KIRJALLINEN KYSYMYS 433/2009 vp Nuorten työttömien työllisyysmäärärahojen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Edellisen laman aikana nuorisotyöttömyys pitkittyi ja muuttui osin rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tuota laskua maksamme yhä inhimillisenä kärsimyksenä ja vaikeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Keski-Suomessa oli työnvälitystilaston mukaan maaliskuun lopussa 15 946 työtöntä työnhakijaa, 17,3 prosenttia enemmän vuosi sitten. Koko maan tavoin myös Keski-Suomessa yli puolet työttömyyden vuotuisesta kasvusta kertyi lisääntyneistä lomautuksista. Työttömyys lisääntyi viime vuoden maaliskuusta jokaisessa Keski- Suomen kuudessa seutukunnassa. Nyt ongelmana on määrärahojen riittämättömyys. Työllisyysmäärärahojen loppuminen vaikuttaa monien muidenkin tahojen toimintaedellytyksiin. Se heikentää mm. koulutusorganisaatioiden, kuntien, ns. kolmannen sektorin ja EU:n rakennerahastohankkeiden mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia työllisyyttä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Taloustaantuman vuoksi työllistämistoimien tarve on kasvanut voimakkaasti. TE-keskuksen ja TE-toimistojen työllisyysmäärärahat loppuvat kesään mennessä. Vuoden 2009 talousarviossa työllistämistoimien mitoitus perustui arvioituun 5,9 prosentin työttömyyteen. VM:n tämänhetkisen arvion mukaan koko maan työttömyys uhkaa nousta yli 9 prosentin Tilastokeskuksen luvuin laskettuna. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa yli 3 000 työttömän lisäystä vuoteen 2008 verrattuna. 1990-luvun laman aikana työllistämistoimenpiteitä lisättiin voimakkaasti vasta usean vuoden viiveellä. Tästä seurasi rakenteellisen työttömyyden voimakas kasvu, jonka seurauksista kärsitään edelleen. Vastaavan toistuminen tulee kaikin keinoin estää. Vuoden 2009 talousarviossa ja lisätalousarviossa Keski-Suomen TE-keskuksen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien (mom. 32.30.51) määräraha on yhteensä 32,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 määrärahan käyttö oli yhteensä 34,9 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden lisätarve on yhteensä 5 miljoonaa euroa. Mikäli määräraha olisi käytössä jo kesäkuussa, olisi koulutus- ja työllistämistoimenpiteisiin mahdollista saada loppuvuoden aikana Keski-Suomessa uusia henkilöitä lisää vähintään 1 300. Ongelmana on, että syksyn lisätalousarvion kautta mahdollisesti saatava lisämääräraha jäisi käytännössä lähes kokonaan hyödyntämättä. TEkeskus ja TE-toimistot eivät voi tehdä uusia koulutushankintoja eivätkä palkkatukipäätöksiä. Laki estää sitoumusten tekemisen ilman siihen annettua talousarvion valtuutta. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys kasvavat. Virtaa etenkin pitkäkestoiseen työttömyyteen ei pystytä patoamaan. Myös miesten ja korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvussa. Nuorten työllisyystilanteeseen vaikuttaminen koetaan tärkeäksi, ja tätä tehtävää toteuttaa esim. Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston laajapohjainen nuorten työ- ja koulutuspalvelujen kehittämisen työryhmä. Nuorten ongelmien vaikeusaste on lisääntynyt alueella jo ennen talouden taantumaa. Versio 2.0
On positiivista, että työministeri on asettanut työryhmän pohtimaan nuorten miesten työelämään pääsyä. Työryhmämietinnöt eivät kuitenkaan riitä. Juuri ilmestyneen Sosiaalibarometri 2009:n mukaan työvoimatoimistot ruuhkautuvat, valtion tuottavuusohjelma leikkaa niiden henkilökuntaa rajusti ja uuden TEM:n koetaan palvelevan yrityksiä, ei ihmisiä. Tarvitaan asiakaspalvelijoita työvoimahallintoon sekä rahoitusta työvoimapoliittiseen koulutukseen, työpajoihin ja tukityöllistämiseen. Tässä tilanteessa hallituksen tulisikin tehdä merkittävä lisäys työvoimapoliittisiin määrärahoihin niin, että tällaisia panostuksia voidaan tehdä. Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä tulisi myös laajentaa nykyisestä 25 ikävuodesta 30 ikävuoteen asti vastavalmistuneiden kohdalla. Liian moni myös syrjäytyy peruskoulun jälkeen, joten selvittämisen arvoinen asia olisi myös oppivelvollisuuden ulottaminen koulutuksen toiselle asteelle. Hallitus on väläyttänyt, että syksyllä 2009 lisätalousarvion yhteydessä tarkennetaan tilannetta. Jo tällä hetkellä rahoja on liian vähän, ja syksyllä ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Jos hallitus antaa syksyllä lisärahoja lisätalousarvion yhteydessä, niin niitä ei ehditä käyttää. Jo itse rahojen jakaminen ja niiden jakautuminen eri TE-keskuksiin vievät aikansa puhumattakaan sen jälkeen järjestettävästä koulutuskilpailusta. Hallituksen mainostama koulutus ei tuo apua tähän kiperään asiaan. Jo nyt monen TE-keskuksen alueella vain pieni osa hakijoista pääsee koulutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus takaa nuorisotyöttömyyden voittamiseksi kehitettyjen nuorille suunnattujen palveluiden (työvoiman palvelukeskus, työpajatoiminnan kehittäminen, erilaiset hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvät projektit) rahoituksen myös taloudellisessa taantumassa ja aikooko hallitus poiketen kehysriihen päätöksestä antaa lisätalousarvion vielä kuluvan kevään aikana ja osoittaa siinä lisämäärärahaa työllistämistoimenpiteisiin? Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2009 Susanna Huovinen /sd Reijo Laitinen /sd Tuula Peltonen /sd 2
Ministerin vastaus KK 433/2009 vp Susanna Huovinen /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Susanna Huovisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 433/2009 vp: Miten hallitus takaa nuorisotyöttömyyden voittamiseksi kehitettyjen nuorille suunnattujen palveluiden (työvoiman palvelukeskus, työpajatoiminnan kehittäminen, erilaiset hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvät projektit) rahoituksen myös taloudellisessa taantumassa ja aikooko hallitus poiketen kehysriihen päätöksestä antaa lisätalousarvion vielä kuluvan kevään aikana ja osoittaa siinä lisämäärärahaa työllistämistoimenpiteisiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maaliskuun 2009 lopulla työttömiä, alle 25-vuotiaita nuoria oli noin 29 000 (TEM/Työllisyyskatsaus). Työttömien nuorten määrä oli kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta koko maassa 53 prosentilla eli 10 000 nuorella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 2009 15 24-vuotiaiden työttömyysaste oli 21,6 %. Naisten työttömyysaste oli 14,3 % ja nuorien miesten peräti 29,4 %. Nuorten tilannetta on pohdittu kevään aikana laaja-alaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää erityisesti nuorten miesten työelämään kiinnittymiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia julkisen työvoimapalvelun avulla. Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2009. Vuonna 2008 pelkän perusopetuksen varassa oli maaliskuussa 2008 noin 7 300 ja maaliskuussa 2009 noin 9 900 työtöntä nuorta (keskimäärin kuukaudessa), siis + 2 600 nuorta. Työryhmä havaitsi, että pelkän perusasteen opetuksen varassa olevien työttömien nuorten suhteellinen osuus on viime vuosina vuosi vuodelta kasvanut. Peruskoulun varassa olevia työttömiä oli vuonna 2005 31 %, 2006 32 %, 2007 noin 35 % ja 2008 jo 36 % työttömistä alle 25-vuotiaista. Juuri tällä ryhmällä on suurin vaara syrjäytyä työstä ja koulutuksesta, mikäli työn ja koulutuksen ulkopuolella olo pitkittyy. Toisen suuren ryhmän työttömistä nuorista muodostavat ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret, joita oli vuonna 2008 ka/kk 10 093 eli 48 prosenttia työttömistä nuorista. Maaliskuussa 2009 heitä oli jo 14 140 (ka/kk). Tämä ryhmä suurenee taas kesällä, kun uudet vastavalmistuneet astuvat työmarkkinoille. Ylioppilaita oli työttöminä keskimäärin kuukaudessa 12 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vain 4 % työttömistä alle 25-vuotiaista vuonna 2008. Nyt heidän osuutensa nousee ja nousu on huomattava korkea-asteen osalta erityisesti 25 30-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. Nuoret miehet työelämään -työryhmä on havainnut, että työttömät nuoret tarvitsevat heti työttömyyden alussa henkilökohtaista palvelua, tilanteeseensa paneutumista, tietoa, neuvontaa ja motivointia sekä ennen kaikkea toimenpiteitä, joiden avulla he pääsisivät parantamaan osaamistaan ja valmentautumaan tulevaan työelämään. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi tulisi tarjota ryhmäpalveluja, valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta sekä räätälöidä harjoittelupaikkoja ja tuettuja työssä oppimisen mahdollisuuksia sekä palkkatukea. 3
Ministerin vastaus Nuorten palveluja tulisikin pystyä priorisoimaan TE-toimistojen asiakastyössä. Erityistä panostusta tultaneen jatkossa tarvitsemaan oppisopimusmalleihin sekä erilaisiin työssäoppimismalleihin. Opetushallinnon puolella tulisi huolehtia koulutustakuun toimivuudesta. Työryhmä tulleekin esittämään lukuisia keinoja nuorten tilanteen huomioimiseksi. Työryhmä jättää esityksensä toukokuun lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.5.2009 tehdyllä päätöksellä jakanut TE-keskuksille 19 miljoonaa euroa käytettäväksi erityisesti nuorisotyöttömyyden nousun ehkäisemiseen. Lisäksi 19.5.2009 on tehty päätös, jonka mukaan TEkeskusten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tarvitsemat määrärahat, noin 60 miljoonaa euroa, pyritään kattamaan ESR-rahoituksella. TEkeskukset voivat käyttää myös näitä määrärahoja tarpeen mukaan nuorisotyöttömyyden hoitamiseen. Täten tarvetta keväällä annettavaan lisätalousarvioon ei ole. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 4
Ministerns svar KK 433/2009 vp Susanna Huovinen /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 433/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Susanna Huovinen /sd m.fl.: Hur ämnar regeringen garantera finansieringen av tjänster som riktats till unga för att övervinna ungdomsarbetslöshet (servicecenter för arbetskraft, utvecklandet av arbetsverkstadsverksamheten, olika projekt i samband med välfärd och livshantering) även under den ekonomiska recessionen och ämnar regeringen avvikande från regeringens ramförhandlingars beslut utfärda en tilläggsbudget ännu under denna vår och i den anvisa tilläggsmedel för sysselsättningsåtgärder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I slutet av mars 2009 fanns det cirka 29 000 unga arbetslösa under 25 år (ANM/Sysselsättningsöversikt). Antalet unga arbetslösa har från motsvarande tidpunkt senaste år i hela landet vuxit med 53 procent, dvs. 10 000 unga personer. Enligt statistikcentralens arbetskraftsundersökning uppgick arbetslöshetsgraden för 15 24-åringar i mars 2009 till 21,6 %. Arbetslöshetsgraden för kvinnor var 14,3 % och för unga män inte mindre än 29,4 %. De ungas situation har dryftats vidlyftigt inom en arbetsgrupp som tillsatts av arbets- och näringsministeriet. Gruppens har till uppgift att utreda problem i synnerhet i anslutning till unga mäns kvarstannande i arbetslivet och lösningsmodeller med hjälp av offentlig arbetskraftsservice. Arbetsgruppens mandattid avslutas den 31.5.2009. År 2008 fanns det i mars cirka 7 300 och i mars år 2009 cirka 9 900 unga arbetslösa (i genomsnitt per månad) som endast hade grundläggande utbildning från grundskolan, alltså + 2 600 unga. Arbetsgruppen upptäckte att den relativa andelen av de unga arbetslösa under de senaste åren år för år stigit. Antalet arbetslösa med endast grundskoleutbildning var år 2005 31 %, 2006 32 %, 2007 cirka 35 % och 2008 redan 36 % av arbetslösa under 25 år. Det är just denna grupp som är mest utsatt för utslagning ur arbetsliv och utbildning, ifall vistelsen utanför arbete och utbildning förlängs. En annan stor grupp av unga arbetslösa består av unga med yrkesinriktad examen. Deras antal uppgick under år 2008 till 10 093 i genomsnitt/månad, dvs. 48 % av de unga arbetslösa. Deras antal uppgick i mars redan till 14 140 (i genomsnitt/månad). Denna grupp kommer åter att växa på sommaren då de nyutexaminerade inträder på arbetsmarknaden. Av studenter var i genomsnitt/månad 12 % och av personer med avlagd högskoleexamen endast 4 % av arbetslösa bland personer under 25 år under år 2008. Nu håller deras andel på att stiga och uppsvinget är betydligt beträffande högstadiet speciellt i gruppen 25 30-åriga unga vuxna. Arbetsgruppen "Unga män in i arbetslivet" har observerat att arbetslösa unga behöver personlig service omedelbart i början av arbetslösheten, att någon befattar sig med deras situation, information, rådgivning och motivering samt framförallt åtgärder genom vilka de kunde förbättra sina kunskaper samt träna för det förestående arbetslivet. Utöver personlig service borde man erbjuda grupptjänster, förberedande och yrkesinriktad 5
Ministerns svar arbetskraftsutbildning samt skräddarsy praktikantplatser och understödda möjligheter till lärande i arbetet samt lönesubvention. Tjänster för unga borde kunna prioriteras i TEbyråernas kundarbete. En särskild satsning torde i fortsättningen behövas på läroavtalsmodeller samt på olika modeller för lärande i arbetet. Inom utbildningsförvaltningen borde man se till att utbildningsgarantin fungerar. Arbetsgruppen torde således föreslå ett stort antal metoder för att beakta de ungas situation. Arbetsgruppen överlämnar sitt förslag i slutet av maj. Arbets- och näringsministeriet har genom ett beslut den 13.5.2009 tilldelat TE-centralerna 19 miljoner euro för att speciellt förebygga en ökad ungdomsarbetslöshet. Dessutom har man den 19.5.2009 fattat ett beslut enligt vilket de anslag som behövs för TE-centralernas arbetskraftspolitiska åtgärder, cirka 60 miljoner euro, skall täckas med ESF-finansiering. TE-centralerna kan använda även dessa anslag enligt behov för hantering av ungdomsarbetslösheten. Således föreligger inget behov av en tilläggsbudget under våren. Helsingfors den 28 maj 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 6