KANSALLINEN PALVELU- ARKKITEHTUURI DIGITALISAATION MAHDOL- LISTAJANA Suomessa on otettu käyttöön ainutlaatuinen sähköisen asioinnin tukipalveluiden kokonaisuus, johon Suomen julkisten palveluiden digitalisaatio perustuu.
Valtiovarainministeriön toteuttamisohjelmassa luotiin sähköisen asioinnin tukipalvelut, niiden käyttöön velvoittava lainsäädäntö sekä arkkitehtuurin ohjausmalli julkisen hallinnon palveluille. Kokonaisuuden käyttö on mahdollistettu myös laajasti yksityiselle sektorille. Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma on julkisen hallinnon merkittävä panostus sähköisen asioinnin kehittämiseen vuosina 2014-2017. Valtiovarainministeriön omistama ja Väestörekisterikeskuksen toteuttama ohjelmakokonaisuus kehitti uudenlaisella tavalla tukipalveluita tukemaan digitalisaation to-teuttamisesta erityisesti valtionhallinnossa ja kunnissa. Ohjelmalle on osoitettu 100 miljoonan euron budjettivaraus, joka on mahdollistanut paitsi laadukkaiden palveluiden kehittämisen, myös niitä käyttöönottavien julkisen hallinnon organisaatioiden tukemisen. Ohjelman tavoitteet asetettiin korkealle. Sille asetetuissa vaikuttavuustavoitteissa määritettiin, että ohjelman tulisi yksinkertaistaa ja helpottaa julkisen hallinnon asiakkaiden kansalaisten, yritysten ja ja yhteisöjen asiointia viranomaisten kanssa ja muuttaa sitä turvallisemmaksi. Lisäksi tulisi edistää julkisen hallinnon avoimuutta ja parantaa julkisten palveluiden laatua. Tietojen yhteiskäytön parantaminen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen koko julkisessa hallinnossa nähtiin myös tavoiteltavaksi asiaksi. Myös palvelutuotannon kustannustason kohtuullistaminen nähtiin tärkeäksi tavoitteeksi läpi palveluiden koko elinkaaren. Lisäksi tavoitteena oli tukea kansantaloutta tehostamalla julkista hallintoa. Yrityksille ohjelmassa tulisi mahdollistaa julkisen hallinnon tietovarantojen ja palveluiden parempi hyödyntämisen sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta myös aivan uudenlaiset siinä, että ne asettavat julkisen hallinnon palveluiden kehittämisen tavoitteeksi myös yksityisen sektorin hyödyntämisen. Ajattelu murtaa monella tavalla käsitystä julkisen ja yksityisen sektorin välisestä roolijaosta. Tähän uudenlaiseen ajattelumalliin on vaikuttanut ohjelman asettamisen aikaan vaikuttanut ICT2015 -ryhmän raportti 21 polkua kitkattomaan Suomeen, jossa haettiin ratkaisuja äkillisen rakennemuutokset vaikutusten lieventämiseen, suomalaisen ICT-alan uudistamiseksi sekä uuden kasvun vauhdittamiseksi. Raportin ensimmäiseksi poluksi oli tunnistettu Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri. Tämä polku oli myös määritelty raportissa kriittiseksi toteuttaa.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisaation mahdollistajana AINUTLAATUINEN INFRASTRUKTUURI Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa tavoitteisiin lähdettiin vastaamaan hyvin konkreettisen kehitystyön kautta. Ohjelman hankkeissa on kehitetty viisi sähköisen asioinnin tukipalvelua. Tiedonsiirtoratkaisuna käyttöönotettiin Virossa kehitetty X-road -ratkaisu, Suomessa palveluväylä, jota Suomi ja Viro ovat yhdessä kehittäneet eteenpäin. Kansalaisen vahvaan sähköiseen tunnistamiseen kehitettiin uusi palvelu, joka täyttää muuttuneen toimintaympäristön vaatimukset. Kansalainen ja yrittäjä löytävät jatkossa palvelunsa, rekisteritietonsa, sähköisen postilaatikkonsa sekä sähköisten valtuutusten hallinnan yhden luukun kautta, Suomi.fi-portaalista. Kaikki julkisen hallinnon tarjoamat palvelut kootaan ja kuvataan yhdenmukaisesti palvelutietovarantoon, josta ne ovat avoimena datana kaikkien hyödynnettävissä. Sähköiset valtakirjat ovat toteutuksen innovaatio, jotka mahdollistavat toisen henkilön tai yrityksen puolesta asioinnin sähköisissä palveluissa. Toteutus muuttaa käytännössä palveluiden tuottamisen rakennetta, kun toisen henkilön tai edustamansa yrityksen puolesta pystyy asioimaan myös sähköisissä palveluissa. Ohjelman yhteydessä on lisäksi kehitetty kansalaisille Viestit-palvelu, jolla julkishallinnon viranomaiset voivat lähettää kansalaisille viestejä, tiedoksiantoja ja muistutuksia tietoturvallisella tavalla. Palvelukokonaisuuden täydentävät viranomaisten palveluja täydentävä verkkomaksamisen palvelu, sekä karttapalvelu, joiden karttoja viranomaiset voivat toiminnassaan käyttää. Perustietovarannot VY-verkko Integraatioalusta (esim VIA) Valtion palvelut Kuntien palvelut KY-verkko Integraatioalusta Yritysten palvelut Suomi.fi -palveluväylä Internet Kansalainen Yritys Viranomainen Palvelunäkymät PTV Tunnistuspalvelu Asiointivaltuudet Kansallinen palveluarkkitehtuuri Liityntäkatalogi Palveluväylän hallinta Tietoturva, raportointi, lokipalvelu
PALVELUVÄYLÄN KAUTTA SUOMI.FI -PORTAALIIN Viro lahjoitti Suomelle vuonna 2013 oikeudet käyttää Virossa kehitettyjä X-road tiedonsiirtoratkaisua. Käytännössä X-road on vain tekninen ratkaisu tietojen siirtämiseen järjestelmien välillä, jonka kansalaisnäkymä luodaan erillisen portaalin avulla. Suomessa Suomi.fi -portaali tarjoaa kansalaisille, yrittäjille ja vir-kamiehille henkilökohtaiset näkymät heitä koskeviin tietoihin. Palveluväylä on tiedonvälityskerros, joka toimii internetin päällä. Se on ikään kuin turvallinen ja hallittu internet internetin päällä, jonka ideana on, että palvelun tuottaja tietää, mitä informaatiota väylässä liik-kuu. Suomessa yhdenmukaisen ratkaisun toivotaan selkiyttävän arkkitehtuuria tarjoamalla yhdenmukaisen tavan tietojen siirtämiseen ja vastaanottamiseen. Palveluväylä otettiin Suomessa tuotantokäyttöön marraskuussa 2014. Käyttöönottoa edelsi jatkokehitystyö, jossa Virosta saatua ratkaisua kehitettiin eteenpäin esimerkiksi tietoturvaan ja lokitukseen liittyvissä asioissa. Palveluväylästä löytyvät palvelut on kuvattu liityntäkatalogiin, joka on palveluväylän sisällysluettelo. Liityntäkatalogista löytyvät tiedot siitä, mikä organisaatio tarjoaa millaisia tietoja, tieto siitä vaatiiko rajapinnan hyödyntäminen käyttölupaa tai liittyykö siihen maksuja, sekä rajapinnan teknisen kuvauksen. Liityntäkatalogi mahdollistaa integraatioiden toteuttamisen nopeammin tietojen löytyessä yhdenmukaisella tavalla kuvattuna yhdestä paikasta. Palveluväylän kehitystyötä on tehty alusta lähtien hyvässä yhteistyössä virolaisten kanssa siten, että kehitystyön tulokset on jaettu toisen toimijan kanssa. Yhteistyö johti siihen, että palveluväylän lähdekoodi julkaistiin molempien maiden yhteisellä päätöksellä avoimena, MIT-lisenssoituna koodina 3.10.2016. Seuraavana askeleena on palveluväylän ja X-roadin välisen teknisen tiedonsiirtoyhteyden valmistuminen keväällä 2017, joka mahdollistaa tietojen kulkemisen Suomen ja Viron välillä. Palveluväylän jatkokehittämiseen on yhdessä valmisteltua myös yhteistä organisaatiota, joka vastaisi palvelun edelleen kehittämisestä ja mahdollistaisi myös muiden kiinnostuneiden valtioiden liittymisen mukaan. Suomi.fi -portaalista kansalainen ja yrittäjä löytävät palvelunsa, rekisteritietonsa, sähköisen postilaatikkonsa sekä sähköisten valtuutusten hallinnan yhden luukun kautta. Käytössä on myös monipuolinen palveluhaku, joka kattaa kaikki palvelutietovarantoon kuvatut julkisen hallinnon palvelut. Palveluista löydettävä tieto on tarkempaa ja yhdenmukaista, ja edelleen hyödynnettävissä avoimena datana uusien palveluiden kehittämisessä.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisaation mahdollistajana VAHVAA SÄHKÖISTÄ TUNNISTAMISTA JA TOISEN PUOLESTA ASIOINTIA Suomi.fi -tunnistaminen on palvelu, jolla julkisen hallinnon organisaatiot voivat tunnistaa palvelua käyttävän kansalaisen vahvalla sähköisellä tunnistamisella. Vahva sähköinen tunnistaminen tarkoittaa pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai henkilökortilla tehtävää tunnistautumista, ja kehitetyn palvelun tehtävä on välittää tehty tunnistautuminen palveluntarjoajan palvelulle. Uusi Suomi.fi -palvelu korvaa kaksi olemassa olevaa palvelua, jotka poistuvat käytöstä. Uusi palvelu tuo mukanaan EU:n eidas-asetuksen mukaiset toiminnallisuudet, kuten mahdollisuuden toisesta EU-maasta asioivan henkilön tunnistamiseen. Lisäksi palvelu mahdollistaa tunnistustapahtumien hankkimisen luottamusverkostosta, jonka toiminta käynnistyy toukokuussa 2017. Teknisten muutosten lisäksi myös toimintamallia on uudistettu. Vanhassa mallissa jokainen julkishallinnon organisaatio teki itse sopimukset tunnistusvälineiden tarjoajien kanssa ja maksoi tunnistustapahtumista aiheutuneet maksut. Uuden palvelun myötä sopimushallinta ja maksuliikenne on keskitetty Väestörekisterikeskukselle, jolloin päällekkäisen työn määrää on pystytty vähentämään merkittävästi. Käytännössä tämä on tarkoittanut tunnistamiseen liittyvien sopimusten määrän pienenemistä julkishallinnossa 1500:sta sopimuksesta 1-2 sopimukseen. Asiointivaltuuspalvelu mahdollistaa toisen henkilön tai yrityksen puolesta asioinnin sähköisesti. Ensimmäisenä toteutettiin rekisteriperusteiset puolesta asioinnit, jotka henkilöille mahdollistavat huollettavan lapsen puolesta asioinnin ja yrityksen nimenkirjoittajalle mahdollisuuden sähköiseen asiointiin yrityksen nimissä. Vuoden 2017 aikana julkaistavat sähköiset valtakirjat mahdollistavat erittäin kattavan toisen puolesta asioinnin: valtakirjoja voi myöntää henkilöltä henkilölle, henkilöltä yritykselle, yritykseltä henkilölle tai yritykseltä toiselle yritykselle. Valtuustiedot tallennetaan valtuusrekisteriin, josta palveluntarjoaja voi tarkistaa onko henkilöllä tai yrityksellä valtuus asioida toisen puolesta. Valtuuspalvelu liitetään aina substanssipalvelun tarjoajan, esimerkiksi Verohallinnon tai Kelan, järjestelmään, ja näin mahdollistetaan puolesta asiointi. Puolesta asioinnin palvelu on myös yksityisten yritysten hyödynnettävissä.
JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN MUILTA MAILTA LAINATTUA JA PALJON ITSE TEHTYÄ Palveluita ei ole keksitty tyhjästä, vaan niiden eteen on tehty laajasti taustatyötä ja kansainvälistä vertailua parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Erityisen tarkasti on opiskeltu Viron, Tanskan ja Iso-Britannian sähköisten palveluiden mallit: parhaat opit kopioiden ja virheistä oppien. Virolaisten toteutuksessa otettiin oppia siitä, miten palvelut on koottu kansalaiselle helposti saataville, ja omat tiedot ja asiointi näkyväksi tuoden. Tanskassa on hyvin samantyyppinen käyttäjäportaali kuin Virossa, mutta sen lisäksi tanskalaiset ovat panostaneet paljon julkishallinnon postiin siirtämiseen digitaaliseen muotoon. Tanskassa siirryttiin ensisijaisesti sähköiseen postiin vaiheittain, yrityksille sähköisen postin vastaanottaminen säädettiin pakolliseksi vuonna 2013 ja kansalaisille vuotta myöhemmin, 2014. Iso-Britannian vahvuudet ovat palveluiden esittämisessä yhdenmukaisella tavalla siten, ettei kansalaisen tarvitse etsiä niitä viranomaisen sivuilta, vaan kaikki löytyvät yhdenmukaisella tavalla Gov.uk portaalista. ROHKEA JA MODERNI LAINSÄÄDÄNTÖ Suomessa on pitkät perinteet sähköisen asioinnin kehittämisessä ja paljon hyviä, toimivia palveluja. Haasteena on ollut toiminnan siiloutuminen ja se, että toimijat ovat kehittäneet omia ratkaisujaan myös niihin palveluihin, joissa kannattaisi hyödyntää yhteisiä ratkaisuja. Toimintaa on pyritty yhdenmukaistamaan informaatio-ohjauksen keinoin, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Suomi.fi palveluiden kohdalla asia ratkaistiin toisin. Julkishallinto päätettiin velvoittaa palveluiden käyttöön lailla. Lain valmistelu ja eduskuntakäsittely toteutettiin yhtä aikaa palveluiden kehittämisen kanssa siten, että laki hallinnon sähköisen asioinnin yhteisistä tukipalveluista (571/2016) tuli voimaan kahden vuoden kuluttua ohjelman aloittamisesta. Laki on monella tapaa moderni ja rohkea. Se velvoittaa julkishallinnon organisaatiot käyttämään palveluväylää, tunnistamisen palvelua, palvelutietovarantoa, palvelunäkymiä (beta.suomi.fi), viestinvälityspalvelua ja verkkomaksamista. Asiointivaltuuksia ja karttoja organisaatiot voivat käyttää halutessaan. Samaan aikaan lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yritykset voivat käyttää osaa palveluista vapaasti. Palveluväylä, palvelutietovaranto, palvelunäkymät ja asiointivaltuuspalvelu ovat vapaasti yritysten hyödynnettävissä, myös kaupallisessa toiminnassa.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisaation mahdollistajana UUSI TYÖTAPA MAHDOLLISTI NOPEAT TULOKSET Suomi.fi -palveluiden kehittämiseen valittiin uudenlainen työtapa. Ohjelman käynnistyessä odotukset palveluiden valmistumiselle olivat kovat, ja valtiovarainministeriöltä ja operatiivisesta toteutuksesta vastaa-valta Väestörekisterikeskukselta odotettiin nopeaa toimeenpanoa. Käytännössä ainoa työtapa, jolla odotuksiin oli mahdollista vastata, oli ketterä kehittäminen. Ketterässä kehittämisessä koko kehitystyö tehdään alusta alkaen itse. Väestörekisterikeskus nimesi palveluille tuoteomistajat, jotka ohjaavat palvelun kehittämistä, määrittelevät missä järjestyksessä ja mitä toiminnallisuuksia palveluun kehitetään. Tuoteomistajan ohjauksessa työskentelee kehitystiimi, jossa on hankkeesta riippuen ollut kolmesta yhdeksään henkilöä. Kehitystiimit on ohjelmassa käytetyssä mallissa ostettu alihankkijoilta, joiden kilpailutuksissa ei ole ostettu valmiita ratkaisuja, vaan mahdollisimman hyviä ihmisiä. Myös palveluiden julkaisussa valittiin uudenlainen lähestymistapa: vuosien kehittämisen sijaan palvelut julkaistiin kehitys- eli betaversioina. Esimerkiksi kansalaisen beta.suomi.fi julkaistiin joulukuussa 2015 vajaan vuoden kehitystyön jälkeen. Kehitysversio on ollut kansalaisten kokeiltavana, ja saatu palaute on käytetty hyödyksi jatkuneessa kehitystyössä. Kehittyvään palveluun on julkaistu jopa kahden viikon välein uusia ominaisuuksia. Samalla on tehty käytettävyystyötä, palvelumuotoilua ja palvelun testaamista esimerkiksi erilaisin kansalaisraadein, jotta lopputulos olisi mahdollisimman käyttäjäystävällinen. KAIKKI ON AVOINTA, MYÖS KOODI Työskentelytapa ja kehittämisen kulttuuri on ollut avointa. Yksi tärkeä osa sitä ovat olleet yhteiset työtilat, joihin on koottu kehittäjät ja virkamiehet organisaatiosta riippumatta. Yhteisillä työtiloilla on pyritty siihen, että kehitystiimit kuulevat toisiltaan mitä rinnakkaisessa hankkeessa tapahtuu myös ilman formaalia raportointimallia. Ministeriön ja viraston välinen ohjausmalli on myös uudistettu. Hankkeilla on ministeriössä omistajat, jotka toimivat hankepäälliköiden työpareina. Näin tiedonkulku on saatu viraston ja ministeriön nopeaksi ja kynnys olla yhteydessä matalaksi. Päätökset saadaan nopeasti niiltä osin, kun niihin ministeriön linjauksia tarvitaan.
Avointa on myös ohjelmassa kehitetty koodi. Kaikkien palvelujen koodit on julkaistu avoimena lähdekoodina, ja lisenssoitu sallivalla MIT-lisenssillä. Tämä lisenssimalli mahdollistaa kehitetyn koodin jatkohyödyntämisen myös kaupallisessa tarkoituksessa. Mahdollistavan lisenssin toivotaan rohkaisevan sovellusten tuotteistamiseen myös kaupalliseen käyttöön ja uusien liiketoimintamallien löytymiseen. Palveluarkkitehtuurilla on tärkeä rooli, kun digitalisoitunutta Suomea rakennetaan. Se tarjoaa pohjan niin tulevien sotealuiden, maakuntien kuin hallitusohjelman kärkihankkeiden toteuttamiselle. Tavoitetilassaan palveluarkkitehtuuri muodostaa julkisen hallinnon tarjoaman alustan, joka mahdollistaa uusien palveluiden ja palvelumallien asiakaslähtöisen kehittymisen.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisaation mahdollistajana Tiiviisti Kansallisessa palveluarkkitehtuurissa on kehitetty sähköisen asioinnin tukipalveluja: palveluväylä, Suomi.fi tunnistaminen, Suomi.fi Valtuudet, Beta.suomi.fi portaali sekä palvelutietovaranto Julkinen hallinto on velvoitettu palveluiden käyttöön. Yksityinen sektori voi hyödyntää palveluja laajasti. Palveluarkkitehtuurin tavoitteena on tuottaa tukipalvelut kustannustehokkaasti, parantaa julkisten palveluiden laatua sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Ohjelmassa on kokeiltu onnistuneesti uudenlaista tapaa kehittää palveluja ketterästi, ohjata työtä uudella mallilla ja panostettu viestintään.