Tampereen kaupunki Sivu 1 Hiedanrannan kehitysohjelma OHJELMASNNITELMA 9.4.2017
Tampereen kaupunki Sivu 2 Versiohistoria Tehnyt Tarkastanut Pvm Muutoksen lyhyt kuvaus 0.9 R. Väliharju 23.5.2016 luonnoksen päivitys 0.95 R. Väliharju 6.9.2016 tarkennettu älykkyys & kestävyys 1.0 R. Väliharju 15.9.2016 tarkennuksia tavoitteisiin ja kaupunkisuunnittelun toteuttamiseen 1.1 R. Väliharju K. Toivonen 9.4.2017 päivitetty versio KHSKO käsittelyyn, ohjelma-alueen laajennus, suunnittelun jatkaminen ideasuunnittelukilpailun ratkaisun pohjalta
Tampereen kaupunki Sivu 3 Sisällysluettelo 1 Ohjelman yleiskuvaus, tausta ja tarve... 4 1.1 Ohjelman lyhyt kuvaus... 4 1.2 Ohjelman tausta ja strategiset lähtökohdat... 6 1.3 Perustelut ohjelman ja ohjelmajohtamisen tarpeelle... 6 2 Nykytila ja visio ohjelman kohdealueella... 7 2.1 Nykytila ohjelman kohdealueella... 7 2.2 Visio tulevasta tilasta ohjelman kohdealueella... 7 3 Ohjelman sidosryhmät... 9 4 Ohjelman HYÖTYTAVOITTEET ja vaikutukset sekä niihin liittyvät mittarit... 9 5 Ohjelman osiot sekä tuotokset (laajuus) ja niille asetetut vaatimukset... 11 5.1 Ohjelman osiot... 11 5.2 Ohjelman tuotokset... 11 5.3 Ohjelman tuotoksiin liitettäviä vaatimuksia... 12 5.4 Rajaukset ja yhteydet muuhun toimintaan... 14 5.5 Oletukset... 14 5.6 Riippuvuudet ohjelman sisällä... 15 6 Ohjelman etenemissuunnitelma ja tarvittavat resurssit... 15 7 Kustannukset ja rahoitus... 16 8 Ohjelman organisaatio ja vastuut... 17 8.1 Ohjelman omistaja... 17 8.2 Ohjelman ohjausryhmä... 17 8.3 Ohjelmajohtaja... 18 8.4 Ohjelman projektien organisaatio... 18 8.5 Ohjelman yhteistyökumppaneiden vastuut, roolit ja valtuudet... 18 9 viestintä... 18 10 Riskit... 19 10.1 Riskien hallinnan käytännöt ohjelmassa... 19 10.2 Suurimmat riskit ja niiden toimenpidesuunnitelmat... 19 11 Ohjelmajohtamisen käytännöt... 20 11.1 Raportointi ja ohjaus... 20 11.2 Muutosten hallinta... 20 11.3 Laadunvarmistus... 20 12 Muutoksen johtaminen ja hyötyjen varmistaminen... 21 13 Ohjelman ulkoiset riippuvuudet ja yhteydet... 21 LIITTEET
Tampereen kaupunki Sivu 4 1 OHJELMAN YLEISKVAS, TASTA JA TARVE Tampereen kaupunkistrategian mukaan teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta suurkaupunkia. Lielahden alueen kehittämisestä on muodostettu kehitysohjelma. Kehitysohjelman tavoitteena on uudistaa Lielahden alakeskus ja muodostaa uusi Hiedanrannan kaupunginosa Lielahden vanhasta selluloosatehdasalueesta. Kehitysohjelman tavoitteena on myös lisätä alueiden työpaikka- ja asukasmäärä huomattavasti sekä muodostaa alakeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkeatasoinen. Alueesta tehdään tulevaisuuden älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla. Tässä ohjelmasuunnitelmassa käytetään asukastermiä yleensä hyvin laajassa merkityksessä eli sillä tarkoitetaan Hiedanrannan uuden kaupunginosan tulevien asukkaiden ja alueen lähellä asuvien lisäksi myös muualla asuvia henkilöitä. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta kivijalasta: - Lielahden alakeskuksen uudistaminen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen (20000-25000 asukasta, 10000 työpaikkaa) - Aktiivisen toiminnan mahdollistaminen (alueen/tilojen vuokraaminen, toiminta, tapahtumat, imago ja markkinointi) - Kehitysalustana toimiminen (digitaalisuus, resurssitehokkuus ja kiertotalous). Kaikkea kolmea kivijalkaa kehitetään samanaikaisesti ja ne tukevat monilta osin toisiaan. Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys. 1.1 OHJELMAN LYHYT KVAS Ohjelma-alue rajoittuu etelässä kantatiehen 65, lännessä Lielahdenkatuun, pohjoisessa Niemenrannan kaupunginosaan ja idässä Näsijärveen. Ohjelma-alue sisältää mahdolliset Näsijärven vesistötäytöt. Ohjelma-alueen vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti koko Lielahden alueelle ja vaikuttavat kaikkien läntisten kaupunginosien kehitykseen. Ohjelma-alueen suunnittelussa visio -tasoista suunnittelua tehdään ohjelma-aluetta suuremmalle alueelle ja ohjelman edetessä ohjelma-alueen rajausta saatetaan muuttaa. Lielahden alue sijaitsee vain noin 4 kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta Näsijärven rannassa. Alue sijaitsee jo nyt hyvien liikenneyhteyksien varrella ja raitiotien toteutuessa alueen liikenne tulee perustumaan raitiovaunuun. Lielahden alue mahdollistaa aivan uuden Näsijärven rannassa kulkevan kevyenliikenteen pääyhteyden toteuttamisen keskustaan. Tampereen kaupungin kasvun painopiste on sijainnut eteläisissä ja itäisissä kaupungin osissa jo pidemmän aikaa. Yksi keskeinen syy Lielahden tehdasalueen ostoon oli tasapainottaa kaupungin kasvua mahdollistamalla mittavaa kasvua myös kaupungin länsiosissa. Alueen omistajana kaupunki haluaa olla myös aikaisempaa aktiivisemmassa roolissa maankäytön muutosalueiden toteutuksessa.
Tampereen kaupunki Sivu 5 Kuva 1: Ohjelma-alueen rajaus Lielahden vanhan tehdasalueen avaaminen yleiseen käyttöön edellyttää alueen osittain huonokuntoisen infrastruktuurin ja rakennuskannan saattamista väliaikaisen toiminnan mahdollistavaan kuntoon. Väliaikainen toiminta pyritään mahdollisimman laajasti toteuttamaan yhdessä aktiivisten kuntalaisten, yhdistysten ja yritysten kanssa. Tavoitteena on, että kaupungin toiminta keskittyy mahdollisuuksien luontiin ja varsinainen toiminta syntyy sitten muiden toimijoiden tekemänä. Toimintojen ja toiminnan kehittyessä voidaan alueen rakennuksiin toteuttaa myös pysyvämpiä ratkaisuja. Alueen kehittämisen tavoitteena on tukea seudun elinkeinojen ja kilpailukyvyn kehittymistä yhdessä erityisesti älykkään, kestävän ja kiertotalouteen perustuvan kaupungin toteuttamista tavoittelevan yritystoiminnan kanssa. Alueen tavoitteena on toimia jo suunnittelun ja rakentamisen aikana innovaatioalustana seudun yrityksille, jotka voivat alueella testata ja kehittää omia tuotteitaan ja palveluitaan ja näin saada referenssejä kansainvälisille markkinoille. Ohjelman aktiivisen toiminnan, eri toimijoiden ja asukkaiden osallistumisen sekä brändäyksen myötä alueesta luodaan kiinnostava kohde yritysten investoinnille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on luoda alueelle toimintaa ja ratkaisuja, jotka ovat myös kansainvälisesti kiinnostavia. Hiedanranta edustaa täysin uudenlaista kestävää kaupunginosaa, jonka suunnittelua ja toteutusta leimaavat adaptiivisuus, orgaanisuus ja sopeutuvuus (resilient). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan kiertotalouden periaatteita. Tavoitteena on sekoittuneen kaupunkirakenteen toteuttamisen, jossa asuminen, työ, vapaa-aika ja palvelut lomittuvat toistensa kanssa. Tavoitteena on ympäristövaikutuksiltaan nettopositiivinen kaupunginosa. Alue rakennetaan viihtyisäksi, turvalliseksi ja yhteisöllisyyttä tukevaksi. Asukkaat ja alueen toimijat ovat keskiössä, ja yhtenä perusajatuksena alueen rakentamisessa on käyttäjälähtöisyys. Digitaalisuus on keino, jota hyödynnetään läpileikkaavasti alueen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä. Hiedanranta rakentuu usean vuoden aikana ja siksi tärkeää on se, mitä Hiedanranta voi tarjota jo nyt. Hiedanranta onkin tulevaisuuden älykästä ja kestävää elämäntapaa tukevien kokeilujen ja tuotekehityksen alusta. Alueen kehitysprosessi on avoin ja läpinäkyvä, jossa alusta asti suunnitteluun ja toteutukseen kutsutaan mukaan kuntalaiset sekä yritykset.
Tampereen kaupunki Sivu 6 Tuote- ja palvelukehitystyötä tehdään laajasti kuntalaisten, alalla jo toimivien yritysten ja startup -yritysten, tutkimuslaitosten sekä kaupunkikonsernin energia-alan, vesi- ja jätevesialan sekä jätehuollon palveluista vastaavien toimijoiden kanssa. 1.2 OHJELMAN TASTA JA STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Hiedanrannan kaupunginosa rakennetaan kaupunkistrategian mukaisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. usi kaupunginosa vahvistaa Tampereen houkuttelevuutta sekä elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä, on osa kaupungin tiivistä, vihreää ja vähähiilistä, kiertotalouden mukaista yhdyskuntarakennetta ja on kestävää myös kaupungin yhdyskuntatalouden näkökulmasta. Päämääränä Hiedanrannan kehittämisohjelmassa on rakentaa kestävää alueellista hyvinvointia uudessa elävässä kaupunginosakeskuksessa. Hiedanrannan kaupunkiekosysteemin ja -kulttuurin perusta rakentuu Väliaikainen Hiedanranta -toiminnassa, jossa aiemmin suljettu alue otetaan tapahtumien ja muun toiminnan kautta uudelleen ihmisten ja yhteisöjen käyttöön. Suunnitteluvaiheessa alue toimii alustana uusille kaupunki-innovaatioille, jotka edistävät kaupunkistrategiassa mainittuja tavoitteita koskien älykästä kaupunkikehitystä, taloudellista- ja ekotehokkuutta ja kestävää liikennettä sekä monipuolista ja laadukasta asumista. Innovaatioalustana Hiedanranta synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kytkee paikalliset yritykset entistä tiiviimmin Hiedanranta-yhteisöön ja ekosysteemiin ja tukee Hiedanrannan kehittymistä yritysten innovatiivisena sijaintipaikkana. Varsinainen rakentamisvaihe konkretisoi Hiedanrannan kaupunginosavision, joka muotoutuu väliaikaiskäytön, yhteissuunnittelun ja alustakehittämisen synnyttämästä vuorovaikutuksesta. Tällä ohjelmalla vastataan erityisesti seuraaviin kaupunkistrategiassa esitettyihin tavoitteisiin: 1.Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen 2.Suomen paras ja houkuttelevin pohjoismainen suurkaupunki. 3.Elinvoimainen ja kilpailukykykyinen Tampere 4.Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskunta-rakenne 5.Tasapainoinen talous 1.3 PERSTELT OHJELMAN JA OHJELMAJOHTAMISEN TARPEELLE Tampereen kaupungin ohjelmajohtamisen ohje on hyväksytty ja otettu käyttöön 2015. Hiedanrannan kehittämisohjelma hallinnoidaan ja johdetaan tämän ohjeen mukaisesti. Alueen kehittäminen on päätetty toteuttaa ohjelman muodossa ohjelmajohtamisen ohjeen mukaisesti ja sillä tavoitellaan seuraavia hyötyjä: Hiedanrannan alueen päätavoitteen kuvaaminen ohjelman vision muotoon auttaa luomaan mielikuvan tulevaisuuden tilasta ja yhteisestä suunnasta Toimintaympäristön muutokset ja siitä aiheutuvat muutostarpeet Hiedanrannan alueen tavoitteisiin voidaan huomioida tehokkaasti ja nopeasti ohjelman edetessä Päätöksenteko alueen kehittämisen edistämiseen saadaan joustavammaksi ja paremmaksi sekä paremmin sen lopullisia tavoitteita palvelevaksi Kokonaisnäkemys hyötytavoitteiden tasolla ja hyötyjen ohjaaminen varmistaa, että keskeisiä edellytyksiä tai toimenpiteitä hyötyjen saavuttamiseksi ei unohdeta Kokonaisuuden johtaminen ohjelmana varmistaa, että o organisaation eri osissa ei tehdä päällekkäistä työtä o ohjelmaan kuuluvia projekteja tai tehtäviä ei tehdä osaoptimoiden
Tampereen kaupunki Sivu 7 o o projektit ja tehtävät tehdään oikeassa järjestyksessä ja oikeana ajankohtana kokonaisuus huomioiden lopullisten hyötyjen saavuttamiseen vaikuttavat ohjelmatasoiset riskit huomioidaan yksittäisten projektien riskien lisäksi Organisaatiossa hajallaan oleva tieto saadaan hyödynnettyä tehokkaammin Viestintä alueen kehittämisessä meneillään olevista ja tulevista asioista on oikea-aikaista, oikeansisältöistä ja helpompi kohdentaa täsmällisemmin ohjelman sidosryhmille Ohjelmajohtamisella uskotaan saavutettavan myös luottamushenkilöiden parempi ja yhteinen sitoutuminen Hiedanrannalle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen Ohjelman roadmapin suunnittelu tekee näkyväksi resurssien pullonkaulat ja auttaa aikatauluttamaan projektit ja muut tehtävät realistisemmin. Samalla varmistetaan tarpeellinen resursointi (henkilöt ja rahat) Hiedanrannan toteuttamiseen laadukkaasti ja riittävän nopealla aikataululla 2 NYKYTILA JA VISIO OHJELMAN KOHDEALEELLA 2.1 NYKYTILA OHJELMAN KOHDEALEELLA Lielahden alueelta on 1980 luvulta alkaen poistunut merkittävä määrä tuotantotoiminnoista, kun pienteollisuuden korttelit ovat pikkuhiljaa muuttuneet vähittäiskaupan käyttöön. Suurempi murros alkoi, kun Lielahti määriteltiin osayleiskaavan avulla yhdeksi Tampereen aluekeskukseksi ja edelleen kun suurin teollinen toimija luopui reservialueestaan ja Niemenrannan alue muutettiin osayleiskaavalla asumiselle 2000 luvun puolessa välissä. Tällä hetkellä Niemenrannan asuinalue on rakentumassa ja Lielahti aluekeskuksena on vahvistunut Lielahti-talon valmistumisen myötä. Muutamat alueella olevat teolliset toimijat sopeutuvat muuttuneen ympäristön ehtoihin. Tampereen kaupunki osti 1.4.2014 toteutetulla kiinteistökaupalla Metsä Board Oyj:ltä Lielahdesta noin 90 ha tehdasalueen sekä Lielahden ja Lentävänniemen ympäristössä laajat noin 1070 ha:n vesialueet. Metsä Boardin oma teollinen toiminta Lielahdessa on päättynyt 2000- luvulla. Lielahden tehdasalueella toimivat edelleen aaltopahvitehdas, jonka omistaa DS Smith sekä kotelotehdas, jonka omistaa Pyroll. Tonttialueet on vuokrattu yhtiöille, yhteensä noin 14 ha, pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Alueen rakennuksia hyödynnetään mm. varastointikäytössä sekä tuotannollisessa toiminnassa. usia vuokralaisia etsittäessä painotetaan sitä, että vuokralaiset tuovat elämään, toimintaan ja tapahtumia alueelle. Alueelle onkin tullut uusia vuokralaisia käsi- ja taideteollisuuden, kulttuurin ja median toimialoilta. Teollisesta toiminnasta on aiheutunut tehdasalueen maaperän pilaantumista. Myös tehtaan vesialueiden pohjasedimentissä on teollisesta toiminnasta aiheutuvaa ympäristöriskiä. Alueella on myös ympäristölupaehtojen mukaisesti 2000-luvulla suljettu lietekaatopaikka. Kiinteistökaupan ehtojen mukaisesti vastuu maaperän pilaantumisesta on siirtynyt kaupungille. Tehdasalueella on teollisuusrakennuksia sekä alueen muuta historiallista rakennuskantaa kuten Lielahden kartanorakennus. Osalla rakennuksista on rakennushistoriallista arvoa, joiden arvo on selvitetty alueen suunnittelukilpailun lähtökohdiksi. 2.2 VISIO TLEVASTA TILASTA OHJELMAN KOHDEALEELLA
Tampereen kaupunki Sivu 8 Lielahden aluekeskuksesta tulee korkeatasoinen, houkuttelevia ja innovatiivinen työpaikkojen ja asumisen alue. Alueella tulee olemaan toimiva liikennejärjestelmä, joka perustuu raitiotiehen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn, mutta toisaalta alue on myös hyvin tavoitettavissa henkilöautolla. Älykkään Hiedanrannan tavoitteena on parantaa kuntalaisten elämänlaatua hyödyntämällä kaupunkitietoa ja teknologiaa yksityisten ja julkisten palveluiden tuottamisessa. Se tapahtuu mm. integroimalla useita tietotekniikka- ja asioiden internet -ratkaisuja turvallisella tavalla, jotta kaupungin toimintoja ja tehtäviä Hiedanrannassa (kuten hyvinvointipalveluita, asumista, opetusta, liikennejärjestelmää, joukkoliikennettä, kirjastoja, energiatuotantoa, veden käyttöä, jätehuoltoa jne.) voidaan tuottaa sujuvasti ja johtaa tehokkaasti. Toteutus lähtee jo maankäytön suunnittelusta, joka mahdollistaa älykkään Hiedanrannan. Alueen ideasuunnittelukilpailun voittaneiden töiden yhdistelmäkuvassa alueen uusi keskusta sijoittuu vanhan tehdasalueen ja Paasikiventien väliin. Näsijärveä täytetään Paasikiventien varressa ja alueelle esitetään toteutettavaksi Paasikiventien suuntainen kanava. Alueen suunnittelua viedään eteenpäin ideasuunnittelukilpailun voittaneiden töiden pohjalta.
Tampereen kaupunki Sivu 9 Kuva 3: Ideasuunnittelukilpailun voittaneiden töiden yhdistelmä Toiminnallisesti alue tulee olemaan aiemmin suljetun tehdasalueen sijasta kaikille ihmisille avoin alue asumiseen, yrittämiseen, työntekoon ja vapaa-ajanviettoon. Järven täyttämisellä pystytään löytämään kannattava käyttötarkoitus nykyisin hyödyttömille ylijäämämaa-aineksille. Entisen selluloosatehtaan jätevesien mukana järven pohjaan kasautunut puukuitu eli ns. nollakuitu tullaan käsittelemään siten, että aluetta voidaan uudelleen hyödyntää virkistykseen sekä muuhunkin käyttöön. 3 OHJELMAN SIDOSRYHMÄT Lielahden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä asukkaiden, erilaisten yhteisöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyömuotoja ovat erilaiset tapaamiset, markkinointitilaisuudet ja kilpailut. Yhteistyökanavia ovat sekä perinteiset tapaamiset että sosiaalisen median aktiivinen hyödyntäminen. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa eri toimijoiden omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen alueella koko ajan alueen suunnittelun ja rakentamisen edetessä. Ohjelmaa ja sen toiminta-aluetta tullaan hyödyntämään toiminta-alustana erilaiselle kehittämiselle, innovaatioille ja tutkimukselle. Ohjelman sidosryhmäsuunnitelman laatiminen on aloitettu tunnistamalla sidosryhmiä ja tekemällä niistä alustavat analyysit valta-kiinnostusasteikoilla. Näiden analyysien perusteella laaditaan ohjelmasuunnitelmaan liitteeksi toimintasuunnitelma sidosryhmien osalta. 4 OHJELMAN HYÖTYTAVOITTEET JA VAIKTKSET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT MITTARIT Ohjelmalla tavoitellaan kestävän alueellisen hyvinvoinnin luontia. Ohjelman tuottamat hyödyt on yhdistetty kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja vaikutuksiin ohjelmasuunnitelman liitteenä olevassa hyötykartassa. Ohjelman tuottamat päähyödyt ovat: Tukea yhdessä tekemistä sekä oman toimintaympäristön yhdessä kehittämistä ja tätä kautta tukea yhteisöllisyyden tunnetta Tampereen kaupungissa
Tampereen kaupunki Sivu 10 Asukkaat ja yhdistykset otetaan mukaan toimintaan jo alueen suunnittelun tavoitteiden määrittämisessä. Asukkaille ja yhdistyksille luodaan edellytykset luoda alueelle väliaikaista toimintaa heti aluetta avattaessa sekä alueen rakentamisen aikana. Toiminnan lähtökohtana tulee olla sen avoimuus osallistumiselle sekä lisäarvon tuottaminen Hiedanrannan alueelle. Kannattavan, kestävän ja uusiin teknologioihin perustuvan liiketoiminnan - erityisesti palveluliiketoiminnan - lisääminen Tampereella Alueen kehittämisen tavoitteena on tukea seudun elinkeinojen ja kilpailukyvyn kehittymistä painopisteenä erityisesti älykkään, kestävän ja kiertotalouteen perustuvan yritystoiminnan kanssa. Alue toimii jo suunnittelun ja väliaikaisen toiminnan aikana innovaatioalustana yrityksille, jotka voivat alueella testata ja kehittää omia tuotteitaan ja palveluitaan ja näin saada referenssejä markkinoille. Vahvistaa ja yhdistää Tampereen kaupunkirakennetta Lielahden vanha tehdasalue on muodostanut suljetun alueen kaupungin keskustan ja Lielahden alueiden välille. uden Hiedanrannan kaupunginosan avulla voidaan kaupungin läntiset osat yhdistää entistä tiiviimmin keskustaan Mahdollisen vesistö täytön kautta on mahdollista leventää kaupungin kannaksen kapeinta kohtaa ja luoda tälle alueelle uusia liikenneyhteyksiä sekä aktiivista kaupunkirakennetta Mittarina tälle päähyödylle voidaan esittää alueen asukkaiden ja työpaikkojen määrää, jossa tavoitteena on, että asuntoja alueelle rakennetaan 20000-25000 asukkaille ja työpaikkoja alueella tulee olemaan yli 10000 Ekotehokkuuden parantaminen Alueen tavoitellaan tuottavan omaa kulutustaan enemmän niin energiaa kuin ravintoa. udenlaisia ratkaisuja kehittämällä alueen rakennusten ja jopa alueen toiminnan energiatuotannon tavoitellaan olevan alueen kulutusta suurempaa. Ravintotuotantoa tullaan kehittämään ja mahdollistamaan lähiruuan tuotanto alueella. udenlaisten esim. vertikaalisten kasvihuoneiden avulla selvitetään laajamittaistakin ravinnontuotantoa Alueen energia-, vesihuolto- ja materiaalijärjestelmät suunnitellaan ja rakennetaan älykkäiksi ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti Kiertotalouden kehittäminen ja luominen osaksi alueen toiminnallisuutta Alueella olevia materiaaleja pyritään hyödyntämään rakentamisessa siinä määrin kuin se on teknistaloudellisesti mahdollista ja kannattavaa: Alueella tavoitellaan olemassa olevien pilaantuneiden rakennusten ja maamassojen puhdistamista ja hyödyntämistä alueella uusien menetelmien ja sopivien sijoituspaikkojen toteuttamisella. Mahdollisen järvitäytön toteuttaminen nykyisillä ylijäämämassoilla. Suora ja välillinen taloudellinen kannattavuus Tavoitteena on se, että alueen vaatimat kaupungin investoinnit katetaan alueen maankäyttötuotoilla.
Tampereen kaupunki Sivu 11 Tutkimusten ja suunnitelmien edetessä laaditaan tarkemmin esim. projektisaldo menetelmällä alueen kustannukset alueelta saatavat tulot. Tarkastelujen tarkoituksena on hahmottaa ohjelman kuntatalousvaikutukset Seudulliset hyödyt esim. työllisyysvaikutuksen kautta sekä hyödyt elinkeinoelämälle Nykyisten toimijoiden toiminnan ja sen kehittämisen mahdollistaminen (DS Smith ja Pyroll) Välilliset verotulovaikutukset Hyötyjen saavuttaminen varmistetaan sillä, että ohjelma luo valmiudet ja edellytykset sekä toteuttaa tai käynnistää toimenpiteet tarvittavien tuotosten aikaansaamiseksi. (ks. kohta 5) 5 OHJELMAN OSIOT SEKÄ TOTOKSET (LAAJS) JA NIILLE ASETETT VAATIMKSET 5.1 OHJELMAN OSIOT Ohjelman sisältö ja tuotokset voidaan kuvata ja jakaa myös osioihin ja toimenpidekokonaisuuksiin. Osiot kuvaavat ohjelman sisältöä toiminnallisesti. Ohjelma jaetaan osioihin ja toimenpidekokonaisuuksiin kuvan 5 kaavion mukaan. Kuva 4: Ohjelman jako osioihin ja toimenpidekokonaisuuksiin 5.2 OHJELMAN TOTOKSET Ohjelman toimenpidekokonaisuuksiin liittyviä projektien ja toimenpiteiden aikaansaamia tuotoksia ovat:
Tampereen kaupunki Sivu 12 usi kaupunginosa (maankäytön suunnittelu ja rakentaminen): uden rakentamiskelpoisen alueen tuottaminen lähellä keskustaa (Näsijärven täyttäminen) usien rakennuspaikkojen mahdollistaminen ja niiden luovuttaminen (myynti ja/tai vuokraus) Työpaikkoja, asuntoja ja palveluja Riittävät julkiset palvelut Yleisten alueiden (mm. kadut, tiet ja puistot) rakentaminen Tekniset runko-verkostot (vesi, sähkö, data) Tilat ja mahdollisuudet kulttuuritapahtumille alueella Vanhojen rakennusten purku/ uusiokäyttö/ siirto Paikallinen energian tuotto Ympäristöhaittojen poisto tai hyödyntäminen Määrällisesti tuotoksia voidaan mitata alueen asukas- ja työpaikkamäärillä. Kaupungin hyvin alustavissa arvioinneissa alueelle tavoitellaan 20000 25000 asukasta ja yli 10000 työpaikkaa. Tällöin asuntorakentamisen määrä olisi 1 000 000 1 500 000 k-m2 sekä liike- ja toimistorakentamisen määrä 375 000 420 000 k-m2. Alueen rakentamiseen määrään vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon vesistötäyttöä tullaan tekemään. Nämä esitetyt luvut tulevat muuttumaan huomattavasti ohjelman suunnittelun edetessä. Aktiivisen toiminnan mahdollistaminen: Osallistavien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto (mm. SOME) Tilat ja mahdollisuudet kulttuuritapahtumille alueella Vanhojen rakennusten uusiokäyttö Yritystoiminnan lisääminen alueella Kehitysalustana toimiminen Digitaalisuus Energia-, vesihuolto- ja materiaalijärjestelmien uudet ratkaisut Ympäristöhaittojen poistoon tai hyödyntämiseen liittyvät uudet ratkaisut Osallistavien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto udet Innovaatioalustat Kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittäminen Kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluiden kehittäminen Tuotokset tai niiden aikaansaamiseksi tarvittavat tehtävät ja projektit esitetään tarkemmin myöhemmin laadittavassa ja jatkuvasti päivitettävässä etenemissuunnitelmassa. 5.3 OHJELMAN TOTOKSIIN LIITETTÄVIÄ VAATIMKSIA Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys. Avoimuudella tarkoitetaan sitä, että niin asukkaat, yhdistykset kuin yrityksetkin otetaan aktiivisesti mukaan ohjelman toteutukseen. Tässä hyödynnetään tehokkaasta uuden tekniikan ja sosiaalisen media vuorovaikutteisia kanavia. Erityisesti tavoitellaan sitä, että asukkaat ja yritykset osallistuvat omalla toiminnallaan alueen kehittämiseen ja toiminnan järjestämiseen. Älykkyydellä tarkoitetaan erityisesti sitä, että kaikki tietoa on saatavissa avoimien rajapintojen kautta eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Kestävyydellä tavoitellaan sitä, että alueen tuotettavat ja kulutettavat resurssit olivat mahdollisimman hyvässä tasapainossa.
Tampereen kaupunki Sivu 13 Älykkyys Hiedanrannan alueesta tavoitellaan älykkään kaupungin mallialuetta, jossa älykästä teknologiaa sovelletaan niin alueen infrastruktuurissa (energia, jäte, vesi, tiedonsiirto, valaistus, julkiset ja puolijulkiset tilat), liikkumisessa, rakennuksissa kuin palveluissa ja ihmisten arjessa. Älykäs kaupunki (Smart City) hyödyntää ICT-teknologiaa, langatonta tiedonsiirtoa, sensoreita ja koneälyä kokonaisvaltaisesti mahdollistaen teknisten järjestelmien, palvelujen ja ihmisten vuorovaikutuksen. Tavoitteena on mahdollistaa sekä kestävä kaupunkielämä (energia- ja resurssiviisaus, hiilineutraalius, elinkaaritaloudellisuus, käyttöoikeustalouden ratkaisut, sosiaalinen kestävyys) että fiksu arki (sujuvuus, käyttäjälähtöisyys, mukavuus). Älykkäät ratkaisut mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon keräämisen niin infrasta, liikenteestä kuin tilojen ja palvelujen käytöstä. Olennaista on datan avoimuus ja yhteiset rajapinnat, jotta järjestelmät ovat yhteensopivia ja raakadatan pohjalle voidaan kehittää erilaisia käyttäjiä hyödyttäviä palveluja ja sovelluksia. Tavoitteena ei ole rakentaa valmista ja suljettua järjestelmää tämän päivän teknologian varaan, vaan mahdollistaa tulevaisuuden innovaatioiden käyttöönotto ja jatkuva kehittäminen. Siksi järjestelmien avoimuus, modulaarisuus ja yhteensopivuus ovat tärkeitä tavoitteita. Älykkäiden ratkaisujen tulee perustua markkinoilla olevaan teknologiaan, jotta niitä voidaan ottaa käyttöön koko alueella. Ratkaisujen yhdistelmät ja sovellukset voivat kuitenkin olla innovatiivisia. Alueelle haetaan myös esimerkkejä tulevaisuuden teknologisista ratkaisuista ja kokeilukohteita, joissa testataan ja kehitetään edelläkävijäratkaisuja. Hiedanrantaa halutaan kehittää älykkään kaupungin avoimena innovaatioalustana, jossa yritykset ja yhteisöt voivat testata ja kehittää uusia ratkaisuja oikeassa kaupunkiympäristössä erilaisin yhteiskehittämisen menetelmin. Kilpailulla haetaan konsepteja, joilla tällaista innovaatioalustaa voidaan menestyksellisesti toteuttaa. Älykästä Hiedanrantaa kehitetään kaupunkilaisia varten. Teknologisten ratkaisujen tulee mahdollistaa asukkaiden, yrittäjien sekä palveluja käyttävien kaupunkilaisten sujuva ja viihtyisä elämä. Ratkaisujen tulee olla käyttäjälähtöisiä, ymmärrettäviä ja myös sosiaalisesti tasa-arvoisia. Niiden tulee edistää alueen kestävyyttä, yhteiskehittämistä, kiertotaloutta ja jakamistaloutta. Kestävyys Hiedanrannassa hyödynnetään kiertotalouden ajattelua. Silloin jätettä ja hukkaa ei synny. Paikalla olevat pilaantuneet maat, puunjalostusteollisuuden jätemassat ja rakennusten purkujätteet hyödynnetään alueen rakentamisessa niin laajasti kuin se on alueen tulevan käytön kannalta turvallista. Alueen uusi rakentaminen huomioi kiertotalouden suunnittelusta alkaen siten, että materiaalit ja tuotteet kiertävät ja niiden arvo säilyy. Sekä koko alueen että rakennusten suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa huomioidaan kiertotalouden ajattelu, resurssitehokkuus ja matalahiilisyys. Alueelle rakennetaan älykäs ja mahdollisimman pitkälle uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuva energiajärjestelmä. Rakennusten viihtyisät olosuhteet tuotetaan älykkään lämpö- ja
Tampereen kaupunki Sivu 14 jäähdytysverkon avulla. Kaksisuuntainen verkko siirtää ylijäämälämmöt sinne, missä niitä tarvitaan. Lämpöverkkoon tuotetaan lämpöä myös rakennuskohtaisesti hyödyntäen mm. aurinkoenergiaa. Kaksisuuntainen sähköverkko mahdollistaa kiinteistökohtaisen sähkön tuottamisen, sähkön älykkään käytön, kysyntäjoustot ja samalla verkon luotettavauuden ja käyttövarmuuden. Energiajärjestelmät sisältävät myös paikallisen energianvarastoinnin. Hiedanrannan vesihuolto- ja materiaalijärjestelmät rakennetaan älykkyyttä hyödyntäen resurssitehokkaiksi. Alueella toteutetaan suljettua ravinnekiertoa turvallisuusnäkökodat huomioiden. Hiedanrantaan tullaan ja sieltä lähdetään pääasiassa joukkoliikennettä hyödyntäen. Alueen rakentamisessa suositaan joukkoliikenteen lisäksi kevyttä liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Liikkumisenohjauksen keinoin asukkaita ja alueen yrityksiä kannustetaan viisaaseen liikkumiseen. Sähköautojen ja -pyörien latauspisteet ovat tärkeä osa alueen älykästä sähkön käyttöä. Autojen ja pyörien yhteiskäyttö on hiedanrantalaisten arkea. Näsijärven ranta mahdollistaa myös laivayhteyden ja veneilyn. Hiedanrannan rakentaminen lisää alueen kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja siellä kehitetään kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluja. Kaupunkivihreä on olennainen osa aluetta ja se on yksi alueen vetovoima- ja viihtyvyystekijä. Toinen kaupunkiluonnon kehityksen kärki on asukkaiden ja Näsijärven tiivis vuorovaikutus. Hiedanrannan vanhoja teollisuusrakennuksia hyödynnetään ruuan tuotantoon, ja paikalliset ravintolat tarjoavatkin lähiruokaa. Asukkaille tarjotaan runsaasti tilaa kaupunkiviljelyyn ja kannustetaan kalastukseen. 5.4 RAJAKSET JA YHTEYDET MHN TOIMINTAAN 5.5 OLETKSET Suuri osa ohjelman projekteista ja toimenpiteistä toteutetaan kaupungin normaalien toimintaprosessien toimesta ja ohjelman organisaation tehtävänä on suunnitella, johtaa ja koordinoida tätä toimintaa. Erityisesti Smart Tampere ja Raitiotie ovat ohjelmia, jotka liittyvät ja vaikuttavat merkittävästi Hiedanrannan ohjelmaan. Näiden ohjelmien kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistoimintaa. Kehitysohjelman taustaoletukset on esitetty alla. Jos joku näistä taustaoletuksesta osoittautuu vääräksi, se merkitsee merkittävää muutosta ohjelman uuden kaupungin osan tavoitteiden osalta ja tällöin näiltä osin ohjelman tavoitteet tulee tarkistaa. Järventäyttö on mahdollista o Laadittujen selvitysten perusteella on erittäin todennäköistä, että on osoitettavissa riittävät kaupunkisuunnittelulliset perusteet täytön toteuttamiseksi (sijainti kaupunkirakenteessa on niin keskeinen, että saavutettavat hyödyt erityisesti alueen liikennesuoritteessa ovat erittäin merkittävät). Myös laaditut geotekniset selvitykset osoittavat järvialueen täytön olevan mahdollista. Lisäksi alueen pinta ja pohjavesien suojelun osalta pystyttää todennäköisesti osoittamaan toimivat ratkaisut. 0-kuidun käsittely haitattomaksi o Alueen rannassa on merkittävä määrä tehdashistorian aikana järven pohjaan laskettua puukuitua ns. 0-kuitua. Puukuitua on isolla alueella ihan järven pinnassa ja sen biologinen hajoaminen aiheuttaa merkittävän haju ongelman lisäksi järveä ei näillä osin pystytään käyttämään virkistykseen (ei uintia, eikä veneilyä). Lisäksi järvi ei jäädy normaalilla tavalla tällä alueella. Jotta alue pystyttäisiin ottamaan tehokkaasti osaksi kaupunkirakennetta pitää 0-kuitua poistaa merkittävästi alueella. Tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että 0-
Tampereen kaupunki Sivu 15 5.6 RIIPPVDET OHJELMAN SISÄLLÄ kuitu olisi stabiloitavissa Sellupuiston laajentamiseksi. Täyttö ja massastabiloinnin toteuttaminen edellyttää vesilupaa. Tällä hetkellä selvitetään erityisesti sitä, että 0-kuitua pystyttäisiin hyödyntämään energiana ja teollisuuden raaka-aineena. Ohjelman projekteilla ja toimenpiteillä on merkittäviä riippuvuuksia toisiinsa nähden. Riippuvuuksia huomioimalla pyritään operatiivisen toiminnan haittavaikutusten minimointiin, suunnittelemaan kaikelle tekemiselle oikea järjestys ja synergian hyödyntämiseen. Kaupungin eri organisaatioissa tapahtuvien toimintojen riippuvuuksia toisiinsa tulee erityisesti huomioida. Näitä riippuvuuksia tunnistetaan ja ohjataan, kun tehdään tarkemmat etenemissuunnitelmat. Oleellisia riippuvuuksia syntyy mm. lupien käsittelystä ja kaavoihin liittyvistä mahdollisista valitusprosesseista. 6 OHJELMAN ETENEMISSNNITELMA JA TARVITTAVAT RESRSSIT Ohjelman aikataulu, resurssit ja rahoitus kuvataan ohjelmaa varten kolmella tasolla: 1. Ohjelmasuunnitelmassa kuvataan karkea aikataulu merkittävien tapahtumien, päätösten ja virstanpylväiden osalta koko ohjelman ajalle, resurssienhallinnan periaatteet sekä karkean tason rahoitussuunnitelma koko ohjelmalle 2. Ohjelmasuunnitelman liitteessä esitetään 3-4 vuoden etenemissuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin 3-4 vuoden aikataulu sekä rahoitussuunnitelma kyseiselle ajalle 3. Ohjelmasuunnitelman liitteessä esitetään 1 vuoden etenemissuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin seuraavan vuoden aikataulu sisältäen projektit ja toimenpiteet resurssisuunnitelma sisältäen resurssitarpeet henkilöittäin (mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon) budjetti lisäksi vuotuisen etenemissuunnitelman yhteydessä päivitetään ohjelman riskienhallinta- ja sidosryhmäsuunnitelmat. 6.1. OHJELMAN AIKATAL Alueen yleiskaava laaditaan osana kantakaupungin yleiskaavaa. Yleiskaavan ehdotus on valmistunut alkuvuodesta 2017 ja se on tarkoitus hyväksyä kevään 2017 aikana. Hiedanrannan kehittämisen tavoitteet ja kansainvälisen ideasuunnittelukilpailun järjestäminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa keväällä 2016. Ideasuunnittelukilpailun tuomaristo julkaisi ideasuunnittelukilpailun ratkaisun tammikuussa 2017. Yleissuunnitelman laadita perustuu suunnittelukilpailun tuomariston ratkaisuun ja tuomariston jatkosuunnitteluohjeisiin. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2018. Laaditun yleissuunnitelman perusteella käynnistetään alueen asemakaavoitus hyväksytyn asemakaavaohjelman mukaisesti, siten että alueen ensimmäinen asemakaava valmistuu vuonna 2019. Se mitä osaa alueesta ensimmäinen asemakaava koskee, ratkaistaan yleissuunnitelman laatimisen pohjalta. Tällöin alueen infran rakentaminen aloitettaisiin vuonna 2020 ja ensimmäiset uuden asemakaavan mahdollistamat rakennushankkeet valmistuisivat vuonna 2021. Edellä esitetty aikataulu on hyvin tavoitteellinen ja edellyttää alueen suunnittelun ja toteuttamiseen liittyvien mm. erilaisten lupien erittäin sujuvaa etenemistä. Alueen rakentaminen jatkuu vähintään 2030 -luvulle saakka.
Tampereen kaupunki Sivu 16 Lielahden alueen toteuttaminen on jo nyt otettu huomioon kaupungin pitkän aikavälin maankäytön toteutussuunnitelmaan (PALM, 2016). Alueen maankäytön suunnittelun edetessä tarkennetaan alueen maankäytön toteutusaikataulua ja se yhteen sovitetaan kaupungin muun maankäytön toteutuksen kanssa. Lisäksi suunnittelutyön edetessä tarkennetaan jatkuvaluonteisesti alueen vaatimien investointien ja alueen tuottamien mm. maankäyttötulojen tarkastelu. Esiselvitykset, tutkimukset kaavoitus ja yhdyskuntatekn. suunn. muu suunnittelu pima rakennusinv luonto vesialueet maaperä / rakennettavuus maakuntakaava yleiskaava suunnittelukilpailu kilpailun jatkotyöstö asemakaavat yhdyskuntatekn. suunn. 0 kuidun käyttö raitiotie 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 25 2026 30 toteutus tehtaan laitteiden purku rakennusten purku rakennusten kunnostus vesialueen kunnostus/täyttö alueen avaaminen alueen väliaikaisten tilojen rak. kadut, verkostot, puistot raitiotie palvelut talonrakennus Kuva 5: Ohjelman tiekartta 6.2 RESRSSIT Ohjelman johtamiseen ja johtamisen sekä hallinnon tukemiseen on varattava riittävästi henkilöresursseja. Ohjelmajohtaja: arvio yhteensä 22 työpäivää/kk Ohjelman projektipäällikkö: arvio yhteensä 18 työpäivää/kk Ohjelman tuki: IT, viestintä, yleinen ohjelmakoordinointi ja ohjaustuki, assistenttipalvelut (nimetään henkilöt näihin tehtäviin ja heiltä varattava työaika, osa henkilöistä yhteisiä muiden kehitysohjelmien kanssa). Tämän ohjelman tarvitsema resurssimäärä arviolta yhteensä 15 työpäivää/kk näihin tehtäviin. Muut resurssit määritellään projekti- ja tehtäväkohtaisesti. 7 KSTANNKSET JA RAHOITS Budjetointinäkökulmasta ohjelma jaetaan vaiheisiin vuosittain ja toisaalta 4 vuotisjaksoihin pidemmän tähtäimen taloussuunnittelun näkökulmasta Ohjelmalle budjetoitavat kustannukset Ohjelman johtamisen ja muiden valmistelevien projektien ohjelmalle budjetoitavat kustannukset 1-2 M / vuosi
Tampereen kaupunki Sivu 17 Yleisten alueiden rakentamisen kustannusarvio on suuruusluokassa 40-50 M. Suunnitteluratkaisut tulevat vaikuttamaan tähän eritäin merkittävästi. Järven täytön kustannuksia ei pystytä vielä tässä vaiheessa arvioimaan. Pilaantuneiden maiden osalta alustava puhdistamisen kustannusarvio on 6-12 M. 0- kuidun käsittelyn osalta ei vielä tässä vaiheessa pystytä arvioimaan sen kustannusvaikutuksia. Henkilötyö ohjelman johtamiseen sekä johtamisen ja hallinnon tukeen yhteensä 55 päivää/kuukausi Muu henkilötyö on mukana ohjelman projektien budjeteissa Ohjelman tuotot Alueen maankäyttötuottojen arvioidaan olevan noin 100-140 M. Maankäyttötuottoihin vaikuttaa merkittävästi alueen rakentamisen määrä ja mahdollisen täyttöalueen toteuttaminen. Selvä tavoite ohjelmassa on asetettu sille, että alueelle suunniteltavien ratkaisujen tulee olla sellaisia, joista saatavilla maankäyttötuloilla pystytään kattamaan alueen hankinnan ja toteuttamisen vaatimat investoinnit Jos vesistötäytöt toteutetaan laajimman vision mukaan, niin sekä kustannukset, että maankäytön tuotot nousevat huomattavasti suuremmiksi. Ohjelman rahoitus Ohjelmalle kohdistetaan vuosittain budjetoiden käyttötalouskustannuksia ohjelman riittävän johtamisen ja sellaisten ohjelman toteutukselle välttämättömien tukitoimien turvaamiseksi, joita ei toteuteta muiden toimintojen budjettien puitteissa. Ohjelmalle kohdistetaan vuosittain budjetoiden myös investointikustannuksia sellaisten ohjelman toteutukselle välttämättömien investointien turvaamiseksi, joita ei toteuteta muiden toimintojen budjettien puitteissa. Ohjelman talousarvio ei sisällä ohjelmaan kohdistuvia henkilöstökustannuksia vaan ne on kohdistettu kaupungin perusyksiköille. Lisäksi kaupungin eri yksiköt kohdistavat alueen suunnitteluun ja rakentamiseen omissa talousarviossa esitettyjä menoja sekä käyttötalouden että investointien osalta. Ohjelman toimesta tullaan kaikki ohjelmaan kohdistuvat menot seuraamaan ja ennakoimaan mahdollisimman tarkasti. 8 OHJELMAN ORGANISAATIO JA VASTT Ohjelman organisaatio ja resursointi elävät ohjelman eri vaiheissa tarpeen mukaan. Keskeisenä periaatteena on, että ohjelman oma henkilöstö tekee projektinjohto- ja koordinointitehtäviä. Muiden tehtävien kuten maankäytön ja yhdyskuntatekniikan suunnittelun, rakennuttamisen, taloushallinnon sekä viestinnän ja markkinoinnin osalta ohjelmalle kohdistetaan työpanoksia kaupungin eri organisaatioista sekä ulkopuolisilta toimijoilta ohjelmasuunnitelman periaatteiden mukaisesti 8.1 OHJELMAN OMISTAJA Ohjelman omistajana toimii elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja. 8.2 OHJELMAN OHJASRYHMÄ Ohjelman ohjausryhmänä toimii ohjelman omistajan koolle kutsuma eri palvelualueiden johtavista viranhaltijoista koostuva ryhmä. Ohjelmaan voidaan nimetään myös seurantaryhmä. Tämä ryhmä ei omaa varsinaista päätäntävaltaa. Seurantaryhmän kutsuu kokoon ohjelman ohjausryhmä ja sen koostumusta voidaan
Tampereen kaupunki Sivu 18 8.3 OHJELMAJOHTAJA jatkuvasti muuttaa ohjelman edetessä. Seurantaryhmä palvelee ohjelman vuorovaikutusta ja viestintää. Ryhmältä odotetaan myös laaja-alaista näkemystä alueen kehittämiseen neuvonantajana ja sen avulla pyritään myös sitouttamaan tärkeitä sidosryhmiä ohjelman edistämiseen. Ohjelman ohjelmajohtajana toimii hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju. 8.4 OHJELMAN PROJEKTIEN ORGANISAATIO Projektien organisaation hyväksyy ohjelmajohtaja. Erityistä huomiota kiinnitetään projektin omistajan rooliin. Projektin omistajana toimii joko ohjelmajohtaja (ohjelman budjetilla toteutettavat projektit) tai omistaja tulee linjaorganisaatiosta (muihin projektisalkkuihin kuuluvat projektit). Merkittävimmillä projekteilla on oma erikseen nimetty ohjausryhmä. Pienemmissä projekteissa vältetään liian laajaa ohjausryhmää ja yli organisoitumista. Pääsääntönä pienemmissä projekteissa on, että ohjausryhmän tehtävän hoitaa projektin omistaja yksin. 8.5 OHJELMAN YHTEISTYÖKMPPANEIDEN VASTT, ROOLIT JA VALTDET Ohjelman toteutuminen edellyttää yhteistyökumppaneita yrityksistä ja järjestöistä. Yhteistyökumppaneita pyritään aktivoimaan osallistumaan ohjelmaan sekä sidosryhmän, mutta erityisesti aktiivisen toteuttajan rooleissa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on se, että ohjelman luo mahdollisuudet ja varsinainen toiminta syntyy asukkaiden, yhdistysten ja yritysten toimesta. Toimintaa yhteistyökumppanien kanssa määritellään tarkemmin myös sidosryhmäsuunnitelmassa. Osa yhteistyökumppaneista voidaan kutsua myös seurantaryhmän jäseneksi. 9 VIESTINTÄ Alueen kehittämisen ja väliaikaiskäytön tavoitteiden asettaminen tulee tehdä laajassa yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, alueen toimijoiden, asukkaiden ja päättäjien kanssa. Tässä on tärkeää avoimen toimintatavan ja uudenlaisten viestintäkeinojen käyttäminen. Ohjelman ja kaupungin tuottamaa viestintää täydentää alueella aktiivisesti toimivien yhteisöjen ja yksilöiden sekä tapahtumakävijöiden tuottamat viestintäsisällöt eri kanavissa. Niiden avulla tavoitetaan uusia kohderyhmiä ja saadaan enemmän näkyvyyttä alueelle ja väliaikaiselle toiminnalle. Ohjelma tukee ja kannustaa alueen toimijoita aktiiviseen ja monimuotoiseen viestintään Koko aluekehittämisohjelman viestinnän tavoitteena on aktiivisen avoin vuorovaikutus, jossa kaupunkilaiset ja sidosryhmät ovat mukana jo ohjelman ideasuunnitteluvaiheesta lähtien. Viestintä tukee prosessia ja ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Prosessista pyritään saamaan mahdollisimman laajasti hyväksyttävä, ja pyritään siihen, että sillä vältetään turhia viivytyksiä. Vuorovaikutuksen tavoitteena on, että uusi kaupunginosa koetaan yhteiseksi ja myönteiseksi uudeksi osaksi Tamperetta. Jo alkuvaiheen osallistumisella alueelle saadaan myönteistä tunnettuutta. Alun avoimessa ideointivaiheessa aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus painottuvat. Maankäytön suunnitteluprosesseissa viestintä ja vuorovaikutus ovat luonnollisena osana. Markkinoinnin osuutta voidaan lisätä, kun alueen idea selkiytyy ja tulevia toimijoita saadaan mukaan. Vuorovaikutukselle ja viestinnälle haetaan alusta lähtien uusia keinoja ja kanavia. Verkon mahdollisuudet otetaan laajasti käyttöön. Kuvanjakopalveluja ja videoiden käyttöä kokeillaan osallistumisen välineinä. Keskusteluun kannustetaan heti prosessin alkuvaiheessa. Ohjelmaan kutsutaan mukaan olemassa olevia kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita yhteisöjä,
Tampereen kaupunki Sivu 19 mahdollisesti myös vapaamuotoisia verkkoyhteisöjä. Kehittämisohjelmassa luodaan uusia keinoja, joilla myös tulevat ja mahdolliset yritykset saadaan kehittämään aluetta uusyritykset jne. Myös asukkaat voivat ideoida yrittäjyyttä ja yrittäjät asuinaluetta. Teollisuusaluetta avataan yleisölle myös paikan päällä esimerkiksi kävelyillä. Asian esittelyä tuodaan lähelle ja sinne, missä ihmiset liikkuvat. Eri ikäryhmiä tavoitellaan mukaan, esimerkiksi kouluja voidaan pyytää mukaan tai haastatella ikäihmisiä. 10 RISKIT Kehitysohjelmaan laaditaan vuonna 2017 kaupungin riskienhallintakäytännön mukaiset riskienhallintasuunnitelmat. 10.1 RISKIEN HALLINNAN KÄYTÄNNÖT OHJELMASSA Riskienhallintasuunnitelma laaditaan erillisessä työpajassa ja sen jatkotoimina. Työpajaan osallistuu ohjelman organisaatioon kuuluvat henkilöt ja tärkeimmät sidosryhmät Tampereen kaupungin organisaatiosta. usien riskien tunnistaminen Ohjelmassa tai projektissa tunnistettu uusi riski raportoidaan välittömästi ohjelmatoimistolle. Ohjelmatoimisto ottaa riskin käsittelyyn ja tarvittaessa ottaa kommentteja siihen tarvittavilta asiantuntijoilta tai ohjelman johtoryhmältä. Riskille suunnitellaan toimenpiteet ja ne vastuutetaan asianmukaisesti Muutos riskin vaikutuksessa tai todennäköisyydessä Riskiloki Osassa riskejä muutoksen seuranta kuuluu siihen liitettyyn toimenpidesuunnitelmaan. Jos riskin suuruus oleellisesti muuttuu, toimitaan kuten uuden riskin tapauksessa. Kuka tahansa on velvollinen tästä muutoksesta raportoimaan. Ohjelman riskilokissa pidetään yllä kaikki ohjelman riskit ja projektien riksilokissa projektien riskit. Riskiraportointi udet riskit ja oleelliset muutokset riskien suuruudessa liitetään ohjelman normaaliin raportointiin ohjelman johtoryhmälle. Riskienhallinta ohjelman projekteissa Ohjelman riskien ja ohjelman projektien riskien kokonaisuutta varten luodaan riskienhallinnan käytännöt, joiden avulla pystytään seuraamaan koko ohjelman riskejä systemaattisesti ja ajantasaisesti. 10.2 SRIMMAT RISKIT JA NIIDEN TOIMENPIDESNNITELMAT Alkuvaiheessa keskeisimmät riskit kohdistuvat huonokuntoisten rakennusten purkamiseen ja säilytettävien rakennusten korjaukseen sekä alueen tekemiseen sillä tavalla turvalliseksi, että alueella voitaisiin sallia yleinen liikkuminen. Alueen toteuttamisen keskeisimmät riskit kohdistuvat tehdasalueen maaperän puhdista-miseen, vesialueiden täyttämisen ratkaisuun ja järvessä olevan ns. 0-kuidun käsittelyyn. Alueen halki koillisesta lounaaseen kulkee kalliopintojen siirrosvyöhyke, joka tulee ottaa huomioon alueen rakentamisen suunnittelussa. Näsijärvi on seudun merkittävin raakavesilähde ja lisäksi
Tampereen kaupunki Sivu 20 alue rajautuu pohjavesialueeseen. Nämä seikat tulee ottaa erityisen tarkasti huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueen kehityksen kannalta merkittävin riski kohdistuu alueen toiminnallisen vision laadintaan erityisesti alueen kaupallisen ja työpaikkatoimintojen kehittämisratkaisujen löytämiseen. Tulojen ja alueen rakentamisaikatauluun liittyvät riskit kohdistuvat alueen rakentamisaikaiseen taloustilanteeseen, joka vaikuttaa alueen toteuttamisaikatauluun ja myös jonkin verran alueelta saataviin maanmyyntituloihin. Alustavan riskikartoituksen tuloksen suurimmiksi riskeiksi analysoitiin: Vanha rakennuskanta rakennuskantaa ei voida hyödyntää taloudellisesti kannattavasti Maaperä pilaantuneisuus, täytöt Järven hyödyntäminen täyttö, nollakuidun käsittely Aikataulu toteuttamiseen liittyvät luvat, suhdannevaihtelut, kasvun hidastuminen, kaavaprosessi (valitukset), investointien toteutuminen (infra ja palvelut) Talous- ja henkilöstöresurssit Ohjelmalle ei myönnetä tarpeellisia taloudellisia ja henkilöstö resursseja 11 OHJELMAJOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT 11.1 RAPORTOINTI JA OHJAS Ohjelman omistaja raportoi säännöllisesti kaupunginhallitukselle ohjelman etenemisestä. Ohjelmajohtaja raportoi projektien tilanteet säännöllisesti ohjelman ohjausryhmälle. Projektien ohjaus ja raportointi tapahtuu Tampereen kaupungin projektiohjeiden mukaan. Projektien ohjausryhmät raportoivat poikkeamista ensisijaisesti ohjelman ohjausryhmälle. 11.2 MTOSTEN HALLINTA Muutosten hallinnasta tehdään erillinen dokumentti, jossa kuvataan menettelytavat ohjelmatasolla. Ohjelmasuunnitelman muutoksista päättää ohjelman ohjausryhmä. Muutokset merkitään versiohistoriaan. Muutoksia ovat ohjelman organisaatioon ja laajuuteen tehtävät muutokset. Muutoksia ohjelmasuunnitelmaan saattaa aiheuttaa myös kaupunkistrategiassa, oletuksissa ja muissa lähtökohdissa tapahtuvat muutokset. Jos ohjelman aikatauluun tulee muista syystä poikkeamia, ne huomioidaan aina päivitettävässä etenemissuunnitelmassa ja ohjelmasuunnitelmassa olevaa alkuperäistä karkeaa aikataulua (vertailukohta) ei tarvitse muuttaa. Muutoksen suuruudesta riippuen, ohjausryhmän harkinnassa on, viedäänkö päätös ylemmälle tasolle organisaatiossa. Projektisuunnitelmien muutoksista päättää projektien ohjausryhmä. Merkittävät muutokset projekteihin tulee hyväksyä ohjelman ohjausryhmässä. 11.3 LAADNVARMISTS Laadunvarmistus tapahtuu pääsääntöisesti projektitasolla tai perustehtävissä ja toimenpiteissä Tampereen kaupungin laatukäytäntöjen mukaisesti
Tampereen kaupunki Sivu 21 Laadunhallintasuunnitelma laaditaan tarvittaessa ennen projektien käynnistämistä ja kuvataan projektisuunnitelmissa. Laadunhallinnan suunnitelmat ovat osa riskienhallintasuunnitelmaa. Toiminnassa noudatetaan alan standardeja ja normeja sekä organisaation käytäntöjä. 12 MTOKSEN JOHTAMINEN JA HYÖTYJEN VARMISTAMINEN Ohjelman projektit ja toimenpiteet aiheuttavat myös merkittäviä muutoksia ihmisten töihin, työtapoihin, työmääriin ja prosesseihin. Tähän liittyvän muutoksen johtamisen merkitystä ohjelmasta tavoiteltavien hyötyjen saavuttamiseen ei tule aliarvioida. Hyötyjen tehokas viestintä ja niiden varmistaminen sekä näkyväksi saaminen on yksi muutoksen jalkauttamisen parhaista keinoista. Muutosviestinnän suuntaamisessa on iso vastuu ohjelman ohjausryhmällä yhdessä ja siihen kuuluvilla henkilöillä omilla tahoillaan. Ohjelman päätavoitteisiin sitoutuminen ja niiden hyväksyminen Tampereen kaupungin henkilöstön ja asukkaiden ja sen tärkeimpien sidosryhmien kannalta ei ole riski. Mutta suurimman mahdollisen kokonaishyödyn aikaansaaminen saattaa aiheuttaa merkittäviäkin muutoksia tai jopa haittoja henkilöstölle, asukkaille ja läheisille sidosryhmille, joihin ensireaktio voi olla vastustava. Ohjelmassa edistetään muutosta ja varmistetaan mahdollisimman suuren kokonaishyödyn saavuttaminen panostamalla viestintään henkilöstölle, asukkaille ja sidosryhmille (ks. kappale 8). Itse ohjelmasuunnitelman merkitys on tässä myös suuri ja sitä tulee käyttää viestinnän työkaluna. Merkittävät muutokset tapahtuvat ohjelman projektien seurauksena ja näissä tapauksissa pitää projektin suunnittelun erityisesti huomioida muutosviestintä ja muutosten jalkauttaminen. 13 OHJELMAN LKOISET RIIPPVDET JA YHTEYDET Ohjelmaan liittyviä ulkoisia riippuvuuksia ja yhteyksiä ovat ainakin: Resurssit Ohjelman ja sen projektien eteneminen vaatii erityisiä resurssivarauksia Tampereen kaupungin oman henkilöstön osalta. Näiden resurssien varaamiseen ja sitomiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jossa ohjelman ohjausryhmän rooli on tärkeä. Muut projektit Yhteydet muihin projekteihin tulee huomioida erityisesti etenemissuunnitelmassa ja viestintäsuunnitelmassa. Muut kehitysohjelmat Muiden kehitysohjelmien kanssa pidetään jatkuvaa yhteyttä, jotta varmistetaan niiden yhteiset synergiaedut. Ohjelmatoimistolla on tässä myös tärkeä rooli. Riippuvuudet tunnistettuihin sidosryhmiin ja heidän toimintaan Näihin liittyvät mahdollisuudet ja riskit huomioidaan sidosryhmäsuunnitelmassa.
LIITE 1 ETENEMISSNNITELMA
Hiedanrannan kehitysohjelma Etenemissuunnitelma 2017-2030 Toimenpidekokonaisuus TOIMINTAA HIEDANRANNASSA Hankkeen nimi Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero T 1. Kiinteistökehityskonsepti Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 T 2. Väliaikainen toiminta; Kuivaamo, skeittihalli, kahvila, paja jne. T 3. Rakennusten kunnostus ja ylläpito T 4. Purkukuntoisten rakennusten purkaminen T 5. Laivalaiturin kunnostus T 6. Frisbee Golf T 7. Syötävä puisto T 8. Valokoru taidetta ja viljelyä T 9. Kelluva puutarha T 10. Tapahtumien liikenne ja pysäköintijärjestelyt T 11. Rakennusten älykäs käyttö (energia, lukitukset)
Hiedanrannan kehitysohjelma Etenemissuunnitelma 2017-2030 Toimenpidekokonaisuus KEHITYSALSTA Hankkeen nimi Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero K 1. Ekosysteemien mallintaminen (arvoketjut) Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 K 2. Kiertotalouden mallintaminen ja pilotit K 3. Energiavisio K 4. Sanitaatiopilotit K 5. Massatalouden hallintasuunnitelma K 6. Biokaasutuotanto K 7. Bioreaktori K 8. Masuunikuonan hyödyntäminen K 9. Ruoppausmenetelmien kehittäminen K 10. Älykäs ja digitaalinen Hiedanranta roadmap K 11. nalab hanke K 12. Massastabilointi (tuhka, 0 kuitu) K 13. Biohiilen demolaitos K 14. O kuidun hyödyntämismahdollisuudet K 15. Leväkasvattamo K 16. Hyönteiskasvatus ravintotuontannossa K 17. Kerrosviljelypilotti K 18. Aquaponix