Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa



Samankaltaiset tiedostot
YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Kuinka tunnistaa syrjintä?

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Artikloista arkitodellisuuteen

Siltoja saavutettavuuteen

YK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, postipalvelu, pakettiautomaatti

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

YK:n vammaissopimus käyttöön! -käsikirja

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

Joka tapauksessa voimme sanoa, että kyse on huomattavasta osasta maapallon väestöä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Perus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

HALLITUKSEN ESITYS LIIKENNEKAAREKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 161/2016 VP)

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asumisen palveluiden laatu ja valvonta

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Asiakkaan oikeudet oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

Ajankohtaista lainsäädännössä. Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, esittelyhuoneisto, palvelun saavutettavuus, esteettömyys

Ajankohtaista lainsäädännössä. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä, Pori Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

VIKE Vammaisten naisten asialla

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Dnro 306/5/14. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ole ollut hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.

Tuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä

Yhdenvertaista osallisuutta ja sen edellytyksiä metsästämässä

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti nro 2 (2014)

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Jaana Solasvuo Esteettömyyskoordinaattori Oulun kaupunki MITÄ TARKOITETAAN ESTEETTÖMYYDELLÄ?

Euroopan unionin virallinen lehti L 23/35

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Vammaispalvelulain valmistelun tilanne. Vammaisneuvostopäivä Helsinki, Jaana Huhta, STM

Asiakkaan asema ja oikeudet

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kysely oikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa Raportti keskeisistä kyselytuloksista

Suomen Kuurosokeat ry Tavoiteohjelma

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Transkriptio:

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1

Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka määrittelevät tietyt perusolosuhteet ja resurssit, jotka ovat välttämättömiä arvokkaan elämän saavuttamiseksi Universaalisuus: yleismaailmallisia ja riippumattomia mistään henkilöön liittyvistä ominaisuuksista Luovuttamattomuus: kuuluvat automaattisesti jokaiselle ihmiselle, eivätkä ole valtion hallinnon myöntämiä eikä niitä voida ottaa pois Jakamattomuus ja synnynnäisyys: niitä ei voi erottaa toisistaan, koska ovat toisistaan riippuvaisia ja yhteenkuuluvia; ne ovat luonnollinen osa jokaisen minää Perusoikeudet ovat kansalliseen lakiin eli perustuslakiin kirjattuja kansainvälisten ihmisoikeuksien kansallisia vastineita 2

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva prosessi YK:n vammaisten vuosi 1981 vammaisten vuosikymmen YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1993 vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet vammaispolitiikan standardeiksi ns. Standard rules 13.12.2006 YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen tekstin Suomi allekirjoitti 30.3.2007 yleissopimuksen ja sen yksilövalitusoikeuspöytäkirjan YK:n vammaissopimus tuli voimaan kansainvälisesti 3.5.2008 Suomi ei ole kuitenkaan ratifioinut yleissopimusta - ei ole vielä kansallisesti tullut lopullisesti voimaan; lakimuutokset kehitysvammalaissa EU ratifioi yleissopimuksen 26.11.2009 3

YK:n vammaissopimuksen merkitys Merkitys Valtioita sitova ja velvoittava Paradigman muutos, kohti ihmisoikeusnäkökulmaa Laaja syrjintäkielto ja esteettömyys läpileikkaavina periaatteina Vammaisten osallistuminen päätöksentekoon ja yleissopimuksen täytäntöönpanoon Tietoisuuden lisääminen (art. 8) Seuranta- ja valvontajärjestelmä 4

YK:n vammaissopimuksen tarkoitus - Suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista (art. 1) - Esteettömyys mainitaan ensimmäistä kertaa ylipäätään YK:n ihmisoikeussopimusjärjestelmän sopimusinstrumentissa 5

Esteettömyys yleisesti Johdanto-osan v) kohta: esteettömyys ja saavutettavuus käsittää fyysisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen sekä viestinnän ja tiedottamisen ympäristön, terveydenhuollon ja koulutuksen Yleiset periaatteet 3 artiklan f) kohta: esteettömyys ja saavutettavuus; yleiset velvoitteet 4 artiklan h) kohta: saavutettava tieto eri mm. liikkumisen apuvälineistä Esteettömyys ja saavutettavuus kattaa koko yleissopimuksen (myös itse teksti art. 49) artiklat 1-50 läpileikkaavasti siten, että se toimii edellytyksenä sopimuksen muiden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräiselle toteuttamiselle! 6

Esteettömyys erityisesti I esteettömyysartikla 9 Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön kuljetukseen tiedottamiseen ja viestintään mm. tieto- ja viestintäteknologia ja -järjestelmät muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupungissa että maaseudulla» sis. rakennukset, tiet, kulkuneuvot, sisä- ja ulkotilat, koulut, asunnot, terveysyksiköt, työpaikat, sähköiset palvelut, pelastuspalv. 7

Esteettömyys erityisesti II esteettömyysartikla 9 Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla: tarjotaan yleisölle avoimien ja tarjottavien tilojen ja palvelujen saatavuutta koskevat vähimmäisstandardien ja ohjeiden kehittäminen ja valvonta esteettömyys ja saavutettavuus koskee myös yksityisiä tahoja sidosryhmien koulutus esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksissä tuotetaan fyysisen ympäristön erilaiset opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa järjestetään mm. apua ja avustajia helpottamaan fyysisen ympäristön esteettömyyttä edistetään tiedon saavutettavuutta vammaisten avustamisen ja tukemisen muotoja varten 8

Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät lähikäsitteet, art. 2 määritelmät Viestintä: viestintätapojen ja keinojen saavutettavuus sekä tieto- ja viestintäteknologia Kieli: puhut kielet, viittomakielet, muut ei-puhutun kielen muodot Kohtuullinen mukauttaminen: yksittäistapauksessa toteutettavat tarpeelliset ja asianmukaiset muutokset ja järjestelyt, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta Huom. kohtuullisten mukautusten epääminen syrjintää! Kaikille sopiva suunnittelu: tuotteet ja palvelut sekä ympäristöt suunnitellaan kaikille sopiviksi (Design for all): ei sulje pois vammaisen tarvitsemia apuvälineitä 9

Esteettömyyden käytännön esimerkkitilanteet Esteettömyyden toteutumatta jääminen vaikuttaa toisen ihmisoikeuden toteutumattomuuteen Yleissopimuksen art. 21 sanan- ja mielipiteen vapaus sekä art. 29 osallistuminen poliittiseen elämään eivät toteudu, mikäli aineisto Internetissä ei ole saavutettavassa muodossa aistivammaiselle tai helppolukuista ja ymmärrettävää kognitiivisista rajoitteista kärsivälle henkilölle Oikeussuojan saavutettavuus art. 13 jää toteutumatta, jos tuomioistuimen käräjäsali on liikuntarajoitteiselle henkilölle fyysisesti esteellinen ovien kapeuden takia tai jos aistivammaisen henkilön käräjäoikeuden laatimia asiakirjoja ei toimiteta hänelle saavutettavassa muodossa lainkaan tai niin myöhään, että valitusaika jää normaalia lyhyemmäksi 10

Esteettömyyden käytännön esimerkkitilanteet Luonnollisesti sopimusartikloista ilmenevä terveys art. 25 ja koulutus art. 24 sekä niiden yhteys vammaisen työtä art. 27 koskevaan ihmisoikeuteen jäävät kaikki toteutumatta, jos esteellisten tutkimuslaitteiden takia rintasyövän esiasteita CPvammaisella opiskelijanaisella ei havaita riittävän ajoissa Osallistuminen kulttuurielämään art. 30, kuten elokuvateatterin esittämään näytökseen pääsy voidaan evätä sähköpyörätuolin käyttäjältä kestämättömin perustein, jolloin rikotaan myös yleissopimuksen 5 artiklan laajaa syrjintäkieltosäännöstä 11

Itsenäisen elämän ja osallisuuden vaatimus Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä ja valinnanvapaudet (art. 19) Asuinpaikka ja asumisjärjestelyt Asumisessa tarvittavat palvelut ja apuvälineet Henkilökohtainen apu Esteettömyys ja yhdenvertaisuus ovat edellytyksiä vammaisen itsenäiseen elämään ja osallisuuteen Esteettömyys Itsenäinen elämä ja osallisuus Yhdenvertaisuus 12