Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Samankaltaiset tiedostot
Bioteknologia BI5. Mikrobit

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Kysymys 1. Mihin kuntiin ja domeeneihin eliökunta jaetaan, ja mitkä ovat domeenien väliset samankaltaisuudet ja erot?

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Tunnin sisältö. 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Geenitekniikan perusmenetelmät

Miten kasvit saavat vetensä?

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Näin käytät oppikirjaa

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Opettaja: Mika Sipura

Kurssin suorittaminen

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Opettaja: Mika Sipura

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA

Biologia ylioppilaskoe

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Miten kasvit saavat vetensä?

Tunnista lajit ja logot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Miksi tutkia kasveja?

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen

3 Eliömaailma koostuu miljoonista lajeista. 4 Solurakenne on elämän perusominaisuus. 6 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

SIMULOITU VALINTAKOE

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

2 Bakteerit ja arkeonit ovat tumattomia mikrobeja. 3 Tumallisiin mikrobeihin kuuluu eliöitä alkueliöiden ja sienten kunnista

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

KASVIKUNTA kl 2016

Lähtökohdat: Biologian didaktiikan perusosa Raportti Taiminen Pia-Maria, opiskelijanumero (1 / 7)

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

BIOTEKNIIKKA ON VÄLINE

6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Nimi sosiaaliturvatunnus

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

DNA:n informaation kulku, koostumus

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

3 Eliökunnan luokittelu

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Elintavat, poiminta, säilöntä

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Biologia1. Fosforin luonnollinen kierto ja ihmisen vaikutus siihen.

Lataa Mikrobiologia. Lataa

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Transkriptio:

Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu

Tumattomat eliöt

vanhimmat eliötyypit erittäin runsaslukuisia, käytännössä kaikkialla ei tumaa lisääntyvät jakautumalla pieniä, yksisoluisia (joskus löyhiä solujoukkoja) lepoitiöt, kestosolut luokittelu joskus vaikeaa

Arkeonit arkeonit luettiin ennen bakteereihin uusien tutkimusten mukaan arkeilla on enemmän yhteistä tumallisten eliöiden, kuin bakteerien kanssa erikoistuneet eri ekolokeroihin kuin bakteerit kilpailu on näin vältetty sekä oma- että toisenvaraisia lajeja

erikoistuneet äärioloihin eivät aiheuta tauteja (ainakaan tauteja aiheuttavia arkkeja ei tunneta) jaetaan kolmeen pääryhmään: halofiilit, metanogeenit, termofiilit

Bakteerit kooltaan tumallista solua pienempiä (vain noin kymmenesosa) ei tumakoteloa yksittäinen rengasmainen kromosomi rengasmaisen kromosomin lisäksi plasmideja (pieniä DNA-renkaita) > keskeisiä työkaluja geenitekniikassa

bakteereita tavataan ympäri maapalloa lähes kaikenlaisissa olosuhteissa ympäristötekijät vaikuttavat kuitenkin bakteerien kasvuun ja lisääntymiseen vesi, ravinto-olot, lämpötila, happamuus optimiolot!! vaihtelevat eri bakteereilla, mutta monelle 20-40⁰C on ihanteellisin ympäristö kasvaa ja lisääntyä

Tumalliset eliöt

alkueliöt, kasvit sienet, eläimet yksi- tai monisoluisia perintötekijät tumassa tumakotelon ympäröiminä lisääntyminen joko suvullista tai suvutonta

Protokistit l. alkueliöt luonnehdittu usein näin: alkueliöiden kuntaa kuuluvat kaikki ne eliöt, jotka eivät ole esitumallisia, kasveja, varsinaisia sieniä tai eläimiä luokitus muuttuu koko ajan alkueliöt sekä yksi- että monisoluisia eliöitä osa omavaraisia, osa toisenvaraisia kosteiden elinympäristöjen eliöitä

omavaraiset alkueliöt: yksi- ja monisoluiset levät toisenvaraiset alkueliöt: limasienet ja alkueläimet monet alkueläimet ovat taudinaiheuttajia

Sienet yksi- tai monisoluisia kitiiniset soluseinät sienirihmat rihmastot, itiöemät eräillä lajeilla lisääntyvät suvuttomasti tai suvullisesti toisenvaraisia: hajottajia, loisia (taudinaiheuttajia), mykoritsat

myös homeet ovat sieniä ryhmiä: leväsienet mm. perunarutto solurihmasienet mm. kantasienet kuromaitiöiset mm. hiivat homeet

jäkälät: sieni + yksisoluinen levä tai syanobakteeri yhteistyö (sieni levälle/syanobakteerille vettä ja ravinteita, levä/syanobakteeri sienelle yhteyttämistuotteita ääriolosuhteiden kesto pioneerieliöitä kasvavat hitaasti herkkiä ilmansaasteille: bioindikaattorilajeja

Kasvit monisoluisia tyypillistä kasveille: paikoillaan pysyminen hermojärjestelmän puuttuminen solujen vahvat selluloosaseinät lähes kaikki kasvit saavat energiansa fotosynteesin avulla (omavaraisia) itiökasvit ja siemenkasvit

Eläimet monisoluisia toisenvaraisia eläinlajeja löydetty ja kuvattu n. 1,4 miljoonaa luultavasti reilusti alakanttiin todellisesta lukumäärästä eläinkunta on monimuotoinen (rakenteet, toiminnallisuus, biokemia)

eläimet poikkeavat toisistaan ulkonäöltään, kooltaan ja elintavoiltaan eläimet ovat sopeutuneet moninaisiin elinympäristöihin vesi ilma maa

eläimet voivat lisääntyä suvullisesti, suvuttomasti tai molemmilla tavoilla eläimet jaetaan yli kolmeenkymmeneen pääjaksoon, esim. sienieläimet polttiaiseläimet nilviäiset niveljalkaiset selkäjänteiset

Eliökunnan ulkopuolella - virukset

Virukset kooltaan pienempiä kuin bakteerit rakenne yksinkertainen koostuvat geeneistä ja geenejä ympäröivistä proteiinimolekyyleistä ei omaa solurakennetta eikä aineenvaihduntaa eliöiden loisia (riippuvaisia isäntäeliöstä)