihtoyhteistyötä muiden EU-rahoitteisten verkostojen kanssa vuonna 2016 (mukaan lukien Europass, EQF, Eurodesk, Eures). Euroguidance-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Euroguidance 2014 2015 2016 Toimintamenot 241 698 246 650 161 210 Henkilötyövuodet 2,7 2,5 2,8 Luova Eurooppa, Kulttuurin alaohjelma CIMO toimii EU:n Luova Eurooppa -ohjelman kansallisena yhteyspisteenä ja ohjelman koordinaatioelimenä Suomessa. Käytännön tiedotus- ja neuvontatyö jaetaan CIMOn (Kulttuurin alaohjelma) ja Suomen elokuvasäätiö (Median alaohjelma) kesken. Hankerahoitus Kulttuurin alaohjelman vuoden 2016 hakukierroksella myönnettiin hanketukea 37 M yhteensä 66 eurooppalaiselle yhteistyöhankkeelle. Tuetuista hankkeista kahdeksassa on mukana suomalaisia. Näille hankkeille myönnetty rahoitus on yhteensä 837 603. Keväällä 2016 järjestettiin kertaluonteinen hakukierros maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista edistäville kulttuurialan hankkeille. Rahoitusta myönnettiin 2,4 M yhteensä 12 hankkeelle. Hankkeisiin osallistuu kaikkiaan 62 organisaatiota 20 eri maassa. Suomesta mukana on Perpetuum Mobile ry., jonka käynnistämä kuvataiteilijoiden turvaresidenssimalli laajentuu nyt ohjelman tuella Eurooppaan. Kulttuurin keinoin tehtävä kotoutumistyö ja toimintamallien jakaminen nostettiin myös pysyvästi mukaan ohjelman yhteistyöhankkeiden painopisteisiin. Palkinnot Porvoolainen kirjailija Selja Ahava palkittiin EU:n nykykirjallisuuspalkinnolla (European Union Prize for Literature, EUPL) teoksestaan Taivaalta tippuvat asiat. Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti - hanke palkittiin EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnolla. Koulutus- ja tiedotustilaisuudet, asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö Kulttuurin alaohjelmaan liittyviä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin eri puolilla maata paikallisille kulttuuritoimijoille yhteensä 22. Tilaisuusyhteistyötä tehtiin mm. alueellisten taidetoimikuntien, Museoviraston ja Kulturkontakt Nordin kanssa. Kentän toimijoille pyrittiin tarjoamaan monipuolista tietoa kansainvälisen kulttuuriyhteistyön rahoitusmahdollisuuksista sekä mahdollisuuksia jalostaa hankeideoitaan ohjelman asiantuntijoiden opastuksella. Hankekoulutuksia tarjottiin myös verkon yli. Yhteyspiste julkaisi yhdeksän sähköistä uutiskirjettä. Uutiskirjeen kautta ja tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä noin 2 100 toimijaa kulttuurin eri aloilta. Kulttuurin alaohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä kokoontui kolme kertaa. Suomalaisten osallistuminen Luova Eurooppa, Kulttuurin alaohjelmaan Osallistuminen 2014 2015 2016 Koordinaattori 1 3 0 Partneri 13 8 9 Yhteensä 14 11 9 Toimintamenot 125 386 181 571 138 195 Henkilötyövuodet 2,0 2,0 2,0

29 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma CIMO toimii Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa yhteyspisteenä. Yhteyspisteen tehtävänä on vastata erityisesti ohjelman kansallisesta tiedottamisesta, hakijoiden neuvonnasta sekä toimia komission ja ohjelman loppukäyttäjien välisenä yhdyssiteenä. Komissio vastaa hakukierroksista ja hankehallinnosta. Vastuu ohjelmasta kuuluu komissiossa Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastolle (DG HOME), hankehallinnosta vastaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA. Hankerahoitus Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on suunnattu erityisesti kunnille ja kansalaisjärjestöille ja sen tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen tukeminen sekä yhteisen ja monikulttuurisen Euroopan unionin luominen. Ohjelma on yksi Euroopan unionin pienemmistä ja sen kokonaisbudjetti vuonna 2016 oli yhteensä 23,1 M, josta hanketukiin oli budjetoitu 14,9 M ja toimintatukiin 6,8 M. Hankehakemuksia jätettiin Suomesta yhteensä 11. Kaiken kaikkiaan toimeenpanovirastolle jätettiin yhteensä 2 339 tukikelpoista hakemusta, joista tukea myönnettiin 340 hankkeelle. Hankkeiden hyväksymisprosentit vaihtelivat 5 %:n (kansalaishankkeet) ja 22 %:n (Town-Twinning) välillä. Tuettuja hankkeita, joissa oli joko suomalainen koordinaattori tai hankekumppani, oli yhteensä 15. Ne saivat tukea yhteensä 1,3 M, jolloin tuen keskiarvo oli noin 114 000 /hanke. Suomalaisten koordinoimia hankkeita oli vuonna 2016 kolme, joiden saama tuki oli yhteensä 275 000. Hankkeita, joissa oli mukana suomalaisia kumppaneita oli 11, ne saivat tukea yhteensä 975 000. Suomen Kansalaisten Eurooppa -piste sai tukea komissiolta 25 000. Koulutus- ja tiedotustilaisuudet, asiantuntijana vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö Vuonna 2016 yhteyspiste oli mukana 24:ssä eri tilaisuudessa, tapahtumassa ja messuilla, joissa oli yhteensä 10 053 osallistujaa. Kansalaisten Eurooppa -toiminnan menot ja henkilötyövuodet Kansalaisten Eurooppa 2014 2015 2016 Toimintamenot 56 871 52 579 52 136 Henkilötyövuodet 0,5 0,5 0,5 EU:n Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa ohjelma (Erasmus koulussa) Management Partnership -hankkeen Koulu Euroopassa, Erasmus kouluissa toiminnossa rahoitettiin yhteensä 314 Erasmus -opiskelijan opetusvierailua 232 peruskouluun, 75 lukioon ja 7 ammatilliseen oppilaitokseen. Toiminto on vakiintunut yhdeksi merkittäväksi kotikansainvälistymisen muodoksi suomalaissa oppilaitoksissa samalla antaen korkeakouluihin saapuville Erasmus-opiskelijoille lisämahdollisuuden tutustua suomalaisen yhteiskuntaan. Vuonna 2016 ohjelman rahoitus oli pienempi verrattuna aiempien vuosien rahoitukseen, mikä selittää myös pienemmät vierailumäärät. Hanketta on toteuttanut CIMOlle Eurooppalainen Suomi ry. Tiedotus oppilaitoksille sekä korkeakoulujen kansainvälisille opiskelijoille tapahtuu CIMOn kanavien kautta. CIMOn edustajat ovat hankkeen ohjausryhmässä. Erasmus kouluissa Erasmus kouluissa 2013 2014 2014 2015 2015 2016 Kouluvierailuja tehneet Erasmusopiskelijat/Erasmus kouluissa 496 465 314

1.2.1.4 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat 30 Suomi toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajanmaana mikä näkyi lukuisissa pohjoismaisissa kokouksissa ja teemaseminaareissa koko vuoden aikana. CIMO osallistui järjestäjänä koulutuksen ja tutkimuksen sektoriohjelman tapahtumiin, kuten seminaariin digitaalisesta koulutusyhteistyöstä Pohjoismaissa ja Baltian maissa, Tulevaisuuden liikkuvuus ja yhteistyö Pohjoismaissa- ja Sillat, Nuorten osallisuus ja hyvinvointi -konferensseihin. Lisäksi CIMO osallistui yhdessä muiden Nordplus kansallisten toimistojen kanssa Tanskan sisarorganisaation koordinoimaan kontaktiseminaariin Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta päätettiin Nordplus-ohjelmien kampanjasta 2017 2018, jolla kannustetaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden oppilaitoksia yhteisiin hankkeisiin maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamisen edistämiseksi. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana valmisteltiin myös uutta Nordplus-ohjelmakautta 2017 2021, jonka käynnistyminen tosin siirtyi tanskalaisten esittämän ohjelmamuutoksen takia. Tästä syystä ministerineuvosto päätti jatkaa vanhaa ohjelmakautta toistaiseksi. Nordplus Korkeakoulutus ohjelmassa korkeakoulujen osallistuminen samoin kuin ohjelmasta rahoitettava liikkuvuus ja koulutusyhteistyö on vakiintunutta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden osallistumisaktiivisuus on edelleen tasapainossa maiden kokoon suhteutettuna. Poikkeuksen tekee opiskelijaliikkuvuus, missä Suomi on viime vuosien tapaan ollut myös vuonna 2016 selvästi muita aktiivisempi lähettämään opiskelijoita ulkomaille. Hankkeiden osalta tasapaino on saavutettu. Kiinnostus Nordplus Korkeakoulutus -ohjelmaan oli edelleen suurta ja hakemusten hyväksymisprosentti oli noin 30 %. Nordplus Junior -ohjelmassa hakemusten kokonaismäärä nousi lähes 20 %. Yhteensä 232 oppilaitosta/organisaatiota kaikissa ohjelmamaissa jätti hakemuksen Junior -ohjelmassa (2015: 194+65 valmistavat vierailut). Hyväksymisprosentti jäi 47 prosenttiin kun tukea sai yhteensä 108 hanketta. Kaikkiaan 52 suomalaista tahoa: 15 peruskoulua, 13 lukiota, 16 ammatillista oppilaitosta, 2 päiväkotia, 3 taiteen perusopetusta tarjoavaa oppilaitosta, 2 yliopistoa ja 1 kulttuurikeskus osallistuu Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisiin koulujen yhteistyöhankkeisiin. Kaikissa hyväksytyissä hankkeissa on mukana 309 eri organisaatiota kaikista ohjelmamaista. Suomesta hankkeisiin osallistuu 49 eri organisaatiota, Ahvenanmaalta kolme. Baltian maat olivat edelleen erittäin aktiivisia suhteutettuna niiden väkilukuun. Hyväksytyissä hankkeissa 40 % organisaatioista tulee Baltiasta. Nordplus Horisontal -ohjelmassa tuetaan koulutus- ja muiden sektoreiden välistä uutta luovaa yhteistyötä. Hakemusten määrä on vuositasolla säilynyt vakaana. Vuonna 2016 vastaanotettiin 46 hakemusta (10 suomalaisilta organisaatioilta), joista 20 hankkeelle myönnettiin rahoitusta yhteensä noin miljoona euroa. Hyväksymisprosentti oli 43 % (2015: 49 %). Suomalaiset olivat aktiivisimpia hakijoita vuonna 2016 ja onnistuivat myös saamaan tukea hankkeilleen hyvin. Rahoitetuissa hankkeissa on mukana 28 suomalaista organisaatiota. Baltian maiden aktiivisuus näkyy myös Horisontal-ohjelmassa. Hyväksytyissä hankkeissa 31 % organisaatioista tulee Baltiasta. Nordplus Pohjoismaiset kielet -ohjelmassa myönnettiin tukea 16 kielihankkeelle. Näihin osallistuu 11 suomalaista organisaatioita, joista kaksi toimii koordinaattorina. Hyväksymisprosentti oli korkea 84 %. Nordplus Pohjoismaiset kielet -ohjelmaan sovittiin muutoksia tiukkoihin reunaehtoihin ohjelmakaudelle 2017 2021. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa jätettiin kaikissa osallistujamaissa yhteensä 105 hakemusta, joista 42 hyväksyttiin. Suomalaisten koordinoimia hakemuksia oli 1.3.2016 päättyneellä hakukierroksella kahdeksan, joista kolme hyväksyttiin. Kaksi hyväksytyistä hankkeista oli kehittämisprojekteja ja yksi temaattinen verkostoprojekti. Lisäksi 15 suomalaista partneria on muiden maiden koordinoimissa hyväksytyissä hankkeissa. Aktiivisimmat hakijamaat olivat Tanska, Latvia ja Liettua. Tällä hakukierroksella aikuiskoulutuksen ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa käytössä ennalta määriteltyihin kuluyksikköihin perustuva budjetointi, jonka vuoksi haettujen budjettien loppusummat nousivat edellisvuosia suuremmiksi. Pohjoismaisessa yhteistyössä toteutettavia yhteistutkinto-ohjelmia tukevan Nordic Master -ohjelman toinen hakukierros järjestettiin 2016 ja CIMO vastasi sen toimeenpanosta, hakemusten arvioinnista sekä rahoituspäätöksestä. Hakemuksia tuli ainoastaan kolme. Tämä oli osittain odotettavissa, sillä ohjelman kriteereitä on tiukennettu. Myös monet korkeakoulut erityisesti Suomesta, vetäytyivät pois yhteistyöstä vedoten epävarmaan taloustilanteeseen. Ministerineuvoston toimeksiannosta CIMO kehitti Nordic Master ohjelmalle oman verkkosivuston, joka julkaistiin keväällä 2016.

31 Kansallisesti rahoitettava Nordkurs-apuraha myönnettiin 72:lle Suomesta toiseen Pohjoismaahan lähtevälle korkeakouluopiskelijalle. Näiden pohjoismaisten kieli- ja kirjallisuuskurssien tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden pohjoismaisten kielten osaamista sekä muiden Pohjoismaiden kulttuurien ja yhteiskunnan tuntemusta. Kurssimaiden kokoonpano vaihtelee vuosittain, tällä kertaa kurssit järjestettiin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Islannissa ja Färsaarilla. Hakijoita oli yhteensä 96. CIMO ylläpitää yhdessä OPH:n kanssa Portti Pohjolaan -sivustoa (www.edu.fi/porttipohjolaan), johon on koottu tietoa eri tahojen rahoitusmahdollisuuksista ja ajankohtaisuuksia pohjoismaisesta yhteistyöstä. Nordplus-hakemukset ja myönnetyt apurahat, suluissa suomalaisten koordinoimat hankkeet. Ohjelma Hakemukset 2014 Hyväksytyt 2014 Hakemukset 2015 Hyväksytyt 2015 Hakemukset 2016 Hyväksytyt 2016 Nordplus 229 (64) 184 (57) 230 (64) 192 (55) 253 (70) 209 (63) Korkeakoulutus Nordplus Junior 287 (51) 154 (38) 259 (49) 164 (26) 232 (35) 108 (21) Nordplus 134 (11) 55 (7) 119 (13) 52 (5) 105 (8) 42 (3) Aikuiskoulutus Nordplus Horisontal 53 (13) 32 (10) 47 (7) 23 (5) 46 (10) 20 (7) Nordplus Språk 28 (6) 18 (4) 36 (7) 21 (4) 19 (3) 16 (2) Maksetut Nordplus-apurahat, toiminnan menot ja henkilötyövuodet Nordplus Nordic Master Apurahat Toimintamenot Käytetyt htv:t 2016 4 677 830 255 115 3,1 2015 4 755 889 387 558 4,0 2014 4 211 584 187 095 3,2 Henkilötyövuosissa Kieku -järjestelmä seuranta 1.4.2015 alkaen.

1.2.2 Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet 32 CIMOn ja OKM:n välisessä vuoden 2016 tulossopimuksessa on asetettu CIMOn toiminnalle neljä tavoitetta, jotka voidaan mieltää CIMOn toiminnan tavoitteiksi eikä niinkään apurahoilla saavutettavaksi tuloksellisuudeksi. Tavoitteet ovat 1) Yhteys hallitusohjelmaan ja EU:n strategisiin tavoitteisiin 2) Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen lisääntyy 3) Kansainvälisyyteen liittyvä asiantuntijuus lisääntyy sekä myönteiset asenteet vahvistuvat ja 4) Suomen tunnettuus koulutusmaana paranee ja kansainvälinen verkostoituminen vahvistuu. Tässä osiossa olemme yrittäneet esimerkkien ja indikaattorien muodossa kiteyttää sitä toimintaa, jossa CIMO on asiantuntemustaan hyödyntämällä edistänyt toimintasektoriensa ja yleisemmin suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. CIMOn viestintä-, neuvonta- ja tietopalvelujen toiminta ja vaikuttavuus raportoidaan myös tässä osiossa. 1.2.2.1 Asiantuntijana vaikuttaminen Vuoden 2015 sidosryhmäkyselyssä CIMOlta toivottiin aktiivista yhteiskunnallista vaikuttamista kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tiiviimpää mukanaoloa hallinnonalojen välisissä kansainvälisyystyöryhmissä. Miten tähän toiveeseen onnistuttiin vastaamaan vuonna 2016? CIMO osallistui kutsutulla asiantuntijapuheenvuorolla noin 70 kotimaiseen ja kansainväliseen tapahtumaan. Kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuodesta. Lähes puolet tilaisuuksista järjestettiin ulkomailla, lukuisten EU-maiden lisäksi muun muassa Australiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Teemat käsittelivät monipuolisesti erilaisia ajankohtaisia teemoja, kuten kansainvälisen osaamisen merkitystä työelämässä, Suomen ja Venäjän välistä korkeakouluyhteistyötä, kehitysyhteistyötä, maahanmuuttajien integroitumista, digitaalisen osaamisen ja yhteistyön mahdollisuuksia, EU:n urheilumietintöä sekä erilaisia kulttuurialan ajankohtaisia kysymyksiä. Lisäksi CIMO järjesti itse lukuisia asiantuntijatilaisuuksia eri kohderyhmille. CIMOn omissa kanavissa julkaistujen asiantuntijakirjoitusten lisäksi cimolaiset tuottivat artikkeleita kotimaiseen mediaan sekä eri sidosryhmien ulkomaisiin ja kotimaisiin julkaisuihin ja sähköisiin kanaviin. Määrä kasvoi edellisvuodesta jonkin verran. Teemat heijastelivat muun muassa pakolaiskriisin tematiikkaa, kuten syyrialaisia ja irakilaisia tutkijoita suomalaisissa yliopistoissa. Journal of the European Higher Education Area -julkaisuun tuotetussa artikkelissa tarkasteltiin puolestaan Suomen vetovoimatekijöitä ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden houkuttelemisessa maahamme. Muita teemoja olivat esimerkiksi strategioiden merkitys oppilaitosten kansainvälisessä toiminnassa, osaamisen tunnistamisen haasteet ja mahdollisuudet, kansainvälinen toiminta aikuiskoulutuksessa, nuorten arvomaailma ja identiteetti sekä nuoret kansainvälistymistiedon tuottajina. Selvityshankkeissa tuotettu tieto ja kansainvälistä liikkuvuutta käsittelevät tilastot olivat keskeisiä tiedolla vaikuttamisen keinoja myös vuonna 2016. FaktaaExpress -julkaisujen teemat käsittelivät muun muassa oppilaitosten kansainvälistymistä oppilas-, opiskelija- ja opetushenkilöstön liikkuvuuden näkökulmasta. Toiminnan vaikuttavuutta tarkasteltiin esimerkiksi selvittämällä ulkomaisille väitöskirjatekijöille tarkoitettujen kansallisten apurahojen vaikuttavuutta. Yhteistyössä Erasmus+ -ohjelmasta Virossa, Puolassa ja Saksassa vastaavien kansallisten toimistojen kanssa julkaistiin maakohtaiset raportit ja yhteisraportti Key Action 1 -hankkeiden vaikuttavuudesta. Pohjoismaiden ministerineuvostolle tuotetussa raportissa puolestaan käsiteltiin Nordic Masters -ohjelmien laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi Suomi toimi aktiivisena jäsenenä Youth in Action -ohjelman vaikuttavuusseurantaa tekevässä eurooppalaisessa verkostossa. Vuoden aikana tehtiin myös uusia temaattisia avauksia selvityshankkeisiin. Yhteistyössä Kelan kanssa käynnistettiin selvityshanke suomalaisista tutkinto-opiskelijoista ulkomailla; ensimmäiset tilastotarkastelut julkaistiin syksyllä infografiikan muodossa. Owal Groupin kanssa käynnistetyssä Uutta osaamista pk-yrityksiin -selvitys- ja vaikuttamishankkeessa kartoitettiin, miten ja miksi suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät kansainvälistä osaamista hyödyntävät ja millaisia esteitä hyödyntämisen tiellä on. CIMOn selvitystoimintaa, liikkuvuustilastointia ja näihin pohjautuvaa tiedontuotantoa on esitelty laajemmin kohdassa Neuvonta- ja tietopalvelut. CIMO vastasi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sisäministeriöstä ja ulkoasianministeriöstä saapuneisiin lausunto- ja tietopyyntöihin ja antoi yhteensä 17 lausuntoa.

33 CIMO osallistui kutsuttuna asiantuntijajäsenenä lähes 40 kotimaiseen ja kansainväliseen asiantuntijatyöryhmään. Määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Merkittävä osa oli Euroopan komission eri pääosastojen asettamia työryhmiä, jotka käsittelivät Erasmus+ -ohjelman toimeenpanoon ja kehittämiseen liittyviä teemoja eri kohderyhmien parissa. CIMO oli edustettuna kahdeksassa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä. Cimolaiset toimivat aktiivisesti myös muilla tavoin asiantuntijoina kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kerättiin tietoa suomalaisten korkeakoulujen tukitoimista pakolaisten integroimiseksi korkeakoulutukseen ja järjestettiin tätä teemaa koskeva keskustelutilaisuus. Yhteistyössä TEM:n kanssa osallistuttiin puheenvuorolla Hollannin puheenjohtajuuskaudella järjestettyyn konferenssiin, jonka teemana oli elinikäinen ohjaus. Kouluttajan roolissa puolestaan toimittiin Koulutuksen arviointineuvoston koordinoimassa Twinning-hankkeessa, jonka tavoitteena on Armenian korkeakoulusektorin kehittäminen. Osaamisen tunnistamisen tematiikkaa käsiteltiin lukuisissa kotimaisissa, pohjoismaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa, joissa cimolaiset toimivat puhujina tai panelisteina. Kansalliset ja kansainväliset kutsutut asiantuntijatehtävät sekä asiantuntijakirjoitukset 2014 toteuma 2015 toteuma 2016 toteuma Asiantuntijapuheenvuorot 1 75 42 72 Asiantuntijalausunnot 2 19 14 17 Asiantuntijatyöryhmien jäsenyydet 2 40 33 41 Asiantuntijakirjoitukset 27 19 19 1 Luku ei pidä sisällään CIMOn järjestämissä tapahtumissa pidettyjä puheenvuoroja. 2 Seurantaluku, ulkopuolisten tahojen pyytämät asiantuntijalausunnot ja kutsumat asiantuntijatyöryhmien jäsenyydet. 1.2.2.2 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaissa yliopistoissa. Suomen kielen ja kulttuurin opintoja tarjoaa nykyisin noin 90 yliopistoa noin 30 eri maassa. Vuonna 2016 CIMO lähetti 15 ulkomaiseen yliopistoon työsuhteisen vierailevan lehtorin. Lisäksi 21 yliopistolle maksettiin taloudellista tukea opettajan palkkaamiseksi. Suomessa järjestettiin viisi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia sekä suomalaisen nykykirjallisuuden kurssi. Kursseille osallistui yhteensä 202 opiskelijaa. Lisäksi Marin valtionyliopistossa Joshkar-Olassa järjestettiin Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden yliopistojen opiskelijoille. Kurssille osallistui 20 opiskelijaa. Kaikkiaan eri kursseille osallistui 222 ulkomaista opiskelijaa. Suomea Suomessa -harjoitteluohjelmaan osallistui 27 opiskelijaa. Apurahan opiskeluun tai tutkimukseen suomalaisessa yliopistossa sai 24 ulkomaalaista opiskelijaa. Ulkomaisissa yliopistoissa työskenteli harjoittelijoina 15 suomalaista suomen kielen opiskelijaa. Lisäksi kolme suomalaista suomen kielen opiskelijaa lähetettiin Fulbright-opetusassistenteiksi yhdysvaltalaisiin yliopistoihin lukuvuodeksi 2016 2017. Ohjelman hallinnointi siirtyy tämän jälkeen Fulbright Centeriin. 20 yliopistoon kustannettiin suomalaisen yliopiston opettajan tai tutkijan opetusvierailu. Useiden vuosien tauon jälkeen järjestettiin opettajille täydentävää koulutusta Suomessa. Kielen opetukseen keskittyneelle intensiivikurssille osallistui 17 opettajaa seitsemästä eri maasta. Palautteen perusteella opettajien kurssittamista aiotaan jatkossa lisätä. Vuotuiset opettajien opintopäivät järjestettiin elokuussa Turussa. Osallistujia oli noin 100, ja ohjelmassa oli mm. opettajien hyvien käytänteiden jakamista. Syksyllä tehtiin kysely Suomen kielen ja kulttuurin alumneille. Vastauksia saatiin 165. Kyselyn avulla selvitettiin mm. valmistuneiden työllistymistä ja opiskelijoiden toiveita erilaisista tukimuodoista. Kyselyn tulokset saadaan vuoden 2017 aikana.

34 Toimintaa pyrittiin tekemään näkyvämmäksi niin verkoston sisällä kuin ulkopuolellakin sosiaalisen median ja verkossa julkaistujen videoiden avulla. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomailla Lehtoritoiminta ulkomaisissa yliopistoissa 2014 2015 2016 Palkkamenot 819 764 927 685 910 541 Henkilötyövuodet 17,1 15,8 15,0 1.2.2.3 Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen CIMOn kansainvälisen viestinnän ensisijaisena tavoitteena on tukea suomalaisesta koulutuksesta syntynyttä myönteistä mielikuvaa ja täten edistää suomalaisten oppilaitosten mahdollisuuksia monipuoliseen ja menestyksekkääseen yhteistyöhön. Yksi CIMOn erityistehtävistä on tehdä Suomea tunnetuksi korkeakoulutusmaana kansainvälisille opiskelijoille ja korkeakouluissa työskenteleville kansainvälistymisen asiantuntijoille. Keskeisimmät välineet tässä ovat julkaisut, verkkosivusto www.studyinfinland.fi, kohderyhmästä riippuen yhteisosallistuminen korkeakoulujen kera opiskelija- tai asiantuntijamessuille, korkeakoulujen konsultointi ja yhteistyö niiden kanssa. Vuonna 2016 korkeakoulutuksen tunnettuuden kasvattamiseen tähtäävässä työssä suurena panostuksena oli Study in Finland -brändin uudistamistyö, millä pyrittiin vastaamaan lukukausimaksujen aiheuttamaan markkinatilanteen muutokseen. Koko vuoden kestäneessä projektissa uudistettiin Study in Finlandin perusviestit yhdessä Suomen maabrändistä vastanneen mainostoimiston sekä suomalaisten korkeakoulujen kanssa, sekä suunniteltiin niihin perustuen Study in Finlandille uusi visuaalinen ilme. Visuaalisen ilmeen suunnittelusta vastasi graafinen suunnittelija, jonka työpanos hankittiin suomalaiselta ammattikorkeakoululta. Ilme vietiin jo toteutukseen sekä Study in Finland -verkkopalvelussa ja sosiaalisen median kanavissa kuin myös julkaisuissa ja messuelementeissä. Näkyvyys maantieteellisillä painopistealueilla Syksyllä 2016 Suomi näkyi Kiinan China Education Expo -opiskelijamessuilla Shanghaissa kahden korkeakoulun voimin. Study in Finland -osastoa ei tänä vuonna ollut osallistuvien korkeakoulujen vähäisestä määrästä johtuen, mutta CIMOn Shanghain toimiston edustaja sai Study in Finland -materiaaleja näkyville osallistuvien korkeakoulujen osastojen lisäksi messujärjestäjän kautta. Messuille osallistui 17 000 kävijää. Marraskuussa pidetyssä, yli sata osallistujaa keränneessä Chinese-Finnish Career Night -tapahtumassa näkyvyyttä toi erillinen Study in Finland -esittelypöytä. Sen sijaan tilaisuuden yhteyteen suunnitellut erilliset Study in Finland -opiskelijaminimessut jouduttiin perumaan suomalaisten korkeakoulujen vähäisen osallistumisinnon takia. Venäjällä CIMO organisoi kolme suomalaista korkeakoulutusta opiskelijoille markkinoivaa kontaktipäivää: Pietarissa ja Petroskoissa yhdessä Suomen konsulaatin kanssa, Moskovassa yhdessä suurlähetystön kanssa. Pietarin tapahtumaan osallistui 20 korkeakoulua (7 yliopistoa ja 13 ammattikorkeakoulua), ja kävijöitä oli arviolta 450. Moskovassa korkeakouluja oli mukana 15 (6 yliopistoa ja 9 ammattikorkeakoulua) ja arvioitu kävijämäärä oli noin 210. Petroskoin tapahtumassa kävijämäärä oli noin 80 (mukana olevien korkeakoulujen määrä oli 6, joista yksi oli yliopisto ja 5 ammattikorkeakoulua), mutta Study in Finland sai hyvää näkyvyyttä paikallisessa televisiossa. Pohjois-Amerikan osalta näkyvyyttä suomalaiselle korkeakoulutukselle toi CIMOn ja kahdeksan suomalaisen korkeakoulun yhteinen osallistuminen toukokuussa 2016 Denverissä Coloradossa pidettyyn vuotuiseen korkeakoulutusalan suurimpaan kansainväliseen tapahtumaan NAFSA-konferenssiin (Association of International Educators, NAFSA) yhteispohjoismaisella messuosastolla. Lisäksi osana Generation Study Abroad -aloitetta osallistuttiin lokakuussa Washingtonissa korkeakouluille järjestettyyn konferenssiin myös Study in Finland -messuosastolla. Kiinnostus Suomea kohtaan GSA Summitissa oli suuri, ja kiitos lähetystön järjestämän vastaanoton saivat Suomi ja Study in Finland hyvää näkyvyyttä tapahtumassa.

35 Muu yhteistyö Korkeakoulutus näkyi jälleen myös vuotuisen EAIE-konferenssin yhteydessä Liverpoolissa syyskuussa 2016. CIMO koordinoi Study in Finland -messuosastoa, jolla suomalaiset korkeakoulut esittäytyivät yhteistyökumppaneille. Mukana oli 13 suomalaista korkeakoulua. Osasto oli ensimmäinen, jolla näkyi Study in Finlandin uudistunut ilme, joka saikin positiivisen vastaanoton niin korkeakouluilta kuin yleisöltäkin. Vuoden aikana myös lähetystöt ja kulttuuri -instituutit eri puolilla maailmaa markkinoivat aktiivisesti Suomea koulutusmaana, ja CIMO tuki tätä toimintaa esimerkiksi välittämällä messujulisteita, esityspohjia, materiaaleja sekä lisätietoja. Vuoden 2016 aikana yhteistyötä tehtiin erityisesti EU:n rahoittaman Study in Europe -projektin puitteissa. Projekti järjesti opiskelijamessutapahtumat Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Perussa, joissa kaikissa messupäivystys paikan päällä järjestyi lähetystön toimesta. Lisäksi Study in Finland - näkyvyyttä saatiin Malesiassa järjestetyillä EHEF-opiskelijamessuilla (European Higher Education Fair, EHEF), joilla päivystyksestä vastasi Malesian suurlähetystön henkilöstö. Study in Finland sai kokeilumielessä maksuttoman osallistumispaikan Istanbulissa 19. 20.3.2016 järjestetyille IEFT-opiskelijamessuille (International Education Fairs of Turkey, IEFT). Järjestelyissä tehtiin kiinteästi yhteistyötä Suomen lähetystön kanssa, ja lähetystön henkilöstö oli myös messuosastolla päivystämässä. Messujen kävijämäärä (arviolta noin 2 000) jäi selvästi ennakoidusta, mihin vaikutti messupaikan läheisyydessä messujen aikana tapahtunut pommi-isku. 1.2.2.4 Viestintä Sisäinen viestintä Vuoden 2016 aikana työyhteisöviestinnässä keskeisenä tavoitteena oli varmistaa, että henkilöstö saa hyvin tietoa uuden viraston valmistelutyön etenemisestä. OPH:n kanssa oli sovittu sisäisen viestinnän keskeisistä periaatteista ja yhteisestä viestintälinjasta, jossa keskeistä oli se, että henkilöstö molemmissa organisaatiossa saa yhtä paljon tietoa, mahdollisimman ajantasaisena. Tässä tavoitteessa onnistuttiinkin, sillä vuoden lopulla tehdyssä työtyytyväisyyskyselyssä (VM Baro) CIMOn henkilöstö arvioi, että muutoksesta tiedottamisessa on onnistuttu hyvin (3,38/5). Haasteellisesta tilanteesta huolimatta myös henkilöstön kokonaisarvio tiedonkulkuun liittyen oli pysynyt hyvällä tasolla, keskiarvon ollessa 3,47/5 (2015: 3,60). Viestinnässä uuden viraston valmistelu työllisti myös intranet-hankinnan kilpailutuksen muodossa: yhteistyössä OPH:n kanssa sovittiin, että uuden viraston intranet-ratkaisu tulee olemaan sosiaalinen intranet. Intranet-ratkaisun rakentaminen pääsi alkuun vuoden loppupuolella ja jatkuu vuoden 2017 alussa. Ulkoinen viestintä CIMOn viestinnässä pyrittiin vuoden 2016 aikana painottamaan erityisesti sosiaalisen median läsnäoloa sekä mediaviestintää. Sisällöissä näkyi vahvasti CIMOn 25v juhlavuosi, ja samoin CIMOn TEM:lle tekemän kotouttamiskampanjalupauksen myötä turvapaikanhakijoihin ja monikulttuurisuuteen liittyvää tematiikkaa. CIMOn juhlavuotta huomioitiin kevään mittaan sosiaalisen median nostoilla käyttäen tunnistetta #cimo25. Juhlallisuudet huipentuivat sidosryhmille 1.6.2016 järjestettyyn tilaisuuteen, johon osallistui yli 300 yhteistyökumppania ja asiakasta vuosien varrelta. Tilaisuuden avasi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn- Laasonen, ja tilaisuudessa asiakkaiden edustajat pääsivät CIMOn asiantuntijoiden haastattelemina kertomaan näkemyksiään kansainvälistymiseen liittyvistä ajankohtaisista haasteista. Tilaisuuteen valmisteltiin myös posterinäyttely CIMOn historiasta, sekä vuosijulkaisu jossa luotiin katsaus kansainvälistymisen etenemiseen CIMOn toimialalla neljännesvuosisadan aikana. Vuoden lopulla päästiin suunnittelemaan uutta visuaalista ilmettä vuoden 2017 alusta aloittavalle virastolle. Kilpailutuksessa yhteistyökumppaniksi valikoituneen mainostoimisto Recommendedin johdolla vietiin läpi tiivis suunnitteluprosessi, jonka tuloksena uudelle virastolle saatiin joulukuun puolivälissä tunnus ja ohjeistus visuaalisesta ilmeestä. Tähän perustuen aloitettiin erilaisten sovellusten suunnittelu ja tuottaminen, joka jatkuu vuoden 2017 puolella.

36 Sähköinen viestintä CIMOn ulkoisen viestinnän keskeiset viestinnän kanavat ovat verkkopalvelut cimo.fi, Maailmalle.net ja Maatieto.net sekä Study in Finland, joissa vierailtiin yhteensä 1 806 915 kertaa (2015: 1 971 364), mikä oli 8 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vierailut cimo.fi:ssä (424 585) vähenivät reilut 10 %, mikä johtunee suurimmaksi osaksi englanninkielisten (-20 %) ja ruotsinkielisten (-10 %) vierailujen vähenemisestä. On mahdollista, että korkeakoulujen lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille vaikuttivat englanninkielisten vierailujen vähenemiseen. Cimo.fi:n blogikirjoituksia julkaistiin edellisvuoden tapaan 15 kpl ja aiheina olivat muun muassa pakolaiset, kansainvälistymisen tasa-arvo, Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS, digiloikka, takarivin pojat ja globaali vastuu. Sähköisiä uutiskirjeitä eri sidosryhmille ilmestyi vuoden aikana edellisvuoden tapaan noin 50 kpl. Verkkopalvelujen ohella CIMO viesti aktiivisesti sosiaalisessa mediassa (Facebook, YouTube, Twitter, Instagram, LinkedIn). YouTubessa ja Facebookissa julkaistiin vuoden aikana noin 100 videota mm. nuorisotyön, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä, pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä Suomen kielen ja kulttuurin opiskelusta ulkomailla. Videoita katsottiin yhteensä noin 25 000 kertaa. Lähestyvän Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Suomea maailmalla -videokilpailu, johon osallistui 20 Suomen kieltä ja kulttuuria maailmalla opiskelevilta ulkomaisilta opiskelijaa. Voittajavideot julkistetaan vuoden 2017 alkupuolella. Nuorille suunnattujen Maailmalle.net ja Maatieto.net -sivustojen vierailujen yhteenlaskettu määrä (209 335) kasvoi hieman edellisvuodesta. Vierailuiden määrä väheni Maailmalle.net-sivustolla, kun taas Maatieto.netsivustolla vierailuiden määrä kasvoi voimakkaasti. Vuoden lopulla käynnistettiinkin uudistus, jonka avulla Maailmalle.netin sisällöt siirretään Maatieto.netin alustalle ja tekstejä muokataan entistä käyttäjäystävällisemmiksi. Maailmalle.netin Facebookin seuraajien määrä kasvoi vuoden aikana 40 % (noin 2 000 seuraajaa) ja paikallisten tilaisuuksien markkinoinnista Facebookissa tuotti hyvä tuloksia, mikä näkyi vilkkaana osallistumisena tapahtumiin. Study in Finlandissa, joka tarjoaa neuvontaa Suomessa opiskelusta kiinnostuneille ulkomaalaisille sekä verkkopalvelunsa että sosiaalisen median kanaviensa kautta, vierailtiin vuoden aikana 172 995 kertaa, mikä oli vajaa 10 % edellisvuotta vähemmän. Vähennys saattaa johtua yliopistojen käyttöön ottamista lukukausimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Vuoden aikana palvelun visuaalinen ilme uudistettiin ja tekstisisällöt kirjoitettiin uudelleen. Study in Finlandin Facebookissa oli vuoden lopulla jo 275 000 tykkääjää (2015: 200 000) ja Instagramissa lähes kaksi kertaa edellisvuotta enemmän seuraajia (8 000). Vuoden lopulla aloitettiin uuden viraston toiminnan valmistelu tekemällä konseptointityötä uuden viraston verkkopalvelukokonaisuuteen liittyen. Työtä tehtiin CIMOn ja OPH:n yhteistyössä, ulkopuolisen konsultin (Citrus Solutions) avulla, ja sen tuloksena valmistui vuoden lopulla ehdotus uuden viraston verkkopalvelukokonaisuuden kehittämisestä. Julkaisut CIMOn julkaisuvalikoimassa oli vuonna 2016 yhteensä 93 nimikettä, joista 18 oli englanninkielisiä, 33 tuotettu EU-varoilla ja 7 Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella. Nimikkeiden kokonaismäärä oli edellisvuoden tasolla, jakelussa puolestaan laskua noin 20 %, mikä johtunee siitä, että EU-ohjelmakauden edetessä tarve painettujen esitteiden jakelulle hieman vähenee. Painotuotteista eniten menekkiä oli messuilla ja kansainvälisissä tapahtumissa jaettavaksi tarkoitetuilla julkaisuilla. Jaetuimpien painotuotteiden kärjessä oli erityisesti korkeakoulutuksen kansainväliseen markkinointiin tarkoitettu julkaisu Higher Education in Finland, jonka kaksi eri versiota (lukuvuosien 2015 2016 ja 2016 2017 tarjontaa koskevat) muodostivat kolmanneksen kaikesta painotuotteiden jakelusta. Jaetuimpien julkaisujen joukossa olivat myös EPALE aikuiskoulutuksen verkkoyhteistyötä käsittelevä julkaisu sekä vastavalmistuneille opettajille suunnattu kansainvälistymisopas GlobeOpe. CIMOn selvitystoiminnassa kiinnosti selvitys siitä, miten kansainvälistymiselle asetetut tavoitteet näkyvät ammatillisen koulutuksen järjestäjien strategioissa ja miten hyvin käytännön kansainvälinen toiminta on linjassa strategia-asiakirjojen kanssa. Tätä käsittelevä Faktaa-julkaisu oli viideksi jaetuin painotuote.

37 ISBN-numeron saaneista uusista julkaisunimikkeistä (29) 13 ilmestyi ainoastaan sähköisessä muodossa, ja kaikista nimikkeistä, myös painetuista, on olemassa sähköinen versio. Sähköisiä julkaisuja markkinoitiin CIMOn uutiskirjeissä, sähköpostilistoilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Vaikuttajaviestinnässä ja asiantuntijaprofiilin rakentamisessa keskeisessä roolissa oli edelleen Faktaa Expresssarja, joka tiivistää CIMOn toimintaan liittyviä ajankohtaisia aiheita nopeasti luettaviksi perustietopaketeiksi. Sarjassa ilmestyi vuonna 2016 edellisvuoden tapaan kolme nimekettä, joista kaikista tehtiin englanninkieliset versiot, kahdesta myös ruotsinkieliset. Tapahtumamarkkinointi Valtakunnallisesti merkittäviä kotimaisia asiantuntijatapahtumia, joihin CIMO osallistui vuonna 2016 olivat opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa, sekä kunta-alan asiantuntijoita kokoava Kuntamarkkinat. Educamessuilla Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa 2016 kävijöitä oli noin 14 000, ja Kuntamarkkinoilla Kuntatalossa Helsingissä kävi kahden päivän aikana noin 7 000 kuntavaikuttajaa eri puolilta Suomea. Lisäksi CIMOn nuorisoyksikön henkilökunta tavoitti huhtikuussa 1 300 nuorisotyön ammattilaista Allianssiristeilyllä, missä Erasmus+ Youth in Action -ohjelmaa esiteltiin mm kahdessa ohjelmasessiossa sekä kaikille osallistujille jaetussa materiaalipaketissa. Nuoria ja opiskelijoita pyrittiin tavoittamaan CIMOn omalla osastolla Taitaja2016-tapahtumassa Seinäjoella toukokuussa (43 700 vierailijaa), Tubecon 2016 -tapahtuman yhteydessä Helsingissä elokuussa (10 000 kävijää) sekä Studia-messuilla Helsingissä joulukuussa 2016 (13 500 kävijää). CIMOn eri ohjelmayksiköt osallistuivat lisäksi pienempiin kohderyhmätapaamisiin eri puolilla Suomea. Vierailut CIMOn verkkopalveluissa Verkkopalvelu 2014 2015 2016 Cimo.fi 479 763 476 949 424 585 Maailmalle.net & Maatieto.net 306 553 206 805 209 335 Study in Finland 1 017 273 1 286 610 1 172 995 Yhteensä 1 803 589 1 971 364 1 806 915 1.2.2.5 Neuvonta- ja tietopalvelut Neuvontapalvelut CIMOn neuvontapalvelut auttoivat kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamisessa, opastivat tiedonhankinnassa ja ohjasivat lisätiedon lähteille. Palvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Suurimman kotimaisen asiakasryhmän muodostivat osaamisensa kehittämisestä kansainvälisten mahdollisuuksien avulla kiinnostuneet nuoret ja opiskelijat. Neuvontapalvelut opastavat myös ulkomaalaisia, jotka ovat kiinnostuneet opiskelemaan korkeakoulututkinnon Suomessa. Neuvontapalvelujen vuodessa 2016 näkyi asiakaslähtöisyys, kokemuksellisuus ja sosiaalinen media. Neuvontapalvelut osallistui aktiivisesti Euroguidance-tiimin palvelumuotoilun jatkohankkeeseen, jossa selvitettiin suomalaisten nuorten käsityksiä kansainvälistymisestä sekä heidän tietotarpeita osana kansainvälisten ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämistä. Nuorten kokemuksia ja ideoita kerättiin Facebookissa ja haastatteluiden kautta. Tuloksissa korostui tarve käyttäjäystävälliselle, ajantasaiselle ja luotettavalle tiedolle sekä kaipuu ohjaukselle, tuelle päätöksenteossa ja toive vuorovaikutteisesta ohjaus- ja neuvontaprosessista. Neuvontapalveluiden asiakkaille tarjottiin aiempien vuosien tapaan palveluja monikanavaisesti: henkilökohtaista neuvontaa sai verkossa, puhelimitse ja kasvokkain. Uutena palvelumuotona otettiin käyttöön chat-neuvonta Maatieto.net-sivulla. Toive chat-neuvonnasta tuli suoraan nuorilta, ja palvelumuotoiluhankkeen tulokset kirkastivat suuntaa kohti vuorovaikutteisia verkkopalveluja. Lisäksi neuvontapalvelut järjesti maakohtaisia online-infoja nuorille sekä yleisiä tutkinto-opiskelu ulkomailla -infoja ohjausalan ammattilaisille. Neuvojat osallistuivat myös nuorille suunnattuihin Maailmalle-tapahtumiin Ohjaamoissa eri

38 puolilla Suomea sekä Studia-messuille Helsingissä. Lisäksi järjestettiin keväällä ja syksyllä Opiskelemaan ulkomaille -minimessut yhteistyössä Suomessa toimivien lähetystöjen sekä kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa. Vuoden 2016 aikana neuvontapalvelut panosti näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Työ oli aiempia vuosia systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Maksullisten mainosten avulla vietiin viestiä kansainvälisistä mahdollisuuksista nuorille sekä Facebookissa että Instagramissa, jonne avattiin tili keväällä. Sosiaalisen median kautta tavoiteltiin niitä nuoria, jotka tilastojen ja selvitysten valossa kansainvälistyvät muita vähemmän. Kohdennetuilla mainoksilla houkuteltiin erityisesti poikia eri puolilta Suomea kansainvälistysmahdollisuuksista kertovan tiedon pariin. Loppuvuodesta aloitettiin Maailmalle.netin ja Maatieto.netin yhdistämisprojekti. Jatkossa tietoa erilaisista kansainvälistymismahdollisuuksista ja korkeakoulututkinnon suorittamisesta eri maissa saa yhdestä verkkopalvelusta. Uusi Maailmalle.net julkaistaan keväällä 2017. Uudistus helpottaa kansainvälistymismahdollisuuksista kertovan tiedon löytymistä sekä vastaa asiakkaiden toiveisiin käyttäjäystävällisistä ja ajanmukaisista palveluista. Tutkinto-opiskelu ulkomailla kiinnosti myös mediaa vuonna 2016. CIMOn neuvontapalvelut valotti ulkomailla opiskelun mahdollisuuksia ja kansainvälisyyden hyötyjä useissa haastatteluissa, niin nuorille suunnatuissa medioissa kuin alueellisissa ja valtakunnallisissa julkaisuissa. Ulkomaisten asiakkaiden neuvonnassa näkyi korkeakoulujen lukukausimaksujen tulo Suomeen. Kysymyksiin vastattiin erityisesti Study in Finlandin Facebook-sivuilla. Study in Finland -verkkopalvelu sai myös uuden Suomen maabrändiä mukailevan ulkoasun loppuvuodesta. Sisäisten palveluiden näkökulmasta merkittävin uudistus vuonna 2016 oli Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjaston valmistuminen. Toiminnasta vastaa Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus). Kirjastoon yhdistettiin Kotuksen, CIMOn, OPH:n ja Suomen Akatemian kokoelmat omilta vastuualoiltaan. Kirjasto on avoin kaikkien virastojen henkilökunnalle. Kokoelmat ovat rajoitetusti myös ulkopuolisten asiakkaiden käytössä. Liikkuvuustilastointi ja selvitystoiminta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ajankohtaisia haasteita ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä luotaavaa tietoa tuotettiin tilastojen ja selvitysten avulla. Tiedon julkaisussa hyödynnettiin tiiviitä ja nopealukuisia Faktaa Express ja Faktaa -koonteja sekä infografiikkaa. CIMO seuraa, analysoi ja raportoi kansainvälisen liikkuvuuden kehittymistä yleissivistävässä, ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Vuonna 2016 kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden tilastointi laajennettiin myös aikuiskoulutukseen. Tilastointivuonna Suomesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 23 800 oppilasta ja opiskelijaa. Vastaavasti 17 000 tuli Suomeen. Ulkomaanjaksot ovat erityyppisiä ja pituisia eri koulutusasteilla. Tiedot peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuudesta on viimeisten kahden vuoden aikana kerätty vuosittain. Tilastointivuonna ulkomaille lähti 7 000 ja Suomeen tuli 3 700 oppilasta. Ammattiin opiskelevien kansainvälinen liikkuvuus pysyy tasaisena. Ulkomaille lähtee vuosittain noin 6 000 ammattiin opiskelevaa ja Suomeen tulee noin 2 500 opiskelijaa vuosittain. Aikuiskoulutuksessa liikkuvuusmäärät ovat pieniä ja kansainvälisyyttä edistetäänkin muiden keinojen avulla. Ulkomaille lähti alle 500 aikuisopiskelijaa. Korkeaasteella ulkomaanjaksolle lähtevien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla eli hieman runsaassa 10 000 opiskelijassa. Suomeen tulevien määrä kasvoi korkeakouluissa lähes 10 500 opiskelijaan. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen Suomeen tuli enemmän opiskelijoita ulkomaanjaksolle kuin täältä lähdettiin. Korkeakoulusektorilla CIMO tuotti tilastokatsauksen ulkomaanjaksojen lisäksi myös tutkinto-opiskelusta ulkomailla. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa on viime vuosina tasaantunut 20 000 opiskelijan tuntumaan. Vuonna 2016 vuotta ennen korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa peräti 76 % ulkomaalaisista opiskelijoista on EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Aasiasta lähtöisin olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut selkeimmin, mutta maanosan sisällä maiden välillä on vaihtelua. Kiinalaisten opiskelijoiden määrä on hieman laskenut ja vastaavasti vietnamilaisten ja nepalilaisten määrä kasvanut.

39 Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä tarkastelevassa selvityksessä huomattiin, että 44 prosenttia oli työssä Suomessa vielä viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Suomeen työllistyneiden määrä ei viidessä vuodessa vähene kovin voimakkaasti; vuosi valmistumisen jälkeen hieman yli puolet työskentelee Suomessa. Suomeen jääneiden ja työllistyneiden osuus on suurempi kuin esimerkiksi Hollannissa. CIMO aloitti 2016 yhteistyössä Kelan ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa hankkeen, jossa tarkastellaan suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomailla. Koko tutkintoa ulkomailla opiskelevien määrä on kasvanut selvästi jo usean vuoden ajan. Vuonna 2016 hankkeessa tarkasteltiin Kelan opintotukitilastojen avulla sitä, ketkä lähtevät ulkomaille sekä toteutettiin kysely ulkomailla opiskeleville. Ulkomaille lähtevät ovat jossain määrin erilainen joukko kuin Suomessa korkeakouluopinnot aloittavat. Ulkomaille lähtevien joukossa on enemmän naisia, iältään vanhempia sekä muun kuin suomenkielisiä opiskelijoita. Ulkomaanjakson vaikutuksia yksilön asenteisiin CIMO kartoittaa Global Mindedness -kyselyn avulla. Vuonna 2016 CIMO keräsi ulkomaille lähtevien korkeakouluopiskelijoiden rinnalle myös ei-liikkuvien opiskelijoiden vertailuaineiston. Ulkomaille lähtevien ja ei-liikkuvien vertaaminen osoittaa, että ei-liikkuvat opiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen hieman eri tavoin kuin ulkomaille lähtevät. Ei-liikkuvat ovat harvemmin samaa mieltä kaikkein joustavimman suhtautumistavan kanssa, jossa ollaan valmiita haastamaan omaa ajattelua. Vuonna 2016 Global Mindedness -kyselyä testattiin myös ammatillisessa koulutuksessa. Kyselyn vastausprosentti jäi kuitenkin niin vaatimattomaksi, ettei tuloksia voinut raportoida. Kokeilun tuloksena voidaankin todeta, että kysely soveltuu huonosti ammatilliselle koulutukselle. Youth in Action -ohjelman tutkimuslähtöisessä seurannassa jatkui vuoden 2016 aikana kolme erillishanketta. Nuorten keskuudessa tutkitaan hankeosallistumisen vaikutuksia aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hanke on pitkittäistutkimus, jossa toteutetaan kyselyitä ja haastatteluja ennen hankeosallistumista, heti sen jälkeen sekä vuoden kuluttua hankeosallistumisesta. Lisäksi tarkastellaan hankeosallistumisen vaikutuksia nuorisotyöntekijöiden taitojen kertymiseen. Molemmat hankkeet ovat monivuotisia ja jatkuvat vuonna 2017. Vuoden 2016 aikana saatiin myös alustavaa raportointia uuden ohjelmakauden aikana toteutettujen Youth in Action -hankkeiden vaikutuksista, kun ensimmäiset kyselykierrokset hankeosallistujille ja hankkeiden vetäjille toteutettiin ja raportoitiin.

40 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus CIMOn toiminta kirjanpitoyksikkönä ja virastona päättyy vuoden 2016 lopussa. Toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden mittareiden laajentamista ei pidetty tästä syystä tarpeellisena, vaan raportointi hoidetaan kuten aiempina vuosina. Kieku työajankohdennus tuottaa toiminnoittaiset kustannukset nyt luotettavasti. Toimintamenojen, apurahojen ja henkilötyövuosien kehitys Vuosi Muut menot (tuhansia euroja) Muut menot kokonais- Apurahat siirtomenot Henkilötyövuo det (CIMO yhteensä) menoista % (tuhansia euroja) 2012 11 617 25,8 % 33 355 130,2 2013 11 493 22,5 % 39 619 126,3 2014 10 411 23,1 % 34 718 123,2 2015 11 786 24,2 % 36 984 118,8 2016 11 292 22,7 % 38 503 118,3 Jaettujen apurahojen/valtionavusten suhde (indeksi) niitä hoitavien henkilöiden henkilötyövuosiin Vuosi Apurahat (tuhansia euroja Apurahoja hallinnoivat Apurahat 1000 / kohdistetut HTV:t HTV:t 2012 33 355 85,5 390 2013 39 619 81,9 484 2014 34 718 82,5 420 2015 36 984 81,0 457 2016 38 503 82,7 465 CIMOn henkilötyövuodet toiminnoittain vuonna 2016 CIMOn henkilötyövuodet olivat vuonna 2016 kaikkiaan 118,3 ja ne jakautuivat seuraavan taulukon mukaisesti ydintoiminnoille, valtionhallinnossa yhteisesti määritellyille tukitoiminnoille sekä palkallisille poissaoloille. Tukitoiminnoista 13 henkilötyövuotta kohdistui toiminnolle johtaminen ja yleishallinto. Ydintoiminnolle Suomen kielen ja kulttuurin opetus kohdentui kaikkiaan 16,95 henkilötyövuotta suomen kielen ja kulttuurin ulkomaanlehtorien sekä CIMOssa toimintoa hoitavien työpanosta. CIMO siirtyi 1.4.2015 alkaen Kiekun työajankohdennukseen. Alkuvuoden 2015 tiedot on siten skaalattu loppuvuoden 2015 toteumaan pohjautuen (vuosien välinen vertailtavuus sisältää siten jonkin verran arvionvaraisuutta). Henkilötyövuosien kohdentuminen toiminnoittain 2015-2016 HTV 2015 HTV 2016 Ydintoiminnot 65,1 65,6 Ohjelmahallinto ja verkostot 44,1 45,4 Asiantuntijana vaikuttaminen 3,5 3,2 Suomen kielen ja kulttuurin opetus 17,5 16,9 Tukitoiminnot 27,0 28,2 Palkalliset poissaolot 26,7 24,5 HTV yhteensä 118,8 118,3 Toimitilat CIMOlla oli käytössä työtiloja 20,7 m 2 /htv (valtion toimitilastrategian mukainen tilatehokkuustavoite hankittaville tai peruskorjattaville toimistotiloille on 18 m 2 /htv ja uudisrakennuksille 15 m 2 /htv, elleivät taloudelliset tai muut merkittävät syyt estä tätä.). Työtilat eivät sisällä varasto- eivätkä arkistotiloja. Työtilojen kustannus oli 3 890 /htv.

41 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus EU varojen käyttö on tehokasta Erasmus+ -ohjelmassa komissio antaa maakohtaisen määrärahan apurahoihin. Lisäksi on ollut käytettävissä kansallista lisärahoitusta. Määrärahat on voitu käyttää tehokkaasti. Rahoitusmyöntöjä on tehty yli käytettävissä olevan EU-määrärahan. Näin määrärahan lopullinen käyttöprosentti on saatu korkeaksi. Erasmus+ ohjelman hankkeet Erasmus+ hankkeet/apurahat Sopimusvuosi 2014 Sopimusvuosi 2015 Sopimusvuosi 2016 Myönnettävissä EU-rahoitusta EUR 25 235 108 29 309 712 27 457 318 Myönnetty EUR 26 304 075 30 688 843 28 571 500 Myönnetty % 104,0 % 104,7 % 101,2 % Myönnetty kpl 453 481 539 Ennakkomaksut 21 474 752 19 191 772 20 971 127 Hyväksytyt lopulliset maksut 12 265 000 1 297 353 10 909 Avoimet kpl 160 364 528 LLP ohjelman hankkeet, ohjelmakausi päättyi 2013 Sopimusvuosi LLP hankkeet/apurahat 2010 Sopimusvuosi 2011 Sopimusvuosi 2012 Sopimusvuosi 2013 Myönnettävissä EU-rahoitusta EUR 17 622 160 18 178 000 19 839 000 19 337 236 Myönnetty EUR 18 066 331 18 702 425 21 627 578 20 045 278 Myönnetty % 103 % 103 % 109 % 106 % Myönnetty kpl 1 082 1 023 1 026 1 006 Hyväksytyt lopulliset maksut 17 430 339 18 268 783 21 021 180 19 868 037 Lopullinen käyttö % 96 % 98 % 97 % 96 % Avoimet hankkeet kpl 0 0 0 0 YiA ohjelman hankkeet, ohjelmakausi päättyi 2013 YiA hankkeet/apurahat 2010 2011 2012 2013 Myönnettävissä EU rahoitusta EUR 2 123 758 2 241 099 2 816 711 3 318 098 Myönnetty EUR 2 151 435 2 312 156 2 909 860 3 645 101 Myönnetty % 101 % 103 % 103 % 110 % Myönnetty kpl 149 165 166 205 Hyväksytyt lopulliset maksut 1 787 854 1 968 250 2 431 591 2 925 166 Lopullinen käyttö % 83 % 88 % 86 % 88 % Avoimet hankkeet kpl 0 0 0 0

42 Henkilötyövuoden kustannus CIMOn henkilötyövuoden hinta on 2010-luvulla ollut pienempi kuin koko valtion keskimääräinen henkilötyövuoden. Henkilötyövuoden hinta keskimäärin, tiedot Tahti järjestelmästä Vuosi CIMO OKM Valtio 2011 49 730 49 734 54 340 2012 50 850 51 910 56 544 2013 52 950 53 123 57 967 2014 52 726 55 208 59 608 2015 52 615 53 885 59 186 2016 54 234 55 707 59 713 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus CIMOn toiminnan rahoituksesta merkittävä osa on yhteisrahoitteista toimintaa jakautuen seuraaviin kokonaisuuksiin: komission osarahoituksella hallinnoitavat useat EU-ohjelmat Pohjoismaisen ministeriöneuvoston rahoittamat ohjelmat (mm. Nordplus- ja Nordic Master -ohjelmat) muiden ministeriöiden (UM ja TEM) rahoittama ohjelmahallinto pääosin EU:n rahoittamat projektiluonteiset yhteisrahoitteiset hankkeet Toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat yhteensä 6,2 M. Yhteisrahoitteiseen toimintaan liittyvät tuotot olivat 3,3 M. Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset kasvoivat 2 % edellisvuodesta. Yhteisrahoitteiseen toimintaan kohdentui välittöminä työpanoksina kaikkiaan 55,8 henkilötyövuotta. Laajin yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaisuus on Erasmus+ -ohjelmahallinto, jolle kohdistui 38,6 henkilötyövuotta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus on edellisvuosien tapaan alijäämäinen. Toiminnasta aiheutuvia kustannuksia katetaan ulkopuolisen rahoituksen lisäksi valtion talousarviorahoituksella, joka muodosti 47 % omavastuuosuuden. EU-rahoitteiseen ohjelmahallintoon vaaditaan pääsääntöisesti panostusta myös kansallisina rahoitusosuuksina. OKM ei ole asettanut erillisiä tulostavoitteita yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudelle. Kustannusvastaavuuslaskelman laadintaperiaatteissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisvuoteen verraten, joten tiedot ovat vertailukelpoisia laskelmassa esitetyllä seurantajaksolla.

43 Yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Yhteisrahoitteinen toiminta 2014 2015 2016 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta virastoilta 852 191 828 576 499 770 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta 2 017 910 2 264 388 2 263 134 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot elinkeinoelämältä 0 3 281 63 276 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot (PMN rahoitus) 177 774 389 976 369 230 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 16 873 25 375 131 365 TUOTOT YHTEENSÄ 3 064 748 3 511 595 3 326 775 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 161 3 714 16 819 Henkilöstökustannukset 2 797 494 3 011 201 2 969 688 Vuokrat 45 668 56 088 109 467 Palvelujen ostot 717 470 746 177 974 903 Muut erilliskustannukset 421 291 554 453 534 523 Erilliskustannukset yht. 3 993 083 4 371 632 4 605 400 Käyttöjäämä -928 335-860 037-1 278 625 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 1 481 507 1 724 401 1 609 654 Poistot 1 668 10 993 10 423 Osuus yhteiskustannuksista yht. 1 483 175 1 735 394 1 620 077 KOKONAISKUSTANNUKSET YHT. 5 476 258 6 107 027 6 225 477 Ylijäämä /alijäämä -1 483 175-1 735 394-1 620 077 KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) -2 411 510-2 595 432-2 898 702 Kustannusvastaavuus % 56 % 58 % 53 % Omarahoitusosuus % 44 % 42 % 47 % 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta CIMOn keskeisin julkishyödyke on henkilöiden liikkuvuus, tiedot kokonaisliikkuvuudesta ovat sivulla 3. Tuotettujen palveluiden tavoitteena on kansainvälistymisen edistäminen. Tuotetuilla palveluilla on tarkoitus tukea siirtomenojen vaikuttavuutta. Tämän vuoksi CIMOn suoritteet on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 1.2 vaikuttavuus.

44 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksessa on henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta asetettu henkilöstöpolitiikan päätavoitteeksi ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on sitoutunut CIMOn arvoihin ja tavoitteisiin. Päämääränä on rikastava työyhteisö, jossa jokaisen asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden kautta. CIMOn avointa ja luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria vahvistetaan tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvillä työskentelytavoilla. CIMOn tehtävien kannalta on tärkeää, että asiantuntija- ja palveluorganisaatiossa kaikkien osaaminen pidetään ajan tasalla ja sitä hyödynnetään ja että tulevaisuuden osaamistarpeet tunnistetaan. Vuoden 2016 toiminnassa oli keskeistä varmistaa uuden viraston valmisteluun liittyen avoin ja ajantasainen tiedon kulku sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua muutoksen valmisteluun. CIMOn ja OPH:n henkilöstölle järjestettiin useita yhteisiä tilaisuuksia ja viestintäkanavia, jotka mahdollistivat henkilöstön vuoropuhelun ja kuulluksi tulemisen. CIMOn henkilöstö osallistui aktiivisesti vuoden aikana järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Uuden viraston operatiiviseen valmisteluun CIMO ja OPH asettivat helmikuussa 2016 hankeorganisaation, jonka työ painottui hallinnolliseen ja tukitoimintoja koskevaan valmisteluun. Sekä CIMOn että OPH:n henkilöstöllä oli edustajansa hankeorganisaation työryhmissä. 1.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne CIMOn henkilötyövuosien määrä pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 103, joista määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 14 henkilöä. Määräaikaisista tehtävistä valtaosa on äitiysvapaan, vanhempainvapaan ja hoitovapaan sijaisuuksia. Määräaikaisessa työsuhteessa on myös 15 ulkomaisiin yliopistoihin lähetettyä Suomen kielen ja kulttuurin lehtoria. Näitä työsuhteita ei ole esitetty toimintakertomuksen henkilöstötunnusluvuissa. Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain Henkilötyövuodet 2014 2015 2016 Johto 2,00 2,17 3,00 - johto 1,00 1,17 2,00 - johdon sihteeri 1,00 1,00 1,00 Hallintopalvelut 15,64 13,77 12,59 - Kehittäminen ja laatu 1,00 1,00 1,00 - Henkilöstö 2,70 2,73 3,53 - Tietohallinto 4,00 2,66 1,00 - Talous 4,60 4,64 4,45 - Kiinteistö- ja toimistopalvelut 2,70 2,64 2,61 - Kohdentamaton 0,64 0,10 0,00 Toimiala 1 35,75 37,38 38,25 - Tulosalueen yhteiset 3,35 2,00 2,09 - Ammatillinen koulutus 10,26 11,91 12,27 - Yleissivistävä- ja aikuiskoulutus 11,02 11,77 11,79 - Nuoriso ja kulttuuri 11,12 11,70 12,10 Toimiala 2 35,75 33,35 32,31 - Tulosalueen yhteiset 1,80 2,00 1,85 - Korkeakouluyhteistyö 16,27 16,80 17,37 - Harjoittelu, jatko-opiskelu ja suomen kieli 17,68 14,55 13,09 Viestintä ja tietopalvelu 16,97 16,34 17,12 - Viestintä 7,20 6,65 7,22 - Tieto- ja neuvontapalvelut 7,77 7,69 7,90 - Tutkimus- ja selvitystoiminta 2,00 2,00 2,00 Yhteensä 106,11 103,01 103,27 Lähetetyt lehtorit 17,09 15,79 15,00 CIMO yhteensä 123,20 118,80 118,27

45 Henkilöstön palvelussuhteen luonne Palvelussuhteen luonne 2014 2015 2016 Määräaikaiset työsuhteet 17,7 % 9,6 % 13,6 % Osa-aikaiset työsuhteet 9,3 % 7,7 % 8,7 % Henkilöstön määrä ja ikärakenne, tiedot Tahti -järjestelmästä Ikäjakauma 31.12. 2014 2015 2016 Naiset 91 89 88 Miehet 16 15 15 15 24 0 0 1 25 34 19 16 14 35 44 38 35 29 45 54 33 35 38 55 64 15 17 20 65 2 1 1 Yhteensä 107 104 103 Miesten osuus henkilöstöstä säilyi ennallaan ja naisten osuus pieneni yhdellä henkilötyövuodella. Henkilöstön keski-ikä nousi muutamalla kuukaudella ja henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta (2015: 45,9), joka lähes vastaa valtionhallinnon keski-ikää 46,3. CIMOn henkilöstön koulutusrakenne ei muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus (koulutusasteet 6 8) koko henkilöstöstä on 83,5 % ja ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus (koulutusasteet 7 8) on 64 %. Tutkijankoulutuksen suorittaneiden henkilöiden prosenttiosuus (koulutusaste 8) on 2,9 %. Koulutustasoindeksi oli 6,3 (OKM:n hallinnonalalla 5,7 ja valtiolla 5,3). Henkilöstötilinpäätöksessä käytetyt koulutusasteet: 1 2. perusaste, 3 5 keskiaste ja alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste, 8 tutkijankoulutusaste (lisensiaatti tai tohtori). Henkilöstön koulutusasteet 2014 2015 2016 Perusaste 1 - - Keskiaste 12 10 9 Alin korkea-aste 8 8 8 Alempi korkeakouluaste 21 20 20 Ylempi korkeakouluaste 61 63 63 Tutkijankoulutusaste 3 3 3 Yhteensä 106 104 103 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus oli vähäistä noudattaen edellisten vuosien mallia. CIMOon tuli vuoden aikana 11 uutta henkilöä (2015: 7). Uusista työntekijöistä seitsemän tuli määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja neljä vakinaiseen palvelussuhteeseen. Henkilöstön rekrytoinnista toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan osa sisäisinä rekrytointeina. Tehtäviin valittiin viraston sisältä määräaikaisiin tehtäviin kahdeksan henkilöä (2015: 4) ja vakituisiin tehtäviin yksi henkilö (2015: 1). Vakituiseen palvelussuhteeseen tuli muista organisaatioista kolme henkilöä. Kolme henkilöä siirtyi eläkkeelle. Korkeakouluharjoittelijan nimikkeellä työskenteli kahdeksan henkilöä (2015: 8), lisäksi 2016 työskenteli neljä muuta harjoittelijaa. Harjoittelijoiden työsuhteita ei ole esitetty toimintakertomuksen henkilöstötunnusluvuissa.

46 1.5.2 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2016 VMBaro-kyselyllä saman sisältöisenä CIMOn ja OPH:n henkilöstölle. VMBaro-työtyytyväisyyskyselystä otettiin käyttöön uusittu versio, jossa kysymysten muotoilua on uusittu ja kysymysten määrä on kasvanut aikaisemmasta (29) 40 kysymykseen. Yksittäiset kysymykset ja kysymysosiot ovat VMBarossa osittain vertailukelpoiset, mutta erityisesti summamuuttujissa Johtaminen sekä Työnantajakuva ja arvot vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin ei ole mielekästä tehdä. CIMOn työilmapiiri ja yhteistyö saivat vuonna 2016 toteutetussa kyselyssä hieman paremmat arviot kuin vuonna 2015. Kyselyyn vastanneita (54 %) oli kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina, mikä vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. VMBaron kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,44 / 5 (2015: 3,39 / 5). Työtyytyväisyyden keskiarvo on edelleen lähellä valtionhallinnon keskiarvoa (3,55). Työyhteisön vahvuuksia olivat kyselyn perusteella työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet. Asiantuntijatyössä merkityksellistä on työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Vastanneet olivat myös kiinnostuneita kehittämään osaamistaan: lähes 70 % vastanneista ilmoitti olevansa halukkaita työkiertoon ja heistä noin puolella perusteluna oli halukkuus kehittää osaamistaan. Koettu työhyvinvointi sai kouluasteikolla 4 10 tulokseksi 7,95, mikä oli samalla tasolla kuin vuonna 2015. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä mainittiin useimmin työkuorma, avotoimisto, epävarmuus tulevasta ja muutos. Koettua oikeudenmukaisuutta uuden viraston valmistelussa mitattiin kolmella kysymyksillä, jotka koskivat muutoksesta tiedottamista, henkilöstölle tarjottuja mahdollisuuksia osallistua valmisteluun ja päätöksenteon avoimuutta; vastausten keskiarvot vaihtelivat 3,38 3,02 / 5. Vastanneet olivat kokeneet CIMOn avoimuuteen ja luottamukseen perustuvan toimintakulttuurin työyhteisön vahvuutena. Lisäksi vahvuutena voidaan vastausten perusteella pitää työpaikan mainetta hyvänä työnantajana. Tyytymättömyys palkkaukseen ja sen kehittymiseen näkyy vastauksissa, jotka liittyvät palkkausjärjestelmän toimivuuteen ja sen ymmärrettävyyteen. Työtyytyväisyyskyselyssä selvitettiin ylimääräisellä kysymyksellä henkilöstön kokemaa oikeudenmukaisuutta uuden viraston valmistelutyössä. Parhaiten oli onnistuttu muutoksesta tiedottamisessa (3,4) ja henkilöstölle tarjotuissa mahdollisuuksissa osallistua valmisteluun (3,3). Päätöksenteon avoimuus sai arvion 3,1 (asteikolla 1 5). Työtyytyväisyys 2016 Erittäin tyytymätön Tyytymätön Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 1 Johtaminen 3,9 % 19,7 % 31,6 % 32,4 % 12,4 % 2 Työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet2,3 5,0 % % 16,4 % 45,7 % 30,6 % 3 Palkkaus 14,5 % 30,0 % 33,7 % 16,8 % 5,0 % 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 4,4 % 16,8 % 27,5 % 37,7 % 13,6 % 5 Työyhteisön toimintakulttuuri 4,3 % 7,9 % 26,8 % 41,9 % 19,1 % 6 Työ- ja toimintaympäristö 4,7 % 17,4 % 30,5 % 32,3 % 15,1 % 7 Vuorovaikutus ja viestintä 3,0 % 10,3 % 38,2 % 33,3 % 15,2 % 8 Työnantajakuva ja arvot1,8 % 10,5 % 20,4 % 43,2 % 24,1 % Yhteensä 4,8 % 15,1 % 28,2 % 35,4 % 16,5 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %

47 1.5.3 Henkilöstöinvestoinnit Työhyvinvoinnin edistämiseksi CIMO haki Valtiokonttorin Kaiku-työelämän kehittämisrahaa. Kaksivuotinen rahoitus myönnettiin hankkeelle, joka mahdollisti CIMOn toimintakulttuurin kehittämisen organisaatio-, työyhteisö- ja yksilötasolla. Tavoitteena oli hakea uusia näkökulmia ja vahvistaa CIMOn strategisia tavoitteita ja arvoja, erityisesti rikastavuutta ja rohkeutta. Hanke koostui kahdesta toisiaan tukevasta prosessista; joista toisessa fokuksessa oli johtaminen ja toisessa palautekulttuuri jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Hanke toi hyvin näkyväksi henkilöstön toiveita, ajatuksia ja huoliakin uuteen virastoon valmistautumisessa. Se synnytti tietoa, joka muuten olisi saattanut jäädä huomaamatta. Työ toi esiin myös sen, että henkilöstön tuottama materiaali sisälsi jo osia VM:n Työ 2.0-hankkeen linjauksista, esim. kokeilukulttuurin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Henkilöstökoulutukseen käytettiin kertomusvuonna työaikaa 1,7 työpäivää henkilötyövuotta kohden, edellisenä vuonna 1,4 päivää. Työkykyä ylläpitävänä toimintana järjestettiin kulttuuri- ja liikuntapäivä yhdessä OPH:n kanssa. Lisäksi työnantaja tuki henkilöstön omaehtoista liikuntaa liikuntaseteleillä ja lounasruokailua ateriatuella. Sairauspäivien määrä kasvoi hieman. Sairauspäiviä kertyi 9,1 päivää henkilötyövuotta kohti, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 7,1 päivää. Sairaustapausten kesto oli keskimäärin 3,7 päivää (2015: 2,6 päivää). Työaikaa kului sairastamiseen 3,6 henkilötyövuotta (2015: 2,7). Sairauspoissaolot 2014 2015 2016 Sairauspäiviä kpl 1077 734 934 Sairaustapauksia/henkilö 3,6 2,6 3,7 Sairaustapauksia/htv 4,3 2,7 3,0

48 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Tilivuoden 2016 kokonaismenot olivat 47,8 M siirtomenot mukaan lukien. Ulkopuolisen rahoituksen osuus CIMOn kokonaisrahoituksesta (toiminnan rahoitus ja siirtomenot) oli 76 %. CIMOn toimintaan käytettiin rahoitusta eri rahoituslähteistä yhteensä 11,2 M. Toiminnan rahoituksen osalta kasvua edellisvuoteen oli n. 0,5 M. CIMOn eri ohjelmista maksettiin puolestaan tilivuodelle 2016 kohdentuvia siirtomenoja (apurahoja ja avustuksia) kaikkiaan 38,5 M euroa 1,5 M edellisvuotta enemmän. CIMOn rahoituksen kehitys 2012-2016 (tilivuoden käytön mukaisesti, sis.myös siirtomenot) Kokonaisrahoitus 2012 2013 2014 2015 2016 Valtion talousarvio 10 576 12 231 11 049 11 786 12 001 Ulkopuolinen rahoitus 34 395 38 881 34 080 36 035 37 794 Yhteensä (1000 EUR) 44 971 51 112 45 129 47 821 49 795 Ulkop.rahoituksen osuus 76 % 76 % 76 % 75 % 76 % Valtion talousarvio = CIMOn toimintamenorahoituksen sekä OKM:n täydentävän rahoituksen ( tulossopimus- ja muu hankerahoitus) Ulkopuolinen rahoitus = talousarvion ulkop.rahoitus sisältäen nettobudjetoidun TA:n ulkopuolisen rahoituksen sekä rahoituksen muilta ministeriöiltä ja kirjanpitoyksiköiltä

49 Tilivuonna 2016 käytetty rahoitus jakautui rahoituslähteittäin seuraavan taulukon mukaisesti. Kokonaismenot rahoituslähteittäin 2015-2016 * 2015 2016 CIMOn toimintamenot 9 167 296 8 283 138 OKM täydentävä rahoitus 2 618 928 3 718 208 EU rahoitus 27 415 558 30 520 729 PMN rahoitus 4 661 330 4 578 075 Rahoitus muilta kirjanpitoyksiköiltä 3 112 862 1 725 704 Muu ulkop.rahoitus 410 086 536 123 OKM hallinnonala alv-menot 435 127 433 032 Yhteensä 47 821 187 49 795 009 * sis. siirtomenot (apurahat & avustukset)

50 1.6.2 Talousarvion toteutuminen CIMOn toimintamenot Vuoden 2016 talousarviosta saatu nettomääräraha toimintamenoihin oli yhteensä 8 230 000 euroa (talousarviotili 29.01.03) jakaantuen seuraavasti. CIMOn toiminnan rahoitus 3 760 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomaisissa yliopistoissa 1 600 000 Kansainvälisen henkilövaihdon apurahat ja avustukset 2 870 000 Käytettävissä olleen toimintamenorahoituksen nettovähennys edellisvuodesta oli 192 000. Talousarvion toimintamenoista siirtyi vuodelle 2017 lähes 1,2 M kuten edellisvuotenakin. Toimintamenojen apurahoihin saatavan rahoituksen osalta (talousarviotili 2901034) siirtyi 404 669, joka on pääosin vuoden 2016 myöntöihin sidottua määrärahaa. Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen saatavasta rahoituksesta siirtyi 257 721. Muista toimintamenoista siirtyi 507 652. Talousarvion täydentävä rahoitus OKM:n täydentävä rahoitus kohdentuu pääosin Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuorisotoiminta - ohjelmien vuosittaiseen kansalliseen rahoitukseen. Täydentävää rahoitusta käytettiin tilivuoden aikana yhteensä 3,7 M, josta 1,7 M oli rahoitusta CIMOn toimintaan ja 2,0 M apurahoina ja avustuksina jaettavaa rahoitusta. Täydentävästä rahoituksesta siirtyi vuodelle 2017 yhteensä 1,7 M edellisvuotta noin 0,7 M vähemmän. Veikkausvoittovarojen arviomäärärahoista jäi käyttämättä 14 526 Erasmus+ -urheiluohjelman toimintoihin liittyen. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus CIMOn toimintaan on pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa, jota käsitellään tarkemmin yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman yhteydessä kohdassa 1.3.3. Siirtomenoja käsitellään tarkemmin kohdassa 1.2.1 siirtomenojen vaikuttavuus. CIMOn talousarviorahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen koostumusta kuvataan tarkemmin tilivuoden aikana käytetyn rahoituksen kokonaisrakennetta kuvaavassa taulukossa.

51 CIMON KOKONAISRAHOITUSRAKENTEEN YHTEENVETO 2016 Määrärahat( EUR) Vuosi 2016 Edellisiltä Käytettävissä Käytetty Siirretty Talousarviotili (TA+ LTA) vuosilta 2016 2016 2016 TOIMINTAMENORAHOITUS VALTION TALOUSARVIOSSA 29.01.03 29.01.03.1 Toimintamenot 3 760 000 603 669 4 363 669 3 856 017 507 652 29.01.03.3 Suomen kielen ja kulttuurin 1 600 000 281 705 1 881 705 1 623 984 257 721 opetus ulkomaisissa yliopistoissa (UKAN) 29.01.03.4 Kansainvälisen henkilövaihdon 2 870 000 337 807 3 207 807 2 803 138 404 669 apurahat ja avustukset CIMON TOIMINTAMENOT 8 230 000 1 223 180 9 453 180 8 283 138 1 170 042 vrt. tilinpäätös 2015 8 422 000 1 968 477 10 390 477 9 167 296 1 223 180 TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS (OKM) 29.01.21 Kansainvälinen yhteistyö yht. 337 000 161 685 498 685 456 310 42 375 29.01.21 Kansainvälinen yhteistyö 337 000 161 685 498 685 456 310 42 375 29.10.20 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 0 356 066 356 066 356 066 0 29.10.30.13 Valtionavustus yleissivist.koulutus (arviomr) 600 000 0 600 000 600 000 0 29.20.21 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 95 000 76 316 171 316 147 121 24 194 29.30.21 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 30 000 259 258 289 258 288 416 842 29.30.21.07 Aik.koul. ja elinikäisen oppimisen kv.yhteistyö 30 000 259 258 289 258 288 416 842 29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3v) 1 142 000 779 610 1 921 610 1 464 821 456 789 29.40.20.1 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 1 142 000 779 610 1 921 610 1 464 821 456 789 29.80.52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomr *) 95 000 95 000 95 000 29.80.52.38 OKM:n käytettäväksi 29.90.50 Veikkausvoittovarat urheilun ja 52 974 52 974 52 974 ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomr) 29.90.50.05 Kansainväliseen yhteistyöhön 29.91.50 Veikkausvoittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomr) 257 500 257 500 257 500 29.91.50.08 Kansainvälinen yhteistyö TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS (OKM) YHTEENSÄ 2 609 474 1 632 934 4 242 408 3 718 208 524 200 vrt. tilinpäätös 2015 2 969 158 837 704 3 806 862 2 618 928 1 187 934 TILIKAUDEN TOTEUMA / TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ 10 839 474 2 856 115 13 695 589 12 001 347 1 694 242 vrt. tilinpäätös 2015 11 391 158 2 806 181 14 197 339 11 786 224 2 411 115 Erotus 2016-2015 -551 684 49 934-501 750 215 123-716 873 ULKOPUOLINEN RAHOITUS NETTOBUDJETOITU ULKOPUOLINEN RAHOITUS YHT. (1-3) 36 324 260 1. Nettobudjetoitu rahoitus toimintaan (takp 2901031) 3 836 217 1.A EU- rahoitteinen ohjelma- ja projektitoiminta 2 483 379 1.B PMN-rahoitteinen ohjelmatoiminta 371 471 1.C. Muiden kirjanpitoyksiköiden ja ministeriöiden rahoitus (pääosin UM, TEM, VK) 689 334 1.D Muu nettobudjetoitu toiminnan rahoitus 292 033 2. Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen liittyvä nettobudj.rahoitus (takp 2901033) 112 434 3. Nettobudjetoitu rahoitus apurahoihin (takp 2901034) 32 375 609 3.A EU-rahoitus 28 037 351 ErasmusPlus -ohjelma (Erasmus +) 27 493 043 EU:n elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) 544 547 EU:n nuorisotoiminta -ohjelma (YiA) -240 3.B Pohjoismaisen ministeriöneuvoston rahoitus 4 206 605 NordPlus -ohjelma 3 901 406 Nordic Master -ohjelma 277 737 Pohjoismainen virkamiesvaihto 27 462 3.C Muu rahoitus 131 654 4. Rahoitus apurahoihin muilta kirjanpitoyksiköiltä (takp 630) 1 034 933 NSS apurahat (UM) 224 301 HEI-ICI apurahat (UM) 620 006 Opettajat ilman rajoja (UM) 100 237 Edustusto apurahat (UM) 81 300 Edustusto apurahat (Eduskunta) 6 060 Tekes apurahat (Tekes) 3 030 5. OKM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (29.01.29 arviomääräraha) 433 032 6. VM:n hallinnonala (28.60.12 osaamisen kehittäminen, ns. koulutuskorvaus) 1 436 ULKOPUOLINEN (kohdat 1-4 ) JA MUU RAHOITUS YHTEENSÄ ( kohdat 5-6) 37 793 662 vrt. tilinpäätös 2015 36 034 963 KAIKKI YHTEENSÄ 2016 ( EUR) 49 795 009 vrt. tilinpäätös 2015 47 821 187 * arviomr =arviomääräraha

52 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan kulut Toiminnan kulut olivat tuotto- ja kululaskelman mukaisesti 11 M kasvaen edellisvuodesta noin 0,6 M. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökulut nousivat 4 %, matkustuspalvelut 22 % ja muut ostetut palvelut 25 %. Vuokriin käytettiin varoja 11 % edellisvuotta vähemmän. CIMOn henkilötyövuodet olivat edellisvuoden tasolla. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 250 000. Henkilöstökulujen kasvua selittää tilinpäätökseen liittyvä lomapalkkavelan muutos, jonka vaikutus tuotto-ja kululaskelmassa oli noin 150 000. Lisäksi maksetut palkkiot kasvoivat edellisvuodesta lähes 60 000. Ostetut palvelut kasvoivat edellisvuodesta 0,5 M. Kasvua oli mm. Valtorilta ostetuissa palveluissa, lähes 0,2 M vuoden 2016 ollessa CIMOn asiakkuuden ensimmäinen kokonainen vuosi. Myös muut ulkopuoliset palvelut lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Vuokramenot laskivat 73 000 toimitilavuokrien laskun myötä. Matkustuspalveluihin käytettiin 0,6 M edellisvuotta enemmän. Kokonaissumma sisältää sekä CIMOn oman henkilökunnan matkustusmenot ja ulkopuolisten matkustuksen. Ulkopuolisille korvatut matkamenot koskevat erityisesti nuorisoalaan liittyvää osuutta Erasmus + -ohjelman toimeenpanosta ja kasvu edellisvuodesta johtui pääsääntöisesti tästä. Muiden kulujen osalta merkittävin kuluerä on ulkomaanlehtorien palkkauksiin liittyvät paikalliskorotukset. % muutos Toiminnan kulut 2016 2015 2016 ed.vuodesta Henkilöstökulut 6 269 023 6 519 847 4 % Vuokrat 676 994 603 222-11 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 100 968 105 953 5 % Matkustuspalvelut 615 148 750 251 22 % Muut ostetut palvelut 2 160 141 2 692 151 25 % Muut kulut 541 131 326 104-40 % Poistot 19 492 19 492 0 % Sisäiset kulut 30 964 5 184-83 % Kulut yhteensä 10 413 861 11 022 203 5,78 % Toiminnan tuotot Eri rahoituslähteistä saadut tuotot liittyivät pääosin CIMOn ohjelmahallintoon. Tuotot vuodelle 2016 olivat kaikkiaan 5 M laskien edellisvuodesta 1,2 M euroa johtuen pääosin ulkoasiainministeriön rahoittaman ohjelmahallinnon supistumisesta (muut tuotot valtion virastoilta). Toimintaan saatua EU-rahoitusta käytettiin 2,3 M, joka vastasi edellisvuoden tasoa. Muiden kirjanpitoyksikköjen ja ministeriöiden osalta tuottoja kertyi

53 lähinnä yhteisrahoitteiseen ja muuhun yhteistoimintaan liittyen lähes 0,7 M. Toimitiloista saadut vuokratuotot olivat 32 000. Siirtotalouden tuotot olivat yhteensä 32,4 M koskien pääosin CIMOn apurahaohjelmien siirtomenoihin saatavaan ulkopuolista rahoitusta. EU:lta saatavat tuotot kasvoivat 3 M Erasmus + -ohjelman apurahojen maksatusvolyymien kasvaessa edellisvuodesta. Siirtomenoja koskevat käyttötalouden tuotot ulkomailta olivat 4,2 M ja ne koostuivat Pohjoismaisen ministeriöneuvoston rahoituksesta ohjelmahallinnon apurahoihin (Nordplus-, Nordic Master- sekä pohjoismaisen virkamiesvaihdon ohjelmat). Laskua edellisvuoteen oli vajaat 0,2 M. Muut siirtotalouden tuotot liittyivät Finpron rahoittaman harjoitteluohjelman apurahoihin. 1.6.4 Tase Vastaavaa Taseen loppusumma oli yhteensä 20 M, lisäystä edellisvuoteen 2,5 M. Lyhytaikaiset saamiset olivat kaikkiaan 1,9 M laskien edellisvuodesta 1,8 M. Myyntisaamisten osuus oli 1 M. Muutosta edellisvuoteen selittää yleisesti vuodenvaihteen laskutusaikataulujen aikaistus sekä UM:n rahoittaman HEI-ICI ohjelmakauden avustusten maksatussyklien vuosittaiset vaihtelut. Siirtosaamisten tase-erä n. 0,1 M liittyy pääosin ohjelmahallintoon liittyviin saataviin. Muut lyhytaikaiset saamiset olivat edellisvuoden tasoa 0,8 M. Ne muodostuvat pääosin eri apurahaohjelmiin tai muuhun yhteistoimintaan liittyvään laskutukseen. CIMOn taseessa olevat rahoitusvarat liittyvät neljään (saldolliseen) pankkitiliin, joilta maksetaan talousarvion ulkopuoliseen rahoitukseen liittyviä apurahoja ja avustuksia. Kolme pankkitiliä liittyy EU-rahoitteisiin apurahaohjelmiin (Erasmus + -ohjelma, LLP- ja YiA- ohjelmat) ja yksi pankkitili vastaavasti pohjoismaiseen Nordplus-ohjelmaan. Pankkitileillä olevat rahoitusvarat olivat vuodenvaihteessa kaikkiaan 18 M ja ne kasvoivat edellisvuodesta 4,3 M erityisesti Erasmus + -ohjelman apurahojen osalta. Muiden EU-ohjelmien apurahahallinnon käytössä olevien tilien varat vähäisiä ja ne liittyvät päättyneen ohjelmakauden sulkemiseen. Vastattavaa Lyhytaikaisen vieraan pääoman osalta taseen loppusummassa oli 2,9 M nousu edellisvuoteen. Lähes 18,6 M erä koskee saatuja ennakoita ja ne koostuivat pääosin EU- ja PMN- rahoitteisten apurahaohjelmien rahoittajilta saaduista ennakoista. Saatujen ennakoiden määrä kasvoi edellisvuodesta 3,9 M. Vuosittaiset tasearvot vaihtelevat kunkin vuoden hakuprosessien ja maksatusten ajoittumisten suhteen, näin ollen tilivuosien keskinäinen vertailukelpoisuus on vaihteleva. EU- ja PMN apurahat käsitellään kirjanpidossa maksuperusteisesti. Ostovelkojen määrä vuodenvaihteessa oli edellisvuoteen verraten vähäinen liittyen poikkeusaikatauluihin CIMOn ja OPH:n muodostaessa uuden kirjanpitoyksikön 1.1.2017 alkaen. Muut lyhytaikaiset velat olivat alle 0,3 M vähentyen edellisvuodesta 0,6 M. Kyseiset erät sisältävät mm, EU-ohjelmahallinnon yleissivistävän sektorin jaettaviin avustuksiin liittyvät ns. menorästikirjaukset. Siirtovelkoihin kirjattiin vuoden 2016 osalta 1,1 M lomapalkkavelka, jonka määrä kasvoi edellisvuodesta noin 0,2 M.

54 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Valtion talousarviolain 24 b mukaan viraston on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta se vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa CIMOssa apulaisjohtaja. CIMO on tehnyt KPMG Oy:n kanssa sopimuksen sisäisen tarkastuksen palveluiden tuottamisesta. 2016 sisäinen tarkastus tehtiin Erasmus+ ja LLP -ohjelmiin. Tämän lisäksi pääosin vuonna 2015 toteutetusta Kiina-ohjelman seurantatarkastuksesta saatiin raportti 23.2.2016. EU-ohjelmien osalta tarkastus suuntautui ensi sijassa uuden ohjelman sisäiseen valvontaan ja ohjelmahallinnon prosesseihin. EU:n komission sopimusvelvoitteisiin sisältyy EU-ohjelmahallinnon osalta hankkeille myönnettyjen tukien seurantaan ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä. Tarkastetut hankkeet Ohjelma Tarkastetut hankkeet 2014 Tarkastetut hankkeet 2015 Tarkastetut hankkeet 2016 North South South 3 4 - HEI-ICI 3 4 - Erasmus+ -ohjelma - 11 24 Elinikäisen oppimisen ohjelma 24 7 1 Nuorisotoimintaohjelma 14 8 - Management Partnership 1 - - Yhteensä 45 34 25 CIMOn prosessikuvauksia laadittaessa otetaan sisäisen valvonnan näkökulma huomioon. CIMOn johto arvioi, että sisäisen valvonnan menettelyt olivat CIMOn toiminnan luonne, laajuus ja toimintaan sisältyvät riskit huomioon ottaen asianmukaiset. Keskusteluun on osallistunut KPMG Oy:n vastuutarkastaja. LLP-ohjelman tarkastuksessa on kuitenkin tuotu esiin kriittisiä huomioita toiminnan ja prosessien osalta. Raportissa annetut suositukset otetaan huomioon toiminnan ja prosessien kehittämisessä uudessa virastossa; osa suosituksista on toimeenpantu jo vuoden 2017 alussa. 1.8 Arviointien tulokset CIMOssa on ollut käytössä CAF itsearviointijärjestelmä. Arviointia ei tehty vuonna 2016. Toisena arviointijärjestelmänä on ollut sidosryhmäkysely, joka on toteutettu kolmen vuoden välein. Viimeisin sidosryhmäkysely toteutettiin vuonna 2015. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 2015 tehtiin yhteensä neljä takaisinperintäpäätöstä, jotka koskivat EU-ohjelmilla rahoitettuja hankkeita. Kyseessä oli kolme Elinikäisen oppimisen ohjelmasta (LLP) vuonna 2013 rahoitettua hanketta ja yksi vuonna 2012 Nuorisotoimintaohjelmasta (YiA) rahoitettu hanke. Takaisinperittävä summa oli yhteensä 66 448. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 9.11.2016 edunsaajien valituksen takaisinperinnästä. CIMO käynnisti perintäprosessin uudelleen 1.12.2016. CIMO on myös tehnyt asiasta tutkintapyynnön 25.8.2015 poliisille ja toimittanut poliisin pyytämät lisätiedot 16.12.2015.

55 2 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) talousarvion toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2016 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 11 425,00 8 477 8 476,88 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 11 425,00 8 477 8 476,88 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 10 261,70 20 108 20 108,41 0,00 100 12.29.99. Opetus- ja kultturiministeriön hallinnonalan muut tulot 0,00 50 50,36 0,00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 10 261,70 20 058 20 058,05 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 21 686,70 28 585 28 585,29 0,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 (TA + LTA:t) 2016 talousarvion määrärahat käyttö vuonna 2016 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2016 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2016 Käyttö vuonna 2016 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 28.01.29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 28.60.12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 29.01.03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) 29.01.03.1. Toimintamenot 29.01.03.3. Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla (EK) 29.01.03.4. Kansainväliseen henkilövaihtoon myönnettävät apurahat ja avustukset (EK) 29.01.21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 0,00 1 781 1 780,64 0,00 1 780,64 0,00 0,00 1 436,00 1 436,00 0,00 0,00 345 344,64 344,64 0,00 0,00 1 436 1 436,00 0,00 1 436,00 0,00 1 436,00 1 436,00 0,00 11 826 285,62 11 287 032 9 743 901,02 1 528 605,51 11 272 506,53 14 525,90 2 856 114,77 12 690 114,77 10 995 872,37 1 694 242,40 8 422 000,00 8 230 000 7 059 957,96 1 170 042,04 8 230 000,00 1 223 180,41 9 453 180,41 8 283 138,37 1 170 042,04 3 952 000,00 3 760 000 3 252 347,94 507 652,06 3 760 000,00 603 668,65 4 363 668,65 3 856 016,59 507 652,06 1 600 000,00 1 600 000 1 342 279,36 257 720,64 1 600 000,00 281 704,84 1 881 704,84 1 623 984,20 257 720,64 2 870 000,00 2 870 000 2 465 330,66 404 669,34 2 870 000,00 337 806,92 3 207 806,92 2 803 137,58 404 669,34 470 000,00 337 000 294 624,89 42 375,11 337 000,00 161 684,99 498 684,99 456 309,88 42 375,11 29.01.29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 435 127,18 433 032 433 032,43 433 032,43 0,00 29.10.20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 220 000,00 356 065,56 356 065,56 356 065,56 0,00 29.10.30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 500 000,00 600 000 600 000,00 600 000,00 0,00 29.10.30.13. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintoalutakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaa (EK) (enintään) 500 000,00 600 000 600 000,00 600 000,00 0,00 29.20.21 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 95 000,00 95 000 70 805,71 24 194,29 95 000,00 76 315,75 171 315,75 147 121,46 24 194,29 29.30.21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 80 000,00 30 000 29 158,43 841,57 30 000,00 259 257,94 289 257,94 288 416,37 841,57 29.30.21.07 Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö 80 000,00 30 000 29 158,43 841,57 30 000,00 259 257,94 289 257,94 288 416,37 841,57 29.40.20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 1 177 000,00 1 142 000 850 847,50 291 152,50 1 142 000,00 779 610,12 1 921 610,12 1 464 820,73 456 789,39 29.40.20.1. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 1 177 000,00 1 142 000 850 847,50 291 152,50 1 142 000,00 779 610,12 1 921 610,12 1 464 820,73 456 789,39 29.80.52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 80 000,00 95 000 95 000,00 95 000,00 0,00 29.80.52.38. Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi (KPY) 80 000,00 95 000 95 000,00 95 000,00 0,00 29.90.50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 75 000,00 67 500 52 974,10 52 974,10 14 525,90 29.90.50.05. Kansainväliseen yhteistyöhön (KPY) 75 000,00 67 500 52 974,10 52 974,10 14 525,90 29.91.50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 272 158,44 257 500 257 500,00 257 500,00 0,00 29.91.50.08. Kansainvälinen yhteistyö (KPY) 272 158,44 257 500 257 500,00 257 500,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä 11 826 285,62 11 288 813 9 745 681,66 1 528 605,51 11 274 287,17 14 525,90 2 856 114,77 12 691 550,77 10 997 308,37 1 694 242,40 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä CIMOlla ei ole valtuuksia.

3 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) tuotto- ja kululaskelma 56 1.1.2016-31.12.2016 1.1.2015-31.12.2015 TOIMINNAN TUOTOT Vuokrat ja käyttökorvaukset 32 013,24 38 359,16 Muut toiminnan tuotot 4 970 594,83 5 002 608,07 6 167 153,86 6 205 513,02 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 105 953,25 100 967,89 Henkilöstökulut 6 519 847,36 6 269 023,01 Vuokrat 603 221,50 676 993,62 Palvelujen ostot 2 692 151,09 2 160 141,23 Muut kulut 1 076 354,61 1 156 279,70 Poistot 19 491,72 19 491,71 Sisäiset kulut 5 183,71-11 022 203,24 30 963,65-10 413 860,81 JÄÄMÄ I -6 019 595,17-4 208 347,79 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 4 058,07 405,51 Rahoituskulut -1 601,75 2 456,32-114,83 290,68 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 330,18 330,18 JÄÄMÄ II -6 017 138,85-4 207 726,93 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden tuotot voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 106 927,00 5 550,00 Siirtotalouden tuotot EU:n toimielimiltä ja muilta elimiltä 28 061 774,46 25 018 418,12 Muut siirtotalouden tuotot ulkomailta 4 206 604,56 32 375 306,02 4 380 880,91 29 404 849,03 Kulut Siirtotalouden kulut paikallishallinnolle 18 027 150,81 16 418 545,76 Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle 1 065 605,60 264 631,29 Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 4 815 324,28 4 422 002,30 Siirtotalouden kulut kotitalouksille 1 481 012,58 1 780 858,53 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 3 351 407,11 3 622 709,01 Käyttötalouden kulut yliopistoille 9 588 178,09 10 380 966,99 Muut käyttötalouden kulut valtionhallinnolle 174 558,18-38 503 236,65 94 060,32-36 983 774,20 JÄÄMÄ III -12 145 069,48-11 786 652,10 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut Muut pakolliset maksut Perityt arvonlisäverot 8 476,88 11 425,00 Suoritetut arvonlisäverot -464 231,50-455 754,62-469 494,43-458 069,43 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -12 600 824,10-12 244 721,53

4 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) tase 57 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot 56 354,18 56 354,18 75 845,90 75 845,90 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 56 354,18 75 845,90 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 998 023,31 2 647 449,42 Siirtosaamiset 111 753,52 284 956,23 Muut lyhytaikaiset saamiset 818 387,59 826 675,32 Ennakkomaksut 14 034,05 1 942 198,47 35 569,08 3 794 650,05 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut pankkitilit 18 030 186,96 18 030 186,96 13 739 400,88 13 739 400,88 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 19 972 385,43 17 534 050,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 028 739,61 17 609 896,83 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 711 374,92 711 374,92 Edellisten tilikausien pääoman muutos -202 168,74-2 162 930,00 Pääoman siirrot 12 085 213,21 14 205 482,79 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -12 600 824,10-6 404,71-12 244 721,53 509 206,18 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 18 553 339,26 14 676 747,95 Ostovelat 17 437,72 226 451,78 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 0,00 123 539,92 Edelleen tilitettävät erät 0,00 126 565,58 Siirtovelat 1 201 976,01 1 102 344,37 Muut lyhytaikaiset velat 262 391,33 20 035 144,32 845 041,05 17 100 690,65 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 035 144,32 17 100 690,65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20 028 739,61 17 609 896,83

58 5 Liitetiedot Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta CIMO ja Opetushallitus yhdistyvät 1.1.2017 alkaen uudeksi virastoksi. Kansallisista apurahaohjelmista maksettavien siirtomenojen käsittelyn osalta vuodenvaihteen aikaistetut poikkeusaikataulut (mm. kirjanpitoyksikön menotilin muutoksesta johtuen) vaikuttivat jossakin määrin siirtomenojen tilivuosien 2015-2016 keskinäiseen vertailtavuuteen. Yleisesti siirtomenojen kokonaisuuden tilivuosien keskinäiseen vertailtavuuteen vaikuttaa vuosittaisten apurahaohjelmien syklisyyden vuosivaihtelut kuten aikaisempinakin vuosina. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja vertailtavuudessa ei ole muutoin tapahtunut oleellisia muutoksia. Liite 2: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 (TA + LTA:t) Talousarvion n määrärahojen käyttö vuonna 2016 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2016 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2016 Käyttö vuonna 2016 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29.01.03. Kansainvälisen liikkuvuuden Bruttomenot 41 626 093,92 39 772 000 43 384 218,39 44 554 260,43 44 607 398,80 ja yhteistyön keskuksen CIMOn Bruttotulot 33 204 093,92 31 542 000 36 324 260,43 36 324 260,43 36 324 260,43 toimintamenot (nettob., smr 2 v) Nettomenot 8 422 000 8 230 000,00 7 059 957,96 1 170 042,04 8 230 000,00 1 223 180,41 9 453 180,41 8 283 138,37 1 170 042,04 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 3. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 4 Liite 5: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) henkilöstökulujen erittely * 2016 2015 Henkilöstökulut 5 514 931,03 5 221 275,64 Palkat ja palkkiot 5 351 225,89 5 198 394,93 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 163 705,14 22 880,71 Henkilösivukulut 1 004 916,33 1 047 747,37 Eläkekulut 873 304,13 927 697,25 Muut henkilösivukulut 131 612,20 120 050,12 Yhteensä 6 519 847,36 6 269 023,01 Johdon palkat ja palkkiot, josta 333 245,07 110 139,96 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 120,00 2 960,00 Johto 960,00 280,00 Muu henkilöstö 2 160,00 2 680,00 *johdon palkat ja palkkiot v. 2016 summaan sisältyy johtaja, apulaisjohtaja ja toimialajohtajat, toimialajohtajia ei ole esitetty vuoden 2015 tiedoissa Liite 6: Suunnitelmien mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 6 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 7 Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 8

59 Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 9 Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 10 Liite 11: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) taseen rahoituserät ja velat Liite 12: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) valtiontakaukset ja muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 454 983,36 456 886,08 456 886,08 CIMO ja Opetushallitus yhdistyvät 1.1.2017 alkaen ja muodostavat uuden kirjanpitoyksikön. Talousarviomenot 2016 Määrärahan tarve 2017 Määrärahan tarve 2018 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 13 Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 14 Liite 15: Velan muutokset CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 15 Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 16 Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot CIMOlla ei ole esitettävää liitteessä 17