Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja synteesi Motion lexicalisation Syntaksi Sanajärjestys Head- vs. dependent marking Kopula Topiikki Pro drop Viittomaluokat ja adjektiivin kategoria Lisäargumentteja (1) Ydinnominaalisia genetiiviatribuutteja ja luonnehtivia adjektiiviatribuutteja ei suomalaisessa viittomakielessä perustapauksessa erotella morfosyntaktisesti saman lausekkeen sisällä: a. [TOMMI OMENA] Tommin omena b. [PUNAINEN OMENA] punainen omena Suomen kielessä vastaavat ilmaukset käyttäytyvät kieliopillisesti eri tavalla siten, että suomen genetiiviatribuutteina toimivat substantiivit merkitään genetiivin tunnuksella (vrt. Tommi-n), adjektiiviatribuuteissa ei ole perustapauksessa erillistä merkintää. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti Ydinverbaalit ja predikoivat ominaisuusviittomat koodataan minimaalisissa lauseissa perustapauksessa identtisesti: a. TYTTÖ ITKEÄ Tyttö itkee. b. TYTTÖ ILOINEN Tyttö on iloinen. Esimerkit eivät eroa syntaktisesti eivätkä morfologisesti toisistaan. Suomen kielessä, jossa kategoriat verbi ja adjektiivi erotellaan, vastaavat rakenteet ovat syntaktisesti erilaisia siten, että luonnehtivat lauseet sisältävät aina kopulan (so. on). Suomalainen viittomakieli koodaa verbaaleihin imperfektiivi-perfektiivi eron (perfektiivi on merkitty tapaus), joskaan koodaus ei ole paradigmaattisesti vaan pragmaattisesti (esim. emfaasi) säädeltyä. 1
Perfective vs. imperfective Kieliopillinen tempus Kieliopillista tempusta ei suomalaisessa viittomakielessä ole, joskin esim. JOviittoman kautta sellainen (tässä: preteerinen tempuskategoria) voisi suomalaiseen viittomakieleen periaatteessa kehkeytyä. Temporaalinen informaatio ilmaistaan mm. topiikkina. Past tense in WALS Klassifikaattori (Karlsson 1994:150) Klassifikaattori on sidonnainen morfeemi, joka osoittaa, mihin semanttiseen luokkaan sana kuuluu. Esimerkiksi suahilin ki- sijoittaa pääsanasubstantiivinsa (yksikölliseen) esineiden luokkaan: ki+su 'veitsi' ki+su ki+kali 'terävä veitsi' Adjektiiviatribuutit kongruoivat ja saavat samat klassifikaattorit kuin pääsanat (järjestys NA). SVK:n klassifikaattorit SVK:n klassifikaattorit ovat Tyypin 3 verbaaleihin fuusioituneita sidonnaisia käsimuotomorfeemeja, ja ne toimivat verbaalipredikaatin varsinaisina ydinargumentteina. Klassifikaattorit kongruoivat niitä "välittömästi" edeltävien nominaalien semanttisten ominaisuuksien kanssa (vrt. tekstiä sidostava funktio); toisaalta nämä (topiikki) nominaalit tarkentavat klassifikaattori-ydinargumenttien viittausalaa. Esimerkiksi: k1: OMENA 5-KL-2-"sijoitetaan omenia kulhoon" k1&k2: KULHO-2y-a k2: C-KL-2y-"maamerkki/kulho" 'Kulhossa on omenoita.' (Rissanen 2000) Kysymys Ovatko puhutun ja viitotun kielen klassifikaattorit funktioltaan samanlaisia ja voidaanko viitotun kielen klassifikaattoreita lopulta lainkaan nimittää klassifikaattoreiksi? 2
Kielten klassinen typologinen luokitus Fuusio ja synteesi Isoloivat kielet Isoloivat kielet ovat kieliä, joissa ei ole sidonnaisia morfeemeja, sanat ovat muuttumattomia, "isoloituja" kokonaisuuksia; esimerkiksi kiina ja vietnam. Agglutinoivat kielet Agglutinoivat kielet ovat kieliä, jotka "liimaavat yhteen vartaloita ja päätteitä", sidonnaiset morfeemit liittyvät muuttumattomaan vartaloon; esimerkiksi turkki ja tietyssä määrin myös suomi. Fuusioivat kielet Fuusioivat kielet ovat kieliä, joissa on vartalonsisäisiä, merkitykseen vaikuttavia äännevaihteluita, morfien segmentointi on hankalaa tai mahdotonta, ja tähän termi fuusio viittaakin; esimerkiksi latina ja tietyssä mielessä myös germaaniset kielet. Polysynteettiset kielet Polysynteettiset kielet ovat kieliä, joissa on erityisen paljon sidonnaisia morfeemeja, joiden merkitys on usein "runsaampi" kuin tavanomaisen taivutuspäätteen tai johtimen. Sanan ja lauseen ero ei ole ilmeinen ja tyypillisesti yksi muoto kantaa useaa merkitystä; esimerkiksi useat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kielet. Nykyään klassisesta typologisesta jaosta on paljolti luovuttu ja on tyypillisempää puhua synteesin ja fuusion asteesta. Synteesi tarkoittaa morfeemien määrää sanassa. Fuusiolla viitataan morfien segmentoitavuuteen. (Karlsson 1994: 108.) Morfotaksi Polysynteettinen sana Suomessa sekä fuusion etä synteesin aste on usein suurempi kuin SVK:ssa talo - maise - ssa - kin kanta johdinaines taivutusaines klii0t OLLA + {NEG} + {OSOITUS- 2-3} + "PALM- UP" An example from Chukchi, a polysynthetic, incorporating, and agglutinating language: Təmeyŋəlevtpəγtərkən. t-əә-meyŋ-əә-levt-pəәγt-əә-rkəәn 1.SG.SUBJ-great-head-hurt-PRES.1 'I have a fierce headache.'& Tämän dian esimerkki on peräisin Wikipediasta (en). Polysynteettiseksi väitetty SVK:n viittoma mk:kl-(v...)-"hyppii ylös tasoa"-1-2u 'Nelijalkainen otus hyppii ylös tasoa.' MUTTA: viittoma ei sisällä "useita sidonnaisia morfeemeja" ja analysoituu pikemminkin kuvailevasta elemäisestä aineksesta koostuvaksi muodoksi! Motion Lexicalisation Verb-framed languages: the path of motion is included in the verb's semantics (e.g. Spanish and Hebrew) Satelite-framed languages: the path of motion is expressed as complements or adjuncts (e.g. English and Finnish) 3
Yksinkertaisen transitiivilauseen viittomajärjestys SVK:ssa SOV, SVO, OSV Laboratoriolauseet AVP MIES VIDEOIDA NAINEN 'Mies videoi naista' AVP APV NAINEN POIKA+B-OS LAULAA 'Nainen laulaa pojalle' AVP APV PAV KIRJA OS-1 ETSIÄ 'Minä etsin kirjaa' Tekstilauseet OVS, OSV SV VS OV, VO, no dominant... 4
No dominant order Head-marking & dependent marking languages Nichols (1986:56): "Morphological marking of grammatical relations may appear on either the head or the dependent member of the constituent (or on both, or on neither)[; --] languages [--] may be classified according to their propensity for using one of these types of marking."...cont'd Van Valin (2005:16): "[The contrast between dependent-marking and head-marking languages] has important syntactic consequences. Because in the head-marking pattern the head bears morphemes which indicate its governed dependents, the dependents can be omitted without affecting the grammaticality of the phrasal unit; the head alone can count as the whole unit [e.g. in Trozil]." Head-marking/dependent marking continuum Nichols (1986:68-69): MORE DEPENDENT-MARKING Russian (dependent-marking language) Finnish (split-marking language) Quechua (double-marking language) Navaho (head-marking language) MORE HEAD-MARKING Head-marking -verbaalit Ekvatiivilause 1. NP[OMA-3 SUKU] NP [JÄRVI-n-e-n] 'Hänen sukunimensä on Järvinen.' (Suvi 972/3; Suvin käännös) 2. NP[OMA-3 SUKU] / PI NP [JÄRVI-n-e-n] Tämän dian esimerkki (8) on peräisin Van Valinilta (2005: 16). 5
Onko PI Kopula? Use of copula Tämän dian kuvat ovat peräisin Perussanakirjasta (1998). Chafen (1976) kiinalaistyyppinen topiikki Esimerkki mandariinista "[T]he topic sets a spatial, temporal, or individual framework within which the main predication holds" (id., 50). Tämän dian esimerkit ovat peräisin Kroegerilta (2004: 142-150). SVK:n topiikkilauseita Ydinargumentin omissio TIETO^KONE / OS-1 KIRJOITTAA- NÄPPÄIMISTÖLLÄ / OS-1 KATSOA-2ylä-2ala / PAREMPI... 'Lukiessani koneelle kirjoittamaani tekstiä huomasin, että [kahden kappaleen olisi parempi olla päinvastaisessa järjestyksessä...]' (Suvi 4/2; Suvin käännös) 6
From pro-drop to pro-add Kompositionaalisesti assosioivat kielet (Gil 2008) In general, the term pro-drop refers to core argument omission or argument ellipsis Is it possible to omit all core arguments from a FinSL clause, or are there restrictions? How about Type 3 head-marking verbals in which core arguments are fused into the stem/root? SVK kompositionaalisesti assosioivana kielenä? Slobinin (2005) typologia TIETOKONE LÄPPÄRI TEKSTIPUHELIN / MINÄ KIRJ.-NÄPPÄIMISTÖL. Lopuksi Verrattuna suomeen ja eurooppalaisiin kieliin SVK vaikuttaa hyvinkin "eksoottiselta"! Verrattuna maailman kieliin yleensä SVK:n eksoottisuus häviää ja se näyttäytyy kielenä muiden joukossa! Kirjallisuus Chafe, W. L. 1976. Givenness, contrastiveness, defineteness, subjects, topics, and point of view. In C. N. Li (Ed.) Subject and topic, pp. 25 55. New York: Academic Press. Gil, D. 2008. How complex are isolating languages? In M. Miestamo, K. Sinnemäki & F. Karlsson (Eds.) Language complexity: typology, contact, change, pp. 109 131. Amsterdam: John Benjamins. Karlsson, F. 1994. Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino. Kroeger, P. R. 2004. Analyzing syntax: a lexical functional approach. Cambridge: Cambridge University Press. Nichols, J. 1986. Head-marking and dependent-marking grammar. Language 62:56 119. Perussanakirja = Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998. Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Rissanen, T. 2000. Suomalaisen viittomakielen lauseoppia. Teoksessa A. Malm (toim.), Viittomakieliset Suomessa, s. 147-167. Helsinki: Finn Lectura. Slobin, D. 2005. Issues of Linguistic Typology in the Study of Sign Language Development of Deaf Children. In B. Schick, M. Marschark, & P. E. Spencer (Eds.), Advances in the sign language development of deaf children, pp. 20-45. Oxford: Oxford University Press. Suvi = Suvi Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Liitto ry, 2003. Verkkojulkaisu: http://suvi.viittomat.net. Van Valin, R. D. 2005. Exploring the syntax-semantics interface. Cambridge: Cambridge University Press. WALS = Haspelmath, M., Dryer, M., Gil, D. & Comrie, B. 2005. (Eds.). The World Atlas of Language Structures. [Book with interactive CD-ROM] Oxford: Oxford University Press. 7