Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016
Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta? Lähtökohtia kv-hankkeen suunnitteluun Tarvelähtöisyys kansainväliselle hankkeelle pitää aina olla todellinen tarve Strategialähtöisyys - kv-hankkeella saadaan alueelle jotain, mikä ei onnistu vain kansallisin toimin Olemassa olevien kansainvälisten kontaktien ja verkostojen kartoittaminen ja hyödyntäminen suunnittelun alkuvaiheessa Osaavat ja motivoituneet tekijät; avainhenkilöt Kumppanien määrä (ei liikaa) ja roolit (etukäteen määriteltyjä) Miten luodaan osapuolten välinen luottamus ja sitoutuminen?
Miten saadaan kv-hankkeiden opit käytäntöön? Huomiota hankkeen laatuun jo suunnitteluvaiheessa: millaisia tuloksia ja vaikutuksia tavoitellaan? Edellisten ohjelmakausien hyvät kv-käytännöt levitykseen, esim. nuorten aktivointi Uusia tavoitteita ja toimijoita mukaan hankkeisiin Kv-hankkeiden seuranta ja raportointi palvelemaan Leaderryhmän/ alueen muuta kehittämistoimintaa Tuloksista viestimiseen panostaminen: sekä hanke-, Leaderryhmä-, alue- että ohjelmatasolla Kansainvälistyä voi myös kotimaassa, esim. maahanmuuttajien osaaminen käyttöön!
Kansainväliset yhteistyöhankkeet 2014-2020 Leader-toimintatavassa kansainvälisiä hankkeita toteutetaan jo neljättä ohjelmakautta ohjelmatasolla ei suuria muutoksia kv-hankkeiden sisältöön ja prosesseihin hanketasolla huomiota pitäisi kiinnittää entistä enemmän uutuusarvoon, tuloksiin ja laatuun Uutuutena maaseutuohjelmassa mahdollisuus kansainvälisiin hankkeisiin tai erillisiin toimiin myös ELY-keskuksen suoraan rahoittamille hankkeille Yhteistyö toimenpiteessä - tärkeää saada esimerkkejä, jotta rahoitusmuoto saataisiin laajemmin käyttöön esim. EU:ssa
Kansainväliset hankkeet Leader-ryhmien rahoittamina/ Tavoitteet Uusia ideoita ja ratkaisuja toiminta-alueelle Uudenlaista yhteistyötä eri alueiden ja toimijoiden välillä Tavoitteena on lisätä maaseudun elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia suoraan tai välillisesti Tutustumismatka-tyyppistä vain jos hyvät perustelut
Kumppanit kansainvälisissä Leader-hankkeissa Maaseutuohjelmien Leader-ryhmät ja/tai näiltä rahoituksensa saavat hanketoteuttajat Kalatalous -Leader-ryhmät (uusi!) Kaupunki -Leader-ryhmät EU-maissa (uusi!) Maaseudun Leader-tyyppiset yhteisöt EU:n ulkopuolella Yhteistyökumppanin rahoitus joko paikalliselta toimintaryhmältä (EU-maat) tai muulta vastaavalla tavalla muodostetulta ryhmältä (EU:n ulkopuoliset maat).
Kv-Leader-hankkeiden mahdolliset kumppanit Itämeren alueen EU-maissa Tanska: Leader-ryhmät ja kalatalousryhmät Saksa: vaihtelee osavaltioittain, osassa kaikki EU:n sallimat ryhmät mahdollisia, muut hanketoteuttajat rajoitetusti Latvia: maaseutuohjelman Leader-ryhmät ja samantapaiset organisaatiot kolmansissa maissa Viro ja Liettua: kaikki erityyppiset paikalliset toimintaryhmät ja samantapaiset organisaatiot kolmansissa maissa Ruotsi: kaikki erityyppiset paikalliset toimintaryhmät ja samantapaiset organisaatiot kolmansissa maissa sekä edellä mainituilta rahoituksen saavat muut hanketoteuttajat
Esimerkkejä kansainvälisten Leader-hankkeiden erilaisista edellytyksistä Kv-hankkeet määriteltävä toisinaan jo Leader-ryhmän strategiassa (esim. Saksa osin) Usein kv-hankkeita voi toteuttaa ainoastaan Leader-ryhmä itse, eivät Leader-ryhmän rahoittamat muut hanketoteuttajat (esim. DK, EE, LT, LV, PL) Hallintoviranomainen voi päättää Leader-kv-hankkeiden teemoista, järjestää haut ja valita rahoitettavat hankkeet (esim. LT, LV, PL) Hyväksyttävät kustannukset joka maassa erilaiset Eri maissa erilaisia käytäntöjä laadittavasta sopimuksesta ja sen allekirjoitusaikataulusta (esim. EE, LT vaativat sopimuksen hakemuksen liitteeksi)
Leader-kv-hankkeiden tukitasot muutamissa maissa Suomi: 100 % Saksa: max 90 %, vaihtelee osavaltioittain, esim. Sachsen: 80% Latvia: 80 % Liettua 80 % Viro 90 % Jotkut maat määritelleet kv-hankkeiden maksimikoon (EE, PL) Itämeren maiden kv-hankkeiden vaatimuksista lisätietoa: http://maainfo.ee/?page=3787
Kansainvälinen yhteistyö ELY-keskuksen rahoittamana Kansainvälisen yhteistyön tavoitteiden on toteutettava toimenpiteen 16 tavoitteita Kansainvälinen yhteistyö voi olla joko osana alueellisen tai alueiden välisen hankkeen kustannuksia tai osana maaseudun innovaatioryhmän (EIP) toimintaa tai erillinen kansainvälinen hanke Kansainvälisen yhteistyön oltava oleellista hankkeen sisällön ja tulosten kannalta Rahoitetaan tavoitteellista toimintaa, joka toteuttaa alueen strategiaa
Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta (tp 16) Mikroyritysten hankkeet kilpailukyvyn kehittämiseksi Matkailualan yritysten yhteiset kehittämis- ja markkinointihankkeet Uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maatalouden, elintarvikealan, metsätalouden, matkailun ja muiden maaseudun elinkeinojen uudistamiseksi Yhteistyön kautta syntyvät uudet innovatiiviset menettelyt ja teknologia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Yhteistyöhön perustuvat ympäristötoimet, ml. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet (esim. ravinteiden kierrätys) Osa EIP-ryhmän toimintaa (liittyy innovaatioon)
Yhteistyökumppanit (tp 16) Vähintään kaksi toimijaa kahdesta EU-maasta (Suomi + 1) Yhteistyökumppani voi hankkia oman osuutensa rahoituksesta mistä tahansa ohjelmasta tai rahoituslähteestä omassa maassaan esim. maaseudun kehittämisohjelma, rakennerahastoohjelma, meri- ja kalatalousohjelma, Horisontti 2020 tutkimusohjelma Kumppaniorganisaatio ko. maan ja rahoitusohjelman vaatimusten mukaan Suomalainen osapuoli ei pääsääntöisesti voi rahoittaa ulkomaisen kumppanin toimintaa hankkeessa - Kukin osapuoli hankkii oman osuutensa rahoituksesta ja rahoittaa osuuden hankkeen koordinaatiosta
Yhteistyökumppanien hankinta (tp 16) Kumppanien löytyminen voi olla vaikeampaa kuin Leaderissä, koska ei ole partnerien hakua tukevia rakenteita Hanketta toteuttavan organisaation olemassa olevat kvkontaktit käyttöön Leader-ryhmien kv-kontaktit avuksi Kansainvälinen hanke on helpompi toteuttaa jollei kumppaneita ole kovin montaa - Mitä enemmän kumppaneita, sitä vaikeampi löytää yhteiset tavoitteet ja toimet
Kv-hankkeen yleiset periaatteet (tp 16) Pääsääntöisesti ELY-keskuksen kautta rahoitettavia kvhankkeita koskevat samat edellytykset kuin kehittämishankkeita ja toisaalta kv-osuuden erityispiirteiden osalta samat kuin kansainvälisiä Leader-hankkeita Hyväksyttävät kustannukset, yksinkertaisten kustannusmenettelyjen käyttö, tuensaajat ja tukitasot samat kuin kehittämishankkeissa Tuettava toiminta toimenpiteen 16 ja sen alatoimenpiteiden mukainen Kv-Leader-hankkeen kanssa yhteistä: kansainvälisten kumppanien kanssa laaditaan ja allekirjoitetaan sopimus; ohjelmasta rahoitetaan vain suomalaisten kumppanien toimintaa
Eroja ELY-keskusten ja Leader-ryhmien rahoittamissa kv-hankkeissa Tp 16:ssa tuen maksimimäärää ei ole määritelty, kuten kv- Leader -hankkeissa (180 000 euroa/ Leader-ryhmä) Tp 16:ssa mahdollista rahoittaa myös kansainvälistä osiota alueellisessa tai alueiden välisessä hankkeessa, hankkeen ei siis aina tarvitse olla kokonaisuudessaan kansainvälinen Hankekumppaneilla ja näiden rahoituslähteillä ei ole rajoituksia toimenpiteessä 16, kunhan kumppanit toimivat EUmaassa - ongelmaksi voi tulla muiden maiden vastaavien menettelyjen puuttuminen
Kumppanien kanssa tehtävä sopimus Kuten Leaderissä, kansainvälisen hankkeen osapuolten tulisi tehdä yhteistyösopimus, missä määritellään kunkin osapuolen vastuut, oikeudet, tehtävät ja rahoitus Aiesopimus hakuvaiheessa, lopullisen, allekirjoitetun sopimuksen voi tehdä hankepäätöksen saamisen jälkeen Sopimuksessa on määriteltävä ja yhdessä kumppanien kanssa sovittava, minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan ongelmatapauksissa Eri mailla on erilaisia vaatimuksia, siksi ei valmista sopimuspohjaa, vaan määritellään minimivaatimukset, jotka sopimuksen tulee sisältää (apuna voi käyttää Leaderin sopimuspohjamalleja)
Synergia ja yhteistyö kahden kv-hanketyypin välillä Miten erimerkkiset kv-hanketoimijat voisivat hyödyntää toistensa osaamista ja oppia toisiltaan? Esim. Leader-kv-hankkeista tehdyt selvitykset ja Leader-kvhankkeiden raportit Avainhenkilöiden ja hankevetäjien kokemukset Menettelyt kumppanien kanssa laadittavasta sopimuksesta
Kiitos! leena.anttila@mmm.fi