Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien avopalvelujen järjestäminen vuonna 2014 VALTIOKONTTORI 29.1.2014
Valtiokonttori 1 (16) Sisällys Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien avopalvelujen järjestäminen vuonna 2014... 2 Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotiin vietävien avopalvelujen määrärahat vuonna 2014... 3 Vuoden 2013 käyttämättä jääneiden kuntoutus ja kotiin vietävien avopalvelujen määrärahojen jako... 4 Rintamaveteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut... 4 Rintamaveteraanien kuntoutus: 1. Kuntoutukseen oikeutetut... 5 2. Kuntoutusmuodot ja sisältö... 6 2.1 Avokuntoutus... 6 2.2 Rintamaveteraanin laitoskuntoutus... 7 2.3 Aviopuolison laitoskuntoutus... 8 3. Kuntoutuksen kustannusten korvaus... 8 4. Kuntoutukseen hakeminen, valinta ja lähettäminen... 9 5. Kuntoutusta antavat yksiköt...11 5.1 Avo- ja päiväkuntoutusta antavat toimintayksiköt...11 5.2. Laitoskuntoutusta antavat toimintayksiköt...11 6. Hakemusmenettely tilanteessa, jossa kuntoutusmääräraha ei ole riittänyt...12 7. Matkakustannusten korvaus...13 8. Muutoksen haku...14
Valtiokonttori 2 (16) Terveyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien avopalvelujen järjestäminen vuonna 2014 Rintamaveteraaneille tarkoitettu kuntoutus on itsenäisen Suomen kunnianosoitus Suomen sodissa palvelleille miehille ja naisille sekä heidän aviopuolisoilleen. Veteraaniväestön keski-ikä on jo90 vuotta, joten heidän kuntoutukseensa pääsyä tulee edistää ja määräraha käyttää heidän kuntonsa kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Rintamaveteraanikuntoutuksen tavoitteena on, että rintamaveteraanit saavat tarpeitansa vastaavaa kuntoutusta säännöllisesti vuosittain. Tavoitteen toteuttamiseksi on tärkeää, että vähintään puolet kuntoutusjaksoista toteutetaan avo- ja päiväkuntoutuksena. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2010 täsmentänyt rintamaveteraanien kuntoutukseen kuuluvaa tutkimusta ja hoitoa koskevaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelmaa 2000:17. Täsmennyksellä laajennetaan rintamaveteraanikuntoutuksen käsitettä ja avopalvelujen sisältöä niin, että kuntoutus ja kuntouttava toiminta tukevat entistä paremmin veteraanien itsenäistä selviytymistä kotona. (katso kohta 2) Kesällä 2013 voimaan tullut ns. vanhuspalvelulaki (VaL 980/2012) ja sen toimenpanoa tukeva laatusuositus korostavat kotona asumisen ja kuntoutuksen merkitystä iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona selviytymisen tukemisessa. Veteraanikuntoutuksen käytännöt voivat olla hyvänä mallina kehitettäessä vanhusväestölle monimuotoisia kuntoutuspalveluja. Rintamaveteraanit voivat saada tietyin edellytyksin myös kotipalveluja.
Valtiokonttori 3 (16) Valtiokonttorilla ei ole nimi- eikä osoitetietoja kunnissa asuvista rintamaveteraaneista, mutta Kansaneläkelaitoksen (Kela) hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kunta on voinut tiedottaa rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan ja kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen käytöstä ja niiden hakumenettelystä rintamalisänsaajille keskitetysti Kelan palveluosaston kautta. Kuntien pyynnöt poiminnasta ja postituksesta lähetetään Kelaan sähköpostilla osoitteella toimistopalvelut@kela.fi. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan vuonna 2014 voimaan tulevaa lakimuutosta, joka mahdollistaa Kelan rintamasotilaseläkkeitä koskevien rekisteritietojen luovuttamisen kuntien käyttöön. Kunta voi jatkossa postittaa suoraan tietoja tai informoida muulla tavoin iäkkäitä rintamaveteraaneja järjestämästään kuntoutuksesta ja/tai kotiin vietävistä kunnallisista avopalveluista ja tiedottaa niihin pääsystä sekä muista veteraaneille suuntaamistaan toiminnoista. Lain muutos helpottaa kunnan yhteydenpidon rintamaveteraanien kanssa. Ministeriö tiedottaa lakimuutoksestaan verkkosivuillaan www.stm.fi. Valtiokonttori korostaa rintamaveteraanin elämäntilanteen kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Jotta valtion varoista maksettava kuntoutus tukisi parhaalla mahdollisella tavalla rintamaveteraanien toimintakyvyn edistämistä ja säilyttämistä, edellyttää se kuntoutusjakson huomioon ottamista osana rintamaveteraanin muita sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja laitospalveluja sekä kotiin vietäviä avopalveluja, jotka omalta osaltaan tukevat rintamaveteraanin kotona selviytymistä. Kuntoutuksen tulisi aina olla suunnitelmallista ja nivoutua saumattomasti osaksi muita tukipalveluja. Rintamaveteraanien palvelujen tarpeen arvio tulee toteuttaa kiinteässä yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen palveluiden ja laitos-/avokuntoutusta tarjoavien yksiköiden kesken osana palvelusuunnitelmaa (esim. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, iäkkäiden terveystarkastukset, muistipoliklinikat, sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi määräajassa 75 -vuotta täyttäneille). Kuntien tehtävänä on niiden hankkiessa tai tuottaessa päivä-, koti- tai muita avokuntoutuspalveluja huolehtia palvelujen laadun, sisällön ja tarpeenmukaisuuden kehittämisestä siten, että kuntoutustoiminta vastaa rintamaveteraanin yksilöllisiä tarpeita sekä laajasti ja monipuolisesti tukee hänen toimintakykynsä edistämistä ja säilyttämistä. (huom. geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen). Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotiin vietävien avopalvelujen määrärahat vuonna 2014 Valtion vuoden 2014 talousarviossa on rintamaveteraanien kuntoutukseen varattu yhteensä 34,6 miljoonaa euroa. Kunnille jaetaan kuntoutusmäärärahasta rintamaveteraanikuntoutukseen noin 24,4 miljoonaa euroa ja kotiin vietäviin avopalveluihin 6,6 miljoonaa euroa kunnissa asuvien rintamaveteraanien määrän suhteessa.
Valtiokonttori 4 (16) Kuntoutusmääräraha maksetaan kunnille ennakkona neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) yhtä suurina erinä. Kotiin vietävien avopalvelujen määräraha maksetaan kerran vuodessa helmikuun aikana. Ennakkona maksettu määräraha on lopullinen. Määrärahasta käytetään osa myös kuntoutustoiminnan matkakustannuksiin, tutkimushankkeisiin sekä ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kunnat ja kuntayhtymät sekä palveluntuottajat voivat hakea rintamaveteraanien kuntoutuksen kehittämiseen määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kuntien tulee tehdä valtion vuoden 2014 määrärahalla maksettavat rintamaveteraanien kuntoutus- ja kotiin vietävien avopalvelujen päätökset 31.12.2014 mennessä. Vuoden 2014 aikana on suotavaa valita rintamaveteraaneja myös varalle, jotta kuntoutusjaksonsa peruuttamaan joutuneen rintamaveteraanin tilalle voidaan vielä vuoden 2015 puolella valita toinen palvelun saaja. Vuoden 2014 puolella tehtyjen päätösten perusteella voidaan kustannuksia maksaa 31.3.2015 saakka. Vuoden 2013 käyttämättä jääneiden kuntoutus- ja kotiin vietävien avopalvelujen määrärahojen jako Vuodelta 2013 käyttämättä jääneet kuntoutusmäärärahat sekä vuoden 2014 kuntoutusmäärärahoista varatut 3 000 000 miljoonaa euroa jaetaan hakemuksesta syksyllä 2014 niille kunnille, jotka ovat toimineet ohjekirjeen edellyttämällä tavalla ohjatessaan rintamaveteraaneja kuntoutukseen, mutta määrärahat eivät ole riittäneet kaikkien rintamaveteraanien kuntouttamiseen. (katso kohta 6). Vuodelta 2013 käyttämättä jääneet kotiin vietävien avopalvelujen määrärahat jaetaan syksyllä 2014 samaan käyttötarkoitukseen kunnissa asuvien rintamaveteraanien lukumäärän mukaisesti (lukumäärästä vähennetään sotainvalidien lukumäärä) automaattisesti.tätä määrärahaa ei tarvitse erikseen hakea. Mikäli määrärahaa jää kunnilta käyttämättä, on se palautettava Valtiokonttorille viimeistään 15.5.2015. Rintamaveteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut Kunnallisiin avopalveluihin oikeutetun rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien 1939 1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, ei voida antaa rintamaveteraanien kuntoutuslain ja tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kunnallisia avopalveluja.
Valtiokonttori 5 (16) Palvelutalossa asuva rintamaveteraani voi saada kotiin vietäviä avopalveluja, mutta tehostetussa palveluasumisessa olevalla rintamaveteraanilla ei ole oikeutta kotiin vietäviin palveluihin. Kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin kunnille osoitettu määräraha on jaettu kunnassa asuvien rintamaveteraanien lukumäärän suhteessa. Määräraha on pidettävä erillään muusta Valtiokonttorin kunnalle tai kuntayhtymälle osoittamasta rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahasta. Määrärahaa voidaan käyttää sosiaalihuoltolain mukaisen koti- ja tukipalvelun antamiseen sen tarpeessa oleville veteraaneille. Määrärahan käyttöön sovelletaan sosiaalihuoltolain mukaista tarveharkintaa kuitenkin niin, että veteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi kodinhoitajan apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu, siivousapu sekä kuljetuspalvelut. Tavoitteena on tukea monipuolisesti veteraanin kotona selviytymistä. Kunta toimii rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen vastuullisena järjestäjänä. Kunta voi itse myös tuottaa palvelut tai hankkia ne joltain valitsemaltaan palvelun tuottajalta. Palvelut voidaan järjestää myös palveluseteliä hyväksi käyttäen. Valtiokonttori tulee pyytämään tämän määrärahan käytöstä vuoden 2015 keväällä erillisen selvityksen. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 14 :n nojalla Valtiokonttori antaa kunnille ja kuntayhtymille seuraavat ohjeet korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä 1. Kuntoutukseen oikeutetut Kuntoutukseen valittavan rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien 1939 1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen on sotilasvammalakiin, liikennevakuutuslakiin, tapaturmavakuutuslakiin, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tai näitä vastaaviin aikaisempiin lakeihin nähden toissijainen. Kuntoutukseen hakevan mahdollisuudet saada kuntoutusta näiden lakien perusteella on selvitettävä. Näin ollen mm. sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, eivät voi saada rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta.
Valtiokonttori 6 (16) Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa. Rintamaveteraanin aviopuolisolla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan rintamaveteraanin kuntoutuksen kannalta. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin laitoskuntoutusjaksoa. Samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi kuntoutuspäätöksen tekijä. Edellytyksenä yhteiseen kuntoutusjaksoon osallistumiselle on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto. Aviopuolisolla ei ole oikeutta avo- eikä päiväkuntoutukseen. 2. Kuntoutusmuodot ja sisältö Rintamaveteraanien ikääntyessä entistä yksilöllisemmän kuntoutuksen tarve lisääntyy. Tavoitteena kunkin rintamaveteraanin kohdalla on toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Tarjottavien kuntoutusjaksojen ja -muotojen tulee sopia rintamaveteraanien elinolosuhteisiin. Palveluohjaus ja veteraaneille suunnattu tiedotus auttavat heitä saamaan tarvitsemansa palvelut. (ks. myös vanhuspalvelulain 17 :ssä määritelty vastuutyöntekijä, jos iäkäs veteraani tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa). Käytössä olevaa tutkimuksellista tietoa geriatrisesta ja psykososiaalisesta kuntoutuksesta hyödynnetään myös rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Tuetun kotona kuntoutumisen malli ikäihmisille löytyy Valtiokonttorin verkkosivuilta osoitteesta: www.valtiokonttori.fi: Kansalaisille ja yhteisöille/ Korvaukset ja etuisuudet / Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet / Rintamaveteraanien ja erityisryhmien etuudet / Kotimaassa asuvien rintamaveteraanien kuntoutus 2.1 Avokuntoutus Avokuntoutuksen toimintamuotoja ovat päiväkuntoutus, fysioterapian, puheterapian, toimintaterapian, muistikuntoutuksen ja muun terapian yksilölliset hoitosarjat, psykososiaalinen ja muu ryhmäkuntoutus sekä erilaiset sopeutumisvalmennuskurssit.
Valtiokonttori 7 (16) Avokuntoutus on mahdollista toteuttaa myös rintamaveteraanin kotona (kotikuntoutus), jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen. Kotikuntoutuksella tarkoitetaan rintamaveteraanin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, kuten palvelutalossa, tehostetussa palveluasumisessa (vanhainkodissa) tai laitoshoidossa annettavaa kuntoutusta. Avo- ja kotikuntoutuksessa suositellaan sovellettavaksi myös liitteenä (liite 2) olevaa Tuetun kotona kuntoutumisen mallia ikäihmisille. Mallissa kuvataan seikkaperäisesti mitä tuetulla kotona kuntoutumisella tarkoitetaan ja minkälaista toimintaa se voi sisältää. Kun kunnassa arvioidaan tarvittavien kotikäyntien määrää, on huomioitava rintamaveteraanien kuntoutusasetuksen säännökset avokuntoutuksen enimmäismääristä. Avokuntoutuksena on mahdollista antaa myös pelkkää jalkojenhoitoa sitä tarvitsevalle rintamaveteraanille. Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10 päivää ja muuta avokuntoutusta enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa. Niissä tapauksissa, joissa rintamaveteraanilla oleva vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä (lain 2 3 momentti) voidaan päiväkuntoutusta antaa 20 päivää tai muuta avokuntoutusta enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. Oikea ja tarkoituksenmukainen kuntoutuksen jaksottaminen edistää rintamaveteraanin toimintakyvyn säilymistä pidempään. Avokuntoutusta voidaan toteuttaa toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin osalta esimerkiksi siten, että rintamaveteraanilla on mahdollisuus saada avokuntoutusta 2 x 10 hoitokerran sarjaa. Vastaavasti toimintakykyluokkaan I ja II kuuluvan rintamaveteraanin avokuntoutus voidaan toteuttaa esimerkiksi 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina. 2.2 Rintamaveteraanin laitoskuntoutus Laitoskuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, sairaalan tai terveyskeskuksen osastolla annettua pääsääntöisesti yhtäjaksoista hoitojaksoa, johon kuuluu kuntoutuksen lisäksi majoitus ja täysihoito. Ensisijaisesti on pyrittävä käyttämään lähimpiä soveltuvia kuntoutuslaitoksia. Lääketieteellisistä tai kielellisistä syistä johtuen voidaan rintamaveteraani kuitenkin lähettää sopivimpaan kuntoutuslaitokseen riippumatta sen sijainnista Suomessa. Myös muusta perustellusta syystä rintamaveteraani voidaan hänen omasta toivomuksestaan ohjata johonkin kauempana (Suomessa) sijaitsevaan kuntoutuslaitokseen.
Valtiokonttori 8 (16) Esimerkiksi rintamaveteraanin kuulo- tai näköongelma, muistisairaus, reumasairaus, aivoverenkiertohäiriöt, parkinsonintauti, tuki- ja liikuntaelin-sairaudet tai muu vastaava saattaa edellyttää siihen erikoistunutta, kauempana sijaitsevaa kuntoutus- ja hoitolaitosta. Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena enintään 10 vuorokautta (toimintakykyluokka III). Mikäli rintamaveteraanin toimintakyky on sairauden tai vamman aiheuttaman häiriön vuoksi alentunut siten, että rintamaveteraani kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II, laitoskuntoutusjakson tulisi olla kalenterivuodessa 2 4 viikon pituinen silloin, kun se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua. Kuntien tulee valvoa, että laitoskuntoutusjaksot toteutetaan rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan asetuksen mukaisesti. 2.3 Aviopuolison laitoskuntoutus Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vuorokauden ajan. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vuorokauden ajan, jos rintamaveteraanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä eli hän kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II. Rintamaveteraanin ja aviopuolison yhteinen kuntoutusjakso voidaan toteuttaa esimerkiksi näin: Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani voi olla laitoskuntoutuksessa enintään 10 vuorokautta ja aviopuoliso samanaikaisesti enintään 10 vuorokautta. Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani voi olla kuntoutuksessa enintään 4 viikkoa ja aviopuoliso samanaikaisesti enintään 2 viikkoa. Aviopuolison kuntoutusjakso ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin rintamaveteraanin. 3. Kuntoutuksen kustannusten korvaus Rintamaveteraanille ja hänen puolisolleen ei aiheudu kuntoutuksesta kustannuksia. Kunta maksaa rintamaveteraanin kuntoutuskustannukset ja Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutusmatkoista aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan ilman omavastuuosuuksia.
Valtiokonttori 9 (16) 4. Kuntoutukseen hakeminen, valinta ja lähettäminen Iäkkäiden rintamaveteraanien kuntoutukseen pääsyä tulee helpottaa tiedottamalla kuntoutusmahdollisuuksista ja auttamalla heitä kuntoutushakemuksen täyttämisessä. Kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa, myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen. Kuntoutusta voidaan hakea Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella tai kuntien käytössä olevilla lomakkeilla. Hakulomakkeita (Kuntalomake 6430-U:98) ja kuntoutussuunnitelmalomakkeita (Kuntalomake nro 7440) voi tilata joko suoraan Lekoral Oy:stä, osoite: Metsäläntie 20, 00320 Helsinki, sähköpostilla: asiakaspalvelu@lekoral.fi tai puhelimitse puh. (09) 8294 600. Laitos- ja päiväkuntoutushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Mikäli hakijalla on kiinteä hoitosuhde oman kunnan terveyskeskukseen, ei erillistä käyntiä lääkärinvastaanotolla kuitenkaan tarvita. Myös aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lääkärinlausunto saa olla enintään vuoden vanha. Avokuntoutukseen ohjatulla rintamaveteraanilla tulee olla lääkärin antama hoitomääräys, jossa yksilöidään tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä näiden kannalta olennaiset rintamaveteraanin terveydentilaa koskevat tiedot. Laitoskuntoutukseen osoitetun rintamaveteraanin sekä tämän aviopuolison toimintakykyluokka on määriteltävä. Mikäli kuntoutuslaitoksessa arvioidaan kuntoutettavan toimintakykyluokka toisin, muuttaminen edellyttää myös ilmoitusta lähettävään kuntaan/kuntayhtymään. Rintamaveteraanin kuntoutustarve voi äkillisesti muuttua. Tarvitaan joustavia menettelyjä, jotta iäkkäillä ja monisairailla veteraanikuntoutujilla olisi myös mahdollisuus päästä kuntoutukseen silloin, kun se esimerkiksi pitkäaikaisesta sairaudesta toipumisen tai sairaalasta kotiutumisen kannalta olisi tarkoituksenmukainen. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) 3 :n mukaan päätöksen rintamaveteraanin kuntoutukseen hyväksymisestä tekee rintamaveteraanin kotikunnan kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtiva monijäseninen toimielin. Se voi myös määrätä viranhaltijan päättämään asiasta vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaisesti. Kuntien palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Palvelut tullaan järjestämään laajempien väestöpohjien kokonaisuuksissa sote-alueilla ja yhteistyössä alueiden kuntien kanssa. Tämä tavoite tulisi ottaa huomioon myös rintamaveteraanikuntoutuksen järjestämisessä siten, että alueellista yhteistyötä lisätään.
Valtiokonttori 10 (16) Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua edellä mainitun lain 2 :ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön rintamaveteraanien kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta antamiin ohjeisiin (sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelma 2000:17). Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 2 sisältää tarkemmat säännökset kuntoutukseen ohjaamisesta. Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Rintamaveteraanikuntoutuksen tulee olla hyvän ja kokemusperäisesti perustellun kuntoutuskäytännön mukaista. Kuntoutuja ohjataan avo- tai laitoskuntoutukseen siten, että yleinen lääketieteellinen kokemus huomioon ottaen kuntoutuksella saavutetaan mahdollisimman hyvä toimintakyky. Päivä- tai muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun avokuntoutus mahdollistaa tavoitellun toimintakyvyn. Kuntoutuksesta päätettäessä tulee ottaa huomioon rintamaveteraanin terveydentila, kuntoutusta antavan toimintayksikön toiminnan laatu sekä maantieteelliset, kielelliset ja muut olosuhteet. Jos rintamaveteraani on hakenut nimenomaan päiväkuntoutusta tai muuta avokuntoutusta, niin häntä ei saa ohjata laitoskuntoutukseen ilman erityistä perustetta Mikäli kunnassa ei ole riittävästi tarjolla avokuntoutusmahdollisuuksia joko tarjonnan puutteen tai pitkien etäisyyksien takia, niin kuntoutus pitää toteuttaa laitoskuntoutuksena. Kuntoutusjakson välin ei ilman erityistä perustetta tulisi olla vuotta pitempi. Kuntoutujan toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi kuntoutuksen tulee olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Kuntoutussuunnitelma toteuttaa osaltaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 a :ssä ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitetuissa suunnitelmissa asetettuja tavoitteita ja sovitetaan yhteen niiden kanssa. Valtiokonttori kiinnittää kunnan/kuntayhtymän huomiota siihen, että sen tulisi valita rintamaveteraaneja kuntoutukseen heidän kuntoutustarpeensa huomioon ottaen tasaisesti ympäri vuoden siten, ettei tarkoitukseen varattua määrärahaa jää käyttämättä. Suositeltavaa on, että varalle valitaan kuntoutujia viime hetken peruutusten johdosta. Kuntoutuslaitos ilmoittaa rintamaveteraanille ja kunnassa sovitun menettelyn mukaisesti lähettävään kuntaan, milloin hänelle on varattu aika kuntoutukseen. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen hakemuksen perusteella Valtiokonttori.
Valtiokonttori 11 (16) 5. Kuntoutusta antavat yksiköt 5.1 Avo- ja päiväkuntoutusta antavat toimintayksiköt Avo- tai päiväkuntoutusta voidaan toteuttaa joko terveyskeskuksessa, sairaalassa, (vanhainkodissa) tehostetussa palveluasumisessa, palvelu- ja päiväkeskuksessa, tämän ohjekirjeen liitteenä olevassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa tai hankkia se yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/90) 2 :ssä tarkoitetulta palvelun tuottajalta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta. Rintamaveteraanilla on mahdollisuus saada avokuntoutusta myös kotonaan. Avo- tai päiväkuntoutuksessa on mahdollista käyttää myös palveluseteleitä. Palvelusetelin on tällöin katettava kuntoutuskustannukset kokonaan eikä veteraanille saa tulla omavastuuosuutta maksettavaksi. Avo- ja päiväkuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnalle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 4 :n mukaisesti. 5.2. Laitoskuntoutusta antavat toimintayksiköt Kunnat voivat järjestää laitoskuntoutuksen omassa terveyskeskuksessaan, erikoissairaanhoidon palveluyksikössä tai hankkia palvelun tämän ohjekirjeen liitteenä olevasta kuntoutus- ja hoitolaitoksesta. Valtiokonttori kilpailuttaa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa annettavan laitoskuntoutuksen. Tämän palvelujen hankintamenettelyn perusteena olevat laitoskuntoutuksen laatuvaatimukset löytyvät Valtiokonttorin verkkosivuilta osoitteesta: www.valtiokonttori.fi: Kansalaisille ja yhteisöille/ Korvaukset ja etuisuudet / Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet / Rintamaveteraanien ja erityisryhmien etuudet / Kotimaassa asuvien rintamaveteraanien kuntoutus Laatuvaatimuksilla pyritään varmistamaan, että asiakkaan saamat palvelut ovat yksilöllisiä, asiakaslähtöisiä ja turvallisia. Laatuvaatimuksissa korostetaan myös kuntoutuksen jatkuvuutta ja kuntoutuslaitosten yhteistyötä kuntoutujan kotikunnan kanssa. Näin varmistetaan kotona selviytymisen edellytykset kuntoutusjakson jälkeen. Valtiokonttori valvoo laatuvaatimusten toteutumista kuntoutus- ja hoitolaitoksiin tehtävillä auditointikäynneillä.
Valtiokonttori 12 (16) Ohjekirjeen liitteenä (liite 1) ovat Valtiokonttorin vuodelle 2014 hyväksymät kuntoutus- ja hoitolaitokset ja vahvistetut hoitopäivähinnat löytyvät Valtiokonttorin verkkosivuilta osoitteesta: www.valtiokonttori.fi: Kansalaisille ja yhteisöille/ Korvaukset ja etuisuudet / Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet / Rintamaveteraanien ja erityisryhmien etuudet / Kotimaassa asuvien rintamaveteraanien kuntoutus Valtiokonttori on vahvistanut hinnat toimintakykyluokittain. Näitä hintoja kuntien tulee noudattaa laitoskuntoutuksen osalta. Hoitopäivähintojen vahvistaminen tapahtuu hoidon sisällön ja laadun perusteella. Kunnat voivat velottaa terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidon toimintayksikössä järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset terveydenhuoltolain (1326/2010) 58 :n mukaisesti. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäväksi toimintatuloksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 :n mukaan (laki 1339/2010). 6. Hakemusmenettely tilanteessa, jossa kuntoutusmääräraha ei ole riittänyt Kuntien ja kuntayhtymien tulee ilmoittaa Valtiokonttorille 31.8.2014 mennessä niiden kuntoutusta hakeneiden rintamaveteraanien lukumäärä, jotka ovat jääneet vaille kuntoutusta vuoden 2014 määrärahasta. Hakemukseen voi arvioida myös loppuvuodelle ajoittuvien hakemusten määrän. Lisämäärärahan saaminen edellyttää Valtiokonttorille lähetettyä hakemusta perusteluineen siitä, miksi määräraha ei ole riittänyt kaikille kuntoutukseen hakeneille veteraaneille. Valtiokonttorin arvioidessa lisämäärärahan myöntämisen tarvetta otetaan huomioon kuntien maantieteelliset ja muut erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet harvaan asutulla seudulla ja avokuntoutuksen vähäinen tarjonta kunnan alueella. Hakemus on tehtävä Valtiokonttorin laatimalle lomakkeelle. Lomake on saatavilla Valtiokonttorin verkkosivuilta tai pyydettäessä. Lomake lähetetään myös postitse heinäkuussa 2014. Hakemus lähetetään osoitteella: Valtiokonttori, Asiantuntijapalvelut, Merja Längman, PL 14, 00054 Valtiokonttori.
Valtiokonttori 13 (16) 7. Matkakustannusten korvaus Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan siihen kuntoutuslaitokseen, jossa he ovat olleet kuntoutuksessa. Sairausvakuutuslain mukaisen matkakorvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos maksaa avokuntoutuksessa olleille myös omavastuuosuuden ja sitä pienemmät matkakulut kokonaan. Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle kunnan tai Valtiokonttorin antama kuntoutusmaksusitoumus tai hyväksymispäätöksen kopio sekä selvitys kuntoutukseen osallistumisesta. Selvitys kuntoutukseen osallistumisesta voidaan antaa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lomakkeella. Kansaneläkelaitos maksaa myös julkisessa laitoshoidossa olevan rintamaveteraanin matkakustannukset kuntoutuslaitokseen ja takaisin hoitolaitokseen. Samoin menetellään, jos laitoskuntoutuksessa oleva rintamaveteraani siirretään kesken kuntoutusjakson sairaalahoitoon. Valtiokonttori korvaa nämä matkakustannukset kokonaan Kansaneläkelaitokselle, koska sairausvakuutuslain mukaan laitoshoidossa olevalle henkilölle ei korvata mitään sairauden tai vamman hoidon aiheuttamia kustannuksia. Jos julkisesta laitoshoidosta kuntoutukseen lähetetty rintamaveteraani palaa kuntoutuslaitoksesta suoraan kotiin, korvaa Valtiokonttori Kansaneläkelaitokselle kotimatkan siten, kuin edellisessä kappaleessa on esitetty. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen matkakustannuksista myös ulkomailla asuvalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa ja jotka Valtiokonttori on hyväksynyt kuntoutukseen. Tällöin korvataan välittömästi kuntoutukseen liittyvät edestakaiset matkakustannukset heidän asuinmaastaan kuntoutuslaitokseen. Rintamaveteraanin saattajan matkakulut ulkomailta Suomeen korvataan vain, jos Valtiokonttori on maksusitoumuksessa luvannut korvata ne. Kansaneläkelaitos maksaa matkakustannukset ulkomailta Valtiokonttorin maksusitoumuksessa mainittuun kuntoutuslaitokseen. Matkakulujen katsotaan liittyvän kuntoutukseen, jos oleskelu Suomessa kestää kuntoutusjakson lisäksi enintään kaksi kuukautta. Vakinaisesti ulkomailla asuva rintamaveteraani voi saada kuntoutusta myös asuinmaassaan sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Suomen ulkopuolella annettavan kuntoutuspalvelun hankkimisesta ja järjestämisestä päättää Valtiokonttori. Kansaneläkelaitos maksaa myös näistä matkoista aiheutuneet kustannukset kodista kuntoutuslaitokseen ja takaisin. Matkalaskut lähetetään kansaneläkelaitokselle osoitteella: Kansaneläkelaitos, Karjaa, PL 44, 10301 KARJAA, Finland.
Valtiokonttori 14 (16) Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset halvinta matkustustapaa käyttäen. Ulkomailta tehtyjen matkojen osalta voidaan edestakaiset matkakulut maksaa heti kuntoutuksen päätyttyä, mikäli rintamaveteraani esittää riittävän selvityksen matkakuluista (esimerkiksi edestakainen matkalippu). Korvaus maksetaan Kansaneläkelaitoksen toimiston päättämällä tavalla joko käteisellä tai ilmoitetulle pankkitilille. Valtiokonttori maksaa Kansaneläkelaitokselle ulkomailla asuvien rintamaveteraanien matkakustannukset rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 10 :n mukaisesti. Kuntoutukseen lähettävän tahon on tarvittaessa opastettava rintamaveteraaneja matkakorvauksien hakemisessa. 8. Muutoksen haku Rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan lain 13 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuihin Valtiokonttorin, kunnan asianomaisen toimielimen (aikaisemmin terveyslautakunnan) ja Kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla muussa kuin rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 10 :n 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa. Jos kunnan asianomaiselle toimielimelle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 3 :n nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan on saatettava asia asianomaisen toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi asianomaisen toimielimen käsiteltäväksi. Lisätietoja antavat kuntoutus- ja kotiin vietävissä avopalveluissa: Merja Längman, puh. 0295 50 3239 Marja-Liisa Taipale, puh. 0295 50 2503 Ritva Brinck, puh. 0295 50 3221, kuntoutusasiat Anne Sirén, puh. 0295 50 3248, kotiin vietävät avopalvelut Toimialajohtaja Jyri Tapper Yksikön johtaja Marja-Liisa Taipale Liite 1 Liite 2 Rintamaveteraanien laitoskuntoutusta järjestävät kuntoutus- ja hoitolaitokset sekä hoitopäivähinnat vuonna 2014 Tuetun kotona kuntoutumisen malli ikäihmisille
Valtiokonttori 15 (16) Tiedoksi: Ahvenanmaan maakuntahallitus Aluehallintovirastot Eduskunnan oikeusasiamies Finland Ambassad i Sverige Finlands Svenska Kommunförbund Kansaneläkelaitos Kuntoutus- ja hoitolaitokset Rintamaveteraaniliitto Rintamaveteraaniasian neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysministeriö Sotainvalidien Veljesliitto Suomen fysioterapiakeskusten liitto Suomen Kuntaliitto Suomen Fysioterapialiitto Suomen Sotaveteraaniliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valvira