Kaupunginhallitus 08.05.2017 Sivu 1 / 1 4488/2015 12.02.00 136 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh. 043 825 5074 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksessa olevan raportin KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteistä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 KulttuuriEspoo 2030 Espoon valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo 2030 -linjaukset kokouksessaan 9.11.2015. KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa. Kulttuurilla ja taiteella tulee olla näkyvämpi rooli esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhoidossa. KulttuuriEspoo 2030 on kaupunkitasoinen ohjelma siitä, miten voimme yhdessä tehdä Espoosta rohkean ja innovatiivisen kaupungin. KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Ensimmäisen vuoden aikana kulttuurin tulosyksikkö on keskittynyt toimimaan keskustelun avaajana yhteistyön paikoista ja mahdollisuuksista kaupungin palveluja järjestävien toimialojen kanssa. Sektoriajattelu elää edelleen hyvin vahvana kaupungin organisaatioissa ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen on vasta heräämässä. Strategisten valintojen ja tavoitetilojen muuttuminen arjen tekemiseksi tarvitsee tuekseen vahvaa poliittista tahtotilaa. Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikössä käynnistettiin KulttuuriEspoo2030 -ohjelman mukaisia strategisia avauksia kaupunkitasoisten poikkisektoraalisten toimintatapojen selvittämiseksi. Kulttuuritoiminnan vipupisteet yhteiskunnallisessa muutoksessa ovat moninaiset: kyse on sekä koko alueen ja sen yhteisön kyvystä jäsentää ja
Kaupunginhallitus 08.05.2017 Sivu 2 / 2 kertoa yhteistä tarinaa maailman muutoksesta, erilaisten ihmisten voimaannuttamisesta niin oman tekemisen, koettujen kulttuurielämysten tai arjen sujuvuuden ja oman lähiympäristön esteettisyyden kokemisen kautta. 2030 toimenpiteitä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyönä Espoon teknisen toimen palvelujen tavoitteena on luoda toimivat ja viihtyisät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle, huolehtia ympäristöstä ja kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Yleisesti voidaan todeta, että rakennetun ympäristön laatu määräytyy pitkälti sen perusteella, kuinka hyvin se vastaa käyttäjien tarpeisiin. Laatu muodostuu toiminnallisuudesta, ekologisesta kestävyydestä, elinkaarikustannuksista, estetiikasta ja elämyksellisyydestä. Kaikkea julkista palvelutuotantoa haastavat nykyisin yhteiskunnassa useat megatrendit, myös teknisen toimen palveluja kuntalaisille ja yrityksille. Kuntapalveluiden kehittämiseen vaikuttavat keskeisesti kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kestävän kehityksen vaatimukset ja niukkenevat taloudelliset resurssit sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio. Suomen maankäytön suunnittelua koskevaan lainsäädäntöön on jo vuodesta 1990 lähtien sisältynyt velvoite edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on ollut myös edistää vuorovaikutteista suunnittelua sekä kuntalaisten kuulemista maankäyttöä koskevissa asioissa. Rakennushankkeiden tarkastelussa keskitytään usein vain investointivaiheen kustannuksiin, sillä kustannuslaskennan keinot ovat kehittyneempiä ja laajemmin hyväksyttyjä kuin erilaisten elinkaaren aikana syntyvien arvojen tai hyödyn määrittämiseen käytetyt työkalut. Tavoitteena on kuitenkin, että rakentamisen prosessi tuottaa tulevaisuudessa enemmän kuin rakennuksia eli rakennusten ohella tilaratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien toimintaa ja tarpeita. Valtakunnallinen ROTI on rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä, joka perustuu laajaan faktapohjaan ja asiantuntijapaneeleiden työskentelyyn. Vuonna 2017 taide, suunnittelu ja arkkitehtuuri ovat ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan mukana myös ROTI -järjestelmässä. Rakennetun omaisuuden tila ROTI, ajankohtaiskatsaus Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista, nosti muiden teemojensa rinnalle uuden asiantuntijapaneelin. Tulevaisuuden hankkeissa moniammatilliset tiimit luovat toimivaa ja elämyksellistä rakennettua ympäristöä. Kokonaisvaltaiset ratkaisut tuottavat käyttäjilleen sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista lisäarvoa. Ratkaisut syntyvät käyttäjälähtöisesti, mutta niissä huomioidaan samalla elintapojen, arvojen ja kulttuurin muutokset kehittämällä innovatiivisia uusia ratkaisuja. Käyttäjälähtöisyyden myötä osallistaminen, palvelumuotoilu, konseptointi ja tulevaisuudentutkimus ovat tulleet rakennusalalle jäädäkseen. (ROTI paneeli 2017)
Kaupunginhallitus 08.05.2017 Sivu 3 / 3 Uudet valtakunnalliset ohjeet, kuten taidetta rakennushankkeessa käsittelevä RT -kortti sekä taideasiantuntijoiden käyttö ovat helpottaneet taideteosten hankintaa Suomessa. Muotoilupalveluiden käyttö on kasvussa kiinteistö- ja rakennusalalla. Niiden avulla voidaan mm. tehostaa tilojen käyttöastetta, luoda uudenlaisia tila- ja palvelukonsepteja sekä löytää toimintatapa- ja palvelu-uudistuksia. Ympäristönsuojeluhankkeissa voitaisiin jatkossa kiinnittää huomiota ympäristönsuojelullisten arvojen ja tavoitteiden lisäksi myös kulttuurin kokonaisuuteen, ihmisten arvoihin ja elämäntapoihin. Kulttuuriperintö ja sen suojeleminen sukupolvelta toiselle luo kaupungin omaa identiteettiä ja arvokkaaksi koettuja luontokohteita halutaan suojella yhdessä. - Kulttuurin tulosyksikön sekä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyön mahdollisuuksia on selvitetty ja nopeita kokeilutoimia on pyritty käynnistämään. - Espoon omaa toimintatapaa taiteen prosenttiperiaatteesta on selvitelty yhteistyötapaamisissa, yhdessä on etsitty tapoja joilla taidetta voitaisiin hyödyntää luovasti rakentamisessa sekä sisä- ja ulkotiloissa. - Kulttuurisektorin ottaminen mukaan maankäytön suunnittelussa ja alueiden kehittämisessä on alkuvaiheessa ja mahdollisia yhteistyötapoja tunnustellaan. Asukkaiden osallisuus palveluiden suunnittelussa ja mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen kehittämiseen on mahdollisuus tehdä yhteistyötä, kulttuurilautakunnan tukemat asukas- ja kaupunginosayhdistykset olisivat luonteva kumppani asukasfoorumien ohella. - Kaupungin tilojen yhteiskäyttöä on lisätty (esim. Haukilahden päiväkoti ja kirjasto) - Kulttuurin tulosyksikkö ja tekninen toimi ovat yhdessä tukeneet väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien syntymistä rohkeilla tilakokeiluilla (Keran väliaika). Keran alueesta ollaan yhteistyöllä teknisen toimen ja konserniesikunnan kanssa luomassa espoolaisen kiertotalouden keskittymää. - Kaupunginmuseo ja tekninen toimi valmistelevat yhdessä kulttuuriympäristöohjelman, joka ohjaa kaupunkikuvallisten rakennusten, kulttuurimaiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitamista ja vaalimista. - Kaupunginmuseo on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut koulurakennusten inventoinnin. - Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen. 2030 toimenpiteitä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä Espoon sosiaali- ja terveystoimi on visiossaan linjannut, että se auttaa ihmisiä oppimaan, löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Työote on valmentava, eli asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kulttuurin tulosyksikön ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä on kehitetty mm. seuraavilla tavoilla:
Kaupunginhallitus 08.05.2017 Sivu 4 / 4 - Kulttuurineuvolatoimintaa laajennettiin kahteen uuteen neuvolaan vuonna 2016. Kulttuuritoimijoiden verkostoon liittyi Aalto -yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma. - Kulttuuriketju vie kulttuuria ja taidetta ikäihmisten arkeen hoivalaitoksissa. Myös suorana verkossa näytetty itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2016 tarjosi esimerkiksi palvelutalojen asukkaille mahdollisuuden osallistua konserttikokemukseen. - Vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa tehtiin vuoden 2016 aikana kulttuurivierailuja yhteensä 390 kertaa. - Kaikukortilla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat espoolaiset saavat lippuja kulttuuritapahtumiin. Toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan toimijat jakoivat asiakkailleen vuonna 2016 yhteensä 1320 Kaikukorttia. - Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen. Lisäksi kaikissa potilashuoneissa on EMMAn kokoelmateoksia esillä. Sosiaali- ja terveystoimi haluaa nostaa omassa visiossaan palvelujen laadun ja turvallisuuden eurojen ja suoritteiden rinnalle. Sote -muutoksista huolimatta kuntien tehtävänä säilyy jatkossakin edistää kaikkien kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Kulttuurilla on tutkitusti paljon hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja yhdessä sosiaalitoimen kanssa kulttuuri saadaan osaksi myös niiden ihmisten arkea, jotka muuten saattaisivat olla syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta. 2030 toimenpiteitä konsernihallinnon yhteistyönä Konsernihallinto edistää hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Kaupungin visiossa todetaan, että Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa on huomioitu, että menestyvän kaupungin pitää tunnistaa omat ominaispiirteensä ja se, minkälaiseksi kaupunki on kehittymässä. Kaupungin identiteetti on tärkeä osa tulevaisuuden suunnittelua. Kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat kaupungin dna. Kaupungin asukkaiden yhteiset arvot muodostavat käsityksen siitä, mitkä asiat ovat arvokkaita, esimerkiksi millaista elämäntapaa kuntalaiset haluavat edistää. Kestävä kehitys on kaikkeen kaupungin tekemiseen liittyvä arvotavoite. Se sisältää oletuksia hyvästä ja tavoiteltavasta kehityksestä. Paikallistason toiminta ja osallistuminen edistävät eri sektoreiden välistä vuorovaikutusta ja auttavat sovittamaan yhteen päätöksenteon eri tasoja. Aktiivinen osallisuus ja vaikuttaminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä. - Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikkö sekä lukuisat kulttuuriyhteisöt antoivat omat kestävän kehityksen
Kaupunginhallitus 08.05.2017 Sivu 5 / 5 Tiedoksi yhteiskuntasitoumuksensa. Esimerkiksi vastuullinen kuluttaminen on yksi tapa osoittaa myötätuntoa ja lisätä ihmisten välistä empatiaa. - Elinkeinoelämän ja kulttuurin yhteistyöllä vahvistetaan Espoon mainetta ja luodaan Espoosta houkutteleva kotipaikka myös kansainvälisille asiantuntijoille ja toimijoille. Espoon kaupunki, EMMA ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö solmivat vuonna 2016 sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin. Uusi designille varattu näyttelytila ja kokoelman esillepano vahvistavat Espoon design -profiilia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi -raportti korostaa myös design-, palvelumuotoilu- ja brändiosaamisen merkitystä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamisessa. 2030 toimenpiteitä sivistystoimen yhteistyönä Kuntien ensisijaisena tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kulttuurin merkitys kestävän hyvinvoinnin luomisessa on ratkaisevaa. Talous johtaa helposti yhteiskunnallista keskustelua tässä ajassa. Miten rohkeus tehdä asioita uudella tavalla voisi vahvistaa yhteiskuntaamme? Kulttuuripalveluista, liikunta- ja nuorisopalveluista löytyy opetus- ja varhaiskasvatuksen palvelujen lisäksi vastauksia siihen, millainen sivistyskaupunki Espoo voi olla. - Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työpaikkoja ja ammatteja häviää ja vanhoja taitoja täytyy päivittää. Yhteistyössä opetustoimen kanssa kulttuurin tulosyksikkö tarjoaa uusia oppimisympäristöjä sekä kulttuuri tarjoaa reittejä uuden oppimiseen. - KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku päivitettiin vuoden 2017 alusta vastaamaan paremmin uutta opetussuunnitelmaa ja tukemaan oppilaiden kokemusta luovasta ja kokeilunhaluisesta ilmapiiristä. Kehittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä opetustoimen kanssa. - Kansainvälisessä tunnettuudessa haetaan sivistystoimen yhteisiä toimintamuotoja tuoda espoolaista osaamista esille, Culture for Cities & Regions hankekokonaisuutta on tehty yhdessä opetustoimen kanssa - Palvelutorin käynnistyminen Ison Omenan tiloissa on tuonut uudenlaisia kumppanuuksia kirjastolle; erityisesti uudenlaista tekemistä ja palveluja nuorisotoimen kanssa - Kaupungit kilpailevat yhä enemmän uusien toimintojen luomisessa. Kaupungin vetovoima syntyy mm. ainutkertaisista tapahtumista. Liikuntatoimen kanssa tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ovat luoneet aivan uudenlaisen konseptin Ystäväluistelutapahtumasta, jossa talvinen liikunta ja korkeatasoinen taidetarjonta ovat yhdistyneet laadukkaaksi palveluksi tuhansille kuntalaisille.
Kaupunginhallitus 08.05.2017 Sivu 6 / 6