Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225
Maija Mikkola Metsähallitus Luontopalvelut, Etelä-Suomi PL 36, 40101 Jyväskylä maija.mikkola (at) metsa.fi puh. 0206 39 5278 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöistä yli puolet söi eväitä luonnon helmassa. Kuva: Markus Sirkka Metsähallitus, Vantaa 2017 ISSN-L 1235-8983 ISSN (verkkojulkaisu) 1799-5388 ISBN 978-952-295-181-6 (pdf)
Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016
KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 30.3.2017 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA 2000 -ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ kansallispuisto, Natura 2000 -alue Pyhä-Häkin kansallispuisto Pyhä-Häkin alue FI0900069 Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola JULKAISUN NIMI Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 TIIVISTELMÄ Vuonna 2003 perustettu Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa, Saarijärvellä. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km 2. Vuonna 2016 Pyhä-Häkissä vieraili 17 300 kävijää. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 24.2. 29.10.2016. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta, käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemia terveysja hyvinvointivaikutuksia. Suurin osa kävijöistä saapui Pyhä-Häkin kansallispuistoon sen lähikunnista, erityisesti Jyväskylästä. Ulkomaalaisten kävijöiden osuus oli 5 %. Kävijöistä 85 % kävi puistossa päiväseltään ja viipyi keskimäärin 3,6 tuntia. Yöpyjät viipyivät tyypillisimmin yhden vuorokauden ja majoittuivat matkailuautossa tai -vaunussa pysäköintialueella. Suosituimmat käyntikohteet olivat opastuskatos, Iso puu ja Kotajärven keittokatos sekä reiteistä Kotajärven polku. Suurin kävijäryhmä oli 55 64-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2 5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä. Tärkeimpiä syitä saapua Pyhä-Häkin kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen sekä poissaolo melusta ja saasteista. Suosituimmat harrastukset olivat kävely, luonnon tarkkailu, eväsretkeily ja retkeily, joista retkeily nostettiin tärkeimmäksi. Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti pysäköintipaikat, huolletut tulipaikat ja polkuviitoitukset. Eniten kehitettävää olisi yrittäjien tuottamissa palveluissa sekä jätehuollon toteutuksessa ja ohjauksessa. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät käyttivät vierailuunsa keskimäärin 19 euroa. Eniten käyttivät kotimaiset yöpyvät matkailijat (48 euroa) ja vähiten päiväretkeilijät (5 euroa). Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta. Tästä peräti 97 % tuottivat kotimaiset matkailijat. Kävijöistä 86 93 % koki sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen kansallispuistovierailun aikana. Vastaajat arvioivat koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten rahalliseksi arvoksi 50 euroa (mediaani eli keskimmäinen vastaus). Lähes puolet kävijöistä aikoi jakaa kokemuksiaan kansallispuistovierailusta sosiaalisessa mediassa, useimmin facebookissa. Nyt toteutettu kävijätutkimus mahdollisti eri keruumenetelmin saatujen vastausten vertailun. Sillä, saatiinko vastaukset aktiivisesti haastattelemalla vai jatkuvan keruun pisteeltä, huomattiin olevan vaikutusta mm. kävijärakennetta ja käynnin kestoa koskeviin tuloksiin. Pyhä-Häkin kansallispuisto, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225 ISSN-L 1235-8983 ISBN (PDF) 978-952-295-181-6 ISSN (VERKKOJULKAISU) 1799-5388 SIVUMÄÄRÄ 68 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA
PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 30.3.2017 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET nationalpark, Natura 2000-område Pyhä-Häkki nationalpark Pyhä-Häkki FI0900069 Södra Finlands naturtjänster FÖRFATTARE Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola PUBLIKATION Besökarundersökning i Pyhä-Häkki nationalpark 2016 SAMMANDRAG Pyhä-Häkki nationalpark grundades år 2003 och ligger i Saarijärvi i Mellersta Finland. Nationalparkens areal är ca 13 km 2. År 2016 hade Pyhä-Häkki nationalpark 17 300 besökare. Materialet till besökarundersökningen i Pyhä-Häkki nationalpark insamlades 24.2-29.10.2016. Syftet med undersökningen var att utreda besökarstrukturen, besökens områdesvisa och tidsmässiga fördelning samt besökarnas upplevelser av och åsikter om parkens skötsel och utvecklingsbehov. Därtill undersöktes besökarnas penninganvändning och dess effekt på den lokala ekonomin samt hurdana effekter besökarna upplevde att besöket hade på deras hälsa och välmående. Största delen av besökarna kom till Pyhä-Häkki nationalpark från närliggande kommuner, i synnerhet från Jyväskylä. 5 % av besökarna var utlänningar. Av svararna besökte 85 % parken under dagtid och de vistades där i genomsnitt 3,6 timmar. Övernattarna vistades i parken huvudsakligen ett dygn och bodde i husbil eller husvagn på parkeringsplatsen. De populäraste av besöksmålen var infopunkten, Storträdet och Kotajärvi kokskjul och av lederna Kotajärvi stig. Den största besökargruppen bestod av 55-64-åringar. Merparten av besökarna kom till nationalparken i sällskap på 2 5 personer, som bestod av familjemedlemmar. De viktigaste orsakerna till besöken i Pyhä-Häkki nationalpark var naturupplevelser, landskap och avkoppling samt behovet att komma bort från buller och föroreningar. De populäraste aktiviteterna bland besökarna var promenader, naturobservationer, utflykter med matsäck samt friluftsliv, varav det sist nämnda ansågs viktigast. Besökarnas förväntningar uppfylldes väl under besöket i nationalparken. Besökarna var nöjda med kvaliteten på och mängden av tjänster. Beröm fick speciellt parkeringsplatserna, de underhållna eldplatserna och skyltningen utmed lederna. Mest förbättringar önskade sig besökarna i de av företagare producerade tjänsterna och i förverkligandet och vägledningen av avfallshanteringen. Besökarna i Pyhä-Häkki nationalpark använde i genomsnitt 19 euro under sitt besök. Mest pengar använde de inhemska turister som övernattade i parken (48 euro) och minst dagsgästerna (5 euro). Besökarnas totala inkomsteffekt på området var ca 0,2 miljoner euro och sysselsättningseffekten 3 årsverken. De inhemska turisterna stod för hela 97 % av detta. Rentav 86 93 % av besökarna uppgav att deras sociala, psykiska och fysiska välmående ökade under besöket i nationalparken. Svararna uppskattade att värdet på de upplevda effekterna på hälsa och välmående var 50 euro (median, dvs. mittersta svaret). Nästan hälften av besökarna hade i planerna att dela sina upplevelser i nationalparken i sociala medier, speciellt i Facebook. I denna besökarundersökning kunde man jämföra svar insamlade med olika metoder. Huruvida man fått in svaren med hjälp av intervjuare eller från punkter med kontinuerlig, icke-handledd insamling visade sig ha en inverkan bl.a. på de resultat som gällde besökarstrukturen och besökets längd. NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER Pyhä-Häkki nationalpark, besökarundersökning SERIENS NAMN OCH NUMMER Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie B 225 ISSN-L 1235-8983 ISBN (PDF) 978-952-295-181-6 ISSN (ONLINE) 1799-5388 SIDANTAL 68 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS
Sisällys 1 JOHDANTO... 7 2 KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 8 2.1 Alueen kuvaus... 8 2.2 Aineisto ja menetelmät... 9 3 TULOKSET... 14 3.1 Kävijärakenne... 14 3.1.1 Kävijöiden perustiedot... 14 3.1.2 Kävijöiden seuruetiedot... 17 3.2 Käynti Pyhä-Häkin kansallispuistossa... 18 3.2.1 Kohteen tärkeys... 18 3.2.2 Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset... 18 3.2.3 Liikkumistapa ja kuljettu matka... 21 3.2.4 Käyntien alueellinen jakautuminen... 21 3.2.5 Käynnin kesto ja toistuvuus... 22 3.2.6 Saapuminen alueelle... 25 3.2.7 Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset... 28 3.2.8 Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset... 31 3.3 Kävijätyytyväisyys... 33 3.3.1 Käynnin tarkoitus... 33 3.3.2 Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta... 34 3.3.3 Kävijöiden odotusten toteutuminen... 36 3.3.4 Käyntiä häirinneet tekijät... 36 3.3.5 Kävijätyytyväisyysindeksi... 38 3.4 Aluekohtaiset kysymykset... 40 3.5 Vapaamuotoiset ajatukset... 41 4 TULOSTEN TARKASTELU... 42 4.1 Yhteenveto... 42 4.1.1 Tärkeimmät tulokset... 42 4.1.2 Erot keruumenetelmien välillä... 44 4.2 Vertailu aiempiin tutkimuksiin... 45 LÄHTEET... 47 LIITTEET Liite 1 Suomenkielinen kyselylomake... 49 Liite 2 Aineiston aktiivisen keruun aikataulu Pyhä-Häkin kansallispuistossa 2016... 53 Liite 3 Kotimaisten vastaajien asuinkunnat... 54 Liite 4 Vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet... 56 Liite 5 Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin... 59
1 Johdanto Pyhä-Häkin kansallispuisto on yksi Etelä-Suomen edustavimmista vanhan metsän alueista. Keski- Suomessa sijaitsevan puiston metsät ovat valtaosiltaan luontaisesti syntyneitä, kulojen ja myrskyjen vuosisatojen aikana muokkaamia. Puiston yhtenäistä metsämaisemaa elävöittävät avosuot, korvet, rämeet sekä pienet erämaalammet. Poika-ahon torpan pihapiirissä voi tutustua myös perinnemaisemaan. Edellinen kävijätutkimus toteutettiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa vuonna 2007 (Mikkola & Kuosmanen 2008), ja sen tuloksia hyödynnettiin vuonna 2010 valmistuneen hoito- ja käyttösuunnitelman tekemisessä (Metsähallitus 2010). Kävijätietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi tutkimus katsottiin tarpeelliseksi uusia vuonna 2016. Puistoon on edellisen kävijätutkimuksen jälkeen rakennettu uusia polkureittejä, ja Poika-ahon torppa on muutettu päivätuvasta vuokratuvaksi. Vuonna 2014 Poika-ahossa järjestettiin ensimmäiset lammaspaimenlomat. Lisäksi haluttiin päivittää kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskeminen vuonna 2009 kehitetyn uuden laskentamallin mukaiseksi (Metsähallitus & Metsäntutkimuslaitos 2009). Tässä kävijätutkimuksessa kartoitettiin kansallispuiston nykyistä kävijärakennetta ja käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä selvitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämiskohteista sekä kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. 7
2 Kävijätutkimuksen toteutus 2.1 Alueen kuvaus Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kunnan alueella, noin 85 km Jyväskylästä luoteeseen (kuva 1). Puiston läpi kulkee Saarijärvi Viitasaari-maantie (nro 6510). Pyhä- Häkin kansallispuisto on perustettu suojelemaan vanhaa metsää. Alueen vanhat metsät ovat keskiiältään yli 250-vuotiaita. Puolet kansallispuiston alueesta on suota ja toinen puoli kangasmaastoa ja mäkiharjanteita. Suopursua ja mäntyä kasvava isovarpuräme on puiston yleisin suotyyppi, lisäksi puiston alueella on lyhytkorsinevaa sekä kuusivaltaisia ruoho- ja heinäkorpia. Puiston suot ovat välttyneet ojitukselta alueen luoteiskulmaa lukuun ottamatta, ja luoteiskulmankin ojitetut suot on jo pääosin ennallistettu. Soilla ja kosteikkopaikoilla polkureitit on varustettu pitkospuilla (Metsähallitus 2010, Metsähallitus 2017a). Pyhä-Häkin kansallispuiston tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat aarnimetsän lisäksi yksittäiset ikivanhat petäjät, kuten Iso Puu, joka täytti kunnioitettavat 375 vuotta vuonna 2016. Vanhat kilpikaarnaiset petäjät ovat selvinneet useista alueella riehuneista metsäpaloista, joista muistuttavat vain korojäljet puiden tyvillä. Vanhojen luonnonmetsien järeää lahopuuainesta elinympäristökseen, ravinnon hankintaan tai lisääntymiseensä hyödyntävät eliölajit ovat Pyhä-Häkille tyypillisiä. Linnustonsa sekä kovakuoriais-, kääpä-, jäkälä- ja sammallajistonsa perusteella kansallispuisto on poikkeuksellisen arvokas luontokohde. Pyhä-Häkin kansallispuisto on varsin pieni ja tiivis alue. Lähes kaikki vierailut aloitetaan parkkipaikan läheisyydessä olevalta opastuskatokselta, josta lähtevät kaikki puiston rengasreitit. Pienen kokonsa takia kansallispuisto toimii erinomaisena päiväretkikohteena. Tilapäinen leiriytyminen puiston alueella on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti, mutta leiriytymiseen suositellaan käytettävän kansallispuiston lähellä sijaitsevaa Tulijärven laavua. Yöpyminen on mahdollista myös Poika-ahon vuokratuvassa. Taulukkoon 1 on koottu tärkeimmät tiedot Pyhä-Häkin kansallispuistosta vuonna 2016. Tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa Pyhä-Häkin kansallispuistosta löytyy mm. Luontoon.fi-verkkopalvelusta (Metsähallitus 2017a). Tätä tutkimusta varten määritelty lähialue on esitetty kuvassa 3. Kuva 1. Pyhä-Häkin kansallispuiston sijainti. Metsähallitus 2017, Karttakeskus Lupa L5293. 8
Taulukko 1. Pyhä-Häkin kansallispuistoa kuvaavat tärkeimmät tiedot vuonna 2016. PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO Perustamisajankohta 1956, laajennettu 1982 Sijainti Keski-Suomessa, Saarijärven kunnan alueella Pinta-ala 13 km 2 Käyntimäärä 17 300 (vuonna 2016) Pysäköintialueen yhteydessä opastuskatos, jossa alueen kartta ja pieni näyttely Rengasreittien yhteenlaskettu pituus 28 km (osa ulottuu puiston ulkopuolelle) Palvelut Poika-ahon vuokratupa ja lammaspaimenlomat Kotajärven keittokatos ja tulentekopaikka Kaivot pysäköintialueella ja Poika-ahossa Kesällä puiston kävijöitä palvelee opas Luonnonsuojelu, luontomatkailu, luonnon virkistyskäyttö, sienestys ja marjastus Käyttömuodot Hoito- ja käyttösuunnitelma Laadittu vuonna 2010 (Metsähallitus 2010) 2.2 Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa 24.2. 29.10.2016. Vastauksia kerättiin kolmessa paikassa: pysäköintialueen yhteydessä olevalla opastuskatoksella, Kotajärven keittokatoksella sekä polkureittien varrella. Aineiston keräsivät Markus Sirkka, Eija Reili, Risto Pynnönen, Maija Mikkola ja Kristina Ala-Fossi. Lisäksi osa aineistosta saatiin jatkuvan keruun pisteeltä, jossa pidettiin vastauslomakkeita kävijöiden saatavilla koko aineiston keräämisen ajan. Jatkuvan keruun piste oli sijoitettu pysäköintipaikan läheisyydessä olevaan opastuskatokseen, jossa lähes kaikki puiston kävijät vierailevat. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakiomuotoista kävijätutkimuslomaketta, joka muokattiin Pyhä-Häkin kansallispuistolle sopivaksi (liite 1). Vakiolomaketta ja -menetelmiä käytettäessä tutkimus on vertailukelpoinen Metsähallituksen muiden vastaavien tutkimusten kuten Pyhä-Häkin kansallispuiston edellisen kävijätutkimuksen kanssa (Mikkola & Kuosmanen 2008, Kajala ym. 2009). Kävijätutkimukseen osallistuneille tarjottiin kahta karttaa avuksi vastaamiseen. Kartassa 1 (kuva 2) oli Pyhä-Häkin kansallispuiston alue palveluineen ja paikannimineen, ja kartassa 2 (kuva 3) Pyhä- Häkin kansallispuiston lähialue (Saarijärvi ja Kannonkoski). Lähialuetta käytettiin kävijöiden rahankäyttöä selvittävässä kysymyksessä sekä tarkasteltaessa paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden osuuksia. Tämän kävijätutkimuksen yhteydessä järjestettiin arvonta (arvontaan osallistuneet täyttivät erillisen arvontalomakkeen), jossa oli palkintona tietokirja Suomalainen aarniometsä. Arvontaa käytettiin kannustamaan kävijöitä vastaamaan. Arvonta oli varsin suosittu, siihen osallistui 74 % vastanneista. Resurssien niukkuuden vuoksi aktiivisia haastatteluita ei pystytty toteuttamaan satunnaistetusti arpomalla keruupäivät, vaan keruupäiviin vaikuttivat kulloisetkin henkilöresurssit sekä pyrkimys kustannustehokkuuteen. Keruupäiviä pyrittiin kuitenkin resurssien mukaan jakamaan mahdollisimman hyvin eri kuukausille ja viikonpäiville. Viikonloput painottuivat erityisesti loma-aikojen ulkopuolella. Lisäksi heinäkuussa ei pystytty toteuttamaan lainkaan aktiivisia keruupäiviä, mistä johtuen keruuta tehostettiin syksyllä riittävän suuren otoskoon saavuttamiseksi. Liitteessä 2 on esitetty toteutunut aktiivisen aineistonkeruun aikataulu. 9
Kuva 2. Pyhä-Häkin kansallispuiston palvelut sekä kävijätutkimuksessa mainitut käyntikohteet. Metsähallitus 2017, Maanmittauslaitos 1/MML/17. 10
Kuva 3. Pyhä-Häkin kansallispuisto ja tätä tutkimusta varten määritelty lähialue. Punaisella merkitty alue on kansallispuisto (tutkimusalue). Keltaisella merkitty on Pyhä-Häkin kansallispuiston lähialuetta. Metsähallitus 2017, Maanmittauslaitos 1/MML/17. Aktiivisen keruun otokseen poimittiin kaikki Pyhä-Häkin kansallispuistossa vierailleet 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumis- tai tapaamisjärjestyksessä sitä mukaa kun haastattelija vapautui aiemmin saapuneiden kävijöiden haastattelemisesta. Haastattelija oli opastuskatoksella tai pysäköintialueella vastassa kansallispuistosta palaavia kävijöitä. Osa kävijöistä ohitti otantapisteen haastattelijan jakaessa lomakkeita ensin tulleille. Seurueista lomakkeen täytti usein vain yksi tai muutama henkilö. Osa kävijöistä ei ehtinyt tai halunnut vastata kyselyyn heti puistosta palattuaan, jolloin heille annettiin mukaan vastauslomake ja palautuskuori. Jokaiselta keruupäivältä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon kirjattiin sääolot, keruun kesto, kerättyjen lomakkeiden lukumäärä, keruupaikka sekä muita huomioitavia asioita. Kyselylomakkeita oli täytettävissä suomen- ja englanninkielisinä. Vastauksista 94 % saatiin suomenkielisillä lomakkeilla ja 6 % englanninkielisillä. Tämä ei välttämättä kerro vastaajien todellista äidinkieltä, sillä tallennusvaiheessa huomattiin, että osa jatkuvan keruun pisteen suomenkielisistä vastaajista oli jostain syystä valinnut täytettäväkseen englanninkielisen lomakkeen. Vastaajista 44 % täytti lomakkeen itse haastattelupaikalla, joitain vastaajia haastattelija avusti täyttämällä lomakkeen haastateltavan vastausten mukaisesti. Postitse saatiin 21 % vastauksista. Lähes kolmasosa vastauksista saatiin jatkuvan keruun pisteestä (taulukko 2), mikä mahdollistaa aktiivisen keruun ja jatkuvan keruun aineistojen vertailun. 11
Taulukko 2. Vastausten jakautuminen vastaustavoittain. Vastaustapa Kpl % Paperilomake haastattelupaikalla asiakkaan täyttämänä 152 44 Paperilomake haastattelupaikalla haastattelijan täyttämänä 9 3 Paperilomake postitse 74 21 Paperilomake kyselypisteessä, jossa ei haastattelijaa (esim. postilaatikko tai autiotupa) 113 32 Yhteensä 348 100 Vastauksista 98 % saatiin opastuskatokselta, 1 % polkureitin varrelta ja 1 % Kotajärven keittokatokselta (taulukko 3). Vastauksille asetettu määrällinen tavoite oli 300 kappaletta. Havaintojakson aikana vastauksia saatiin 350 eli yli tavoitellun määrän. Yksi vastauslomake jouduttiin hylkäämään, sillä siihen oli täytetty ainoastaan vapaamuotoisen palautteen osuus. Lisäksi yksi postitse palautettu lomake oli täysin tyhjä. Hyväksyttyjen ja ASTA-tietojärjestelmään tallennettujen lomakkeiden määrä oli siten 348 kappaletta. Aktiivikeruun aikana yhteensä kuusi henkilöä kieltäytyi vastaamasta tutkimukseen. Syyksi ilmoitettiin kiire tai motivaation puute. Palautuskirjekuoren kanssa kävijän mukaan annetuista lomakkeista palautui 65 %. Taulukko 3. Vastausten jakautuminen haastattelupaikoittain Pyhä-Häkin kansallispuistossa 2016. Haastattelupaikka Kpl % Opastuspaikka 341 98 Polkureitillä 4 1 Kotajärvi 2 1 Yhteensä 347 100 Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet): Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan. 25 %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. 12
Lomakkeiden täytössä havaittiin ongelmia etenkin rahankäyttöä koskevissa kysymyksissä, sillä osa vastaajista koki rahasummien määrittelemisen työlääksi. Esimerkiksi muutamat vuokramökissä yöpyneet ilmoittivat, etteivät ole käyttäneet matkaansa lainkaan rahaa. Jotkut vastaajat olivat jättäneet kysymykset 7 ja 8 vastaamatta, mikä saattoi johtua kysymysten asettelusta lomakesivulla. tamissa tapauksissa pariskunta oli täyttänyt lomakkeen yhdessä ja ilmoittanut lomakkeelle kummankin sukupuolen. Näitä lomakkeita oli kolme kappaletta, ja ne kirjattiin vuoron perään miehen ja naisen vastaamiksi. Yhdelle lomakkeelle oli ilmoitettu kaksi ikää, jolloin tutkimukseen kirjattu ikä arvottiin. Käynnin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten rahallisessa arvioinnissa tutkimusaineistosta poistettiin kaikki äärevät eli 5 000 euroa ylittävät summat, joita tähän tutkimukseen osui yksi (10 000 euroa). Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen käytettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (2009) kehittämää laskentamallia, joka on osa Metsähallituksen ASTAtietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Pyhä- Häkin kansallispuisto kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan maaseutu. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskennassa käytettävät kertoimet päivitettiin vuonna 2014 (Vatanen & Kajala 2015). 13
3 Tulokset 3.1 Kävijärakenne 3.1.1 Kävijöiden perustiedot Kävijätutkimukseen vastanneista 57 % oli naisia ja 43 % miehiä. Naisten keski-ikä oli noin 46 vuotta ja miesten noin 48 vuotta (taulukko 4). Naisista iäkkäin oli 82-vuotias ja miehistä 88-vuotias. Suurin kävijäryhmä oli 55 64-vuotiaat sekä miehissä että naisissa (kuva 4). Yli 65-vuotiaista kävijöistä suurin osa oli miehiä. Vastanneista 73 %:lla oli opistotasoinen tai sitä korkeampi tutkinto. Ammattikoulun käyneitä oli 19 %, ja 8 %:lla ei ollut lainkaan ammatillista tutkintoa (taulukko 5). Taulukko 4. Vastanneiden ikää kuvaavia tunnuslukuja. Vastanneiden lukumäärä (n) oli 341. Ikä Mies Nainen Kaikki Keski-ikä 48 46 47 Iän keskihajonta 16,6 14,0 15,2 Minimi-ikä 15 15 15 Maksimi-ikä 88 82 88 Moodi 56 57 56 Mediaani 51 48 49 Kuva 4. Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan. 14
Taulukko 5. Vastanneiden ammatillinen koulutus. Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Ammattikoulu 31 21 32 16 63 19 Opistotasoinen tutkinto 35 24 48 25 83 24 Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto 29 20 45 23 74 22 Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto 34 23 58 30 92 27 Ei ammatillista tutkintoa 16 11 11 6 27 8 Yhteensä 145 100 194 100 339 100 Kotimaisia matkailijoita oli vastanneista 78 % ja paikallisia Saarijärven tai Kannonkosken kuntien asukkaita 17 % (taulukko 6). Eniten kotimaisia kävijöitä Pyhä-Häkin kansallispuistoon tuli Jyväskylästä (25 %), Saarijärveltä (16 %) ja Äänekoskelta (7 %). Yhteensä kävijöitä tuli 72:sta eri kunnasta (liite 3 ja kuva 5). Ulkomaisia matkailijoita oli kymmenestä eri maasta, yhteensä 5 % vastaajista (taulukko 7). Eniten ulkomaalaisia oli Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja Ruotsista. Taulukko 6. Kävijöiden luokittelu asuinkunnan ja kotimaan perusteella. Kävijätyyppi Kpl % Paikallinen asukas 57 17 Kotimainen matkailija 261 78 Ulkomainen matkailija 15 5 Yhteensä 333 100 Taulukko 7. Kävijöiden kotimaa. Kotimaa Kpl % Suomi 329 95 Saksa 3 1 Belgia 2 1 Ranskan tasavalta 2 1 Ruotsi 2 1 Alankomaat 1 0 Puola 1 0 Sveitsi 1 0 Viro 1 0 Yhdistynyt kuningaskunta 1 0 kuin Suomi, ei määritelty tarkemmin 1 0 Ei tiedossa 1 0 Yhteensä 345 100 15
Kuva 5. Kotimaisten kävijöiden asuinkunnat (n = 318). Pyhä-Häkin kansallispuiston sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Metsähallitus 2017, Maanmittauslaitos 1/MML/17. 16
3.1.2 Kävijöiden seuruetiedot Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät saapuivat puistoon useimmiten pienissä 2 5 hengen seurueissa (78 %) (taulukko 8). Yksin liikkuvia oli 12 %. Vastaajista 79:llä (27 %) oli seurueessaan alle 15- vuotiaita (taulukko 9). Näissä seurueissa lapsia oli keskimäärin 3 ja heidän ikänsä oli keskimäärin 9 vuotta. Liikuntaesteisiä oli vain kahdessa seurueessa, yksi henkilö kummassakin. Suurin osa vastaajista oli tullut kansallispuistoon oman perheen (69 %), ystävien (13 %) tai seurustelukumppanin (9 %) kanssa (taulukko 10). Taulukko 8. Vastanneiden seuruetiedot. Seurueen koko Kpl % Yksin 40 12 2 5 hengen seurue 264 78 6 tai useamman hengen seurue 34 10 Yhteensä 338 100 Taulukko 9. Usean hengen seurueita kuvaavia tunnuslukuja Pyhä-Häkin kansallispuistossa. n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Seurueen koko yhteensä 298 3,9 4,05 2 2 3 4 36 Alle 15-vuotiaita 79 3,0 4,00 1 1 2 3 32 Liikuntaesteisiä 2 1,0 0,00 1 1 1 1 1 Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet 127 2007 3,54 2000 2004 2007 2009 2015 Taulukko 10. Seurueen koostumus. Seurue Kpl % Oman perheen jäsenet 192 69 Ystävät 36 13 Seurustelukumppani 25 9 t sukulaiset 11 4 Koululuokka 6 2 Työtoverit 5 2 Kerho, yhdistys tms. 4 1 Eläkeläisryhmä 1 0 Yhteensä 280 100 17
3.2 Käynti Pyhä-Häkin kansallispuistossa 3.2.1 Kohteen tärkeys Suurin osa (68 %) vastaajista ilmoitti Pyhä-Häkin kansallispuiston olevan heidän matkansa ainoa tai tärkein kohde (kuva 6). Yksi matkan ennalta suunnitelluista kohteista Pyhä-Häkki oli 25 %:lle vastaajista. Muiksi kohteiksi ilmoitettiin tällöin esimerkiksi mökkeily (8 mainintaa), ystävien tai sukulaisten luona vierailu (7 mainintaa) ja Saarijärvi (6 mainintaa) (liite 4). Muita kansallispuistoja mainittiin muina kohteina yhteensä 27 kertaa, useimmin Salamajärven kansallispuisto (4 mainintaa). Kaikki vastaajien mainitsemat muut kohteet on lueteltu liitteessä 4. Vain 6 % vastaajista oli poikennut kansallispuistoon ennalta suunnittelematta. Matkan pääkohteiksi mainittiin tällöin mm. Lappi (4 mainintaa), Viitasaari (2) ja Hailuoto (2) (liite 4). Matkasi ainoa tai tärkein kohde (n=235) Yksi matkasi suunnitelluista kohteista (n=87) Ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella (n=22) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 6. Pyhä-Häkin kansallispuiston tärkeys matkan kohteena (n = 344). 3.2.2 Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Kävijät harrastivat tällä käynnillään Pyhä-Häkin kansallispuistossa useimmiten kävelyä (84 % vastanneista), luonnon tarkkailua (65 %), eväsretkeilyä (60 %), retkeilyä (52 %) ja luonnon nähtävyyksien katselua (43 %) (kuva 7). Luontovalokuvausta harrasti 36 % vastaajista ja koiran kanssa ulkoilua 16 %. Kävely oli yhtä suosittua miesten ja naisten keskuudessa (84 %) (kuva 7). Molemmilla sukupuolilla korkean vastausprosentin saivat myös luonnon tarkkailu (naiset 66 % ja miehet 64 %), eväsretkeily (62 % ja 56 %), retkeily (56 % ja 47 %) ja luonnon nähtävyyksien katselu (46 % ja 39 %). Kovin suuria eroja miesten ja naisten välillä ei ollut muidenkaan harrastusten osalta. 18
Useimmat kävijätutkimukseen vastanneista osallistuivat tällä käynnillään 4 6 toimintaan (45 % vastanneista) (taulukko 11). Vastanneista 39 % osallistui 1 3 toimintaan ja 14 % seitsemään tai useampaan. Naiset harrastivat keskimäärin useampia asioita kuin miehet. Kävijöiltä tiedusteltiin lisäksi, mikä oli heidän tärkein harrastuksensa tällä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Tärkeimmäksi nostettiin yleisimmin retkeily, jonka valitsi 21 % vastaajista (kuva 8). Tärkeimmiksi koettujen harrastusten suhteen ei ollut suuria eroja naisten ja miesten välillä. Luonnon tarkkailun koki tärkeimmäksi 20 %, kävelyn 16 %, luonnon nähtävyyksien katselun 12 % ja eväsretkeilyn 10 % vastaajista. Kuva 7. Erilaisten harrastusten suosio kyseisellä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. 19
Taulukko 11. Harrastusten lukumäärä kyseisellä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Harrastusten lukumäärä Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % 1 3 67 45 67 34 135 39 4 6 64 43 92 47 157 45 7 9 17 11 33 17 50 14 10 tai enemmän 0 0 4 2 4 1 Yhteensä 148 100 196 100 346 100 Kuva 8. Vastaajien tärkein harrastus kyseisellä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. 20
3.2.3 Liikkumistapa ja kuljettu matka Vastaajista suurin osa (96 %) oli liikkunut puistossa kävellen. Keskimääräinen kävelymatka Pyhä- Häkin kansallispuistossa oli 7,8 kilometriä ja pisin kävelymatka 40 km (taulukko 12). Liikkumistavoista mainintoja saivat myös pyöräily, hiihto, lumikenkäily ja juoksu. Yhdistämällä vastaajien ilmoittamat käynnillään kulkemat matkat ja alueen käyntimäärätieto voidaan arvioida, paljonko Pyhä-Häkin kansallispuistossa kuljetaan keskimäärin vuodessa. Yhteensä Pyhä-Häkin kansallispuistossa liikutaan noin 126 700 kilometriä vuodessa (taulukko 12). Tämä luku on laskettu käyttäen vuoden 2016 käyntimäärää, joka oli 17 300 käyntiä ja kuljettujen matkojen mediaaneja, jotka tuottavat hieman maltillisemman arvon kuin ääriarvoille herkkä keskiarvo. Taulukko 12. Omin voimin kuljettu matka (km) eri liikkumistavoittain Pyhä-Häkin kansallispuistokäynnillä. Vastaaja on voinut liikkua useammalla eri tavalla. Viimeisen sarakkeen arvo on laskettu käyttäen puiston vuoden 2016 käyntimäärää (17 300 käyntiä) ja vastanneiden ilmoittamien kuljettujen matkojen mediaaneja. Liikkumistapa n Keskiarvo Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Keskihaj. Kilometrejä / v Kävellen 329 7,8 4,23 2 6 7 7 40 116 497 Juosten 2 1,5 0,71 1 1 2 2 2 202 Pyöräillen 6 33,7 35,19 5 8 17 65 90 5 160 Hiihtäen 6 8,5 1,64 7 7 10 10 10 3 035 Lumikenkäillen 5 10,2 4,38 7 7 7 15 15 1 770 Yhteensä 342 126 664 3.2.4 Käyntien alueellinen jakautuminen Kävijöiltä tiedusteltiin, missä Pyhä-Häkin kansallispuiston osissa he tällä käynnillään olivat vierailleet tai aikoivat vierailla. Kaikki vastanneet ilmoittivat joko vierailleensa tai aikovansa vierailla opastuspaikalla (taulukko 13). Muita suosituimpia käyntikohteita kansallispuistossa olivat Iso puu (68 %), Vanha iso puu (65 %) ja Kotajärven keittokatos (65 %) (ks. kuva 2). Reiteistä suosituin oli Kotajärven polku, jonka oli kiertänyt 59 % kävijöistä. Tulijärven 17 kilometrisen reitin, joka kulkee osittain puiston ulkopuolella, oli kiertänyt 8 % vastaajista. Opastuspaikka sijaitsee pysäköintialueen välittömässä läheisyydessä ja sieltä lähtevät kaikki kansallispuiston reitit, minkä vuoksi lähes kaikki kävijät vierailevat opastuspaikalla. Kotajärven keittokatos puolestaan on ainoa tulentekopaikka kansallispuiston alueella, ja Kotajärven polku ainoa sinne vievä merkitty reitti. Muita mainittuja käyntikohteita olivat mm. suoalueet (3 mainintaa) sekä hiihtäminen tai lumikenkäily eri puolilla puistoa (3 mainintaa). 21
Taulukko 13. Käyntien alueellinen jakautuminen Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Kysymyksessä pystyi valitsemaan usean vaihtoehdon. Käyntikohde Kpl % Opastuspaikka 325 100 Iso puu 237 68 Vanha iso puu 225 65 Kotajärven keittokatos 227 65 Kotajärven polku 6,5 km 206 59 Mastomäen polku 3,2 km 60 17 Poika-ahon torppa 52 15 Riihinevan polku 1,4 km 47 14 Tulijärven polku 17 km 29 8 10 3 Vastanneita yhteensä 348 3.2.5 Käynnin kesto ja toistuvuus Tutkimukseen osallistuneista 85 % oli päiväkäynnillä kansallispuistossa (taulukko 14). Päiväkäynti kesti keskimäärin 3,6 tuntia ja tyypillisin päivävierailu oli kolmen tunnin mittainen. Sekä päiväkävijöissä että yöpyjissä oli naisia ja miehiä likimain samassa suhteessa kuin koko vastausjoukossa, jossa naisia oli 57 % ja miehiä 43 %. Miesten ja naisten välillä ei juurikaan ollut eroja myöskään käynnin kestossa. Tyypillinen yöpymisen sisältävä vierailu alueella kesti yhden vuorokauden ja keskimäärin noin kaksi vuorokautta. Pisimmillään vierailu kansallispuistossa oli kestänyt seitsemän vuorokautta. Kyseessä olivat Poika-ahon vuokratuvassa lammaspaimenviikkoa viettäneet asiakkaat. Taulukko 14. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus sekä käynnin kesto Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella. Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät 293 85 3,6 3 3 1 12 Miehet 127 43 3,6 1 12 Naiset 164 56 3,5 1 12 Yöpyjät 53 15 1,9 1 1 1 7 Miehet 22 42 1,7 1 7 Naiset 31 58 2,1 1 7 Yhteensä 346 Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella yhteensä. Tässä kysymyksessä oli tarjolla vastausvaihtoehto asun lähialueella. Lähialueeseen oli rajattu kuuluvaksi puiston sijaintikunnan Saarijärven lisäksi Kannonkosken kunta (kuva 3). Käynnin kokonaiskestossa Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella huomioitiin ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää. Matkailijoista 59 % oli päiväretkellä ja 41 % yöpyi Pyhä-Häkin kansallispuistossa tai sen 22
lähialueella (taulukko 15). Ne matkailijat, jotka yöpyivät matkallaan kansallispuistossa tai sen lähialueella, viipyivät tavallisimmin 2 vuorokautta. Pisimmillään kansallispuistossa ja sen lähialueella vietettiin yhteensä 24 vuorokautta. Taulukko 15. Matkailijoiden käynnin kesto Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella. Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät 170 59 4,6 5 4 2 12 Miehet 70 41 4,7 2 12 Naiset 98 58 4,6 2 10 Yöpyjät 118 41 2,8 2 2 1 24 Miehet 50 42 3,2 1 24 Naiset 68 58 2,5 1 10 Yhteensä 288 Yli puolet (53 %) kansallispuistossa yöpyneistä yöpyi asuntoautossa tai -vaunussa (taulukko 16). Keskimäärin asuntoautossa tai -vaunussa yövyttiin 1,4 yötä. Kansallispuistossa yöpyneet käyttivät myös omaa majoitetta ja vuokratupaa. Omassa majoitteessa yövyttiin keskimäärin yksi yö ja vuokratuvassa 4,6 yötä. Luonnollinen ajankohta yöpymisille on usein viikonloppu, josta joko toinen tai molemmat yöt vietetään maastossa. Lammaspaimenviikot todennäköisesti vaikuttivat vuokratuvassa yöpyneiden määrään ja yöpymisten kestoon. Kansallispuiston lähialueella yöpyneistä useimmat kertoivat majoittuneensa omassa mökissä (28 %), asuntoautossa tai -vaunussa (19 %) tai sukulaisten tai ystävien luona (10 %) (taulukko 17). Taulukko 16. Yöpymisten kesto (vrk) yöpymistavoittain Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella (n = 50). Yöpymistapa n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Vuokratupa 8 4,6 2,77 1 1 6 7 7 Asuntoauto tai -vaunu 27 1,4 0,75 1 1 1 2 4 Oma majoite (laavu, teltta tms.) 15 1,0 0,00 1 1 1 1 1 1 2,0 2 2 2 2 2 Taulukko 17. Yöpymisten kesto (vrk) yöpymistavoittain Pyhä-Häkin kansallispuiston lähistöllä (n = 89). Yöpymistapa n Keski- Keski- Prosenttipisteet arvo haj. Min 25 % Med 75 % Max Hotelli 6 3 1,55 2 2 3 3 6 Vuokramökki 7 8 9,97 1 2 5 7 30 Oma mökki 25 4,4 5,21 1 2 2 3 24 Asuntoauto tai -vaunu 17 1,4 0,51 1 1 1 2 2 Oma majoite (laavu, teltta tms.) 5 1,6 1,34 1 1 1 1 4 Piispalan leirikeskus 1 1 1 1 1 1 1 Lakomäen metsäkartano 5 1,2 0,45 1 1 1 1 2 Leirintäalue 6 1,7 0,82 1 1 2 2 3 Tulijärven laavu 8 1 0 1 1 1 1 1 Sukulaisten tai ystävien luona 9 2,3 0,87 1 2 2 3 4 23
Tutkimukseen osallistuneista 48 % oli alueella ensimmäistä kertaa (taulukko 18). Naisissa ensikertalaisia oli hieman enemmän (50 %) kuin miehissä (45 %). Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella aiemmin vierailleet olivat käyneet alueella noin kolme kertaa (mediaani) viimeisten viiden vuoden aikana (taulukko 19). Yksi vastaajista arvioi käyneensä viimeisen viiden vuoden aikana Pyhä-Häkissä peräti 60 kertaa. Keskimäärin kävijöillä oli kulunut ensimmäisestä käynnistä 23 vuotta (taulukko 20). Yksi vastaaja oli tutustunut alueeseen ensi kertaa jo vuonna 1956, ja yhdellä edellisestä käynnistä oli ehtinyt vierähtää 45 vuotta. Taulukko 18. Käynnin toistuvuus Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Käynnin toistuvuus Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % Ensikertaa alueella 58 45 86 50 145 48 Käynyt aikaisemmin 70 55 85 50 155 52 Yhteensä 128 171 300 Taulukko 19. Pyhä-Häkin kansallispuistossa aiemmin vierailleiden käynnit viimeisten 5 vuoden aikana. n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Käynnit viimeisen 5 vuoden aikana 155 5,3 8,00 0 1 3 5 60 Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella Ensimmäisen kerran käynyt n Taulukko 20. Pyhä-Häkin kansallispuistossa aiemmin vierailleiden ensimmäisen ja viimeisimmän käynnin ajoittuminen. Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max vuonna 153 1993 15,56 1956 1980 1995 2004 2016 vuotta sitten 153 23 15,56 0 12 21 36 60 Viimeksi käynyt vuonna 152 2011 9,34 1971 2009 2015 2016 2016 vuotta sitten 152 6 9,34 0 0 1 6 45 24
3.2.6 Saapuminen alueelle Kävijätutkimukseen vastanneista lähes neljännes (24 %) oli saapunut Pyhä-Häkin kansallispuistoon lokakuussa (kuva 9). Toiseksi suosituin saapumiskuukausi oli elokuu (21 % vastanneista). 41 % vastaajista saapui puistoon kesälomakautena (kesäkuu elokuu). Lumisena aikana puistossa vieraili 6 % vastaajista. Helmikuussa tutkimus oli käynnissä vain kuukauden kuusi viimeistä päivää, jotka sijoittuivat pääosin Etelä-Suomen hiihtolomaviikolle 8. Yleisimmät puistoon saapumispäivät olivat sunnuntai (25 %), keskiviikko (16 %) ja lauantai (16 %), muutoin saapumiset jakaantuivat melko tasaisesti eri viikonpäiville (kuva 10). Lähes neljä viidestä vastaajasta (79 %) saapui kansallispuistoon päivällä kello kymmenen ja kuudentoista välillä (kuva 11). Kun verrataan kävijätutkimuksessa saatujen vastausten määrää kävijälaskureiden mukaiseen kansallispuiston käyntimäärään, huomataan, että vastauksista kesä- ja heinäkuu ovat jonkin verran aliedustettuja ja lokakuu vastaavasti yliedustettu (kuva 12). Tilannetta selittää aktiivikeruun puuttuminen heinäkuulta ja toisaalta painottuminen lokakuulle. Pääpiirteittäin saatujen vastausten lukumäärä seurailee kuitenkin melko hyvin käyntimäärää. Kuva 9. Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon kuukausittain (n = 348). 25
Kuva 10. Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon viikonpäivittäin (n = 348). 8:00-9:59 7% 10:00-11:59 29% 12:00-13:59 35% 14:00-15:59 15% 16:00-17:59 4% 18:00-19:59 4% 20:00-21:59 4% 22:00-7:59 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Kuva 11. Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon vuorokaudenajan mukaan (n = 341). 26
10000 1000 100 10 1 Käyntimäärä Kävijätutkimuksen vastaukset Kuva 12. Pyhä-Häkin kansallispuiston kuukausittainen käyntimäärä ja kävijätutkimuksessa saatujen vastausten määrä. Pyhä-Häkin kansallispuistoon ei käytännössä pääse julkisilla liikennevälineillä. Niinpä peräti 96 % kävijöistä saapui puistoon henkilö- tai matkailuautolla (taulukko 21). Matkustamisessa kotoa Pyhä-Häkkiin oli käytetty myös linja-autoa, tilausbussia ja junaa. Taulukossa 22 on esitetty kaikki kulkuneuvot, joita kävijät olivat käyttäneet matkallaan. Kaksi vastaajaa mainitsi käyttämäkseen kulkuneuvokseen jonkin muun, toinen heistä oli käyttänyt lauttaa ja toinen oli juossut. Taulukko 21. Kävijöiden viimeisin kulkuneuvo heidän matkallaan Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Viimeisin kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto 298 87 Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 32 9 Tilausbussi (ryhmämatka) 10 3 Polkupyörä 2 Moottoripyörä 1 0 Yhteensä 343 100 27
Taulukko 22. Kaikki kulkuneuvot, joita kävijät käyttivät matkallaan kotoaan Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Matkaan on voitu käyttää useampaa kulkuneuvoa. Kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto 297 87 Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 34 10 Linja-auto 6 2 Tilausbussi (ryhmämatka) 9 3 Juna 4 1 Lentokone 2 1 Polkupyörä 2 1 Jokin muu 2 1 Moottoripyörä 1 0 Vastanneita yhteensä 343 3.2.7 Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Kävijöiden rahankäytön ja sen paikallistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kulut, jotka liittyivät tähän käyntiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskenta perustuu puiston vuoden 2016 käyntimäärään, joka oli 17 300. Vastaajat arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 19 euroa (taulukko 23). Puistossa tai sen lähialueella yöpyneet arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 44 euroa ja päiväkävijät 5 euroa. Keskimäärin eniten käynnillään kuluttivat lähialueen ulkopuolelta saapuneet kotimaiset majoittujat (48 ). Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että rahankäyttöä selvittänyt kysymys saattoi tuntua vaivalloiselta vastata. On oletettavaa, että kaikki vastaajat eivät ole perusteellisesti eritelleet kansallispuiston lähialueella käyttämiään rahamääriä. Joissain lomakkeissa vastaaja oli esimerkiksi merkinnyt yöpyvänsä lähialueella vuokramökissä, mutta ilmoittanut silti, ettei ole käyttänyt lainkaan rahaa matkaan liittyviin menoihin. Jos kululajien erittely on vastaajasta tuntunut hankalalta, kysymys on ollut helppo ohittaa laittamalla rasti kohtaan en ole käyttänyt rahaa. Yhtä kaikki, annetut vastaukset antavat mahdollisuuden tehdä päätelmiä paikallistaloudellisista vaikutuksista. Niiden arvioinnissa käytettyjä käsitteitä on määritelty taulukossa 24. Taulukko 23. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) käyntikertaa kohden matkailijaryhmittäin kansallispuistossa ja sen lähialueella. Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät n = 324 n = 111 n = 212 Keskimääräinen kulutus ( ) 19 44 5 Kotimaiset matkailijat n = 249 n = 95 n = 154 Keskimääräinen kulutus ( ) 22 48 5 Ulkomaiset matkailijat n = 12 n = 8 n = 4 Keskimääräinen kulutus ( ) 8 -* -* Lähialueen asukkaat n = 52 n = 1 n = 50 Keskimääräinen kulutus ( ) 5 -* 5 * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta 28
Taulukko 24. Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin liittyviä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Käsite Kokonaistulovaikutukset Kokonaistyöllisyysvaikutukset Kotimaiset matkailijat Paikalliset kävijät Majoittujat Päiväkävijät Välittömät vaikutukset Välilliset vaikutukset Määritelmä Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset tulovaikutukset. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset henkilötyövuodet. Kohteen lähialueen ulkopuolelta Suomesta tulevat kävijät. Lähialueella asuvat kävijät. Kohteessa tai sen lähialueella vähintään yhden yön majoittuneet kävijät. Kävijät, jotka eivät ole yöpyneet kohteessa tai sen lähialueella. Kävijöiden rahankäytöstä aiheutuvat välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset lähialueen yrityksissä. Välittömät vaikutukset kertautuvat välillisiksi vaikutuksiksi, kun välitöntä tuloa saavat yritykset ostavat muilta lähialueen yrityksiltä tuotteita ja palveluita sekä maksavat tuloa työntekijöille, jotka käyttävät tulonsa tuotteiden ja palvelujen ostoon lähialueella. Osa välillisistä vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2016 käyntimäärällä laskettuina noin 231 000 euroa ja työllisyysvaikutukset 3 henkilötyövuotta (taulukko 25). Niiden kävijöiden, joille Pyhä-Häkin kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde, paikallistaloudelliset tulovaikutukset olivat 0,1 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 1 henkilötyövuotta. Nämä luvut kuvaavat kävijöiden rahankäytöstä alueelle muodostuvia välillisiä ja välittömiä rahavirtoja sekä niihin kytkeytyviä työllisyysvaikutuksia. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät käyttivät keskimäärin eniten rahaa majoittumiseen (taulukko 25). Toiseksi eniten rahaa kului ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Huoltamo-ostoksiin käytettiin rahaa kolmanneksi eniten. Majoituspalveluihin käytetyt eurot tuottavat enemmän henkilötyövuosia kuin muihin menolajeihin käytetyt eurot. Tämä selittyy palvelualojen työllistävämmällä vaikutuksella. Palvelualojen tulovaikutus kohdistuu myös vahvemmin lähialueelle. Suomalaiset, kansallispuiston lähialueen ulkopuolelta saapuvat matkailijat tuottivat euromääräisesti selvästi suurimman tulovaikutuksen kattaen jopa 97 % kokonaistulovaikutuksista (taulukko 26). Ulkomaisten matkailijoiden kokonaistulovaikutus oli suurempi kuin lähialueen asukkaiden, vaikka paikallisia kävijöitä oli 17 % ja ulkomaisia vain 5 % kaikista kävijöistä. Majoittujat tuottavat yli kymmenkertaisen kokonaistulovaikutuksen päiväkävijöihin verrattuna (taulukko 27). 29
Taulukko 25. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden rahankäyttö ja paikallistaloudelliset vaikutukset menolajeittain Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella (n = 324) vuonna 2016. Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) Tulovaikutus (, ilman ALV) % tulovaikutuksista Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 5,23 2 626 2 0 Paikallisliikenne 2 0,23 3 576 2 0 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 5,56 24 054 16 0 Kahvila ja ravintola 1,36 20 581 14 0 Majoittuminen 5,71 89 744 61 1 Ohjelmapalvelut 3 0,27 4 272 3 0 t menot 4 0,19 2 691 2 0 Välittömät vaikutukset yhteensä 147 544 100 2 Välilliset vaikutukset 83 812 0 Kokonaisvaikutukset 231 357 3 1 Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 t menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat Taulukko 26. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset matkailijaryhmittäin vuonna 2016. Menolaji Kotimaan matkailijat n = 249 Työlli- Tulovaikutus (, ilsyysvaikutuman ALV) (htv) Ulkomaiset matkailijat n = 12 Työlli- Tulovaikutus (, ilsyysvaikutuman ALV) (htv) Lähialueen asukkaat n = 52 Työlli- Tulovaikutus (, ilsyysvaikutuman ALV) (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 313 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 2 291 0,0 40 0,0 272 0,0 2 602 0,0 Paikallisliikenne 2 3 702 0,0 0 0,0 0 0,0 3 702 0,0 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 21 611 0,3 0 0,0 1 064 0,0 22 675 0,4 Kahvila ja ravintola 20 472 0,3 0 0,0 242 0,0 20 715 0,3 Majoittuminen 89 381 1,3 3 517 0,0 0 0,0 92 898 1,4 Ohjelmapalvelut 3 4 170 0,1 0 0,0 0 0,0 4 170 0,1 t menot 4 2 786 0,0 0 0,0 0 0,0 2 786 0,0 Välittömät vaikutukset yhteensä 144 413 2 3 557 0 1 578 0 149 548 2 Välilliset vaikutukset 81 493 0 1 790 0 1 163 0 84 446 0 Kokonaisvaikutukset 5 225 906 3 5 347 0 2 741 0 233 995 3 1 Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen, kuten bussi- ja taksimatkojen, kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 t menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 30
Taulukko 27. Päiväkävijöiden ja majoittujien paikallistaloudelliset vaikutukset Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja lähialueella vuonna 2016. Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Päiväkävijät n = 212 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Majoittujat n = 111 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 323 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 842 0,0 1 781 0,0 2 623 0,0 Paikallisliikenne 2 0 0,0 3 587 0,0 3 587 0,0 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 5 146 0,1 18 963 0,3 24 109 0,4 Kahvila ja ravintola 1 644 0,0 19 000 0,3 20 644 0,3 Majoittuminen 4 463 0,1 85 559 1,3 90 022 1,3 Ohjelmapalvelut 3 0 0,0 4 285 0,1 4 285 0,1 t menot 4 432 0,0 2 268 0,0 2 700 0,0 Välittömät vaikutukset yhteensä 12 528 0 135 441 2 147 969 2 Välilliset vaikutukset 8 014 0 76 033 0 84 047 0 Kokonaisvaikutukset 5 20 542 0 211 474 2 232 016 3 1 Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen, kuten bussi- ja taksimatkojen, kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 t menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 3.2.8 Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Kävijätutkimuksessa oli mukana kaksi kysymystä, joilla selvitettiin luontoympäristön ja luonnossa liikkumisen merkitystä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Ensimmäisessä kysymyksessä kävijöitä pyydettiin arvioimaan kansallispuistossa käynnin vaikutuksia yleiseen terveydentilaan ja hyvinvointiin. Kysymyksessä oli kolme väitettä, joissa tiedusteltiin, kokiko kävijä sosiaalisen, psyykkisen tai fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen. Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisen kuvailtiin esimerkiksi edistävän työkykyä tai lujittavan ihmissuhteita. Vastanneista 86 % koki sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen vähintään jonkin verran (taulukko 28). Vain muutama henkilö oli täysin tai jonkin verran eri mieltä siitä, että hänen sosiaalinen hyvinvointinsa olisi lisääntynyt vierailun aikana. Psyykkisellä hyvinvoinnilla kuvailtiin tarkoitettavan mm. mielialan kohentumista tai uuden oppimista. Fyysinen hyvinvointi puolestaan esitettiin luontoaistimuksista nauttimisena tai fyysisen kunnon ylläpitämisenä. Vastanneista 93 % ilmoitti psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen vähintään jonkin verran (taulukko 28). Fyysisen hyvinvointinsa koki lisääntyneen 90 % vastaajista. Kukaan vastaajista ei ollut täysin eri mieltä siitä, että hänen psyykkinen tai fyysinen hyvinvointinsa olisi lisääntynyt vierailun aikana. 31
Taulukko 28. Kävijöiden kokemat terveys- ja hyvinvointivaikutukset Pyhä-Häkin kansallispuistossa käyntiin liittyen. Sosiaalinen hyvinvointini lisääntyi Psyykkinen hyvinvointini lisääntyi Fyysinen hyvinvointini lisääntyi Vastanneita n % täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä Arviointi, % ei samaa eikä eri mieltä jonkin verran samaa täysin samaa mieltä Keskiarvo Keskihajonta 344 99 1 1 13 40 46 4,28 0,79 343 99 0 1 6 36 57 4,49 0,67 342 98 0 1 9 36 54 4,42 0,71 Yhteensä 346 99 4,40 0,73 Toisena terveysaiheena kävijöiltä kysyttiin, minkä arvoisiksi he arvioisivat rahassa mitattuna Pyhä- Häkin kansallispuistossa kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Ideana oli verrata käynnin tuomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia jonkin kaupalliseen palvelun tuottamiin vastaaviin vaikutuksiin. Kysymyksessä oli annettu joitakin esimerkkejä kaupallisista palveluista, joiden rahalliset arvot vaihtelivat kuntosalikäynnistä (5 euroa) ulkomaanmatkaan (3 000 euroa). Kysymys herätti paljon keskustelua: rahallisen arvon määrittäminen oli osalle hyvin vaikeaa, eivätkä kaikki halunneet vastata kysymykseen lainkaan. Vastauksia saatiin kuitenkin 296 kappaletta, mikä on 85 % kaikista tutkimukseen vastanneista. Kysymykseen vastanneiden antamat rahalliset arvot vaihtelivat kahdesta eurosta 5 000 euroon (taulukko 29). Yksi vastaaja ilmoitti kokemuksensa arvoksi 10 000 euroa, mutta vastaus poistettiin aineistosta ääriarvona. Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten euromääräisten arvioiden keskiarvo oli 168 euroa, mediaani 50 euroa, ja kolme neljäsosaa vastaajista valitsi käynnin arvoksi 100 euroa tai vähemmän. Taulukko 29. Pyhä-Häkin kansallispuistossa koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten rahallinen arvo. Käynnin rahallinen arvo Vastanneita Keskiarvhajonta Min 25% Med 75% Keski- Prosenttipisteet n % Max Euroa 296 85 168,0 536,72 2 20 50 100 5000 32
3.3 Kävijätyytyväisyys 3.3.1 Käynnin tarkoitus Tärkeimpinä syinä Pyhä-Häkin kansallispuistossa vierailuunsa kävijät pitivät luonnon kokemista, maisemia, rentoutumista ja olemista poissa melusta ja saasteista (kuva 13). Myös yhdessäolo oman seurueen kanssa ja henkinen hyvinvointi olivat erittäin tärkeitä yli puolelle vastaajista. Vähiten tärkeitä tekijöitä olivat tutustuminen uusiin ihmisiin, jännityksen kokeminen ja aikaisemmat muistot. Kuva 13. Kävijöiden syyt Pyhä-Häkin kansallispuistossa vierailuun. 33
3.3.2 Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Tutkimukseen osallistuneet arvioivat vierailullaan käyttämiensä palveluiden, rakenteiden ja ympäristön laatua. Vastaajat pitivät Pyhä-Häkin kansallispuiston palveluja pääsääntöisesti hyvinä (kuva 14). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat pysäköintipaikkoihin, jotka saivat keskiarvon 4,7 asteikolla 1 5, jossa 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja 1 erittäin huonoa (taulukko 30). Yleinen siisteys ja polttopuut huolletuilla tulipaikoilla ylsivät arvosanaan 4,5. Arvosanaan 4,4 ylsivät tulentekopaikat sekä polkuja/tai latuviitoitukset. Heikoimmin arvioinnissa pärjäsivät yrittäjien tuottamat palvelut (2,8) sekä jätehuollon toteutus ja ohjaus (3,6). Yrittäjien tuottamien palveluiden osalta on melko todennäköistä, että vastaajat ovat arvioineet palvelujen määrää eivätkä laatua, koska puistoon liittyen on tarjolla melko vähän yrittäjien tuottamia palveluja. Tätä kuvaa myös se, että vain 65 vastaajaa koki käyttäneensä yrittäjien tuottamia palveluja ja pystyi siten niitä arvioimaan. Kohtaan jokin muu palvelu oli annettu 21 vastausta. Tyytymättömimpiä oltiin pitkospuiden huonoon kuntoon (3 mainintaa) sekä polulle ajettuun hiekkaan (4 mainintaa). Tyytyväisyyttä aiheutti erämainen tunnelma (1), hieno vanha metsä (1) sekä puiston opas (2). Vastauksissa esitettiin myös toiveita latujen paremmasta hoidosta ja toivottiin lisää tulipaikkoja (2) ja lepopaikkoja (2). Kuva 14. Kävijöiden mielipiteet Pyhä-Häkin kansallispuistossa käyttämiensä palveluiden laadusta. 34
Taulukko 30. Mielipiteet Pyhä-Häkin kansallispuiston palvelujen laadusta. Arviointi:1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä. Palvelu tai ympäristötekijä Käyttänyt ja arvioinut (n) Erittäin huono Melko huono Arviointi, % Keskinkertainen Melko hyvä Erittäin hyvä Keskiarvo Ei käyttänyt (n) Pysäköintipaikat 341 0 0 3 28 69 4,7 4 Lähialueen tiestö 342 2 10 28 38 22 3,7 2 Reittien opastetaulut 339 0 2 9 42 47 4,3 4 Polkureitistö 337 0 2 8 48 42 4,3 6 Polkuviitoitukset 337 0 1 8 36 55 4,4 5 Tulentekopaikat 285 0 3 8 36 53 4,4 56 Polttopuut huolletuilla tulipaikoilla 258 2 2 7 26 64 4,5 76 Ulkokäymälät 256 2 4 19 38 37 4,0 87 Jätehuollon toteutus ja ohjaus 218 5 11 28 31 25 3,6 117 Erityistarpeiden huomioon ottaminen (reittien kuljettavuus, turvallisuus, opasteet yms.) 241 2 6 34 41 17 3,7 89 Yrittäjien tuottamat palvelut 65 23 15 32 14 15 2,8 259 Reittien ja rakenteiden turvallisuus 326 1 6 30 43 20 3,8 7 Yleinen turvallisuus 332 0 1 13 51 34 4,2 6 Yleinen siisteys 338 0 1 6 38 55 4,5 1 Maiseman vaihtelevuus 334 0 2 10 43 45 4,3 1 Jokin muu 21 57 10 10 5 19 2,2 8 Vastanneita yhteensä 346 Kansallispuiston palveluiden kokonaismäärälle kävijät antoivat yleisarvosanan 4,4 asteikolla 1 5 (taulukko 31). Peräti 95 % vastaajista piti palveluiden nykyistä määrää melko tai erittäin hyvänä. Taulukko 31. Kävijöiden tyytyväisyys Pyhä-Häkin kansallispuiston palvelujen määrään kokonaisuudessaan. Arviointi: 1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen. Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan Arvioinut n % Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Arviointi, % Ei kumpikaan Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo 342 98 0 0 5 51 44 4,4 35
3.3.3 Kävijöiden odotusten toteutuminen Kävijöiden ennakko-odotukset Pyhä-Häkin kansallispuiston luonnonympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista ja reiteistä sekä rakenteista täyttyivät erittäin hyvin (taulukko 32). Kävijät arvioivat odotuksia asteikolla yhdestä viiteen (1 = toteutui erittäin huonosti, 5 = toteutui erittäin hyvin). Parhaiten odotukset täytti luonnonympäristö, jonka vastaavuus odotuksiin sai keskiarvon 4,78. Myös reitit ja rakenteet vastasivat hyvin ennakko-odotuksia (keskiarvo 4,44). Hieman heikommin odotuksia vastasivat harrastusmahdollisuudet, joiden kohdalla odotusten täyttymisen arvioi melko huonoksi 2 % ja keskinkertaiseksi 16 % vastaajista. Harrastusmahdollisuuksienkin vastaavuus odotuksiin sai kuitenkin reilusti yli melko hyvän arvosanan keskiarvon ollessa 4,23. Taulukko 32. Kävijöiden ennakko-odotusten täyttyminen Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Arviointi: 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin. Vastanneita n % erittäin huonosti melko huonosti Arviointi, % Keskiarvo keskinkertaisesti melko hyvin erittäin hyvin Luonnonympäristö 344 100 0 0 2 18 80 4,78 Harrastusmahdollisuudet 324 94 0 2 16 40 43 4,23 Reitit ja rakenteet 342 99 0 1 6 40 52 4,44 Vastanneita yhteensä 345 3.3.4 Käyntiä häirinneet tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, oliko jokin tekijä häirinnyt heidän vierailuaan Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Mielipidettä kysyttiin maaston kuluneisuudesta ja roskaantuneisuudesta, luonnonympäristön käsittelystä, liiallisesta kävijämäärästä ja muiden kävijöiden käyttäytymisestä. Näiden lisäksi oli mahdollista ilmoittaa ja arvioida käyntiä häirinneitä muita tekijöitä. Arviointi suoritettiin asteikolla yhdestä viiteen (1 = häiritsi erittäin paljon,... 5 = ei häirinnyt lainkaan). Pääsääntöisesti vastaajat eivät kokeneet häiriötä vieraillessaan Pyhä-Häkin kansallispuistossa (kuva 15). Kaikkien annettujen vaihtoehtojen tyyppivastaus oli 5 eli yleisin vastaus oli, että asia ei häirinnyt lainkaan. Kaikissa kohdissa myös mediaani oli 5 eli yli puolet vastaajista arvioi, ettei kyseinen tekijä häirinnyt lainkaan heidän vierailuaan. Voimakkaimmin kävijöitä häiritsivät luonnonympäristön käsittely ja muiden kävijöiden käyttäytyminen, joita kumpaakin 2 % vastaajista arvioi erittäin häiritseviksi. Noin 14 % vastaajista oli kokenut häiritsevänä jonkin muun tekijän kuin edellä mainitut (taulukko 33). Useimmin häiritseväksi tekijäksi mainittiin pitkospuiden huono kunto (12 kpl) ja polulle ajettu sora (6 kpl). 36
Kuva 15. Kävijöitä häirinneet tekijät Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Taulukko 33. t kävijöitä häirinneet tekijät. Häiritsevä asia Kpl Pitkospuiden huono kunto 12 Polulle ajettu sora 6 Taukopaikan tai maaston roskaisuus 4 Käymälöiden siisteys/wc-paperin puute 3 Hiihtolatujen kunto/puute 3 Telttapaikkojen määrä 2 Tulipaikkojen määrä 1 Rakenteiden rapistuminen 1 Koiran uloste 1 Hyttyset 1 Hirvikärpäset ja metsästäjät 1 Yhteensä 35 37