FITS-julkaisuja 38/2004. Infolaituri Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa

FITS-julkaisuja 38/2004 Infolaituri Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa

FITS-julkaisuja 38/2004 Infolaituri. Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa

ISBN 951-723-899-1 FITS-julkaisuja Helsinki 2004

Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Irmeli Rinta-Keturi ja Seppo Auvinen, EDI Management Finland Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Infolaituri. Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa. Tiivistelmä Infolaituri-projektin tavoitteena oli kehittää liikenteen solmukohtiin, kuten erityisesti aluksiin ja satamiin sijoitettavan kuljettajien informaatiopalvelun sovellusmalli määrittelyineen, kustannusselvityksineen ja toteutusvaihtoehtoineen. Tavoitteena oli myös tuottaa palvelun sisältöä ja rakennetta havainnollistava prototyyppi. Palveluiden käyttäjätarpeiden ja sisällön määrittelemiseksi suoritettiin yritysten ja ammattikuljettajien haastattelut yhteistyössä varustamojen ja satamien kanssa. Keskeisimmät tarpeet olivat kartta- ja reittipalvelut, sää- ja kelitiedot, rajoitukset ja poikkeamatilanteet ajoreittien varrella, osoite- ja palveluaikatiedot, aikataulutiedot, ohjeet satamassa asiointiin, tiedot rajanylityspaikoista ja tullauksesta sekä kuljettajien lepopaikat, rekkaparkit ja niiden palvelut. Palvelun perusperiaate on, että kaikki tarvittava tieto on jossain olemassa. Infolaituri tarjoaa yhden, yhtenäisen käyttöliittymän, josta tieto on käytettävissä. Vaikka tieto on olemassa, sen hyödyntämiseen liittyy ongelmia, kuten eri toimijoiden oma sisältö on hyvin erilaista ja eri tasoista, informaation saatavuus on yleensä vain muutamalla kielellä (suomi, ruotsi, englanti) sekä kaupallisten palvelujen tiedon saantiin liittyvät taloudelliset tekijät. Hankkeen tavoitteena oli myös löytää Suomesta taho, jolla on selkeä kiinnostus jatkokehittää palvelua ja tuottaa siitä kaupallisesti toimiva palvelu. Infomedia Suomi Oy:llä on jo Suomessa maan kattava informaatiopalvelu suomi-info.net, jonka rinnalle Infolaituria on luontevaa jatkokehittää. Infolaituri-projektin toteutusvaihe alkaa kolmen pilotin toteutuksella. Piloteissa yhdistetään järjestelmän perusinfrastruktuurin ja keskeisten palveluiden (kartat, opasteet ym.) rakentaminen pilottikohtaisten tarpeiden mukaan. Konkreettisina ilmenemismuotoina ovat vuoden 2003 aikana syntyvä infolaituri-verkko- ja -extranet-palvelu, matkapuhelinpalvelut sekä citytoteemit. Pilottivaiheen toteuttaa Infomedia Suomi Oy. Avainsanat (asiasanat) Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 38/2004 Kokonaissivumäärä 42 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN 951-723-899-1 Luottamuksellisuus julkinen

The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Irmeli Rinta-Keturi & Seppo Auvinen, EDI Management Finland Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication InfoQuay Abstract The main objectives of the project Infolaituri InfoQuay were to define the concept to provide an information service to truckers (both domestic and international), including the description and contents of the service, the cost analysis, the earnings logic for the operator as well as to develop a prototype of the service. The user requirements and service concept were defined by interviewing truckers in co-operation with the shipping lines and ports. Map and routing services, weather and road conditions, traffic limitations, address and service time information, schedules, service guides and procedures at ports, at border crossing places and at customs as well as truckers services were the most essential content requirements for the InfoQuay. The basis of the service was that all the information does exist in several different Internet services, but the InfoQuay will provide one single access point to that information. One of the goals in the project was to identify the organisation in Finland, who would be interested in developing the service for a commercial information service. A Finnish company, Infomedia Suomi Oy, already provides a country-wide service suomi.info.net, which would be a natural platform for InfoQuay as well. The implementation of the InfoQuay starts with a pilot phase where 3 local pilots will be implemented. The basic infrastructure of the system and the main services (maps, guides etc.) will be implemented by the local needs and requirements. The result of the pilots will be the InfoQuay internet and extranet service, mobile service and the local information boards, called City Totems. The pilot phase will be implemented by Infomedia Suomi Oy. Keywords Miscellaneous Serial name and number FITS publications 38/2004 Pages, total 42 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN 951-723-899-1 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

SISÄLTÖ ESIPUHE... 7 1 JOHDANTO... 8 2 PROJEKTIN TOTEUTUS... 9 2.1 Projektin tavoitteet ja vaiheistus... 9 2.2 Osallistujat... 10 2.3 Toteutus... 11 3 INFORMAATIOPALVELUN MÄÄRITTELY... 12 3.1 Käyttäjäryhmien profilointi... 12 3.1.1 Raskas liikenne satamissa... 12 3.1.2 Transitoliikenne... 13 3.1.3 Matkustajaliikenne... 14 3.2 Käyttäjätarpeet... 14 3.2.1 Raskaan liikenteen kuljettajien informaatiotarpeet... 15 3.2.2 Kuljettajien suhtautuminen Infolaituri-malliin... 15 3.2.3 Liikenteen ajojärjestelijöiden tarpeet... 16 3.2.4 Matkustajaliikenteen tarpeet... 16 3.3 Palvelun sisältö... 16 3.4 Tiedontuottajat... 18 3.4.1 Julkisyhteisöjen tiedontuotannon rooli... 18 3.4.2 Kaupalliset tiedontuottajat... 19 3.4.3 Satamat... 20 3.4.4 Varustamot... 20 3.4.5 SKAL... 20 4 JÄRJESTELMÄKUVAUS... 21 4.1 Lähtökohdat... 21 4.2 Ominaisuuskuvaus... 21 4.3 Tekninen arkkitehtuuri... 22 4.4 Palvelinratkaisu... 23 4.5 Käyttöliittymäversiot ja käytettävyys... 24 4.6 Prototyypin toiminnallisuus... 24 4.7 Työasemavaatimukset... 26 4.8 Palvelinvaatimukset... 26 4.9 Prototyypin www-palvelin... 27 4.10 Perusnäkymä... 29 5

5 ALUSTAVA LIIKETOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUSSUUNNITELMA..31 5.1 Yleistä...31 5.2 Palvelun tuotteistaminen ja toteuttamisstrategia...31 5.3 Kustannukset...32 5.4 Kustannusten kattaminen...33 5.5 Markkinointi ja myynti/ansaintalogiikka...34 5.6 Organisaatio, omistajuus...35 6 PALVELUN ENSIMMÄISEN VAIHEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...36 6.1 Toteutuksen vaiheet...36 7 YHTEENVETO...38 6

ESIPUHE FITS Infolaituri on Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehitysohjelman hanke, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat yritykset ja organisaatiot: Helsingin Satama Turun Satama Hangon Satama Hangö Stevedoring Superfast Ferries Viking Line Transfennica Liikenne- ja viestintäministeriö SKAL. FITS-ohjelman edustajana mukana on ollut Taneli Antikainen (Liikenne- ja viestintäministeriö. Hankkeen konsulttina on toiminut Oy EDI Management Finland Ltd (Seppo Auvinen, Juha Levo (30.9.2002 asti) sekä Irmeli Rinta-Keturi (1.10.2003 alkaen). Pilottiratkaisun tekijänä on toiminut Ambientia Ltd (Jaakko Kankaanpää) sekä palvelun potentiaalisena operaattorina Infomedia Suomi Oy (Mauri Lehojärvi). Loppuraportin tarkastajina ovat olleet Eija Aspelin (Finnlines Oyj) ja Olli Tuomisto (Tullihallitus). 7

1 JOHDANTO Infolaituri-projekti käynnistettiin satamien aloitteesta kesällä 2002 tarkoituksenaan satamien ja varustamoiden tiedotuspalveluiden kehittäminen erityisesti kuljettajia ja liikennettä ajatellen. Projektin avulla haluttiin pyrkiä parantamaan satamien liikenteen sujuvuutta ja kuljettajien työoloja. Liikenteen tiedotuspalveluiden kehittäminen kuljettajan näkökulmasta vaikuttaa koko toimitusketjun toimintaan osana satamien ja varustamoiden telematiikan kehittämistä. Lisäksi liikenteen tiedotuspalveluiden kehittäminen satamissa ja aluksilla tähtää joukkoliikenteen ja matkailijapalveluiden tiedotuksen parantamiseen. Kuljettajien informaatiopalvelujen kehittäminen liikenteen solmukohdissa, kuten satamissa, on osa liikenteen tiedotuspalveluiden ja häiriönhallinnan kehittämistä. Näiden tiedotuspalveluiden tarjoamisella esimerkiksi jo maahan saapuvilla aluksilla, voidaan kuljettajille välittää tietoa liikennetilanteesta ja liikennepalveluista reitin suunnittelua varten ennen matkan alkua ja kuormittamatta ajoneuvon kuljettajaa ajon aikana. Lisäksi kuljettajilla ja matkustajilla on aluksilla ja satamissa aikaa keskittyä reitti- ja liikennetiedon hankkimiseen. Informaatiopalvelun kehittämisen lähtökohdaksi otettiin tavaraliikenteen ammattikuljettajan näkökulma. Kuljettajien tiedontarpeiden määritteleminen liikenteen solmukohdissa, kuten satamissa, asetti rajat palvelun sisällölle. Perusoletuksena palvelun toteutukselle oli keskittyä kuljettajalle olennaisen tiedon tarjoamiseen sekä kaupallisista, että eikaupallisista lähteistä. Lähtökohtana palvelulle on yhdistää ja muokata useista erilaisista ja -tasoisista lähteistä peräisin oleva tieto kuljettajan tarpeisiin sopivaksi ajatellen satamaa lähtöpisteenä. Kuljettajalle tärkeää on tiedon oikeellisuus, ajantasaisuus, tarkkuus ja helppo saavutettavuus. Informaatiopalvelun suunnittelussa onkin keskitytty ensisijaisesti tiedon laatuun sekä tiedonvälityslaitteiden helppoon käyttöön ja saavutettavuuteen. Informaatiopalvelun kehittämisessä aiheen käsittely rajattiin lähtökohtaisesti tavaraliikenteeseen ja matkustajaliikenteeseen näiden liikennemuotojen erilaisista tarpeista johtuen. Projektin fokus oli kuitenkin ensisijaisesti ammattimaisessa tavaraliikenteessä. 8

2 PROJEKTIN TOTEUTUS 2.1 Projektin tavoitteet ja vaiheistus Projektin päätavoitteeksi asetettiin suunnitteluvaiheessa kehittää liikenteen solmukohtiin, kuten erityisesti aluksiin ja satamiin sijoitettavan kuljettajien informaatiopalvelun toteuttamiskelpoinen sovellusmalli määrittelyineen, kustannusselvityksineen ja toteutusvaihtoehtoineen. Tavoitteena on myös tuottaa palvelun sisältöä ja rakennetta havainnollistava prototyyppi. Osatavoitteiksi ja projektin vaiheiksi asetettiin seuraavat aiheet: määritellä kuljettajien informaatiotarpeet määritellä liikenteen solmukohtien (terminaalien, satamien jne.) erityisolosuhteet määritellä informaatiotarpeiden perusteella palvelun sisältö selvittää palvelun sisällön tuottaminen ja yhteistyömahdollisuudet sisällönhankinnassa määritellä palvelun tekniset ominaisuudet ja vaatimukset määritellä palvelun käyttäjäystävällinen rakenne laatia palvelun toteutuksen kustannusselvitys ja hyötyanalyysi esittää palvelun toteutussuunnitelma eri vaihtoehdot huomioiden luoda toimiva prototyyppi palvelun havainnollistamiseksi ja jatkokehityksen pohjaksi. Näiden tavoitteiden perusteella suunnitteluprojekti jaksotettiin seuraavasti: 9

1. Palvelun potentiaalisten käyttäjien määritteleminen 2. Käyttäjien tarpeiden määrittely haastatteluin ja palvelun oleellisimman sisällön määritteleminen 3. Palvelulle tarpeellisen informaation hankintaehtojen ja mahdollisten partnereiden selvittäminen 4. Palvelun sisällön ja rakenteen lopullinen määrittely 5. Palvelun teknisen ratkaisumallin kuvaaminen 6. Kannattavuuslaskelma 7. Prototyypin tuottaminen Kuvio 1. Infolaituri-projektin vaiheet 2.2 Osallistujat Projektin rahoitusryhmän muodostavat seuraavat yritykset ja organisaatiot: Helsingin Satama Turun Satama Hangon Satama Hangö Stevedoring Superfast Ferries Viking Line Transfennica Liikenne- ja viestintäministeriö SKAL. Pilottiratkaisun tekijänä hankkeessa on toiminut Ambientia Ltd ja palvelun potentiaalisena operaattorina Infomedia Suomi. Tiedon tuottajista projektissa on selvitetty Keltaiset Sivut Foreca Tielaitos PTV. Muita haastateltuja tahoja prosessissa ovat olleet Kiitosimeon Oy Varova Oy 10

Rostockin satama Kotkan satama Haminan satama Steveco Oy Finnsteve Oy. 2.3 Toteutus Projektin toteutuksesta vastasi EDI Management Finland, jossa projektiin osallistuivat Seppo Auvinen, Pekka Koskinen, Juha Levo ja Irmeli Rinta-Keturi. Ambientia Ltd:n päävastuuhenkilö on ollut Jaakko Kankaanpää ja Infomedia Suomen puolelta Mauri Lehojärvi. 11

3 INFORMAATIOPALVELUN MÄÄRITTELY 3.1 Käyttäjäryhmien profilointi 3.1.1 Raskas liikenne satamissa Satamien luonne raskaan liikenteen solmukohtina, johtaa raskaan liikenteen keskittymiseen niihin eri muodoissaan. Tämän projektin sisältämien satamien erikoistuminen vaikuttaa niiden raskaan liikenteen jakautumiseen erityyppisiin kuljetuksiin. Kullakin satamalla on seuraavat erityispiirteensä raskaan liikenteen jakautumisessa: Hangossa kuorma-auto- ja traileriliikenne on kontteja merkittävämpää, lauttaliikenteestä johtuen. Transitoliikenne on vahvassa kasvussa. Helsinki on volyymeiltään Suomen suurin yksikköliikenteen satama. Transitoliikenteen kasvu selittyy suurilta osin laivojen syöttöliikenteestä eikä täten vaikuta kokonaisuudessaan raskaan liikenteen määriin satamissa. Turun liikenne on erittäin merkittävästi lauttaliikenteeseen keskittynyttä kuormaauto- ja traileriliikennettä. Transito ei ole niin merkittävässä osassa kuin projektin muissa satamissa. Turussa korostuu Skandinavian liikenne ja tiheät lauttayhteydet. Huomattavaa on, että alkuvuoden 2002 aikana transitoliikenne on jatkanut kasvuaan kaikissa satamissa. Vienti ei alkuvuoden aikana ole muuten kasvanut merkittävästi, mutta Hangon liikenne on lisääntynyt vuodesta 2001 Superfast Ferriesin otettua liikenteeseen toisen aluksen vuoden 2001 lopulla. Seuraavassa taulukossa on kuvattu näiden satamien liikenteen jakaantumista eri raskaan liikenteen muotoihin. Taulukossa on esitetyt luvut ovat sataman läpimenevää liikennettä kuvaavia ja sisältävät siten sekä viennin että tuonnin yhteen laskettuna. Taulukko 1. Kontit, kuorma-autot ja trailerit satamissa 2001 Kontit, kuorma-autot (KA) ja trailerit satamissa 2001 Kaikki kontit KA:t ja trailerit Hanko 20049 74130 Helsinki 277472 314143 Turku 16180 111962 (Lähde: Merenkulkulaitos: Martina 2001) 12

Satamissa käyvän raskaan liikenteen määrät on arvioitu teoksessa Satamien maakuljetukset Suomessa nykytila ja kehitystarpeet (Kajander ym. 2000). Päivittämällä teoksessa arvioidut raskaan liikenteen käyntimäärät satamissa vuoden 2001 liikennemäärillä voidaan arvioida raskaan liikenteen käyntimäärien olleen projektin sisältämissä satamissa seuraavan taulukon mukaiset. Vuodelle 2002 merkittäviä muutoksia on tapahtunut lähinnä Hangon osalta, jossa liikenne on kasvanut huomattavasti alkuvuoden aikana. Taulukko 2. Arvioidut raskaan liikenteen käyntien määrät eri satamissa 2001. Arvioidut raskaan liikenteen käyntien määrät eri satamissa 2001 vuosi kk vko Hanko 94000 7833 1808 Helsinki 592000 49333 11385 Turku 129000 10750 2481 (Lähteet: Satamien maakuljetukset Suomessa, 2000 ja Merenkulkulaitos: Martina, 2001) 3.1.2 Transitoliikenne Transitoliikenteen osalta merkittäviä satamia ovat Hamina, Kotka ja Helsinki. Hangon rooli transitossa kasvanee, mikäli säännöllinen lauttaliikenne kehittyy edelleen suotuisasti. Raskaan liikenteen osalta voidaan karkealla tasolla määritellä ulkomaalaisen kaluston määrää satamissa vertaamalla transiton volyymejä kokonaisvolyymeihin. Näin arvioituna 33 % Haminan ja lähes 40 % Kotkan satamien raskaasta liikenteestä olisi ulkomaisella kalustolla suoritettua. Transito on näissä satamissa vahvasti Venäjälle suuntautuvaa, mikä saattaa edelleen lisätä ulkomaisten ajoneuvojen osuutta niiden ajaessa toiseen suuntaan tyhjänä. Karkealla tasolla arvioidut transitoliikenteen raskaan liikenteen käynnit satamissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuoden 2002 alun aikana transito on jatkanut kasvuaan muuta liikennettä nopeammin, mikä on vaikuttanut suhteellisesti eniten Hangossa ulkomaisen raskaan liikenteen määriin. 13

Taulukko 3. Transitoliikenteen osuus kaikista käynneistä 2001 Transitoliikenteen osuus kaikista käynneistä 2001 vuosi kk vko % kaikista Hanko 910 76 18 1 Helsinki 68876 5740 1325 12 Turku 2526 210 49 2 (Lähde: Merenkulkulaitos: Martina, 2001) 3.1.3 Matkustajaliikenne Matkustajaliikenteen tarkastelu on tässä tutkimuksessa rajoitettu Hankoon, Helsinkiin ja Turkuun. Näissä satamissa Infolaiturin potentiaalisia käyttäjiä ovat sekä autoilijat että julkisen liikenteen käyttäjät. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilö- ja linja-autojen sekä matkustajien määrät eri satamissa. Taulukko 4. Henkilö- ja linja-autot sekä matkustajamäärät eri satamissa 2001 Liikennemäärät matkustajasatamissa 2001 Henkilöautot Linja-autot Matkustajia Hanko 28932 418 70000 Helsinki 396667 17232 8980000 Turku 293498 8677 3500000 (Lähteet: Merenkulkulaitos: Martina 2001; Satamaliitto www.finnports.com 2002) 3.2 Käyttäjätarpeet Käyttäjätarpeiden selvittämistä varten projektin puitteissa suoritettiin ammattikuljettajien haastattelut yhteistyössä varustamojen ja satamien kanssa. Haastatteluja toteutettiin laivalinjoilla Helsinki Tallinna Helsinki, Helsinki Tukholma, Tukholma Turku ja Hanko Rostock Hanko. Käyttäjätarpeita kartoitettiin myös satamakohtaisissa seminaareissa Helsingissä, Turussa ja Hangossa. Lisäksi haastateltiin ajonjärjestelijöitä Varova Oy:ssä ja Kiitosimeon Oy:ssä. Varustamoista haastateltiin Viking Linen ja Superfast Ferriesin edustajat. Konseptia esiteltiin myös Rostockin satamassa Superfastin agentin (Sartori & Berger) ja sataman kehitysyhtiön (Hafenentwicklungsgesellschaft Rostock mbh) edustajille. 14

Kuljettajahaastattelut tehtiin henkilökohtaisina syvähaastatteluina syys-joulukuun 2002 aikana. 3.2.1 Raskaan liikenteen kuljettajien informaatiotarpeet Raskaan liikenteen kuljettajien informaatiotarpeet vaihtelevat haastattelujen perusteella kohdemaan, kuljettajan kokemuksen ja iän, kansallisuuden sekä harjoitettavan liikenteen säännöllisyyden mukaan. Yleisesti voidaan todeta informaatiotarpeiden olevan suurimmillaan epäsäännöllisessä kansainvälisessä liikenteessä ja toisaalta pienimmillään säännönmukaisessa, kotimaisessa ja yhteen satamaan keskittyvässä liikenteessä. Haastatelluissa korostuivat seuraavat seikat: Suomalaiset kuljettajat ovat kiinnostuneimpia ulkomaan karttapalveluista, tieverkon tilanteesta ja säästä. Ulkomaiset kuljettajat ovat kiinnostuneita Suomen tarkoista kartoista, liikenteeseen liittyvien palveluiden tarkoista tiedoista (esim. aukioloajat), tullipaikoista ja niiden tiedoista sekä säätilasta (ennuste ja tiesää). Vanhemmat ja kokeneemmat kuljettajat kokevat muita vähemmän tarvitsevansa informaatiota ja luottavat sen sijaan kokemukseensa. 3.2.2 Kuljettajien suhtautuminen Infolaituri-malliin Yleinen suhtautuminen Infolaituri-malliin oli erittäin positiivinen. Vanhemmat kuljettajat kokevat tietokoneet kuitenkin hieman hankaliksi käyttää ja toivovatkin suunniteltavan laitteen olevan mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Nuoremmat kuljettajat sen sijaan olivat jo käyttäneet vastaavia palveluja Internetissä ja pitivät ajatusta tietopäätteestä erittäin hyvänä. Ulkomaisten kuljettajien rajoitettu kielitaito puoltaa mahdollisimman monen kielen sisällyttämistä palveluun, sillä haastatellut itäeurooppalaiset kuljettajat haluaisivat nimenomaan yksityiskohtaisia tietoja omalla kielellään. Infolaiturin käyttöhalukkuuteen oleellisesti vaikuttava tekijä on päätteen sijainti. Palvelun on löydyttävä sieltä, missä kuljettajilla on aikaa sitä käyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa laivaa ja sen kuljettajille tarkoitettua tilaa sekä asiointitiloja satamissa. Erilaisilla mobiilipäätteillä kuljettajat eivät palvelua juurikaan ole valmiita käyttämään. Kuljettajat kokevat kosketusnäytön toimivaksi käyttöliittymäksi. Infolaituriin tarvitaan myös tulostusmahdollisuus, koska erityisesti ajoreitit ja kartat tarvitaan paperilla mukaan. Kuljettajien mukaan tiedon tulee olla tarkistettavissa matkan edetessä tai tiedot unohtuvat. 15

3.2.3 Liikenteen ajojärjestelijöiden tarpeet Satamien liikenneolosuhteiden jatkuvasti muuttuessa tärkeitä toimijoita ovat myös kuljetusyhtiöiden ajojärjestelijät, jotka ohjeistavat kuljettajia. Infolaituri-konseptia olisi mahdollista hyödyntää erityisesti alusten aikatauluista ja sataman liikenneolosuhteiden muutoksista ja poikkeuksista tiedottamisessa ajojärjestelijöille, jotka edelleen voisivat määritellä mikä tiedosta on hyödyllistä kullekin kuljettajalle. Muita ajojärjestelijöille olennaisia muuttuvia tietoja ovat laivojen, varastojen, terminaalien ja konttialueiden sijainnit sekä sataman ahtausajat esim. juhlapyhinä, niiden aattoina tms. poikkeavina ajankohtina. Satamien liikenneolosuhteista tiedottaminen vaatii kuitenkin satamilta vastuuhenkilöt ja toimivan julkaisujärjestelmän. Ajojärjestelijät palvelevat kuljettajia työnsä ohessa myös esimerkiksi antamalla ajoohjeita ja tulostamalla tai kopioimalla karttoja, joten jos Infolaiturin karttapalvelut ovat kuljettajien käytössä jo laivalla, se helpottaa myös ajojärjestelijän työtä. 3.2.4 Matkustajaliikenteen tarpeet Jotta Infolaiturille saavutetaan riittävä käyttäjäkunta ajatellen palvelun kattamista yritysten ja yhteisöjen näkymisellä (vrt. mainostajat/ilmoittajat), käyttäjäryhmää tulisi laajentaa ammattiautoilijoista myös yksityisiin matkailijoihin. Tarpeet näillä käyttäjäryhmillä ovat samansuuntaiset, myös yksityisautoilijat tarvitsevat kartta-, reitti- ja osoitetietoja sekä sää- ja kelitietoja niin Suomesta kuin kohdemaistakin. Lisäksi yksityisautoilijat tarvitsevat ammattiautoilijoita enemmän tietoja majoitus- ja muista palveluista sekä nähtävyyksistä ja tapahtumista reitin varrella. 3.3 Palvelun sisältö Haastattelujen pohjalta määriteltiin Infolaituri-palvelun sisältö. Haastatteluissa esiin tulleet sekä spontaanit että autetut vastaukset sisällöstä voidaan jakaa tietojen sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan seuraaviin ryhmiin: Karttapalvelut Sää- ja kelitiedot Rajoitukset ja poikkeamatilanteet Osoitetiedot ja palveluajat Kalenteri Lepopaikat, rekkaparkit ja niiden palvelut Aikataulutiedot Satamassa asiointi Rajanylitykset ja tullaus Muut. 16

Karttapalvelut Tärkeimmäksi palvelun sisällöksi on määritelty erilaiset kartta- ja reitinsuunnittelupalvelut sekä tiedottaminen erilaisista poikkeamatilanteista suunnitellun ajoreitin varrella. Karttapalveluista erityisesti kaupunkien, teollisuusalueiden ja satamien kartat sekä osoitehaku kartalla koettiin tarpeellisiksi. Reitinsuunnittelu nähtiin tärkeäksi erityisesti silloin, kun joudutaan poikkeamaan totutusta tai suunnitellusta reitistä jonkin poikkeustilanteen vuoksi. Sää- ja kelitiedot Sää- ja kelitietoja tarvitsevat erityisesti ulkomaiset kuljettajat tullessaan Suomeen. Suomalaiset kuljettajat tarvitsevat sää- ja kelitietoja lähinnä varautumiseen ajoaikojen pitenemisen tai tarvittaessa uuden reitin hakemiseen. Rajoitukset ja poikkeamatilanteet Tiedon saaminen erilaisista rajoituksista ja poikkeamatilanteista suunnitellun reitin varrella koettiin erittäin hyödylliseksi. Näitä tietoja ovat mm. ajorajoitukset, tietyöt, liikenneruuhkat, poikkeavat sääolosuhteet, laivojen ja rekkajunien aikataulujen muutokset ja rajanylityspaikkojen ruuhkatilanteet. Osoitetiedot ja palveluajat Tarkkoja osoite- ja palveluaikatietoja toivottiin esimerkiksi tullitoimipaikoista, lepo- ja rekkaparkeista, lentokentistä, satamista ja niissä toimivista yrityksistä, tiemaksujen maksupaikoista sekä huoltoasema- ja korjaamopalveluista. Kalenteri Loma- ja yleiset vapaapäivät eri maissa ja eri osavaltioissa (lähinnä Saksa) koettiin tarpeelliseksi koota yhtenäiseen kalenteriin, josta löytyisi myös niiden aiheuttamat rajoitukset liikenteelle, aikatauluihin ja eri palvelu- ja aukioloaikoihin. Lepopaikat, rekkaparkit ja niiden palvelut Tieto turvallisista lepopaikoista ja rekkaparkeista nähtiin tarpeelliseksi. Tämä koski erityisesti Suomea, jossa ei ole keskieurooppalaiseen tapaan kattavaa lepopaikkamäärää. Tietoa haluttiin myös näissä paikoissa tarjottavista palveluista, niissä hyväksytyt maksuvälineet sekä niiden välimatkat satamista. Aikataulutiedot Aikataulutiedoista tarpeellisia olivat alusten aikataulutiedot ja erityisesti poikkeamat aikatauluihin. Lisäksi mainittiin Itävallan rekkajunien aikataulut ja niiden aikataulupoikkeamat. 17

Satamassa asiointi Satamien osalta nähtiin tarpeelliseksi satamien kartat ja ajo-ohjeet, satamassa toimivien yritysten sijainti ja palveluajat sekä asiointiohjeet satamassa. Rajanylitykset ja tullaus Infolaituriin toivottiin tietoa rajanylityspaikoista, niiden aukioloajoista ja mahdollisista ruuhkatilanteista sekä ohjeita tullimuodollisuuksien hoitamiseksi. Muut Lisäksi esitettiin Infolaituriin muita piirteitä, joita ei kuitenkaan koettu työn kannalta kovinkaan tärkeiksi, mutta jotka olisi kiva olla. Näitä olivat oman maan lehtien lukeminen Internetistä, sähköpostin ja erilaisten Internet-palveluiden, esimerkiksi pankkipalvelut, käyttömahdollisuus. 3.4 Tiedontuottajat Infolaiturin sisältöä määriteltäessä on käynyt ilmi, että pääosa tarvittavasta tiedosta on jo olemassa eri yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten Internet-palveluissa. Infolaiturin roolina onkin koota tämä tieto yhteen, jolloin tieto on käytettävissä yhden luukun periaatteella. Olemassa oleva tieto on kuitenkin pääosin suomenkielellä, tai rajoitetummin myös englanniksi, joten kuljettajien toive eri kieliversioista voi olla vaikea toteuttaa. 3.4.1 Julkisyhteisöjen tiedontuotannon rooli Portnet Alusten aikataulutiedot saadaan suoraan Portnet-järjestelmän aikataulu-toiminnosta. Infolaituri voidaan määritellä Portnetissä yhdeksi käyttäjäksi, jolloin käyttäjäkohtaisia tunnuksia ja salasanoja ei tarvita. Tielaitos Tiehallinnon palveluihin kuuluu tiedotus tie- ja kelioloista, liikenteen haitoista ja esteistä sekä suositeltavista ajoreiteistä. Tiehallinto tuottaa yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan tielaitosten kanssa www.balticroads.net-palvelua, jossa esitetään tietoa säätilasta Baltian alueella. Esitettävä tieto pohjautuu kunkin maan tiesääasemajärjestelmän tietoihin. Tullihallitus Tullihallituksen kanta tiedon tuottamiseen Infolaituriin oli myönteinen siten, että Tullin www-sivuilta tietoja voidaan linkittää Infolaituriin. Ulkomaisten kuljettajien Infolaituriin toivomia Tullia koskevia tietoja olivat tullitoimipaikkojen sijainti- ja palveluaika- 18

tiedot sekä asiointiohjeet. Näitä tietoja on jo olemassa Tullin Internet-sivuilla, joista ne voidaan linkittää Infolaituriin. Ongelma on kuitenkin se, että tiedot ovat nykyisin vain suomenkielisinä, joten ne eivät palvele ulkomaisia käyttäjiä. Tullia koskevat tiedot, kuten osoitteet, aukioloajat tai erilaiset ohjeet ovat melko staattisia ja ne voidaan kääntää muille kielille ja sisällyttää Infolaituriin sellaisinaan, mutta tällöin ongelmana on kuitenkin tietojen säännöllinen tarkistus ja ylläpito. 3.4.2 Kaupalliset tiedontuottajat Suomen Keltaiset Sivut Oy Suomen Keltaiset Sivut Oy on EDS Median, Fonectan, Hansaprintin ja alueellisten teleoperaattoreiden omistama yritys. Keltaisten Sivujen toimintaperiaatteena on yhdistää myyjät ja ostajat kaikilla viestintävälineillä. Keltaisten Sivujen tiedot on saatavilla printti- (luettelo), SMS/WAP- ja Internet-muodoissa. Lisäksi Keltaisten Sivujen sähköisiin palveluihin kuuluu kartta- ja reittihaut, linkit ilmoittajien omille Internet-sivuille, kauppapaikka ja tulostettavat etusetelit. Keltaiset Sivut tarjoaa palvelujaan sähköisessä muodossa oman brandinsä alla. Lisäksi Keltaiset Sivut tarjoaa verkkosovellustaan ilmoittajien, kuntien ym. omien palvelujen platformiksi. Keltaisten Sivut sopii liiketoiminnaltaan ja tietoliikenneratkaisuiltaan Infolaiturin osien sovellukseksi kartta- ja reittipalvelujen osalta. Keltaisilla Sivuilla on tällä hetkellä yksi Suomen kehittyneimmistä karttasovelluksista. Infolaituri-palvelulle oleellinen reitti- ja karttasovelluksen lisäksi Keltaiset Sivut omistaa ilmoittajatiedot kaikista Suomen merkittävistä kaupallisista toimijoista. Lisäksi yritys on onnistuneesti toimittanut karttasovelluksen useisiin vastaaviin portaalihankkeisiin. Kartta- ja ilmoittajatietojen lisäksi Keltaiset Sivut näkee markkinointipotentiaalia Infolaiturihankkeessa. Keltaiset Sivut voi toimia toisaalta Infolaituri-konseptin markkinoijana omille asiakkailleen ja samalla yritys saa kanavan tarkkaan rajattuun asiakassegmenttiin eli raskaan liikenteen ja matkustajaliikenteen kuljettajiin. Yritys on valmis kompensoimaan saamaansa hyötyä tarjotessaan palveluitaan Infolaituri-portaaliin. Foreca Foreca on yksityinen sääpalveluyritys, joka tuottaa sääpalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille markkinoille. Yhtiö palvelee yrityksiä, yhteisöjä, viranomaisia ja mediaa. PTV AG PTV AG on saksalainen yritys, joka tarjoaa ohjelmisto-, konsultointi- ja tutkimuspalveluja matkailun, liikenteen ja kuljetusten suunnittelun tarpeisiin. PTV:n palvelu PTV 19

eservers sisältää Euroopan kattavan reitinsuunnittelun, reittilaskurin ja karttapalvelut. Palvelun kattavuus vaihtelee vielä eri maiden osalta, mutta pääsääntöisesti Keski- ja Pohjois-Eurooppa ovat jo melko hyvin katettu. 3.4.3 Satamat Satamien Infolaituriin tuottamia tietoja voivat olla asiointiohjeet satamassa, satamaalueen kartat, ajo-ohjeet, alueella sijaitsevat yritykset ja niiden osoitteet ja palveluajat sekä kuljettajille satamasta löytyvät palvelut. Satamilla on omat www-sivunsa, joilla he ylläpitävät omia tietojaan. Kieliversiot ovat suomi (kaikki), ruotsi (Hanko ja Helsinki), englanti (kaikki) sekä saksa (Hanko). Tiedot Infolaituriin linkitetään satamien www-palveluista. Infolaituriin on rakennettava sellaiset ylläpitorutiinit, että tietoja ylläpidetään vain satamien sivuilla, joista päivitys Infolaituriin tapahtuu automaattisesti. Näin varmistetaan tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus ja vältytään päällekkäisiltä päivitystoiminnoilta. 3.4.4 Varustamot Varustamoilla on omia www-sivuja, joista osa on kuljettajille tärkeitä. Yleisesti rahtipuolella on kuitenkin niukalti tietoja kuten yhteystiedot, aukioloajat, kuljetusehtoja ja jonkin verran ajankohtaistietoa. Varustamojen rooli korostuu Infolaituri-päätteen sijoittajana, koska tärkeimmäksi asiointipaikaksi nimettiin laiva. 3.4.5 SKAL SKAL:n ylläpitämät www-sivut ja SKALNET-palvelu sisältää sellaista sisältöä, että sen ja Infolaiturin välinen yhteistyö on tarpeen. SKALNET:issa on myös pieniä kuljetusliikkeitä ja asiakkaita palvelevia kuljetustilaus ja muita sähköisiä asiointipalveluja. 20

4 JÄRJESTELMÄKUVAUS 4.1 Lähtökohdat Infolaituri-sovelluksen teknisen alustan valinnassa korostuvat sovelluskokonaisuudelle asetetut vaatimukset laajennettavuuden, skaalautuvuuden, suorituskyvyn sekä tiedonsiirtorajapintojen osalta. Moninaisten käyttötilanteiden ja tiedontarpeiden vuoksi huomioitiin vaatimusmäärittelyvaiheessa sovelluskokonaisuuden toimintovaatimukset useilla eri päätelaitteilla sekä eri käyttöliittymäversioiden kautta. Tiedonsiirtomahdollisuuksien varmistaminen eri tiedontuottajien tietojärjestelmistä ja tietokannoista vaikuttivat voimakkaasti tietokantarakenteen, sekä teknisen arkkitehtuurin valintaan. Prototyypin toteutuksessa tehdyt tietokanta- ja sovelluspalvelinvalinnat tehtiin myös osittain kustannussyistä, kuitenkin mahdollistaen esimerkiksi tietokannan osalta esimerkiksi erilaisten tietokantojen hyödyntäminen ilman muutoksia prototyypin muuhun tekniikkaan. Prototyypin muuntaminen tuotantoversioksi voidaankin toteuttaa osittain vaihtamalla alkuvaiheessa käytössä olleita ohjelmistoja ja komponentteja (mm. tietokanta, sovelluspalvelin) lopullista käyttötarkoitusta suorituskyvyltään ja laajennettavuudeltaan vastaaviin tuotteisiin. Prototyypin kehityksessä huomioitiin mm. yleisesti standardoitujen XML-rakenteiden hyödyntäminen. Prototyypin kieliversio on suomi. Tuotantoversiossa tullaan tukemaan ainakin ruotsia, englantia, venäjää, saksaa ja eestiä. Kieliversioita voidaan jälkeenpäin laajentaa tai tarvittaessa toteuttaa useampia. Yhteenvetona voidaan todeta että prototyyppi toimii toiminnallisena sekä teknisenä esiversiona Infolaiturista. 4.2 Ominaisuuskuvaus Infolaiturin prototyypin perustoimintoina on mahdollistettu seuraavat ominaisuudet: Selainpohjaiset rakenteen- ja sisällönhallintatyökalut, jotka mahdollistavat rakenteen, sivujen, taulukoiden, kuvien, linkkien ja liitetiedostojen hallinnoinnin Infolaiturin perussisältöä luotaessa. Esimerkit monitorointi- ja valvontatyökaluista joiden avulla voidaan seurata palvelun päivittymistä sekä käyttöä. 21

Mahdollisuus hajauttaa sisällöntuotanto ja -hallinnointi organisaatiossa. Tuki useille kieliversioille sekä eri julkaisumedioiden ja sivupohjamallien hallinnointiin. Mahdollisuus luoda julkisia ja rajoitettuja palveluita samoilla työkaluilla. Mahdollisuus mm. aikataulutettuun sivujen julkaisuun, liitetiedostojen ja linkitysten hallintaan, sekä käyttöoikeuksien määrittelyyn. Järjestelmä voidaan liittää olemassa oleviin ulkopuolisten tai Infolaiturin yhteistyökumppaneina toimivien tiedontuottajien järjestelmiin Palvelun alustana skaalautuva ratkaisu jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös 24/7-palveluiden kehittämisessä Mahdollistaa suunnittelu- ja kehitystyön tuotantoympäristössä Tukee julkaisumahdollisuuksia eri päätelaite- ja media-alustoille (esim. PDA- ja mobiililaitteet). Sisällöllisesti Infolaiturin prototyyppi huomioi perusnäkymät pääkohderyhmille. 4.3 Tekninen arkkitehtuuri Prototyypin tekninen toteutus perustuu Java 2 Platform, Enterprise Edition (J2EE ) -arkkitehtuuriin. Valintaa tukivat teknologian avoimuus (Suomessa ja kansainvälisesti huomattava määrä sovelluskehittäjiä), skaalautuvuus sekä laajennettavuus. Teknisenä alustana toimii erikseen määriteltävä sovelluspalvelin (Prototyypppivaiheessa Macromedia JRun, tuotantokäytössä esimerkiksi IBM WebSphere) ja tietokanta (Prototyyppivaiheessa MySQL, tuotantokäytössä esim. Oracle). Järjestelmä on yhteensopiva SQL- ja Lotus Domino, sekä Progress-tietokantojen kanssa, sekä MS Exchange ja MS Office -ohjelmistojen kanssa. Content Manager hyödyntää JSP- ja Servlet-standardeja sekä JDBC-rajapintaa (API). Varsinaiset toiminnalliset moduulit räätälöidään EJB- ja Servlet-standardeja hyödyntäen. Prototyyppi on myös mahdollista kytkeä esimerkiksi LDAP-, Active Directory ja NDS-hakemistoihin. Informaatio ja dynaamiset elementit tallennetaan valittuun tietokantaan. Sovellus hyödyntää standardeja JDBC-ajureita tietokantayhteyksien luomiseen. Näin saavutetaan siirrettävyys eri tietokanta-alustoille. Sisällön esittäminen tapahtuu erillisen abstraktoidun esitystapakerroksen kautta. Infolaiturilla tuleekin olemaan useita alasivustoja ja sivupohjamalleja erilaisiin tarkoituksiin sekä eri kohderyhmille. Esitystapakerroksen erottaminen mahdollistaa myös sisällön esittämisen useissa päätelaitteissa, kuten Internetissä, infokioskeissa mobiililaitteissa. 22

Arkkitehtuuri takaa toimintavarman, laajennettavan ja turvallisen ympäristön sekä viestintä- että informaatiopalveluiden kehittämiselle. Keskeisenä hyötynä on lisäksi ohjelmisto- ja komponenttikohtaisen ohjelmointityön minimoiminen. Infolaituri-prototyypistä on myös muokattavissa hajautettu versio, jolloin tietoa voidaan jakaa eri tavoin toteutettujen verkkopalveluiden kesken. Erikseen on määritettävissä myös laivakäyttöön tarkoitettu sovellusversio. 4.4 Palvelinratkaisu Infolaiturin prototyyppi mahdollistaa toiminnan yhdessä standardin J2EE sovelluspalvelimen kanssa. Vaihtoehtoisia sovelluspalvelimia on tarjolla huomattava määrä. Johtavia tarjoajia ovat BEA Systems, IBM, Oracle sekä Macromedia. Myös Open Source -pohjaisia sovelluspalvelimia on saatavilla, ilmaiseksi tai vähäisin kustannuksin. Varsinainen sovelluspalvelinvalinta voidaankin suorittaa lopullisten tuotantokäytön tarvemäärittelyjen perusteella. Sovelluspalvelimet toimivat useissa käyttöjärjestelmäympäristöissä. Näin ollen J2EE sovellukset (kuten Infolaituri-prototyyppi) ovat käyttöjärjestelmäriippumattomia. Esimerkiksi IBM:n WebSphere on saatavilla 11 erilaiseen käyttöjärjestelmään. Prototyyppi on testattu seuraavilla kokoonpanoilla: Macromedia JRun käyttöjärjestelmä Linux, Windows ja Solaris IBM WebSphere käyttöjärjestelmä Linux ja Windows Apache Tomcat käyttöjärjestelmä Linux ja Windows Presentaatiokerros VERKKO- PALVELU EXTRANET YLLÄPITO Sovelluskerros SOVELLUSPALVELIN Tietokantakerros TIETOKANNAT Liitännä ulkoisiin palveluihin ja järjestelmiin Kuvio 2. Tekninen arkkitehtuuri 23

Kuvio 3. Prototyypin rakenne 4.5 Käyttöliittymäversiot ja käytettävyys Palvelun visuaalisessa suunnittelussa toteutetaan Design for All -periaatetta. Palvelusta koostetaan myös tekstiversio, jossa otettu huomioon Lynx ja muut tekstipohjaiset selaimet. Sen lisäksi sama versio palvelusta skaalautuu myös käytettäväksi erilaisilla PDA-laitteilla ja esimerkiksi Nokia Communicatorilla. Tulevaisuudessa mahdollisesti erilaiset versiot seuraaville päätelaitteille: DigiTV PDA-laitteet Content Manageriin voidaan lisäksi liittää erillinen SMS-moduuli erilaisten tekstiviestipohjaisten palveluiden (hälytykset, tiedotteet ym.) toteuttamista varten. Prototyypin näkymissä on erikseen huomioitu tulostusmahdollisuudet paperitulosteen ollessa todennäköisin käyttömuoto suurelle osaa sisällöstä. 4.6 Prototyypin toiminnallisuus Toiminnot ja palvelut toteutetaan prototyypin perusalustan toiminnallisuuden sekä siihen liitettävien räätälöitävien moduulien avulla. Tarkoituksena onkin toiminnallisten elementtien kautta mahdollistaa palvelun itsenäinen hallinnointi ja kehittäminen ylläpitäjätaholle. Prototyypin toiminnallisuus mahdollistaa yhteisten osioiden lisäksi rajoitettuja kohderyhmäkohtaisesti sekä tarvittaessa käyttäjäkohtaisesti räätälöitäviä osioita ja näkymiä. 24

Prototyypin tekninen toteutus sekä palvelun modulaarinen rakenne mahdollistavat palvelun joustavan kehittämisen myös tulevaisuudessa. Valmiita työkaluja voidaan hyödyntää lisäpalveluiden rakentamiseen ja palveluun voidaan lisäksi liittää tulevaisuudessa eri ohjelmisto- ja sovellustuottajien moduuleita. Prototyyppivaiheessa selvitettiin tiedonsiirtomahdollisuudet mm. seuraavien tahojen osalta: Foreca säätiedot Suomen Keltaiset Sivut kartta- ja reittimateriaali Tielaitos olennaiset tiedot tieverkosta Kuvio 4. Toimintakaavio 25

4.7 Työasemavaatimukset Minimi Suositeltu Näytön resoluutio 800*600 1024*768 Näytön värien määrä 64k 16M Verkkoyhteys 56k (modeemi) 128k (dual ISDN) Prosessori 166Mhz 266 Mhz Kovalevytila 22MB 30MB Ohjelmisto (ylläpitäjät) Java 2 virtuaalikone 1.3.1_02 Ambientia Content Editor -sertifikaatti Selain Microsoft Internet Explorer 4 tai uudempi Netscape Navigator 4 tai uudempi Käyttöjärjestelmä Windows 95, 98, Me, NT, 2000, XP MacOS 9, X Red Hat Linux 6.2, 7.X (tai muu Linux jakelu) 4.8 Palvelinvaatimukset Minimi Prototyyppi Muisti 128MB 512MB Kovalevytila 300MB 1GB Prosessori 500 Mhz 1000 Mhz Käyttöjärjestelmä Red Hat Linux 6.2, 7.X Red Hat Linux 7.3 - Riippuu käytettävästä Solaris 8 Windows 2000 sovelluspalvelimesta IBM Aix 5.0L, 5.1 Windows 2000, Windows NT Sovelluspalvelin Macromedia JRun 3.1, 4.0 IBM WebSphere 4.0, 4.5, 5.0 Apache Tomcat 3.3 www-palvelin Apache 1.3.X IIS Tietokanta Oracle 7, 8, 9 DB2 Microsoft SQL Server Sybase InterBase PostgreSQL 7.3 MySQL 3.23.X, 4 Macromedia JRun 4.0 Apache 1.3.-sarjan uusin MySQL 4 26

4.9 Prototyypin www-palvelin Hosting-palvelut Palvelinratkaisun osalta ovat vaihtoehtoina oman palvelintilan rakentaminen tai palvelinsijoituksen ulkoistaminen. Projektin luonteen ja toisaalta toimintamallin tarpeet huomioon ottaen on kustannusten- ja kehitysmahdollisuuksien kannalta päädytty palvelintilan hankkimiseen palveluna erikseen määritettävältä yhteistyökumppanilta. Esimerkki: palvelin-prototyyppivaiheessa Compaq Proliant DL 360. Sen olennaiset ominaisuudet ovat: Prosessori: Kiintolevy: Levyohjain: Keskusmuisti: Verkkokortti: Takuu: Intel Pentium III 1400 MHz 2 kpl 36,4 GB Ultra Wide SCSI Smart Array RAID, jonka avulla em. levyt voidaan peilata 512MB 2kpl 1000MB kortteja On-site, 3 vuotta, vasteaika neljä tuntia vikailmoituksesta Mikä tahansa vastaavantasoinen laitteisto riittää aloitusvaiheessa. Varsinainen tuotantoympäristö tulee todennäköisesti koostumaan vähintään kahden tai useamman palvelimen klusteriratkaisusta (palvelin ryväs). Ohjelmistot Vaihtoehto I Vaihtoehto II www-palvelin Apache 1.3.x Apache 1.3.x Sovelluspalvelin JRun 4.0 BEA WebLogic Advanced Server Tietokanta MySQL 4 Oracle 9i Käyttöjärjestelmä Red Hat Linux 7.3 Red Hat Linux 7.3 Palvelimelle asennetaan Red Hat Linux 7.3 Professional -käyttöjärjestelmä. Se konfiguroidaan vastaamaan vaativan www-palvelimen tarpeita. Käyttöjärjestelmästä poistetaan kaikki www-palvelimeen liittymättömät palvelut, ja sen jälkeen asennetaan vain palveluissa tarvittavat ohjelmat. Ylläpito Käyttöjärjestelmään ja palvelimelle asennettuihin ohjelmiin täytyy olla valmius suorittaa kriittiset tietoturvapäivitykset maksimissaan kahden työpäivän kuluessa niiden ilmestymisestä. Palvelimelle tehdyistä ylläpitotoimista tulee olla saatavilla raportti vähintään kerran kuukaudessa sähköpostilla. 27

Valvonta Palvelimen ja verkon tilan tulee olla jatkuvasti valvottu. Palvelimen tarjoamaan wwwpalveluun voidaan liittää esimerkiksi port ping -tyyppinen järjestelmä, joka tutkii, toimiiko järjestelmä. Jos ongelmia havaitaan, ylläpito saa hälytyksen automaattisesti. Tietoliikenne Tarvittava yhteyskapasiteetti arvioidaan erikseen. Liikenne palvelimelle tulee olla suojattu palomuurilla. Varmuuskopiointi Palvelimesta otetaan varmuuskopio automaattisesti päivittäin. Laitetilat Palvelin tulee sijoittaa palo- ja murtohälytysjärjestelmällä suojattuun jäähdytettyyn laitetilaan, joka on aina lukittu. Sähkönsyötön palvelimelle tulee olla varmistettu, palveluiden tulee toimia häiriöittä pitkienkin sähkökatkosten aikana. Nimipalvelu Palvelimen lisäksi tarvitaan yhden päätason domainin nimipalvelu. Palvelimen käyttöönotto Palvelimen saavuttua valmistajalta se testataan ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä ja kohdassa kolme määritetyt ohjelmistot. 28

4.10 Perusnäkymä Seuraavissa kuvissa on esimerkit Infolaiturin perusnäkymistä. 29

30

5 ALUSTAVA LIIKETOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUSSUUNNITELMA 5.1 Yleistä Varsinainen Infolaituri on suunniteltu valtakunnalliseksi opastus- ja palvelujärjestelmäksi ensisijaisesti ammattiautoilijoille. Samaa teknistä alustaa ja liiketoimintakonseptia voidaan laajentaa koskemaan muita käyttötarpeita. Infolaiturin visiona on viiden vuoden kuluttua olla Suomen johtava yksittäisiä henkilöitä (ammattiliikenne ja matkailijat) yksilöllisesti palveleva monipuolinen palvelu, joka on saavutettavissa yleisimpien medioiden kautta ja sisältää kyseistä henkilöä palvelevaa täsmätietoa ja operatiivista tietoa. Jotta saavutetaan riittävän potentiaalinen kohderyhmä ajatellen palvelun kattamista yritysten ja yhteisöjen näkymisellä Infolaiturissa (vrt. mainostajat/ilmoittajat), kohderyhmää tulisi laajentaa ammattiautoilijoista myös yksityisiin matkustajiin. Tarpeet näillä kohderyhmillä ovat samansuuntaiset, Infolaituriin voidaan suunnitella kaksi erilaista näkymää; molemmille kohderyhmille omansa. Näin saadaan tarpeellista informaatiota esim. ajoreitteihin ja paikallisiin palveluihin liittyen niin ammattiautoilijoille kuin tavallisille matkustajillekin. 5.2 Palvelun tuotteistaminen ja toteuttamisstrategia Infolaiturin perusratkaisusta tehdään tuote (palvelu), johon sisältyvät perusohjelmisto yleisimpine ja koko Suomea koskevin toiminnoin sekä riittävä materiaali ja tukiaineisto siitä, miten palvelu alueellisesti tai paikkakohtaisesti otetaan käyttöön. Infolaituri on kokonaisuus, joka myydään jatkossa eri sidosryhmille eli ostajana voi olla esimerkiksi Kaupunki tukemaan kaupungin alueen kehittymistä sekä matkailun että ammattiliikenteen näkökulmasta ja sijoituspaikkoja voi siten olla satamissa, kaupungin keskeisimmissä matkailupisteissä ja muissa paikoissa Yksittäinen satamalaitos, joka haluaa nostaa profiiliansa uuden tyypin palvelun tuottajana ja joka kytkee palvelun omiin muihin informaatioratkaisuihinsa Varustamo, joka sijoittaa tarvittavat päätteet erilaisin näkymin matkustamotiloihin ja rekkamesseihin laivoilla sekä omiin myyntikonttoreihin Suomessa ja Euroopassa Logistiikkaoperaattorit ja huolintaliikkeet, joiden tiloissa kuljettajat asioivat muutenkin 31

Huoltoasemaketju yleisimpien reittien varteen, jolloin syntyy palvelupisteitä matkailijoille ja mahdollisesti ammattiautoilijoille varatuissa omissa tiloissa Muut matkailijoita palvelevat pisteet kuten hotelliketjut Kullekin ostajataholle räätälöidään oma käyttöliittymä ja Infolaituriin liitetään asiakkaan haluamat omat lisäpalvelut ja esimerkiksi liittymät operatiivisiin järjestelmiin tarvittavin osin. Jotta palvelun valtakunnallisuus palvelussa säilyisi, palvelun yleinen graafinen asu on kaikissa projekteissa yhdenmukainen. Siten vaikka tavoitteena on valtakunnallisen palvelun luominen, Infolaiturin rakennusvaiheessa on tärkeää, että kokonaishanke jaetaan pienempiin projektikohtaisiin osiin, jotta projektinhallinta ja aikataulut pysyvät hallinnassa. Käytännössä tavoitejärjestelmän toteuttaminen tapahtuu siten, että Perus-Infolaituri rakennetaan yhteishankkeena, jossa on mukana keskeisimmät tahot mukaan lukien julkinen sektori Pilottiasiakkaille tehdään paikallinen sovellutus, kuten Varustamon Infolaituri, Sataman Infolaituri, Huoltoasemaketjun Infolaituri. Sopiva alueellinen projekti saavutetaan yhdistämällä paikallinen satama, sataman sisällä toimijat sekä sataman ympäristössä olevat kunnat tai yksittäinen kunta. Näin on koossa sopivan kokoinen projekti, jossa kaikilla toimijoilla on yhteisiä alueellisia intressejä liittyen ammattikuljettajien ja yksityisten matkustajien palvelemiseen. 5.3 Kustannukset Kustannukset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: 1. Yleiset kustannukset (koskevat valtakunnallista Infolaituri-perusratkaisua) Palvelun tarkennettu toiminnallinen suunnittelu (vaiheessa I toteutettavat toiminnot ja liittymät) Palvelualustan tarkennettu tekninen suunnittelu Perusratkaisun toteuttaminen ja testaus pilottiympäristössä Palvelun tuottajien mahdolliset liittymämaksut (kertamaksut) Palvelun tarvitsemien laite- ja verkkoratkaisujen hankinta Markkinointi- ja tukimateriaalin tuottaminen Perusratkaisun ylläpito ja tukikustannukset Muut valtakunnallista Infolaituria palvelevat kustannukset. 2. Projekti- ja asiakaskohtaiset kustannukset: Infokioskien hankinta Infokioskien ylläpito 32

Internet-yhteydet Liittymien rakentaminen lisäpalveluihin (yleinen informaatio ja operatiiviset tiedot) Tiedontuottajien veloittamat maksut (käyttö) Muut Infolaituria palvelevat opasteet. 5.4 Kustannusten kattaminen Kustannusten kattamisen osapuolet ovat Infolaituri-kehitysryhmä eli tahot, joilla on selkeä intressi olla mukana kehittämässä palveluja (satamat, kaupungit, operaattorit, varustamot, huoltoasemaketjut, hotelliketjut, muut) Julkinen sektori kuten LVM, Tekes Infomedia Suomi palvelun operaattorina jatkossa saamiensa mainostulojen kautta Asiakaskohtaisessa kehityksessä ao. asiakas tai asiakasryhmä Mahdollisessa kansainvälisessä jatkokehityksessä EU tai muut rahoituslähteet. Palvelun kehittämisessä voidaan katsoa olevan kolmen vuoden (2003 2005) käynnistysjakso, jona aikana vaiheittain kustannusten kattamisvastuu siirtyy kokonaan operaattorille. Periaatteena on se, että alkuvaiheessa kehitysryhmä ja julkinen sektori rahoittavat pääosan kehityksestä siltä osin, mikä koskee yleisen perusratkaisun kehittämistä. Kolmen vuoden ensimmäisen jakson jälkeen palvelun myynti-, kehitys- ja markkinointi siirtyy täysin operaattorille. Luonnollisesti alueet, asiakkaat ja projektit rahoittavat paikalliset omat lisätoiminnot kokonaisuudessaan. Seuraavassa taulukossa on havainnollistettu eri tahojen roolia kustannusten kattamisessa. 33

Perusratkaisun kehittäminen Projekti- ja asiakaskohtainen räätälöinti Perusratkaisun ylläpito ja kehittäminen Liittymien perustamiskustannukset Liittymien ylläpito ja käyttökulut Projekti- ja asiakaskohtaisten ratkaisujen ylläpito ja kehittäminen Palvelun tuottamiseen tarvittavat palvelimet ja tietoliikenneratkaisut Päätelaitteiden investoinnit ja ylläpito Sijaintikohtaiset tietoliikenne ja Internetmaksut Markkinointi- ja muut kulut Kehitysryhmä Yhdessä 100 % Julkinen sektori Infomedia Suomi / mainostulot Tavoitteena on se, että viimeistään käynnistysjakson lopulla koko rahoitusvastuu kehityksestä ja palvelun operoinnista sekä ylläpidosta siirtyy operaattorille. Siirtymäaika riippuu kehitysryhmään mukaan tulevien tahojen määrästä ja mainostulojen kertymisestä. Luonnollisesti kehitysryhmän rahoitusta vastaan sivuilla on ao. yritysten tai organisaatioiden mainostilaa ja linkit omiin palveluihin. Sovitaan erikseen. Kukin taho voi huomioida palvelun omassa markkinoinnissaan ja tiedotuksessaan. Asiakas / projekti 100 % 100 % 100 % 100 % 5.5 Markkinointi ja myynti/ansaintalogiikka Infomedia Suomi on ollut mukana Infolaituri-hankkeessa alkusyksystä 2002 alkaen. Yhtiöllä on laaja Internet-pohjainen palvelu, joka kattaa runsaat 200 kuntaa ja kaupunkia, joista palvelussa on esittelyt linkitettynä kuntien ja kaupunkien omiin palveluihin. Lisäksi Suomessa on jo runsaat 500 yhdenmukaista Info-valotaulua. Palvelun ansaintalogiikka perustuu pääosin kunnan tai kaupungin alueella toimivien palvelu- ja muiden yritysten maksuihin siitä, että niiden tiedot ovat mukana palvelussa. Tätä kokemusta palvelujen markkinoinnista on tarkoitus hyödyntää myös Infolaiturihankkeessa siten, että olemassa oleva Infomedia Suomen suomi-info.net palvelu integroidaan soveltuvin osin Infolaituriin. Näin saadaan vahva pohja Infolaiturin palvelujen sisältöön ja määrään. Lisäksi Infolaiturin substanssi mainostajien silmissä kasvaa ja muuttuu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kun tarkoituksena on tavoittaa laivamatkustajat, ammattiautoilijat ja yksityismatkailijat. 34

Jos hanketta päätetään viedä eteenpäin muutamilla pilottialueilla, Infomedia Suomi on yhteydessä alueen yrityksiin ja myy kohtuullista vuosimaksua vastaan osallistumista Infolaiturin sisältöön saman tyyppisenä operaationa kuin nykyisessä suomi-info.net:in ratkaisussa. Tällä katetaan alueellisten toteutusten kehitystä ja ylläpitoa. 5.6 Organisaatio, omistajuus Infolaituri-hankkeeseen perustetaan kehitysvaiheen ajaksi (kolme vuotta) Infolaiturikehitysryhmä, johon kuuluvat ovat mukana vaikuttamassa palvelun kehitykseen. Jos ryhmä kasvaa suureksi, kannattanee perustaa myös pienempi johtoryhmä ohjaamaan kehitystä ja tekemään päätöksiä linjauksista yhdessä operaattorin kanssa. Operaattori vastaa palvelun kehittämisestä yhteistyökumppaniensa kanssa ja vastaa palvelun myynnistä. Infolaituri kehitysryhmä / johtoryhmä Infomedia Suomi Operaattori Ambientia Tiedontuottajat Asiantuntijat Kuvio 5 Projektin organisaatio Organisoitumisessa on huomioitava koko hankkeen tavoite eli sen siirtyminen täysin operaattorin haltuun, jolloin kehitysvaiheeseen ei kannata luoda jäykkää organisaatiota. Operaattorin ja Infolaiturin kehitysryhmän välille kannattaa tehdä kuitenkin yhteistyösopimus, missä määritetään kehittämisen pelisäännöt kuten Perusratkaisun sisällön ja alue- tai asiakaskohtaisen kehittämisen rajapinta Alkuvaiheen maksuosuuksien periaatteet (nykyinen ryhmä, uudet jäsenet) Yhteiset markkinointitoimenpiteet Periaatteet sille, miten palvelun sisältöä kehitetään Johtoryhmän rooli Muut asiat 35