KIRJALLINEN KYSYMYS 853/2008 vp Maaseudun laajakaistayhteyksien rakentamisen nopeuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallitus linjasi alkusyksystä, että nopeudeltaan 100 megabittiä/s laajakaistayhteydet tulisi saattaa vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien saataville. Tilastojen valossa valtaosalla kotitalouksista ja yrityksistä on jo laajakaistayhteys tai mahdollisuus sen hankkimiseen, mutta kattavuudesta löytyy edelleen sitäkin suurempia alueellisia eroja. Maaseudun ja kaupunkien välille muodostuu jyrkkä kahtiajako, mikä asettaa kylät, harvaan asutun maaseudun ja keskustataajamat eriarvoiseen asemaan tietoliikenneyhteyksien suhteen. Tällainen kehitys kasvattaa väistämättä alueellista eriarvoistumista. Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä yrittämisen esteistä maaseudulla tai harvaan asutulla alueella ovat tietoliikenneyhteydet. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt tänä syksynä Omnitelellä maaseudun laakakaistatarpeita koskevan selvityksen, josta käy yksiselitteisesti selväksi, että kaavailtu laajakaistaverkoston rakentamisaikataulu on liian hidas. Tehokasta tiedonsiirtoa ja kattavaa valokuitukaapeliverkostoa edellyttävät muun muassa etätyö, yritystoiminta, suuressa murroksessa ja kasvussa oleva maatalous, sähköinen asiointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö. Tällä hetkellä TeliaSonera kieltäytyy myymästä riittävän nopeita laajakaistayhteyksiä, jotka ovat välttämättömiä maaseudun yrittäjille. TeliaSoneran toiminta estää mm. maatilojen sukupolvenvaihdosten tekemisiä, kun jatkajalle ei ole enää myyty nopeampaa laajakaistayhteyttä, vaikka luopujalla sellainen on ollut. Lisäksi tietoon on tullut mm. Ylä-Savosta, Osmangin kylästä, paluumuuttoa tekevä perhe, joka tarvitsisi etätyön mahdollistamiseksi nopeudeltaan 4 megabittiä/s yhteyden. Perhe olisi itse valmis rakentamaan keskittimeen tarvittavan välin, mutta Sonera ei ole siltikään valmis myymään etätyön mahdollistavaa laajakaistapalvelua. Vastaanvanlaisia tapauksia on lukuisia. Lisäksi maaseudulla Sonera patistaa asiakkaitaan siirtymään langattomaan laajakaistaan korottamalla langallisten laajakaistayhteyksien hintoja harvaan asutuilla alueilla. Langattomat verkot eivät ole maatilojen ja yritysten kannalta kuitenkaan ongelmattomia, sillä kannanotoissa on tullut ilmi, että langattomat yhteydet ovat usein häiriöille alttiita eivätkä täytä maaseutuyrittäjien tarpeita niin siirtonopeuden kuin ei myöskään tietoturvan osalta. Liian hidas laajakaistaverkon rakentaminen heikentää maaseudun elinmahdollisuuksia ja on selkeä uhka esimerkiksi Savossa maitotalousvaltaisen maatalouden kehittymiselle. Maatiloilla etenkin eläintilojen laajakaistavaatimukset ovat suuremmat, sillä esimerkiksi lypsyrobotteja käyttävät tilat tarvitsevat lähitulevaisuudessa jo nopeuden 8 megabittiä/s myötäsuuntaan ja 2 megabittiä/s paluusuuntaan. Vuoteen 2015 on vielä aikaa, ja työtä on tehtävä sekä yhteyksien pelattava maaseudulla siihenkin saakka. Operaattoreiden antamat omat aikataulut ovat epävarmoja, ja luvattu välitavoite vähintään yhden megabitin tehoisesta yhteydestä vuoden 2010 loppuun mennessä ei tuo helpotusta monellekaan maaseutuyrittäjille tai yrityksel- Versio 2.0
le, vaan käytännössä se ehkä jarruttaa valokuitukaapeliverkoston riittävän nopeaa rakentamista. Yrittäjille tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä tavoitettavuuden vuoksi, ja niiden tulee olla jokaisen yrittäjän perusoikeus asuinpaikasta riippumatta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus jo aloittanut toimenpiteet laajakaistaverkoston nykyistä nopeamman rakentamisaikataulun mahdollistamiseksi ja mitä hallitus aikoo tehdä, että TeliaSoneran ja muiden laajakaistayhteyksiä tarjoavien yritysten mielivaltainen toiminta ei estä jatkossa ihmisten etätyömahdollisuuksia, maatilojen ja muiden maaseudulla sijaitsevien yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kansalaisten tasaarvoista kohtelua tarvittavien tietoliikenneyhteyksien saamisessa? Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2008 Hannakaisa Heikkinen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 853/2008 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 853/2008 vp: Onko hallitus jo aloittanut toimenpiteet laajakaistaverkoston nykyistä nopeamman rakentamisaikataulun mahdollistamiseksi ja mitä hallitus aikoo tehdä, että TeliaSoneran ja muiden laajakaistayhteyksiä tarjoavien yritysten mielivaltainen toiminta ei estä jatkossa ihmisten etätyömahdollisuuksia, maatilojen ja muiden maaseudulla sijaitsevien yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kansalaisten tasaarvoista kohtelua tarvittavien tietoliikenneyhteyksien saamisessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Viestintämarkkinalain (393/2003) keskeisenä lähtökohtana on varmistaa peruspuhelinpalveluiden tarjonta koko maassa. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintäviraston on nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä perustelepalveluiden tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Tammikuussa 2008 Viestintävirasto nimesi kymmenen teleyritystä yleispalveluyritykseksi, jotka ovat velvollisia tarjoamaan kohtuuhinnalla perustelepalveluita kansalaisille tietyllä alueella. TeliaSonera Finland Oyj on nimetty yleispalveluyritykseksi 75 kunnan alueella. Tällä hetkellä yleispalveluun sisältyy kuitenkin vain tarkoituksenmukainen internetyhteys, jonka nopeus on 20 50 Kbit/s eli selvästi hitaampi yhteys kuin laajakaistayhteys, jonka nopeus on vähintään 256 Kbit/s. Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin valmistellut viestintämarkkinalain muutosesityksen, jolla yleispalvelun piiriin tulisi jo vuonna 2010 ensimmäisenä Euroopan yhteisön jäsenmaana myös tarkoituksenmukainen laajakaistayhteys. Tällä tarkoitetaan käyttäjien enemmistöllä jo olevaa laajakaistaista yhteysnopeutta, joka määriteltäisiin ministeriön asetuksella. Aluksi yleispalvelun yhteysnopeus olisi 1 Mbit/s, koska tällä hetkellä ainoa valtakunnallinen Digita Oy:n 450-verkko mahdollistaa tämän. Jo tämä nopeus olisi yli 20-kertainen nykyiseen verrattuna. Laajakaistapalvelun sisällyttäminen yleispalveluun edellyttää, että yleispalvelun piiriin kuuluva laajakaistayhteys on kohtuuhintainen ja palvelun laatu hyvä. Lisäksi tulevaisuudessa yleispalvelun mukaisen laajakaistayhteyden nopeutta voitaisiin nostaa. Parantaakseen langattoman 450-verkon toimivuutta liikenne- ja viestintäministeriö on osoittamassa lisätaajuuksia 450-verkolle sen nopeuksien nostamiseksi erityisesti haja-asutusalueella nykyisestä enintään 1 Mbit/s ainakin 2 Mbit/s. Samalla 450-verkkoa rakentavan Digita Oy:n toimilupaa muuttamalla edellytetään, että verkon tukiasemien määrää lisätään, jolloin verkko kattaa käytännössä lähes kaikki kotitaloudet vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi syyskuussa hallitus hyväksyi esityksestäni tavoitteeksi, että vuoden 2015 loppuun mennessä teleyritykset voisivat tarjota kansalaisille 100 Mbit/s-yhteyden mahdollistavia valokuituyhteyksiä enintään kahden kilometrin päähän kansalaisen vakituisesta asunnosta tai yrityksen toimipaikasta. Enintään kahden kilometrin 3
Ministerin vastaus pituisen tilaajayhteyden kustannuksista vastaisi kukin tilaaja itse. Asetettu tavoite on takaraja, jonka saavuttamiseen ryhdytään välittömästi, kun valtioneuvosto on virallisesti hyväksynyt tehdyt linjaukset. Hyväksyminen tapahtui 4. joulukuuta 2008. Kun TeliaSonera Oyj viime kesänä ilmoitti lankaverkkojen hinnankorotuksista, liikenne- ja viestintäministeriö asetti selvitysmiehen tehtävänään selvittää millaisia vaikutuksia kiinteän puhelinverkon maksukehityksellä on puhelin- ja laajakaistapalveluiden saatavuuteen. Joulukuussa 2007 valmistuneen selvityksen keskeinen viestintäpoliittinen sanoma on, että kenellekään ei saa pysyvässä asuin- tai toimipaikassa aiheutua oikeudenmenetyksiä siirryttäessä tekniikasta toiseen. Tämä on myös liikenne- ja viestintäministeriön kanta, jos lankaverkoista siirrytään langattomaan tekniikkaan. Selvitykseen sisältyy useita ehtoja, jotka tulee toteuttaa ennen kuin lankaverkkopalvelut korvataan muilla tekniikoilla. Näitä ehtoja on myöhemmin tarkennettu. Tällä hetkellä alkuperäistä suunnitelmaa on selvästi lievennetty ja langattomaan tekniikkaan siirtyminen koskee vuoden 2009 aikana enää 3 500 asiakasta. Lisäksi jokaisen asiakkaan uuden palvelun toimivuus varmistetaan tarvittaessa TeliaSonera Finland Oyj:n kustannuksella ulkopuolisen, riippumattoman testaajan avulla ensi vuoden alusta alkaen. TeliaSonera Oyj:ltä saadun ilmoituksen mukaan, joka ilmoitus on katsottava myös noudatettavaksi sitoumukseksi, maatilojen sukupolvenvaihdoksissa laajakaistayhteys säilyy entisenlaisena ainakin siinä tapauksessa, kun se toimitetaan samaan osoitteeseen. Liittymän voi kyllä siirtää tilan uuden haltijan nimiin. Lisäksi niille asiakkaille, joilla on yli 1 Mbit/s-yhteys vakituisessa asuinpaikassa tai yrityksen toimipaikassa, tarjotaan myös jatkossa yhtä nopea yhteys, mutta teknologiariippumattomasti ja kustannusvastaavaan hintaan. Muussa tapauksessa lankaverkon palvelua ei voi lopettaa. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2008 Viestintäministeri Suvi Lindén 4
Ministerns svar KK 853/2008 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 853/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkinen /cent: Har regeringen redan börjat vidta åtgärder för att möjliggöra en snabbare byggtidsplan för bredbandsnätet och vad ämnar regeringen göra för att den godtyckliga verksamhet som TeliaSonera och andra företag som erbjuder bredbandsanslutningar bedriver inte i fortsättningen ska förhindra människors möjligheter att utföra distansarbete, generationsväxlingen inom gårdsbruksenheter och andra företag som är etablerade på landsbygden och den jämlika behandlingen av medborgare i fråga om tillgängligheten till telekommunikationsförbindelser? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den centrala utgångspunkten för kommunikationsmarknadslagen (393/2003) är att säkra att bastelefonitjänster tillhandahålls i hela landet. Enligt kommunikationsmarknadslagen ska Kommunikationsverket utse en eller flera teleföretag till operatörer för samhällsomfattande tjänster, om det är nödvändigt för att garantera bastelefonitjänster på ett visst geografiskt område. I januari 2008 utsåg Kommunikationsverket 10 företag till sådana operatörer för samhällsomfattande tjänster som är skyldiga att tillhandahålla bastelefonitjänster för medborgare inom ett visst område. TeliaSonera Finland Abp har utsetts till operatör för samhällsomfattande tjänster inom 75 kommuners område. För närvarande ingår det i de samhällsomfattande tjänsterna emellertid bara ändamålsenlig Internetförbindelse med en hastighet om 20 50 Kbit/s, dvs. en klart långsammare förbindelse än bredbandsanslutningen vars hastighet är minst 256 Kbit/s. Kommunikationsministeriet har emellertid berett en proposition för ändring av kommunikationsmarknadslagen. Enligt propositionen ska Finland i de samhällsomfattande tjänsterna redan 2010 ha också en ändamålsenlig bredbandsanslutning som det första medlemslandet inom Europeiska gemenskapen. Med detta avses den bredbandshastighet som majoriteten av användarna redan har och som ska definieras genom en ministerieförordning. Till en början ska anslutningshastigheten för den samhällsomfattande tjänsten vara 1 Mbit/s, eftersom detta möjliggörs av det för närvarande enda riksomfattande nätet, Digita Ab:s 450-nät. Redan denna hastighet är drygt 20-faldig jämfört med den nuvarande. Införandet av bredbandstjänsten i de samhällsomfattande tjänsterna förutsätter att den bredbandsanslutning som hör till de samhällsomfattande tjänsterna tillhandahålls till ett skäligt pris och är av god kvalitet. Dessutom ska hastigheten för den bredbandsanslutning som ingår i samhällsomfattande tjänster kunna höjas i framtiden. I syfte att förbättra funktionen för det trådlösa 450-nätet håller kommunikationsministeriet på att anvisa tilläggsfrekvenser för 450-nätet för att höja hastigheterna främst i glesbygdsområdet från den nuvarande hastigheten på högst 1 Mbit/s till åtminstone 2 Mbit/s. Samtidigt förutsätter ministeriet, genom att man ändrar koncessionen för Digita Ab som bygger 450-nätet, att antalet basstationer i nätet ökas, varvid nätet i praktiken täcker nästan alla hushåll i slutet av 2009. 5
Ministerns svar I september godkände regeringen dessutom, på mitt förslag, som mål att teleföretagen vid utgången av 2015 kan tillhandahålla medborgarna optisk fiberförbindelse som möjliggör en anslutning på 100 Mbit/s på högst två kilometers avstånd från medborgarens stadigvarande bostad eller företagets driftsställe. Envar abonnent ska stå för kostnaderna för en abonnentanslutning på högst två kilometer. Målet är den yttersta gränsen och åtgärder vidtas omedelbart för att uppnå det när statsrådet officiellt har godkänt linjedragningarna. Godkännandet skedde den 4 december 2008. När TeliaSonera Abp i somras meddelade om prishöjningarna i det fasta nätet tillsatte kommunikationsministeriet en utredningsman med uppgift att reda ut vilka konsekvenser betalningsutvecklingen i det fasta telefonnätet har på tillgången till telefon- och bredbandstjänster. I den utredning som blev färdig i december 2007 är det centrala kommunikationspolitiska budskapet att ingen får gå miste om sina rättigheter på sitt stadigvarande bostads- eller driftsställe vid övergång från en teknik till en annan. Detta är även kommunikationsministeriets åsikt när en övergång sker från fasta nät till trådlös teknik. I utredningen ingår flera villkor som ska genomföras innan tjänster i fasta nät ersätts med annan teknik. Dessa villkor har senare preciserats. För närvarande har den ursprungliga planen klart lindrats och övergången till trådlös teknik gäller bara 3 500 kunder år 2009. Dessutom säkras att den nya tjänsten fungerar hos varje kund, vid behov på TeliaSonera Finland Abp:s bekostnad, av en utomstående oberoende testare i början av nästa år. Enligt uppgift från TeliaSonera Abp, vilken uppgift bör anses vara bindande, bevaras bredbandsanslutningen vid generationsväxling på gårdsbruksenheter som förr åtminstone i det fall då den levereras till samma adress. Anslutningen kan nog överföras i gårdsbruksenhetens nya innehavares namn. Dessutom erbjuds även de kunder som har en anslutning på över 1 Mbit/s på sin stadigvarande boningsort eller sitt företags driftsställe även i fortsättningen en lika snabb anslutning men som är teknologineutral och till ett pris som motsvarar kostnaderna. I annat fall kan tjänsten i det fasta nätet inte avslutas. Helsingfors den 9 december 2008 Kommunikationsminister Suvi Lindén 6