Sote Uusimaa Päihde- ja mielenterveyspalvelut - ryhmän väliraportti FINAL 30.4.2017
Sisältö 1. Johdanto 2. Toimeksianto 3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut valmisteluryhmä 4. Esivalmistelun eteneminen 5. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Uudellamaalla 6. Valmisteluryhmän näkemys päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaista, palvelujen vahvuuksista ja muutostarpeista 7. Tavoite 8. Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat
1. Johdanto Tämä on Uudenmaan sote-valmistelun päihde- ja mielenterveys- palvelut ryhmän väliraportti. Raportissa kuvataan päihde- ja mielenterveys -palvelujen nykytila Uudellamaalla ja esitetään tavoitteet palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat: Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja Kustannusten hallinnan parantaminen Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä. Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä. Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluja. 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.
3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut valmisteluryhmä Espoo Eija-Inkeri Kailassuo eija-inkeri.kailassuo@espoo.fi Varalla: Sanna Svahn sanna.svahn@espoo.fi Helsinki Leena Turpeinen, pj leena.turpeinen@hel.fi Varalla: Mikko Tamminen, varapj mikko.tamminen@hel.fi HUS Grigori Joffe grigori.joffe@hus.fi Varalla: Matti Holi matti.holi@hus.fi Kerava Markus Paananen markus.paananen@kerava.fi Varalla: Marjut Kilponen marjut.kilponen@kerava.fi Kirkkonummi Jaana Koskela jaana.koskela@kirkkonummi.fi Varalla: Sirkku Pekkarinen-Keto sirkku.pekkarinen-keto@kirkkonummi.fi Keski-Uusimaa Tiina Salminen tiina.salminen@jarvenpaa.fi Varalla: Marja-Liisa Palosaari marja-liisa.palosaari@tuusula.fi Itä-Uusimaa Tarja Lappi tarja.lappi@porvoo.fi Varalla: Tero Taipale tero.j.taipale@loviisa.fi Länsi-Uusimaa Minna Luoto minna.luoto@karviainen.fi Varalla: Malena Huttunen malena.huttunen@lohja.fi Vantaa Jarmo Kantonen jarmo.kantonen@vantaa.fi Varalla: Pia Heiskari pia.heiskari@vantaa.fi Kauniainen Jaana Myhrberg jaana.myhrberg@kauniainen.fi Raasepori Annika Rehn annika.rehn@raasepori.fi Varalla: Kaarina Tynkkynen kaarina.tynkkynen@hanko.fi Annina Vartio annina.vartio@hanko.fi Asiantuntijajäsen Tiina Lämsä, siht. tiina.lamsa@hel.fi
4. Esivalmistelun eteneminen Työryhmä kokoontui kolme kertaa: 10.3.2017, 23.3.2017 ja 20.4.2017 ja työskenteli SharePoint työtilassa ja sähköpostitse. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkokunnat, REFINEMENT). Nykytilaa selvitettiin myös sähköisellä kyselyllä ja laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Oppilaitokset kutsuttiin yhteistyöhön. Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus huomioidaan jatkotyöskentelyssä.
5. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Uudellamaalla
Uudenmaan kunnat
Väestö Uudellamaalla on noin 1 640 000 asukasta eli noin 30 % suomalaisista. Pääkaupunkiseutu ja keskinen Uusimaa kasvavat sekä luonnollisen väestönkasvun että muuttovoiton johdosta. Uudenmaan kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen kasvusta 80 prosenttia tuli vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle. 15/26 kuntaa kaksikielisiä. Uudenmaan väestön ikärakenne on suhteellisen nuorta. Yli 65-vuotiaita on noin 266 996 (16,5%). Maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus päihde- ja mielenterveys- palvelujen asiakkaista kasvaa. Tämä edellyttää laajempaa eri kulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista.
Uudenmaan väestö kieliryhmittäin Uudenmaan väestöstä on 80,5 % suomenkielisiä 11,3 % vieraskielisiä 8,2 % ruotsinkielisiä Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä venäjä viro Puhutuimmat vieraat kielet arabia
Mielenterveys- ja päihdeongelmat I Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Väestön mielenterveys- ja päihdehäiriöt muodostavat keskeisen ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä rajoittavan terveyshaasteen. Noin puolet mielenterveydenhäiriöistä syntyy ennen 14-ikävuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa yleisempiä alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä. Ne aiheuttavat ongelmia yksilöille, perheille ja yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia, kuten sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksia. Masennushäiriöt ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia. Masennushäiriöihin liittyviä sairauspäivärahakausia on vuosittain 27 000.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat II Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään masennushäiriöiden takia vuosittain 3 500. Useista eri maista olevien tutkimusten perusteella on arvioitu, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6 1,1 %väestöstä. Suomessa sairaus on harvinaisempi. Psykoosisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma Kaikkien psykoosien elämänaikainen esiintyvyys Suomessa on 3,5 %. Yleisin psykoosisairaus oli skitsofrenia, jonka esiintyvyys oli 1,0 %. Suomalaisten alkoholinkulutus on viisinkertaistunut 50 vuodessa: vain noin 10 % suomalaisista ei käytä alkoholia ja arvioilta noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia tavalla, joka aiheuttaa riskejä terveydelle. Alkoholihaitoista huomattava osa liittyy alkoholin suurkulutuksen riskirajat ylittävään alkoholin käyttöön, johon ei vielä liity riippuvuutta. Vaikeimmat alkoholiongelmat kasautuvat eniten alkoholia juovalle väestönosalle: väestöstä kymmenesosa juo noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut Suomessa. Vuonna 2012 Suomessa oli 18 000 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää. Amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 11 000 18 000 ja opioidien 13 000 15 000 henkilöä. Päihdeongelmaiset asiakkaat kohdataan usein perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä. Päihdeongelma ei välttämättä ole hoitoon tulon syy. Samanaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä Päihde- ja mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä osaamisalueita sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla Asiakkaat vaikeasti hoidettavia. Myös stigma vaikuttaa.
Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset I Päivystysasetuksen (15 ) mukaan psykiatrisessa päivystysyksikössä on oltava psykiatri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella erikoislääkärin kanssa ja saada hänet paikalle, samaa edellyttää tahdosta riippumaton hoito. Mielenterveyslain (4-5 :t) mukaan MT-palvelut tulee järjestää toimivana kokonaisuutena, tarpeen edellyttämällä tavalla, ensisijaisesti avopalveluina. Hoidon ohella on järjestettävä kuntoutukseen liittyvää tuki-ja palveluasumista. Lisäksi edellytetään työnohjausjärjestelmää. Sosiaalihuoltolain (25 ) mukaan sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sosiaalihuoltolain (8 ) mukaan palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin. Päihdehuoltolain (6 ) mukaan päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja, ensisijaisesti avohuollon palveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin.
Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset II Kansallisen mielenterveys-ja päihdesuunnitelman (Mielisuunnitelma) keskeisimmät tavoitteet: Palvelut ovat helposti saavutettavia, riittäviä, monimuotoisia, avohoito-ja peruspalvelupainotteisia. Palvelut muodostavat yhtenäisen koordinoidun kokonaisuuden. Sähköisiä palveluita hyödynnetään varsinkin varhaisen vaiheen palveluissa. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä lisätään. Erityisesti otetaan huomioon haavoittuvimpien ryhmien palvelut, somaattisen hoidon integroiminen MT-ja päihdetyöhön, eri hallinnonalojen yhteistyö ja asumispalvelujen kehittäminen sekä kuntoutumista tukevat toimenpiteet. Kilpailutuksissa otetaan huomioon asiakkaan asema palveluissa sekä palvelun jatkuvuus ja laatu.
Nykytila lukuina I Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palveluissa on päällekkäisyyttä, mutta myös "aukkoja". Palvelut vaihtelevat esimerkiksi a) järjestämisen: oma tuotanto: Espoo noin 74 %, Helsinki noin 72 %, Hyvinkää ja Mustijoen perusturva noin 60 % ja Karviainen noin 59 %. Muissa kunnissa oman tuotannon osuus reilusti alle 50 %; vähiten Loviisassa 11 %, Kauniaisissa 14 %. Kaikista kunnista ei toimitettu tietoa. ja b) saatavuuden (hoitoonpääsy) suhteen. Esim. Helsingissä avohoitoon pääsy on nopeutunut 2 kuukaudella -v. 2013 jälkeen. Terveys- ja hyvinvointikeskukset pyrkivät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin integroidulla kokonaisuudella. Laitoshoitopaikkojen määrää/ asukas on vähennetty kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Samalla on kehitetty avohoidon palveluja ja siirretty resursseja avohoitoon.
Nykytila lukuina II Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaita yhteensä 142 563: kunnat 106 773, HUS 35 790.(yhteisiä asiakkaita ei erotettu). Työpisteitä yhteensä 224: kunnat 199, HUS 25. Henkilöstö yhteensä 4324: kunnat 1973, HUS 2351. Kokonaiskustannukset: 431 974 688, josta kunnat 250 974 688 ja HUS 181 000 000. Ostopalvelut: 109 275 416, josta kunnat 94 875 416, HUS14 400 000. Päihdepalveluissa enemmän ostopalvelua. Myrskylä ja Pukkila ostavat kaikki palvelunsa Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymältä. Digitaaliset palvelut: 1 398 111, josta kunnat 398 111, HUS 1 milj.. Nettiterapiat Terveystalo: Mielenterveystalo, Kivunhallintatalo ym, chat, facebook, Duodecim: omahoitopalvelut, ODA, Hyvinvointiohjelma Oiva, Naistenkartano, Terveyskylä, ehyt, Päihdelinkki: Peluuri, Irti huumeista ry ja e-ajanvaraus. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan esim. päihdehoidon palveluja, asumispalveluja, psykiatri-ja terapiapalveluita.
Palveluverkko yksityinen sektori ostopalveluterapiat asumispalvelut työ- ja päivätoiminta nettiterapiat matalan kynnyksen piste avohoito (päihde) mielenterveystalo erikoissairaanhoito selviämishoito A-klinikka tk:n akuuttivastaanotto vertaistuki ryhmähoidot laitoshoito (mt-palvelut) omahoito avohoito (mt-palvelut) laitoshoito (päihde) kolmas sektori AHDISTAA! MASENTAA! JUONKO LIIKAA? tk:n psykiatri katkaisuhoito korvaushoito
Palvelutarpeen kehitys I Mielenterveysindeksi kuvaa väestön palveluiden tarvetta. Se pohjautuu tietoihin itsemurhista ja niiden yrityksistä, erityiskorvattavista psykoosilääkkeistä ja psykiatrisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Mielenterveysindeksin mukaan Uudenmaan väestön mielenterveys on yleisesti maan keskiarvoa parempi. Alueen kuntien välillä on kuitenkin suurta hajontaa. Joissakin kunnissa palvelujen tarve on kasvanut. Alkoholikuolleisuus Uusimaa : yhteensä 490 hlöä/ v. 2015.
Palvelutarpeen kehitys II Ala-Nikkola, T. & Wahlbeck, K. 2017: Tutkimus mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja sairaansijojen käytöstä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja Helsingin seudun ylipistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueella. 13 maantieteellistä aluetta, jolla kullakin on oma psykiatrinen sairaala ja siihen liittyvä avohoito. Tutkimusalue kattaa noin 43 % Suomen väestöstä.
Palvelutarpeen kehitys III Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joissa myytiin enemmän alkoholia, käytettiin enemmän akuuttia sairaalahoitoa. Tutkimuksessa havaittiin myös yhteys yksinasuvien määrässä ja sairaansijojen käytössä: väkirikkaammilla tutkimusalueilla, joissa oli paljon yksinasuvia, käytettiin sairaalahoitoa enemmän. Tutkimuksessa vahvistui syrjäytymiskehityksessä tyypillinen ongelmien kasautuminen: yksin asuminen, korkeampi työttömyysaste sekä korkea alkoholin kulutus liittyvät yhteen ja lisäävät palvelujen tarvetta. Mitä korkeampi mielenterveysindeksi oli, sitä enemmän tarvittiin sairaalahoitoa. Jatkossa erityistä huomiota tulee suunnata palveluiden räätälöimiseen niille, joille on kasaantunut enemmän sosiaalisia ongelmia, ja joilla ei ole riittävää turvaverkkoa. Ympärivuorokautiset ja liikkuvat akuutit palvelut voivat edelleen vähentää sairaalahoidon tarvetta jopa vakavammissa mielenterveyden häiriöissä. Mielenterveyden edistäminen tulee myös huomioida kaikissa yhteiskunnan päätöksissä. (Ala-Nikkola, T. & Wahlbeck, K. 2017).
THL: Mielenterveysindeksi Uusimaa, vakioimaton v. 2000-2014 Mielenterveysindeksi, vakioimaton 2000-2002 2001-2003 2002-2004 2003-2005 2004-2006 2005-2007 2006-2008 2007-2009 2008-2010 2009-2011 2010-2012 2011-2013 2012-2014 Suomi 94,5 98.6 99.1 99.3 100.1 101.2 102.8 104.9 107.7 107.9 106.9 104.1 102.3 Mielenterveysindeksi, vakioimaton 2000-2002 2001-2003 2002-2004 2003-2005 2004-2006 2005-2007 2006-2008 2007-2009 2008-2010 2009-2011 2010-2012 2011-2013 2012-2014 Helsinki 109,2 102,8 95,7 90,6 88,4 89,9 92,2 93,5 90,6 85,4 81,3 79,6 78,8 Askola 79 94,8 91,9 91,8 84,3 85,7 83,8 85,4 84 82,6 75,2 71,1 64,7 Lapinjärvi 113,7 106,1 106,5 89,6 91,7 77,9 84,5 76,7 82,4 88,6 90 81 72,1 Loviisa 83,8 82 89,5 95,9 98,1 89 83,7 80,6 84,7 94,2 102,1 104,7 102,3 Pornainen 68,3 76,1 82 72 66,1 51,9 49,3 47,9 55,4 55,9 55,5 55,1 61,3 Porvoo 80,1 78,9 83,6 83,4 82,9 79,5 80,7 84,3 85 81,8 78,8 76,4 78 Sipoo 58,3 59,1 60,1 61 60,2 56,2 54,1 58,6 58,8 57,7 58,3 59 55,6 Hanko 92,6 96,6 89,4 86,5 90,1 103,4 103 105,4 93,7 95,1 90,2 92,7 94,6 Inkoo 80,4 81,2 73,5 66 64,6 56,1 61,3 68,9 79,2 81,7 67,4 58,2 57,5 Raasepori 90,8 85 81,3 76,7 77 77,8 80,7 84,1 87,2 86,6 85,3 82,1 82,9 Hyvinkää 92,7 99,1 96,3 92,4 90 89 92,6 92,8 94 90,1 86,6 84,5 84,7 Järvenpää 93 88,5 88,3 81,3 79,8 79,9 81,7 86,3 87,6 92 91,1 88,7 85,9 Mäntsälä 78,8 75,1 72,4 67 63,5 65,8 64 69,1 70,3 68,1 65,8 72,3 69,4 Nurmijärvi 65,2 62,7 66,2 63 62,7 62,1 63 64,6 65,1 67,7 67,6 63,4 59,4 Tuusula 82,6 81,6 74,7 73,6 71,2 72 72,2 70,3 66,3 64,3 64,5 65,9 65,2 Karkkila 128,5 118,8 110,8 100 99,8 102,4 106 114,2 116,5 116,7 110,1 105,8 113,3 Lohja 111,1 108,2 104,1 103,5 99,5 96,2 98,2 98,6 98 95,7 94,2 95,7 90,7 Siuntio 73,3 79,7 97,3 88,8 79,7 65,7 63,4 64,3 69,8 67,7 68,2 59,3 61,8 Vihti 96 96 94,4 97 96,9 95,4 95 90,4 87,3 83,2 80,2 78,6 74,1 Espoo 69,9 72,3 73,4 74,2 74,9 75,9 76,2 75,3 73,4 70,6 67,1 64,6 63,9 Kauniainen 54,2 63 67 55,4 54,9 48,9 49,2 43,6 46,5 49,1 53,1 54,1 51,8 Kerava 108,5 108,6 111,6 108,8 105,9 92,7 85,9 89,7 97,1 101,5 98,7 94,9 92 Kirkkonummi 73 81,7 82,1 80,9 77,5 80,3 80,7 77,2 71,1 70 67,9 65,6 62,7 Vantaa 89,7 92,6 94,9 93,7 89,4 85 82,1 81,6 83,9 83,7 86,1 84,6 83,2
THL: Mielenterveysindeksi Uusimaa, vakioimaton v. 2012-2014 0 20 40 60 80 100 120 Suomi Helsinki Askola Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Hanko Inkoo Raasepori Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Karkkila Lohja Siuntio Vihti Espoo Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa 51,8 64,7 61,3 55,6 57,5 59,4 65,2 61,8 63,9 62,7 69,4 72,1 74,1 78,8 78 82,9 84,7 85,9 83,2 90,7 92 94,6 102,3 102,3 113,3
Palvelukokonaisuuden raja- ja yhdyspinnat RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut, kuten kulttuuri ja liikunta, päivähoito ja koulutus, asuminen, liikenne, ympäristö ja luonto jne. työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelu) logistiikka MUUT RAJAPINNAT Kela, Työvoimahallinto ylimaakunnallinen yhteistyö järjestöt seurakunnat RAJAPINNAT SOTEssa yhdyspintoja kaikkiin palveluihin leikkaavasti lasten ja perheiden, nuorten aikuisten ja työikäisten sekä ikäihmisten palvelut kuntoutus, sairauksien avo-ja sairaalahoito, välittömän avun tarve
6.Valmisteluryhmän näkemys päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaista, palvelujen vahvuuksista ja muutostarpeista
Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Kaikki toiminta lähtee asiakkaan tarpeesta. Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein. Näin saavutetaan yhtäaikaisesti sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden että asiakas- ja henkilöstökokemuksen nousu. Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitalisaatio on merkittävässä asemassa. Toiminnan muutoksen lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin.
Asiakassegmentit
Prosessikartta
Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)
Toimintaa ohjaavat periaatteet; asiakaskokemus ja saatavuus 1/4 Arvokkaalle kohtaamiselle perustuva toimintakulttuuri; "tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin palvella"; asiakkaan ei tarvitse osata navigoida "palveluviidakossa", vaan palveluohjaus toimii. Mielenterveys- ja päihdeongelmia sairastavat ovat tasavertaisia palvelujen käyttäjiä. Asiakkaan ensisijainen tarve määrittää palvelun sen jälkeen kun asiakas yhdessä soteammattilaisen kanssa on selvittänyt, että asia kuuluu mielenterveys- ja päihdepalvelujen ratkaistavaksi. Ydinprosessit vastaavat segmentaatioon. Asiakas on kokonaisuus; palvelusta muodostuu kokonaisuus, jota yhteyshenkilö koordinoi; erityisesti huomioiden ns. huolenpitoasiakas, jolla mielenterveys- ja päihdepalvelun tarpeen lisäksi myös fyysisen hoidon ja sosiaalityön tarpeita. Palvelut saavutettavissa ja löydettävissä ja saatavuus on oikea-aikaista. Maakunnan yhtenäiset kriteerit palveluja tarjottaessa. Palvelut tarjotaan ensisijaisesti asiakkaan elinympäristössä. Avohoidon ensisijaisuus, sairaalan tai laitoksen ja avopalvelun välimaastoon sijoittuvat liikkuvat palvelut. Palveluvalikko on riittävän laaja; tunnistautumattomasta virtuaalisesti palvelunsa saavasta asiakkaasta vuodeosastohoidon tarjoamiseen.
Toimintaa ohjaavat periaatteet; asiakaskokemus ja saatavuus 1/4 Mittarit toiminnan arviointi asiakaskokemuksen kautta; esim. happy or not, muistutukset, viranomaisvalvonta asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä; asukasraadit, keskustelutilaisuudet kokemusasiantuntijat virallisessa asemassa palveluja tuottamassa hoitoonpääsyn mittaaminen vuorokausina, valtakunnallisten aikarajojen saavuttaminen
Toimintaa ohjaavat periaatteet; vaikuttavuus 2/4 Varhainen tunnistaminen; HYTE-työ kaikissa asiakaskohtaamisissa; raja- ja yhdyspintojen merkitys korostuu. Näin ennaltaehkäistään erityisesti ylisukupolvista päihde- ja mielenterveyshäiriöiden siirtymistä (yhteistyö lasten palvelujen kanssa vanhempien avun tarjoamiseksi; erit. lastensuojelu) Terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreista ja niiden kirjaamisesta sopiminen, jotta voidaan mitata vaikuttavuutta
Toimintaa ohjaavat periaatteet; tuottavuus 3/4 Resursoinnin optimointi; henkilöstörakenne, osaaminen Avohoidon ensisijaisuus Toimintamallien leanaus Periaatteena palvella kevyimmällä mahdollisella palvelulla: ryhmät, kolmas sektori, digitalisaation mahdollisuudet (esim. sähköinen yhteydenotto chat, some, nettipalvelut) Toimitilojen järkevä käyttö Tukipalvelut
Toimintaa ohjaavat periaatteet; henkilöstökokemus 4/4 Kannustava palkkaus ja ei-rahalliset kannustimet Koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet Työntekijälähtöinen kehittäminen Työntekijät ovat asiantuntijoita Uusi johtamiskulttuuri: Yhteinen työ, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus. Mittarit: Kunta10, henkilöstökyselyt, sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus
Nykytilassa toimivaa Uudellamaalla, mitä halutaan vahvistaa Ennaltaehkäisy eli panostaminen mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen Varhainen tunnistaminen: esim. lapsiperheiden tukeminen, koululaisten käytöshäiriöt, masennuksen tunnistaminen perusterveydenhuollossa Matalan kynnyksen palveluun pääsy yhden oven periaatteella perusterveydenhuollossa Palvelujen järjestämisen avo- ja peruspalveluita painottavina joustavina kokonaisuuksina Sujuva palveluketju laadukkaaseen erityistason palveluun ja takaisin Liikkuvien, kotiin vietävien ja päivystyksellisten palvelujen kehittäminen Asumis- ja kuntoutuspalvelujen kehittäminen Perheiden ja verkostojen mukaanotto Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen roolin vahvistaminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja arvioinnissa Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja uudistaminen
Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Palvelut ovat pirstaleisia ja monimuotoisia, osin päällekkäisiä. Toisaalta palveluverkko ei ole aukoton. Se muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palvelukokonaisuuden koordinaatiota ja integraatioita tulee kehittää: eri palveluntuottajien (julkinen, yksityinen, 3. sektori) yhteistyötä tulee parantaa, sopia keskinäisestä työjaosta ja hoitoprosessien kokonaisuuksista. Psykiatrisen ja somaattisen hoidon integraatiossa on parannettavaa. Resursseja tulee kohdentaa tarpeenmukaisemmin. Digitaalisten ja etäpalvelujen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden lisääminen. Yhtenäisten, näyttöön perustuvien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttöönotto.
7. Tavoitteet 1. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut Alueellisten erojen huomioiminen ja lähipalvelun turvaaminen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, toimivat mallit ja yhteiset mittarit 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat: Eriarvoistumisen ja yhteiskunnan jakautumisen ennaltaehkäiseminen Yhteisöllisyyttä vahvistavat alustat ja toimintamallit 3. Palvelukulttuuri uudistuu ja palvelurakenne kevenee: Asiakkaiden hyvinvoinnin, omahoidon ja terveysteknologioiden, digitalisaation edistäminen: oma aktiivisuus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuvat Avohoidon ensisijaisuus Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena 4. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat: Matalan kynnyksen palvelujen ensisijaisuus=> sote-keskukset: häiriöiden tunnistaminen ja hoito, sujuva ohjaaminen erityisosaajille ja takaisin. Kustannusten kasvun hillintä. 5. Vetovoimaiset työyhteisöt
8. Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat I Nykytilan analysointi Tiedon syventäminen Asiakkaan osallistuminen Kokemusasiantuntijat, järjestöt, keskustelutilaisuudet Raja- /yhdyspintojen ja vastuiden määrittely Maakunnan liikelaitos Kunta Sote-keskus Lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet, aikuissosiaalityö ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko Apotti Ruotsinkieliset palvelut Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvio, yhteiset mittarit Tuotannon ohjaus Valvonta, arviointi
Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat II Palvelumuotoilun suunnittelu, mitä uutta haluamme tarjota / innovoida Yhdenvertaiset palvelut Asiakasryhmän (päihde- ja mielenterveysasiakkaat) integraatio Valinnanvapauden toteutus Teknologian hyödyntäminen, digitaaliset palvelut Joustavat aukioloajat, palvelujen saatavuus Palvelurakenne ja verkon määrittely Malleja, miten palvelujen yhdyspinnat joustavat Palvelujen vaikuttavuuden varmistaminen Toiminnan varmistaminen muutoksen kaikissa vaiheissa