Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastine valtuuston ponteen 30.9.2015 SOSTER 35 Käsitellessään 30.9.2015 61 Nurmijärven perhetukikeskuksen hankesuunnitelmaa. Valtuusto hyväksyi seuraavan ponnen: Kunnanhallitus tekee valtuustolle mahdollisimman pian selvityksen vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista. Nurmijärven perhetukikeskushankkeen vaiheet Nurmijärven kunnassa tuli v. 2011 ajankohtaiseksi selvittää oman perhetukikeskuksen perustamista, koska Nikinharjun kuntayhtymä esitti jäsenkunnille joulukuussa 2010 kuntayhtymän toiminnan lakkauttamista. Nikinharjun toiminta päättyi kesäkuussa 2012. Näin ollen Nurmijärven kunnalta poistui lastensuojelun vastaanotto-, arviointi- ja perhekuntoutusyksikkö. Valtuusto päätti 4.4.2012 30 sijoittaa perhetukikeskuksen Kiljavan Sairaala Oy:n tiloihin ja asia huomioitiin talousarvion ja taloussuunnitelman 2012-2014 käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitukselle jaettiin 20.1.2014 sisäisen valvonnan raportti Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu-lastensuojelu, 2.12.2013, jossa todettiin perhetukikeskuksen perusteltu tarve kustannusmielessä. Perhetukikeskus omana toimintana takaa lisäksi parhaat mahdollisuudet: hoitaa perheitä erilaisissa akuuteissa ja ei-akuuteissa tilanteissa, arvioida palvelu- ja hoitotarvetta rauhassa, välttäen näin tarpeettomat pitkäaikaiset sijoitukset, huolehtia siitä, että perheet voivat mahdollisuuksien mukaan jatkaa omassa ympäristössään avopalveluiden tukemana. Hanke Kiljava Oy:n tiloihin jouduttiin lopettamaan museoviraston lausunnon ja hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, jonka jälkeen hankesuunnitelma päivitettiin ja perhetukikeskusta suunniteltiin kirkonkylälle joko Alhonniittuun kiinteistön yhteyteen tai Toreeninmäkeen vuokrakohteena. Kunnanjohtaja tilasi huhtikuusssa 2015 ulkopuolisen arvion Inspira Oy:lta perhetukikeskuksen hankesuunnitelmasta. Raportin mukaan hanke sisälsi useita toiminnallisia riskejä, jotka liittyivät lastensuojelulainsäädännön muutoksiin ja perhekuntoutuksen toimintamallien muutoksiin muun muassa kotiin tapahtuvan perhetyön lisääntymiseen, perhekuntoutusyksikön käyttöasteeseen ja henkilöstön joustavaan käyttöön sekä lastensuojelun yksityisten palvelujen tarjonnan lisääntymiseen. Selvitykseen sisältyneet laskentaoletukset hankkeen
taloudellisesta kannattavauudesta eivät antaneet selviä tuloksia perustella hankkeen kannattavuutta lastensuojelun nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeen valmistelusta johtuen kunnan oli myös perusteltua vakavasti harkita ja mahdollisuuksien mukaan lykätä kaikkia talousarvioon sisältyviä sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen uusinvestointeja. Perhetukikeskusinvestointi oli merkittävä talonrakennusinvestointi ja tässä tilanteessa uuden toimitilan rakentaminen ei ollut perusteltua. Valtuusto päätti, ettei Nurmijärven perhetukikeskuksen hankesuunnitelmaa hyväksytä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen edellytettiin valmistelevan uuden toimintamallin tehostetulle perhetyölle siten, että lastensuojelulliset tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti lisäämällä avoimen perhetyön ja lastensuojelun resursseja, yksityistä palveluntuotantoa sekä hyödyntämällä kunnan ja kuntakonsernin tiloja. Talousarviossa vuodelle 2016 valtuuston päätti perustaa kolme uutta perheohjaajan vakanssia tehostettuun perhetyöhön. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastaus valtuuston ponsiesitykseen Tässä vastauksessa valtuuston hyväksymään ponteen esitetään, miten lastensuojelun vastaanotto- ja arviointipalvelut sekä perhekuntoutus on järjestetty, niiden kustannukset sekä avopalveluina järjestettyjen lastensuojelupalveluiden kustannukset omassa tuotannossa ja ostopalveluissa. Lastensuojelun kodin ulkopuoliset sijoituspalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailutuksen perusteella paitsi perhehoito, joka tuotetaan seudullisessa perhehoidon erityisyksikkö Pihlajassa. Lastensuojelun avohuollon palveluita tuotetaan Perhetukikeskus Koiramäessä, mutta myös ostetaan yksityisitä palveluntuottajilta kilpailutuksen perusteella. Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa tehostettua perhetyötä, avoperhekuntoutusta sekä arviointipalveluja. Käsitteet Avohuollon asiakas: lapsi asuu omassa kodissaan ja saa tukitoimia kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Sijaishuollon asiakas: lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Jälkihuollon asiakas: huostaanoton ja 6 kk kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen lapsella/nuorella on oikeus avohuollon tukeen 21 ikävuoteen asti.
Tehostettu perhetyö: intensiivinen tuki perheiden kotiin niinä aikona, kun tuen tarvetta on. Avoperhekuntoutus: kuntouttavaa työskentelyä terapeuttisin menetelmin. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus: lapsi on sijoitettuna yhdessä vanhempansa kanssa perhekuntoutusyksikköön. Lastensuojelun asiakkaat vuonna 2015 Tässä vastineessa käytetään vuoden 2015 asiakas- ja euromääriä (TP/2015) Lastensuojelun asiakkaita vuoden 2015 aikana yhteensä 447 lasta, joista avo-ja jälkihuollon asiakkaana oli 355 lasta vuoden aikana sijoitettuina oli 92 lasta uusia sijoituksia oli 30 lasta, joista: 4 vanhempineen perhekuntoutuksessa 5 ammatillisessa perhekodissa laitoksessa 16 perhehoidossa 5 Taulukko 1. Lastensuojelun asiakkaat ikäryhmittän vuonna 2015 Ikä Sijoitetut Avohuolto Jälkihuolto 0-2 v. 1 27 0 3-6 v. 6 52 2 7-12 v. 24 109 4 13-15 v. 21 60 2 16-17 v. 28 48 8 18 v. - 12 6 37 Yhteensä 92 302 53 Perhetukikeskus Koiramäen toiminnan esittely Vuonna 2015 Perhetukikeskus Koiramäessä on työskennellyt koko vuoden 4 lastensuojelun erityistyöntekijää ja perhetukikeskuksen johtaja. Syyskuun alussa 2015 perhetukikeskukseen siirtyi perhetyöstä neljä perheohjaajaa (lastensuojelun perhetyöntekijät) kehittämään tehostettua perhetyötä. Valtuuston päätöksen mukaisesti perhetukikeskukseen saatiin 1.3.2016 lukien 3 uutta tehostetun perhetyön perheohjaajaa ja sisäisin järjestelyin
1 perheohjaaja. Näin ollen huhtikuusta 2016 lukien Perhetukikeskus Koiramäen henkilöstö koostuu: 4 lastensuojelun erityistyöntekijästä, avoperhekuntoutus 8 tehostetun perhetyön perheohjaajasta 1 esimiehestä, sosiaalityön johtaja/lastensuojelu Alunperin Perhetukikeskus Koiramäki sijaitsi Pratikankujalla, josta se joutui muuttamaan syksyllä 2014 Alhonniittuun sisäilmaongelmien vuoksi. Marraskuussa 2015 henkilökunta joutui siirtymään vesivahingon ja sisäilmaongelmien vuoksi Aleksis Kiventielle, jossa Perhetukikeskus Koiramäki toimii tällä hetkellä. Alhonniitussa perhetukikeskuksen irtaimisto altistui kosteudelle, osasta irtaimistoa jouduttiin luopumaan ja osa homepuhdistettiin. Perhetukikeskus toimi minimillä usean kuukaudena ajan tilaongelmien vuoksi. Huhtikuussa 2016 perhetukikeskuksen toiminta on saatu uudelleen pyörimään täydellä teholla. Perhetukikeskus Koiramäki muuttaa valtion virastotalon 1-kerrokseen, kun saneerausremontti on valmis tammikuussa 2018. Perhetukikeskukse tuottaman palvelun kustannustarkastelu Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa avoperhekuntoutusta, arviointipalveluja ja tehostettua perhetyötä lastensuojelun asiakasperheiden tarpeisiin. Yksikön käyttösuunnitelmaa ei ole jaettu palvelukohtaiseksi, vaan käsittää koko yksikön toimintakulut (ks. taulukko 2.) Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa tällä hetkellä puolet lastensuojelun asiakasperheiden tukipalveluista. Tehostetussa perhetyössä on 4 työparia ja avoperhekuntoutuksessa 2 työparia. Arvioitu tuntimäärä, jonka yksi työpari tuottaa on 50 h/kk. Taulukko 2. Perhetukikeskus Koiramäen toimintakulut tiliryhmittäin ja katetasolla (KS2016). tiliryhmä KS2016 % osuus toimintakatteesta TOIMINTATUOTOT 0 0 % myyntituotot 0 0 % TOIMINTAKULUT 638 056 100 % henkilöstökulut 512 206 80,3 % palvelujen ostot 47 560 7,5 % aineet, tarvikkeet, tavarat 11 100 1,7 % muut toimintakulut 67 190 10,5 %
TOIMINTAKATE 638 056 100% Avohuollon tukipalvelujen kustannustarkastelu Lastensuojelun avohuollon tukipalveluina ostetaan ammatillista tukihenkilötyötä sekä tehostettua perhetyötä. Ostopalveluja on hankittu ensisijaisesti jälkihuoltonuorten tukipalveluina, mutta myös avohuollon asiakkaille, kun lapsen ja perheen tilanteessa on tarvittu intensiivistä tukea iltaan ja viikonloppuun. Avohuollon ostopalvelut ovat kilpailutettuja ja hyväksyttyjä palveluntuottajia on 44. Tehostetun perhetyön (2 työntekijää) tuntihinnat vaihtelevat 62,50 291,60 euron välillä. Taulukossa 3. esitetään vertailukululaskelma-arvio siitä, mikä vaikutus olisi sillä, jos kunta ostaisikin kaikki tapaamiset ostopalveluna, eikä omaa perhetukikeskus Koiramäen avotoimintaa olisi lainkaan. Nykyinen toimintamalli tarkoittaa sitä, että nykyinen perhetukikeskus on olemassa ja ostamme osan palveluista ostopalveluna. Ostopalvelun tuntihintana on käytetty tapaamisen keskiarvohintaa 117 /h (kaksi työntekijää) ja nykyisessä toimintamallissa vuoden 2016 katetta. Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut ostopalveluina. avohuolto tilanne 1: nykyinen toimintamalli (oma toiminta+ ostopalvelut) tilanne 2: kaikki palvelut tuotettaisiin ostopalveluna Perhetukikeskus tuottamat tunnit Koiramäki 3 300 h Palveluntuottajilta ostetut tunnit 3 758 h 7 058 h Tunnit yhteensä Kustannukset ( ) 7 058 h 638 000, josta ostopalvelujen osuus 320 807 826 000 Esimerkkilaskelman mukaan kulut kasvaisivat n. 188 000 euroa (29,5 %) vuodessa, jos palvelut tuotettaisiin kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluna hankittavien sijoituspalveluiden kustannustarkastelu Oheisissa taulukoissa (taulukot 4-5) on esitetty lasten kodin ulkopuoliset sijoitukset sijoituspaikan mukaan sekä kustannukset erikseen seuraavasti jaoteltuna: uudet, vuonna 2015 alkaneet sijoitukset sekä kaikki sijoitukset.
Eniten uusia sijoituksia ohjautuu laitoksiin johtuen nuorisoikäisten sijoituksista. Perhehoidon osuus kasvaa pitempiaikaisissa sijoituksissa, koska perhehoitoon sijoitetaan pienempiä lapsia, joista monen kohdalla sijoitus on pitkäkestoinen johtuen vanhempien tilanteesta. Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen käyttö on jäänyt vähäiseksi johtuen paikkojen puutteesta ja etäisyydestä. Vuoden 2015 aikana perhekuntoutuksessa oli 4 lasta vanhempineen, joista yhden lapsen tilanne päätyi huostaanottoon. Taulukko 4. Uudet vuoden 2015 aikana alkaneet sijoitukset sijoituspaikan mukaan. Hoitovuorokaudet Kustannukset ( ) perhehoito 635 63 997 ammatillinen perhekoti 891 189 344 laitos ympärivuorokautinen perhekuntoutus 158 yhteensä 2152 536 465 71 100 3 836 860 806 Taulukko 5. Kaikki sijoitukset vuoden 2015 aikana sijoituspaikan mukaan. Hoitovuorokaudet Palvelujen ostot ( ) perhehoito 8662 855 407 ammatillinen perhekoti 5649 1 070 293 laitos 9129 3 083 089 yhteensä 23440 1 008 789 Lastensuojelun laitoshoidon hoitovuorokaudet vuosina 2014-2016
Lasten sijoituksissa laitoshoito on kasvanut, johtuen nuorisoikäisten sijoitusten määrästä sekä nuorten sijoitusten pitkittymisestä. Yksityisessä palvelutarjonnassa ei ole vastaanotto- ja arviointityöhön keskittyviä lastensuojeluyksikköjä vaan nuoret sijoitetaan pitkäaikaishoitoa antaviin laitoksiin. Kun nuoret sijoitetaan kriisitilanteissa ilman riittävää arviointia riskinä on ohjautuminen vääriin sijoituspaikkoihin, jolloin sijoituspaikkaa joudutaan vaihtamaan jopa useamman kerran. Taulukosta 6. selviää, että laitoshoidon hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2015 nähden n. 6 % ja vuodesta 2015 vuoteen 2016 hoitovuorokausien ennustetaan lisääntyvän n. 11 %. Taulukko 6. Laitoshoidon vuorokaudet 2014-2016 2014 2015 2016 hoitovuorokaudet 13 827 14 778 16 597 kasvu/vrk 951 1819 kasvu % ed. vuoteen nähden + 6,4 % + 10,9 % Tämä kasvu on selvästi suurempaa kuin mitä Inspira Oy esitti omassa arviointiraportissaan (perhetukikeskuksen hankesuunnitelman arviointiraportti 9.6.2015). Heidän skenaario 0:ssa, jossa arvioitiin tilannetta ettei ympärivuorokautista perhetukikeskusinvestointia tehdä, laitoshoidon tarpeen oletettiin kasvavan vain 2 % vuodessa. Skenaario 0 : Perhetukikeskus-investointia ei tehdä -Laitoshoidon sijoitusvuorokaudet eivät muutu -Laitoshoidon tarve kasvaa arviolta 2,0 % vuodessa - Skenaariokuvaa tilannetta jossa ei tehdä muutoksia nykytilanteeseen Yhteenvetoa Perhetukikeskus Koiramäen tehostetulla perhetyöllä ja avoperhe-kuntoutuksella tuetaan lastensuojelun asiakasperheitä intensiivisen ja kuntouttavan tuen muodoilla siten, että lapsi voisi asua kotonaan vaikeuksista huolimatta. Perhetukikeskus Koiramäen toiminta on käynnistynyt täydellä teholla huhtikuussa 2016, joten vaikutuksia lastensuojelupalveluiden kustannuksiin on vielä aikaista arvioida. Nurmijärven lastensuojelun haasteena on edelleen ympärivuorokautisten vastaanotto- ja arviointipalvelujen puute omassa kunnassa. Kiireellisissä sijoitustilanteissa paikka etsitään kilpailutuslistoilta ja otetaan mistä
saadaan. Koska sijioitettavat lapset ovat kouluikäisiä, se tarkoittaa koulun vaihtoa sijoituspaikkakunnalle, jolloin sijoitukset määrittyvät enempi lukukausien kuin sijoitustarpeen mukaan. Laitoshoidon kustannukset ovat nousseet koska sijoitukset painottuvat nuorisoikäisiin. Myös jälkihuollon kustannukset ovat kasvaneet, koska jo 6 kk mittainen avohuollon sijoitus oikeuttaa lapsen jälkihuoltona annettavaan avohuollon tukeen 21 ikävuoteen asti. Yksityisessä palvelutarjonnassa ei ole vastaanotto- ja arviointityöhön keskittyviä lastensuojeluyksikköjä. Kunnissa on perustettu omia vastaanotto- ja arviointiyksikköjä (mm. Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää) lastensuojelun tarpeisiin. Kunnat eivät myy vastaanotto- ja arviointityötä naapurikunnille koska tarvitsevat palvelut omiin tarpeisiinsa. Lastensuojelulliset ongelmat ovat nykypäivänä moninaisia; vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat usein pienempien lasten sijoitusten taustalla, mutta nuorisoikäisten kohdalla pulmana on useimmmiten perheen vuorovaikutussuhteet ja näistä johtuvat ristiriidat. Perhesysteemistä ja vuorovaikutussuhteista johtuvia ongelmia ei voida korjata erottamalla nuori vanhemmistaan vaan koko perhe tulee hoitaa yhdessä. Mikäli kodin ulkopuolista sijoitusta tarvitaan tilanteen rauhoittamiseksi, niin sijoituksen tulisi olla lyhytkestoinen ja koko perheen tukeminen tulisi aloittaa välittömästi. Yksityisissä lastensuojeluyksiköissä perheiden kanssa tehtävä työ on vähäistä. Perheiden tukeminen ja kuntouttaminen jää kunnan lastensuojelun tehtäväksi ja mikäli lapsen sijoituspaikka on etäällä niin käytännössä intensiivinen työ lapsen ja vanhempien kanssa on mahdotonta. Ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen kustannukseksi arvioitiin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Omaan perhetukikeskukseen olisi voitu sijoittaa kaikki vuonna 2015 vastaanotto- ja arviointityötä tarvinneet lapset ja nuoret (30). Kustannukset olivat vuonna 2015: - lastensuojelun avohuollon ostopalveluissa 320 807 (taulukko 3.) - uusista sijoituksista 860 806 (taulukko 4.) - sijaishuollossa 5 008 789 (taulukko 5.) Oman ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen ensijaisena tavoitteena oli arvioida lapsen ja nuoren tilanne omassa kunnassa, jolloin olisi voitu ehkäistä pitempiaikaiseen sijaishuoltoon ajautumista. Taulokossa 7. on osoitettu kuinka paljon hoitovuorokausia olisi omaan perhetukikeskukseen ohjautunut vuonna 2015 (uudet sijoitukset). Kuitenkin kustannushyöty olisi muodostunut ensisijaisesti siitä, että ympärivuorokautisella vastaanotto- ja arviointityöllä omassa kunnassa olisi saatu lapsen ja perheen tilanne arvioitua tehokkaasti ja palautettua lapsi avotyöllä takaisin kotiin. Nyt lapset ohjautuvat suoraan
pitkäaikaishoitoa antaviin lastensuojeluyksiköihin ja laitoshoidon kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2015 sijoitetuista lapsista (30) ainoastaan kuuden (6) lapsen kohdalla sijoitus on päättynyt vuoden 2015 aikana ja kaikki muut ovat edelleen sijoitettuina. Taulukko 7. Arviolaskelma ja vertailu nykyisen toiminnan ja ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen vaikutuksista kustannuksiin ja hoitovuorokausiin. ARVIOLASKELMA Lastensuojelun sijoitusten vertailu vuoden 2015 lukujen perusteella havainnoituna nykyinen toiminta/kaikki ympärivuorokautinen PTK /uudet sijoitukset hoitovuorokaudet hoitovuorokaudet perhehoito 8 662 855 407 635 63 997 ammatillinen perhekoti 5 649 1 070 293 891 189 344 laitoshoito 9 129 3 083 089 2 152 536 465
y m p ä r i v u o r o k a u t i n e n perhekuntoutus 158 71 100 158 YHTEENSÄ 23 440 5 008 789 3 836 860 806 Esitys: Nurmijärven sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle oheisen vastauksen valtuuston hyväksymään ponsiesitykseen perhetukikeskuksen vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista. Lisätietoja: Suvi Salin, va. perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö puh. 040 317 2210 Sannamari Nousiainen, va. hallintopäällikkö puh. 040 317 2200 Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa kyseisen asian kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi tarkennettujen ponsitietojen ja aiemman hankesuunnitelman perusteella tilojen löytämiseksi.