ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE EVIJÄRVEN LÄHIVALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

METSÄLUONNONHOITOHANKE LOHILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE/PROJEKTI 281 ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

METSÄLUONNONHOITOHANKE RIITALUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

METSÄLUONNONHOITOHANKE KÄRKILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

FRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSÄLUONNONHOITOHANKE HUKANLUOMAN VALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Kunnosta lähivetesi -koulutus

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

METSÄLUONNONHOITOHANKE TERVAJOEN JA NAARAJOEN VALUMA-ALUEIDEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Op

Metsätalouden vesiensuojelu

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Freshabit LIFE IP Puruvesi

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Pintavesien virtausmalli

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Luonnonhoidon hankehaku

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Sivu 1 (7) LIITE 1. Yleiskustannukset (noin 20 %) 2559

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Luonnonhoidon hankehaku

Laskuojien katselmointi

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Järvikylän uusjako Aartamin siivouskaivuhanke

Lisätietoja Suomen metsäkeskuksesta ja sen toiminnasta löytyy verkkosivuiltamme

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16389/33/2012

Honnin padon korjaaminen

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

VUOTUNGIN LUONNONHOITOHANKE, KUUSAMO

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Patorakenteiden periaatekuvia

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Luonnonhoidon hankehaku

Transkriptio:

1 (5) ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

2 (5) Tiivistelmä.. 3 Kohteet... 5 Kohde 1. Ojan kiveys, rummun korjaus, patoseinä, virtaaman jako. 5 Kohde 2. Pohjapato... 5 Kohde 3. Altaan laajennus... 5 Kohde 4. Pohjapato tai ojan kiveys..... 5

3 (5) Taustaa Tämä hanke on jatkoa vuoden 2016 lopussa valmistuneelle Ähtärin Kolunjoen metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen -luonnonhoitohankkeelle. Kyseisessä hankkeessa tuli neljässä kohteessa tarvetta lisätöihin, joita ei voitu rahoittaa, kun hanke oli aloitettu edellisen Kemera-lain voimassaoloaikana. Tiivistelmä Hankealueena on Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Ähtärinjärveen idästä laskevien Kuorespuron ja neljän pienemmän valtaojan valuma-alueet. Alueen pinta-ala on noin 1740 hehtaaria, josta ainakin 80 % metsää ja muu alue peltoa tai tonttimaata. Alue sijaitsee kokonaan Ähtärin kaupungin alueella. Ähtärinjärven itärantaa, eli Itä-Ähtäriä, luonnehtii Soiniin johtava Itä-Ähtärintie, ja sen varrelle syntynyt pienipiirteinen viljelyasutus. Tie on rakennettu enimmäkseen noin 500 1000 m:n etäisyydelle järvestä. Rantapeltoa on melko vähän. Loma-asuntoja on paljon, mutta niitäkin on ryhmitelty siten, että Itä-Ähtäristä löytyy vielä metsäistä rantaa. Tien itäpuolella peltojen takainen alue on enimmäkseen metsää, jossa maaperä vaihtelee keskipaksusta turvemaasta soita reunustaviin hieta- tai hiekkamoreenimaihin. Kivennäismailla on kallio yleisesti lähellä maan pintaa. Alueelle on suunniteltu 4 toimenpidekokonaisuutta parantamaan edellisessä hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden lisäyksenä metsäisten valuma-alueiden vesiensuojelua. Suunnitelmakarttaan on rajattu kokonaisvaluma-alue, jonka sisällä näkyvät em. toimenpiteet numeroituina 1 4. Kartoista näkyvät kiinteistöjen rajat ja kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 2 kpl pohjapatoja (toisessa vaihtoehtona pitkä ojan kangastus ja kiveys) 2 kpl ojan kangastus ja kiveys 1 kpl rummun korjaus ja vahvistus 1 kpl virtaamanjakokaivo rumpuputkineen (suunnitelmassa merkitty settipato) 1 kpl patoseinä 1 kpl laskeutusaltaan laajennus ja veden ohjaus altaassa Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen suostumus. Toteutussopimuksia on tehty yhteensä 4:lle tilalle 6:n eri maanomistajan kanssa. Jokaisesta kohteesta on sopimukseen liitetty 1:5000 mittakaavainen kartta, johon toimenpiteet on merkitty symbolein ja tekstein. Hankehaun jälkeen valittu toteuttaja saa sopimukset käyttöönsä, ja hänelle toimitetaan myös kohdekohtainen kiinteistö- ja omistajaluettelo yhteystietoineen. Maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ainakin kohteessa 3 voi olla ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee neuvotella maanomistajan kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava myös naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Yhteyshenkilöltä voi tiedustella lisää reittiasioita. Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä ja syksyllä. Kohdetta 1 rajoittaa loma-asutus ja kohdetta 2 viljelytyöt, jolloin

4 (5) niiden paras toteutusaika on viljely- ja lomakauden ulkopuolella. Pohjapatokohteille joudutaan louhe ajamaan maan ollessa roudassa. Hankealueella on eri puolilla useita 20 kv:n, sekä useita kiinteistöille johdettuja matalajännitteisempiä sähkölinjoja, joita on työturvallisuusmielessä varottava, jos niiden läheisyydessä työskennellään. Alueella voi olla myös maakaapeleita (esim. valokuitu) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava erityisesti teiden tai rakennusten läheisyydessä kaivettaessa. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena puolentoista metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Kaivumaat maisemoidaan altaan ympärille luonnonmukaisesti. Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjasta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on vähintään 30 mm. Vesiaukko muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys padon harjalla on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3-0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä- ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d 0 400 mm. Kangas- ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus- että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Rumpuputkien koot on kerrottu kohdekohtaisissa selityksissä, d tarkoittaa sisähalkaisijaa. Hankehaun jälkeen valitulle toimijalle annetaan tarvittaessa Metsäkeskuksesta ohjeet ja lomakkeet Kemeran luonnonhoitorahoituksen hakuun sekä hankeraportointiin. Lisätietoja: Jouko Hautamäki luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, Elinkeinopalvelut, Läntinen palvelualue 050 314 0480 jouko.hautamaki@metsakeskus.fi

5 (5) Kohteet Kohde 1. Ojan kangastus ja kiveys kahdessa eri kohdassa, rummun korjaus ja kiveys, patoseinä, virtauksen jako, sopimus 1 Tila: Viitala 989-405-1:374 Ilvestien varrella: Ojan kangastus ja kiveys alemman laskeutusaltaan ala- ja yläpuolelle. Ojan kangastus ja kiveys alajuoksulta lukien 2. ja 3. patojen välille. Tierummun purkupään korjaus ja kiveys 3. ja 4. patojen välillä. Em. rummulle pohjoisesta laskevaan ojaan käsityönä pato lähelle pohjoista laskuojaa. Itä-Ähtärintieltä 65 m Ilvestien suuntaan ojaan jakokaivo, jolla ohjataan osa huippuvirtausta pohjoiseen laskuojaan. Valuma-alueen laajuus noin 45 ha. Kohde 2. Pohjapato, sopimus 2 Tila: Jäkkiniemi 989-409-3:269 Rakennetaan pellon piiriojaan edellisessä hankkeessa toteutetusta padottavasta laskeutusaltaasta noin 50 metriä alaspäin pohjapato. Toteutuksessa tulee erityisesti huomioida, että nykyisen padon alapuolen eroosio pysähtyy, eikä uuden padon alapuolelle synny uutta erosioivaa vaikutusta. Valuma-alue noin 60 ha. Kohde 3. Laskeutusallas, sopimus 3 Tilat: Perämehtä 989-409-3:347 Laajennetaan edellisessä hankkeessa kaivettua 400 m2:n laskeutusallasta maantien suuntaan noin 1000 m2:n laajuiseksi. Nykyiseen altaaseen rakennetaan tulouoman suulle aallonmurtajan omainen kivipenkka, joka ohjaa vettä kiertämään laajennusosan kautta. Erityisesti tässä kohteessa on etua ns. pitkäpuomisesta kaivinkoneesta. Valuma-alue noin 1360 ha. Kohde 4. Pohjapato tai ojan kiveys, sopimus 4 Tila: Nappari 989-409-1:320 Kangastetaan ja kivetään Pakokorven laskuojassa alimman edellisessä hankkeessa rakennetun padon ja sen alapuolisen laskeutusaltaan väli. Vaihtoehtoisesti voidaan välille rakentaa matala pohjapato. Tavoitteena on eroosion pysäyttäminen kyseisellä välillä. Valuma-alue noin 270 ha.