Psykologian historiaa - johdanto Jussi Silvonen Joensuun yliopisto, psykologian laitos Syyslukukausi 2005 (Luento 2) jussi.silvonen@joensuu.fi http://www.kolumbus.fi/jussi.silvonen/luennot
5-ULOTTEINEN MAAILMA? AIKA (6D, 7D) PAINOTTOMUUS, SIETÄMÄTÖN KEVEYS RAKENNE (1D-4D) ELÄMÄ AVARUUDESSA PARANORMAALI METATASO NÄKYMÄTÖN MATERIA TOISEN TILAN SAMANAIKAINEN KOKEMINEN TIEDOSTAMATON HENKISYYS MERKITYKSELLISYYS, LAATU UTOPIAT, MIELIKUVAT IHMISEN SISIN, SUHDE ITSEEN, SISÄISYYS, SIELU (useita) KOMMUNIKAATIO IHMISTEN VÄLISET SUHTEET 16.09.05 JS - psykhist 2
Kartesiolainen dilemma Kuinka vapaa sielu voi tulla kausaalisen tieteellisen selityksen kohteeksi kadottamatta subjektiuttaan? SIELU r uumis miel enl iikut uks et
Miksi 1800-luku? Sekularisaatio: Intellektuaaliset ehdot alkoivat täyttyä, tiede oli 'kesyttänyt' vapaan sielun. Modernisaatio: perinneyhteisön hajoaminen ja markkinatalouden synty. Rationalisaatio ja individualisaatio kietoutuvat yhteen ja tuottavat modernin yksilöllisyyden, itseään kontrolloivan ihmisen. Vapaa yksilöllisyys ja kontrollin sisäistämisen vaatimus luovat uudella tavalla kärsivän psyyken.
Psykologia ja 'käytäntö' Akateeminen kokeellinen tutkimus Behaviorismi Psyykkisten vaikutusmekanismien etsiminen 'Nojatuolipsykologia' Psykologiset testit Differentiaalipsykologia Yksilöiden erotteleminen ja luokittelu Idealistinen kulttuuripsykologia Psykologinen hoitosuhde Psykoanalyysi Yksilöpsykologinen ongelman käsittely
s. 1896 (samana vuonna Piagetin kanssa), k. 1934. Kolmisensataa julkaisua, joista pääosa ilmestynyt postuumisti. Kulttuuri-historiallisen teorian perustaja. Lev S. Vygotski
Kult.-historiallinen koulukunta L.S. Vygotski (1896-1934) A.R. Lurija (1902-1977) A.N. Leontjev (1903-1979) M. Bahtin (1895-1975) Sosio-kult. Kieli ja dialogi Toiminnan teoria (esineellis-kohteellinen toim.)
Alemmat ja korkeammat PF:t Välittömyys Tiedostumattomuus Alkuperä organismissa itsessään Funktiot reaktioita annettuun ympäristöön Semioottinen välittyneisyys (merkit) Tiedostuneisuus Alkuperä sosio-kulttuurinen Toiminnan tahdonalainen sääntely
Psyyken historiallisuus
Psyyken välittyneisyys Luonnollinen, spontaani kytkentä A-B korvautuu välittyneellä kytkennällä A-X-B. Välittävä instanssi organisoi psyykkisen funktion uudelleen. X A B
Merkkivälittyneisyys The inclusion in any process of a sign remodels the whole structure of psychological operations. (Vygotsky 1929, 421) The sign operation is the most important distinguishing characteristic of all higher mental functions. (Vygotsky 1930/1999. CW6, 41). At a higher level of development, however, mediated relations between people appear; an essential characteristic of such relations is the sign by means of which social contact is established. (Vygotsky 1931/1997. CW4, 104)
Psyykkinen työkalu Sisäisen maailman kontrolli: Psyykkisillä työkaluilla ihminen hallitsee itseään ulkoa käsin. Kieli psyykkisistä työkaluista tärkeimpänä: Kieli on kulttuurisesti jaettua, sisäistä ja ulkoista samalla kertaa. Merkit ja symbolit välineinä luonnollisten kykyjen ylittämiseen.
Toiminnan kielellisyys "Erityisesti siksi, että sana toimii toisten ohjaamisen välineenä se alkaa täyttää samaa tehtävää suhteessa omaan itseen ja tulee yksilön oman käyttäytymisen hallinnan perusvälineeksi. Tässä on sanan tahdonalaisuuden lähde, tämän vuoksi sana alistaa motoriset reaktiot alaisuuteensa ja muodostuu sanan voima käyttäytymisen yli." (Vygotsky, 1998a, 169. Korostus lisätty).
Kielen omaksuminen Language Acquisition Divece Lapsen biologinen potentia kielen omaksumiseen Language Acquisition Support System Aikuinen - lapsi vuorovaikutuksen eri muodot
Lähikehityksen vyöhyke LKV on se ero, joka vallitsee todellisen kehitystason, määriteltynä itsenäiseksi ongelmanratkaisukyvyksi, ja potentiaalisen kehitystason, määriteltynä ongelmanratkaisukyvyksi aikuisen opastuksella tai yhteistyössä taitavampien lasten kanssa, välillä. (1931, MiS 87) Leikki luo lapsen lähikehityksen vyöhykkeen. Leikissä lapsi ylittää aina normaalin ikänsä, arki - sen toimintatasonsa; leikkiessään hän on ikään kuin päätään pidempi itseään. (Vygotski 1933, MiS 102)
Lähikehityksen vyöhyke Suoritus "toisen" kanssa "ÄO" Lähikehityksen vyöhyke Suoritus yksinään Aika, ikä
Semioottinen analyysi There is no sign without meaning. The formation of meaning is the main function of sign. Meaning is everywhere where there is a sign. (---) Consciousness as a whole has a semantic structure. We judge consciousness by its semantic structure, for sense, the structure of consciousness, is the relation to the external world. [Vygotsky, 1997/1933; 134, 137] Semiotic analysis is the only adequate method for the study of the systemic and semantic structure of consciousness. [Vygotsky, 1997/1933; 137]
Persoona ja kokemus "Korkeammat henkiset toiminnot perustuvat yksilön oman käyttäytymisen hallintaan. Voimme puhua persoonallisuuden muodostumisesta vain kun on todettavissa yksilön oman käyttäytymisen hallintaa.". Kokemus on "tekijä, joka sijaitsee persoonallisuuden ja ympäristön välissä ja joka määrittää persoonallisuuden suhteen ympäristöön, joka osoittaa mitä jokin tekijä ympäristössä merkitsee persoonallisuudelle. Kokemus on määräävä tekijä siinä suhteessa, kuinka jokin ympäristön tekijä vaikuttaa lapsen kehitykseen."
Pragmatismi William James (1842-1910) John Dewey (1859-1952) Charles S. Peirce (1839-1914) George Herbert Mead (1863-1931): yleistetty toinen, perspektiivin vaihdos. Herbert Blumer: symbolinen interaktionismi, merkityksellinen maailma.
Blumerin ohjelma Toiminnan kohteellisuus ja merkityksellisyys. Toiminnan reflektiivisyys; minäindikaatio ja vastavuoroisuus. Sosiaalinen maailma merkityksellisenä toimintana arkielämän rutiineissa. Metodologinen imperatiivi: toimijan näkökulman tutkiminen sosiaalisen maailman ymmärtämisen välttämättömänä ehtona.
SI: premissit 16.09.05 JS - psykhist 1) Ihmiset toimivat suhteessaan asioihin niiden merkitysten pohjalta, joka asioilla on heille. 2) Asioiden merkitys syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihmisten välillä. 3) Toimiessaan ihmiset käsittelevät ja muuntavat merkityksiä tulkinnan prosessissa. Blumer 1969, 2 21
Toimijan näkökulma Since action is forged by the actor out of what he perceives, interprets, and judges, one would have to see the operating situation as the actor sees it, perceive objects as the actor perceives them, ascertain their meaning in terms of the meaning they have for the actor, and follow the actor s line of conduct as the actor organizes it - in short, one would have to take the role of the actor and see his world from his standpoint. (Blumer 1969, 73-74)
Toimijan löytäminen? "Tieteellisiä tarkoitusperiäsi varten kohtele ihmisiä ikään kuin he olisivat ihmisiä." Piirteiden ja ominaisuuksien diagnosoinnista kehitysmahdollisuuksien tutkimiseen. Toimintakyvyn ehtojen kokonaisuuden tunnistaminen (psykofysiologisesta sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen). Psykologin / psykologian dialogisuus jälki-kartesiolaisen psykologian ehtona. Psykologia on osa yhteiskunnallisia jakoja ja niiden uusintamista. Dialogi vs. ulossulkeminen.
Psykoanalyysi Sigmund Freud (1856-1936) Psykoterapia syntyy psykoanalyysin myötä. Viettelyteoriasta viettiteoriaan. Alitajunnan kohoaminen tarkastelun kohteeksi. Sisäisen psyykkisen todellisuuden tematisointi: psykologinen 'parantaminen'.
The best way of understanding psychoanalysis is still by tracing its origin and development. (Freud 1923)
Psykoanalyysin kehityksestä Kokaiini episodi Pariisi viettelyteoria Tieteellisen psykologian luonnos Esianalyyttinen Freud Analyyttinen käänne Unien tulkinta Oidipaalitilanne Psyykkinen näyttämö Metapsykologia Kulttuuriteoria
Metapsykologia I Teemat Vastarinta Ajatussisällöt Ydin Dynaaminen Rösselsprungaufgabe Lineaarinen
Viettelyteoria Trauman taustalla on todellinen ulkoinen tapahtuma, joka alitajuistuu ja ilmenee toistamispakkoisena käytöksenä. Seksuaalinen hyväksikäyttö tärkein traumatisoiva kokemus. Kathartinen terapiamuoto ongelmien ratkaisuvälineenä.
KATARTTINEN TERAPIA "Olen jo vuosikausia eritellyt ja purkanut tiettyjä psykopatologisia muodosteita - hysteerisiä pelkotiloja ja fobioita, pakkomielteitä jne. - pyrkien terapoimaan niitä, sillä Josef Breuerin huomattavasta tiedotuksesta olen oppinut, että tällaisia muodosteita voidaan purkamalla poistaa. Jos ne voidaan palauttaa alkutekijöihinsä, joista ne potilaan sielunelämässä ovat lähteneet kehittymään, ne hajoavat tyhjiin ja potilas vapautuu niistä." (UT 1900, 89)
VIETTITEORIAT Viettioppia voisi sanoa psykoanalyysin mytologiaksi. Vietit ovat näet kuin myyttisiä olentoja ja suurenmoisia kaikessa epämääräisyydessään. Työssämme emme voi hetkeksikään päästää niitä näkyvistämme emmekä silti koskaan tiedä, näemmekö ne riittävän selvästi.
Oidipus-kompleksi Uhka kiintymyssuhteelle Äiti Isä Kiintymyssuhde, riippuvuus. Isänmurhatoive kastraatiokompleksi Lapsi
PSYKOANALYYTTINEN PERUSSÄÄNTÖ Potilas: Vapaa assosiointi. Terapeutti: Vapaastileijuva tarkkaavaisuus.
Käännösvaikeuksia Freud Das Ich, Das Überich, Das Es die Kultur, die Seele, der Trieb die Rösselsprungaufgabe (old word game) Standart Edition Commentary Ego, Superego, Id Civilization, Mental, Instinct Knight s move problem (in chess) Concepts from everyday language (selfreflection) vs. Scientific concepts Cultural ambivalence vs. Technical clearness Logical reasoning vs. hermeneutics
Väärinitseymmärrys? Selitysperiaate Tiedemalli Metodi Metafora Tieteel. psykologian projekti Fysiologinen materialismi + lamarkismi Kausaalinen selittäminen, parantaminen Libido, Eros ja kuolemanvietti Vietti-energia PA tulkin-tataitona Arkeologia + kaunokir-jallisuus Vuorovaikutus dynamiikka Ymmärtä-minen, kärsimyksen vähentäminen Oidipuksen draama
KULTTUURIKRITIIKKI FREUD: VS. MINÄPSYKOLOGIA Mutta kolmannen ja kirvelevimmän kolauksen ihmisen suuruudenhalulle tulee tuottamaan nykyinen psykologia, joka pyrkii osoittamaan minälle, ettei se ole herra edes omassa talossaan, vaan että se elää tiedostumattomista sielullisista tapahtumista saamiensa niukkojen tietojen varassa. Psykoanalyyttisen terapian (...) tarkoituksenahan on voimistaa minää, lisätä sen riippumattomuutta ja kehittää sen jäsentymää, niin että se pystyy sisällyttämään itseensä Siitä yhä uusia alueita. tavoitteena on, että Siitä tulee minää. Wo das Es war, wird Ich sein.
PSYKOANALYYSIN SUUNTAUKSIA 16.09.05 JS - psykhist Sigmund Freud (1856-1939) Carl Gustav Jung (1875-1961) Alfred Adler (1870-1937) Karen Horney (1885-1952) Erich Fromm (1900-1980) Jacques Lacan (1901-1981) Erik H. Erikson (1902-1994) 36
Kirjallisuutta Freud, Sigmund (1981) Johdatus psykoanalyysiin. Suomentanut Erkki Puranen. [Vorlesungen zur Einfüh - rung in die Psychoanalyse, 1915-1917 sekä Neue Folge der Vorlesungen zur Einführung in die Psychoana - lyse, 1932] Jyväskylä, Gummerus Habermas, Jürgen (1972) Knowledge and Human Interests. Boston, Beacon Press Ihanus, Juhani (1994) Vietit vai henki. Psykoanalyysin varhaisvaiheet Suomessa. Helsinki, Yliopistopaino Jahoda, Marie (1977) Freud and the Dilemmas of Psychology. London, The Hogarth Press Jones, Ernest () Sjögren, Lars (1991) Sigmund Freud. Elämä ja teokset. Suomentanut Leena Nivala. Porvoo, WSOY
BEHAVIORISMI 16.09.05 JS - psykhist John B. Watson (1878-1958) "Psychology as the behaviorist views it is a purely objective experimental branch of natural science. Its theoretical goal is the prediction and control of behavior. Introspection forms no essential part of its methods, nor is the scientific value of its data dependent upon the readiness with wich they lend themselves to interpretation in terms of consciousness. The behaviorist, in his effort to get a unitary scheme of animal response, recognizes no dividing line between man and brute. The behavior of man, with all of its refinement and complexity, forms only a part of the behaviorist's total scheme of in - vestigation." (Watson 1913) 38
Foucault: 'Totuuden' historia Subjekti Minätekniikat 16.09.05 JS - psykhist Tieto 'Totuuden' historia Diskurssi Hallinnointi Valta 39