RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian, vesitekniikan ja sosioekonomian yhdistämistä Päätöksenteon tueksi : KALATIESTRATEGIA 2012 2030 2050 Kalatalous- ja ympäristöviranomaiset Talouselämä ja elinkeinojen harjoittajat (A) VAELLUSKALAT JA KALATIET (B) VALUMA-ALUEEN MAANKÄYTTÖ, UOMAKUNNOSTUKSET JA KALAKANNAT (C) VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN YHTEISKUNNALLISET JA TALOUDELLISET EDELLYTYKSET
Kansallinen kalatiestrategia 2012 ( 2030) Vesipuitedirektiivin asettamat tavoitteet sekä muut kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja suositukset Tarpeet kalojen vaellusyhteyden palauttamiseksi Kalakantojen uhanalaisuus Tarkentunut tietämys kalakantojen uhanalaisuudesta, laitoskasvatuksen geneettisistä haittavaikutuksista, lohijokien poikastuotantopotentiaalista ja istutuspoikasten eloonjäännistä Poikastuotantopotentiaali Sosioekonominen merkitys Lisääntymisalueiden kunnostus Kalateiden toimivuus Uusien voimalaitosten lupakäsittely Veden laadun parantaminen Vaelluspoikasten kuolleisuus Poikastuotantoalueiden määrä ja laatu Pienten nousuesteiden purkaminen Muut vaelluskalakantoja elvyttävät ja suojelevat toimenpiteet Tutkimuksen ja seurannan lisääminen Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi Vaelluskalakantojen elvyttäminen kalatiestrategian avulla Rahoituksen järjestäminen Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen Vesivoimayhtiöt Kalakantojen velvoitehoidon ohjaaminen ja kehittäminen Viranomaiset Kunnat Kalastusalueet Kalastusoikeuden haltijat Kalastajajärjestöt Ympäristöjärjestöt Kalatalousmaksut Ylisiirrot Istutukset Kalastuslainsäädännön uudistaminen Kalastuksen säätelyn kehittäminen Ammatti- ja vapaaajankalastajat Hallinto Uudet säännöstelyluvat Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen Yhteensopivuus kalateiden kanssa Säännöstelyn kehittämishankkeet Luontainen lisääntyminen
IIJOEN TAPAUS RKTL:n työraportteja 1/2012 Lohikantojen palauttaminen rakennetuille joille mallinnustyökalu tuki- ja säätelytoimien biologiseen arviointiin http://www.rktl.fi/julkaisut/j/574.html Iijoen lohikannan kehitysnäkymät 9 vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa 50 vuoden aikana tavoite löytää skenaariot, joissa nopeilla tuki- ja säätelytoimilla pystytään aikaansaamaan lohen luonnonkierto. Lohikantojen palauttamisen edellytykset. Johtopäätökset syönnös- ja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään nykyisestä kauttaaltaan varmistetaan kalojen vaellusten onnistuminen ylävirtaan & alavirtaan poikastuotantoalueita parannetaan Kalatiet keskeinen mutta vain yksi osa lohikantojen palauttamisessa!!
IIJOEN TAPAUS Mallinnus Microsoftin Excel-ohjelman Monte Carlo simulaatiolla Jokaista vuosiluokkaa (1-50) seurattiin mädistä kutupopulaatioon Simulaatioissa jokaisen elinvaiheen kuolevuusparametrille satunnaislukuja todennäköisyysjakaumien mukaisesti 5000 kertaa Lähtökohdat Kalatiet rakennettu alajuoksun 5 patoon Smolttien alasvaelluksen onnistumista parannettu Alkuvaiheessa 6 vuoden ajan ylisiirretään vuosittain 300 lohta patojen ohi Alkuvaiheessa 12 vuoden ajan istutetaan vuosittain 500 000 jokipoikasta 12 vuoden jälkeen istutuksia jatketaan 100 000 poikasella / vuosi Yksinkertaistukset Kaikki poikaset vaeltavat mereen 3-vuotiaina Merivaellus kestää 2vuotta Kutevista lohista ½ naaraita Naaraiden paino on 6 kg 8367 mätimunaa Lohet kutevat vain kerran
IIJOEN TAPAUS Iijoen kutulohien määrä (mediaani) skenaarioissa A I
IIJOEN TAPAUS Tukitoimien ja kalastuksen säätelyn skenaariot Skenaario A lähtötilanne, jossa vuoden 2010 kalastuskuolevuusarviot + ++ - Elinvaihe/ kuolevuus Mätimunasta smoltiksi Smolttivaellus patoaltaissa Postsmolttivaihe Avomerikalastus Rannikkokalastus Jokisuukalastus Yksivuotiaiden istutumäärä Skenaario A 98,7 30-80 83-96 30-50 18-32 30-45 100000 Skenaario B 98,7 30-80 83-96 10-25 18-32 30-45 100000 Skenaario C 98,7 30-80 83-96 10-25 8-12 30-45 100000 Skenaario D 98,7 30-80 83-96 10-25 8-12 8-12 100000 Skenaario E 98,7 30-80 83-96 8-12 8-12 8-12 100000 Skenaario F 98,7 30-80 80-92 10-25 8-12 8-12 100000 Skenaario G 98,7 30-80 80-92 10-25 8-12 8-12 300000 Skenaario H 97,4 30-80 83-96 10-25 8-12 8-12 100000 Skenaario I 97,4 60-80 83-96 10-25 8-12 8-12 100000
Kutualueille pääsevien lohien määrä (kpl) PATOJEN VAIKUTUKSET Lohikannan mallinnus kuvitteellisella joella patoja 0 5 kpl 70 000 60 000 50 000 0 40 000 1 30 000 2 20 000 3 10 000 4 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101 Aika vuosina 5 Käynnistettiin 1 000 kutukalalla (7 ensimmäistä vuotta) ilman tuki-istutuksia Käytettiin Tornionjoelle sovitettua emokanta-rekryytti käyrää Määrittää smolttituotannon maksimin ja tiheysriippuvuuden Patoskenaarioissa smolttien alasvaellustappioita ja nousuvaelluksen kalatietappioita
PATOJEN VAIKUTUKSET Kuvitteellisen joen lohikannan tappioprosentit eri elinvaiheissa Patojen lukumää rä Smolttiva ellus luonnonu omassa Tappioprosentit PERT-jakauma (min;todennäköisin;max) Smolttiva ellus patoaltais Postsmolttivaihe sa Luonnoll. kuoll. Itämeres sä Avomerika lastus Hyljepre daatio Rannikko kalastus Jokisuuka lastus Kalatietap piot Jokikalas tus 0 2;5;10 0 80; 90; 94 7;10;13 20; 30; 40 5;10;20 10;20;30 10;15;20 0 5;10;15 1 8; 10; 12 5; 8; 10 2 14; 20; 24 10; 15; 19 3 20; 30; 50 14; 20; 27 4 25; 40; 65 19; 25; 34 5 30; 50; 80 23; 31; 41
KYMIJOEN SKENAARIOT Kymijoen lohikannan elvytystoimien mallinnusalue sekä voimalaitokset, säännöstelypadot, virtaamien jakaantuminen ja koski- ja virtapaikat
KYMIJOEN SKENAARIOT Mallinnus ja yksinkertaistukset Vastaavasti kuin Iijoella Paitsi smolttien vaellus mereen 2-vuotiaina (Iijoella 3-vuotiaina) Lähtökohdat Kalatie rakennettu Korkeakosken patoon Skenaario F: kaikissa Anjalankosken alapuolissa padoissa kalatiet Alkuvaiheessa 6 vuoden ajan ylisiirretään vuosittain 200 lohta patojen ohi Alkuvaiheessa 12 vuoden ajan istutetaan vuosittain 200 000 jokipoikasta 12 vuoden jälkeen istutuksia jatketaan 20 000 poikasella / vuosi Kymijoen maksimaalinen smolttituotanto (Anjalankosken alapuoli) 150 000 (skenaaariot A-D), 175 000 (skenaario E) 200 000 (skenaario F)
KYMIJOEN SKENAARIOT Mallinnuksen kuolevuusparametrit Elinvaihe/kuolevuus Kuolevuusjakauma-% (min; moodi; max) Viite Mätimunasta vaelluspoikaseksi 98,7 (ei jakaumaa) ICES 2010 1-v. jokipoikasistukkaasta vaelluspoikaseksi 77,0 (ei jakaumaa) Jokikokko ja Jutila 2004 Smolttien alasvaellus Kymijoessa 2,0; 5,0; 10,0 Laine, A. ym. 2002 Smolttien alasvaellus voimalaitosten kautta 10,0; 15,0; 20,0 Huusko ym 2012 Post-smolttivaihe 1.-12./13.-50. vuosi 83,2; 91,8; 96,3/ 80,0; 90,0; 94,4 Luonnollinen kuolleisuus Itämeressä 7,0; 15,0; 24,0 ICES 2010 Avomerikalastuskuolevuus Itämeressä 15,0; 25,0; 45,0 Hyljepredaatio nousuvaelluksen aikana 2,8;8,0;13,5 ICES 2010 Rannikkokalastus nousuvaelluksen aikana 10,0; 20,0; 30,0 Jokisuukalastus nousuvaelluksen aikana 15,0; 25,0; 40,0 Kalatietappiot 8,0; 10,0; 12,0 Haines, T. A. 1992 Jokikalastus 15,0; 25,0; 50,0 Tukitoimien ja kalastuksen säätelyn skenaariot Elinvaihe/ kuolevuus Mätimunasta smoltiksi Postsmolttivaihe Avomerikalastus Rannikkokalastus Jokisuukalastus Yksivuotiaiden istutusmäärä Skenaario A 98,7 80-96 15-45 10-30 15-40 20000 Skenaario B 98,7 80-96 15-45 10-30 15-40 50000 Skenaario C 98,7 80-96 10-40 5-25 10-35 20000 Skenaario D 98,7 80-92 15-45 10-30 15-40 20000 Skenaario E 97,4 80-96 15-45 10-30 15-40 20000 Skenaario F: sama kuin C, mutta smolttituotantokapasiteetti 200 000 (länsihaarankin padoissa kalatiet)
KYMIJOEN SKENAARIOT Kymijoen kutulohet ja smoltit skenaarioissa A F 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 (a) kutulohet - kpl 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 (b) smolttituotanto - kpl 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 Aika toimenpiteiden aloittamisesta (vuosia) F E D C B A F E D C B A
KIITOS!