hyvästä Hyvinvointia työstä

hyvästä Hyvinvointia työstä

Sairaan hyvä työkyky Kari-Pekka Martimo, LT Työterveyshuollon ja työlääketieteen erik.lääk. 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 2

Esityksen eteneminen Sairauslomatarve ja siihen vaikuttaminen Liikuntaelinvaivat ja mielenterveysongelmat työkyvyn uhkina Sairauslomien vaihtoehdot ja niiden hyödyntäminen Varhaisen tuen malli ja sairauspoissaolojen seuraaminen Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista ehkäistä sairauspoissaoloja Mitä työpaikoilla voi tehdä? 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 3

Korvatut sairauspäivärahapäivät Depressio 64% 26% 32% Selkä- ja hartiakivut 57% Kelan sairausvakuutustilasto 2015 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 4

Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2015 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 5

Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä Edellisen kuukauden aikana eri kehon osissa kipua kokeneiden osuus kaikista vastaajista 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 6

Yksilöiden lukumäärä Mielenterveysongelmien jatkumo MIELEN TERVEYS HENKINEN PAHOINVOINTI MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Oireiden vakavuus Mykletun 2010 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 7

Liikuntaelinkivut viimeisen kk:n aikana ja tämänhetkinen työkyky 60 50 % 40 30 20 1997 2000 2003 2006 2009 10 0 Niska-hartiat Olkapäät tai käsivarret Ranteet tai sormet Selkä Lonkat tai jalat Työkyky alentunut Työ ja terveys Suomessa 1997-2009 (N=11 000) / Miranda ym 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 8

Liikuntaelinkivut ja alentuneen työkyvyn riski Alentuneen työkyvyn riski Analyyseissä huomioitu ikä, sukupuoli, koulutus, ylipaino, pitkäaikaiset sairaudet, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus (Työ ja terveys Suomessa / Miranda ym ) 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 9

Kunta10-tutkimus Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Nokia, Raisio, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaolopäiviä seurataan kuntien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla: sairauspoissaolopäivien määrä/henkilötyövuosi (htv). Laskennassa ovat mukana kokoaikaisten kuntatyöntekijöiden työstä poissaolopäivät oman sairauden vuoksi.

Sairauspoissaolojen kehitys 2000-2016 20,00 19,50 Tasanne 19,4 19,00 18,50 18,00 Nousu Lasku 17,50 17,00 Tasanne 16,50 16,00 15,50 16,8 16,7 15,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sairauspoissaolopäivät/htv. Kunta10-tutkimus, Työterveyslaitos

Sairauspoissaolopäivät ammateittain 2016 Sairauspoissaolopäivät/htv Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2001 Lähde: Kunta10-tutkimus, TTL

Sairauspoissaolopäivät /henkilötyövuosi 2010 2016 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 Sote-ala KUNTA10 yhteensä KUNTA10 yhteensä Sote-ala 16,00 15,50 15,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Sairauspoissaolopäivät/ sote-henkilöstö

Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TYÖPAIKKA TASAPAINO Työjärjestelyt - työjärjestelyt Työkykyongelmat Työhönpaluu Poissaolo TYÖNTEKIJÄ TOIMINTA- KYKY Työhönpaluukynnys Poissaolokynnys Yksilölliset tekijät Työpaikkakohtaiset tekijät Yhteiskunnalliset tekijät 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 15

Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al. 1999 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 16

Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 17

Sairauslomatarve Vain osittain sairauden aiheuttama, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja perinteistä johtuva Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 18

Työsopimuslaki 55/2001 Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 19

Omailmoituskäytäntö Työterveyslaitoksen (Pesonen ym. 2016) tutkimuksella mukana eri kokoisia työpaikkoja, joilla omailmoituskäytäntö kattoi 1-3-7 päivän poissaolon sairauden vuoksi omalla ilmoituksella Väärinkäytöksiä ei havaittu Lyhyet sairauslomat lyhenivät, vaikkei poissaolopäivien kokonaislukumäärä muuttunut Työterveyskustannuksissa säästettiin, ellei panostettu enemmän järkevämpään toimintaan Luottamus henkilöstöön kantoi hedelmää lisääntyneen luottamuspääoman muodossa https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/10/ohjetyopaikoille-omailmoituksen-kaytosta.pdf 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 20

Aikako parantaa työkyvynkin? Lähde: Viikari-Juntura/TTL, Lötters ja Burdorf 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 21

Sairauslomalta työhön paluuta tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 22

Työpaikan malli sairauspoissaolojen hallintaan Tavoitteet Sairauspoissaolojen vähentäminen, kun samalla työtä ja työympäristöä parannetaan tehtyjen ehdotusten pohjalta Mallin keskeiset kohdat: välitön ilmoitus puhelimitse esimiehelle sairauslomasta sairauspoissaolotodistusten kulku todistuksessa oleva tieto oleellista esimiestyön kannalta todistuksen hyväksyttävyys varmistettava työelämän tietosuojalain mukaista yhteydenpito sairausloman aikana hyvien tapojen mukaista työhönpaluukeskustelu yli kahden viikon tai esim. neljän sairausloman jälkeen (puolen vuoden aikana) työterveyshuollon sairauspoissaoloseuranta 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 23

Työterveysyhteistyön mahdollisuudet Kattava ja aukoton sairauspoissaoloseuranta! Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyysriskin arviointi Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työkykyneuvottelu ja/tai sosiaalialan asiantuntijan vastaanotto 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 24

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työterveyshuollon sisällöstä: Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta. 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 25

Miten arvioida jäljellä olevaa työkykyä? Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön? Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot sairaudesta Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi (mielestään) palata sinne sairautensa kanssa? Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä, työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät seikat estävät palaamista työhön? 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 26

Korvaava työ TES:issä Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 27

Mitä ovat tilapäiset työjärjestelyt käytännössä? Lievän terveysongelman alkuvaiheessa Työntekijän itse tai esimiehen kanssa tehdyt muutokset työn tekemisen tapa ja työnjako, työaika ja tauotus, työmäärä ja tavoitteet työn tuunaaminen (esim. Vantaan kaupunki) Työterveyshuollon suosituksesta tehtävät tilapäiset muutokset työntekijän omassa työssä Sairauslomalta palatessa Tilapäiset työtehtävät, jotka poikkeavat työntekijän normaaleista töistä Osasairauspäiväraha (Kela) Työkokeilu omaan tai muuhun työhön (eläkevakuutuslaitos) Valmennus/koulutus sopivampiin tehtäviin (eläkevakuutuslaitos) Uudelleensijoitus, -koulutus (eläkevakuutuslaitos) 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 28

Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 29

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) 30: 60: 90: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut yhteenlaskettuna kuukauden (30 pv) ajan Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta Sairauspäivärahan maksamisen edellytys on työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 30

Työnjako Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Kun selvitetään mahdollisuuksia palata töihin, ei ole tarpeellista käsitellä terveydentilatietojen työnantajan kanssa. Työpaikalla keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä sekä muokata työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi. Työterveyslääkäri kykenee asiantuntemuksellaan arvioimaan, laatiiko hän lausunnon jo selkeästi aikaisemmin kuin 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi ja työhönpaluun mahdollisuuksien arviointi ei yleensä ole tavoitteena kannalta koskaan liian aikaista. 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 31

Yhteistyö työkykyongelmissa TOIMINTA- KYKYARVIO TYÖKYKY- ARVIO SAIRAUS - Oireet - Hoito - Ennuste TOIMINTAKYKY - Jäljellä oleva - Rajoitteet TERVEYDENHUOLTO/potilas TYÖKYKY - Omassa työssä sopivat työtehtävät - Työn muokkaustarve - Muut työtehtävät TYÖPAIKKA - Työn organisointi - Johtaminen - Toimintatavat TYÖNANTAJA/työntekijä Esim. työterveyshuollon puhelu esimiehelle/hr:ään, työkykyneuvottelu, mitä muuta? 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 32

Työkykyneuvottelu Onnistunut työhön paluu edellyttää kaikkien tahojen yhteistyötä Joskus yhteinen tavoite ja keinot hahmottuvat parhaiten saman pöydän ääressä Tavoitteena on tehdä konkreettinen ja kirjallinen suunnitelma Keskustelun aiheena on se, miten työssä jatkamista tai sinne paluuta tuetaan työtä muokkaamalla niin, että alentuneesta toimintakyvystä huolimatta työntekijä pärjää siinä Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustaja sekä työntekijän pyynnöstä esim. luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu Neuvottelusta tehdään aina kirjallinen muistio 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 33

Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa (1.1.2010) maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan työkyvyttömän 16 67- vuotiaan vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön; oikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 34

Osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudet Välittömästi työkyvyttömyyden alussa Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 35

Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta tai sitä välittömästi edeltänyttä sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakautta ollut kokoaikatyön mukainen Työntekijä on sopinut työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) Sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 36

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutuslaitoksesta saatavissa puhelimitse neuvontaa Työkokeilu voidaan tietyissä tilanteissa tehdä myös työterveyshuollon päätöksellä, jolloin Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 37

Ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitettävä Kun terveydelliset ongelmat uhkaavat työssä jatkamista tai sinne paluuta, esim. Työssä selviytymisen ongelmat/toistuvat sairauspoissaolot Pitkittynyt sairausloma (työntekijä jo pelkällä sairauspäivärahalla) Kuntoutustuki ilman selvää suunnitelmaa työhön paluusta Työ- tai liikennetapaturman jälkeinen pitkittynyt työkyvyttömyys Irtisanomistilanne Ammatillisen kuntoutuksen keinot epäselviä tai suunnitelma vaatii täydentämistä 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 38

Seitsemän periaatetta sairauspoissaolojen vähentämiseen 1. Työpaikka sitoutuu vahvasti työturvallisuuteen ja terveyteen ja sen huomaa työpaikan eri osapuolten toiminnasta. 2. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia muokattuun työhön (tilapäisiin työjärjestelyihin) niin, että työntekijä voi palata turvallisesti sairauslomalta jäljellä olevalle työkyvylle sopiviin työtehtäviin. 3. Kun suunnitellaan työhön paluuta, varmistetaan tuki työhön palaavalle työntekijälle ilman merkittävää haittaa työkavereille tai esimiehelle Seven principles for successful return to work, Institute for Work & Health, 2014 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 39

Seitsemän periaatetta sairauspoissaolojen vähentämiseen 4. Esimiehet koulutetaan ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja otetaan mukaan suunnittelemaan työhön paluuta. 5. Työnantajan edustaja on varhaisessa vaiheessa ja kannustavalla tavalla yhteydessä sairauslomalla olevaan työntekijään. 6. Jollekin taholle on annettu vastuu työhön paluun koordinoimisesta. 7. Tarvittaessa työnantajan edustaja ja työterveyshuolto neuvottelevat työntekijän luvalla työpaikalla tarvittavista muutoksista. Seven principles for successful return to work, Institute for Work & Health, 2014 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 40

Yhteenvetona Sairaus (etenkään liikuntaelinvaiva tai mielenterveysongelma) ei ole ehdoton este työssä jatkamiselle Sairauslomatarpeeseen vaikuttaa oleellisesti työntekijän mahdollisuudet (ei kyky) jatkaa töissä Esimiehen ja työyhteisön suhtautumisella oleellinen merkitys työntekijän haluun ja mahdollisuuteen jatkaa töissä Sopiva työ kuntouttaa ja nopeuttaa entisiin töihin palaamista Työkyvyn palauttamisessa terveyden edistämisen lisäksi mietittävä ammatillisen kehittymisen mahdollisuutta 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 41

Ensisijaisesti varmistettava oikeus työntekoon - ei työkyvyttömyyteen 12.4.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 42

Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos