Missä mennään kansallisessa palveluarkkitehtuurissa? -tilaisuus vaikeaa kysymystä ja niiden vastaukset

Transkriptio

1 1 (5) Missä mennään kansallisessa palveluarkkitehtuurissa? -tilaisuus vaikeaa kysymystä ja niiden vastaukset 1. Vaikuttaa siltä, että palveluarkkitehtuurin myötä valtio ottaa tuotettavakseen sekä jatkuvaan palveluunsa ja kehitystyöhönsä palveluita, joita on aikaisemmin kehitetty ja tuotettu pitkäjänteisesti ja markkinaehtoisesti tuotettuina palveluina. Miten valtio varmistaa, että se ei näin lisää virkamiestyönä tuotettavia it-palveluita? Vastaus: Ohjelmassa käytetään pääsääntöisesti ketterää kehittämistapaa, jossa hankitaan yrityksiltä osaajia, jotka työskentelevät VRK:ssa toimivien tuoteomistajien työnohjauksen alla. Ketterässä kehittämistavassakaan itse kehitys ei tule virkamiesten työksi, vaan se hankitaan alihankkijoilta. Näin toimitaan niin järjestelmää rakennettaessa kuin sitä ylläpidettäessä. Kehittämiseen liittyvää koodaamista ei siis tulla tekemään virkamiestyönä. Toimintamalli edellyttää, että virkamiehillä on osaamista ja näkemystä kehitettävistä palveluista kehitys johtaa siihen, että osataan ylläpitää ja omistaa entistä paremmin. Myös mahdollisuus vastata muuttuvan maailman vaatimuksiin sekä mahdollistaa kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä perusteita miettiä toteuttamistapaa, joka antaa valtiolle enemmän oikeuksia syntyviin järjestelmiin. 2. Tuleeko palveluväylästä lainsäädännöllisesti julkishallintoa velvoittava? Onko lainsäädäntöön tulossa tämän myötä muutoksia? Vastaus: Nykyinen toimintatapa on johtanut hajaantumiseen ja erillisten ratkaisujen rakentamiseen. Jos halutaan todellista hyötyä palveluiden, tietovarantojen, tietokantojen ja järjestelmien liittämisestä palveluväylään, täytyy toiminta keskittää palveluväylälle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi palveluväylän käyttämisestä täytyy tehdä velvoittavaa julkiselle hallinnolle. Tämä vaatii lakimuutoksia tulevina vuosina. Muu- Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (5) tokset suunnitellaan kokonaisuuksina tutkien tarkkaan esimerkiksi Tanskassa ja Virossa tehdyt lainsäädännölliset toimenpiteet. 3. Onko palveluväylän lähdekoodi avointa? Milloin lähdekoodi julkaistaan? Vastaus: Palveluväylän (X-Road) seuraavaa versiota (v6) kehitetään ja testataan tällä hetkellä. V6 on myös palveluväylässä käyttöönotettava versio. Lähdekoodin omistaa RIA (ja Viron Ministry of Economic Affairs and Communications), joka on antanut valtiovarainministeriölle täydet oikeudet sen käyttöön. Turvapalvelimen lähdekoodi julkaistaan tuotantokäytön aloittamisen yhteydessä ja keskuspalvelinten lähdekoodin mahdollisesta julkaisemisesta päätetään myöhemmin. Tätä ennen RIA ja valtiovarainministeriö tekevät sopimuksen käytettävästä lisenssimallista. Seuraavat versiot X-Roadista on tarkoitus kehittää yhteistyössä RIA:n kanssa. Tämän yhteistyön tarkkaa muotoa selvitetään parhaillaan. Koodin tekijällä on rajoitetut oikeudet hyödyntää tekemäänsä koodia omassa liiketoiminnassaan. 4. Miten toimin, kun haluan liittyä palveluväylään ja tuoda palveluni palvelunäkymään? Vastaus: Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä palveluväylän kehittämispäällikkö Pauli Kartanoon tai palvelunäkymien kehittämispäällikkö Marjukka Ala-Harjaan Joulukuusta 2014 lähtien yhteydenottoja toivotaan ensisijaisesti väestörekisterikeskuksen palveluarkkitehtuuriyksikön palvelupäällikön kautta. Ohjeet liittymiseen tulevat löytymään lisäksi KaPA-ohjelman verkkosivuilta vuoden 2015 alkupuolella. Palveluväylän käyttöönotettavaa versiota (v6) testataan parhaillaan ja tarkemmat rajapintakuvaukset julkaistaan heti, kun ne valmistuvat. Ennen niiden julkaisua voi hyödyntää palveluväylän version 5 dokumentaatiota, joka löytyy palveluväylän kehitysympäristöstä ( Liittymisen osalta v5 ja v6 eivät eroa toisistaan merkittävästi. Palveluja kehitettäessä tulee aluksi pohtia mitä tietoa halutaan tarjota ja saada palveluväylän kautta. Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma tukee tietovarantojen ja palveluiden liittämistä palveluväylään. Palvelunäkymiin palvelujaan tai tietovarantojaan tuovista tahoista muodostetaan vuoden 2015 alussa pääosin verkossa toimiva konsortio, joka pääsee kommentoimaan palvelunäkymien toteutushankkeen etenemistä ja tuotoksia. 5. Rahoittaako valtiovarainministeriö liittyviä palveluita? Vastaus: Valtiovarainministeriö tukee palveluväylään liittymistä julkisen hallinnon osalta (valtionhallintoa vuodesta 2014, tavoitteena kuntien tukeminen vuodesta 2015 alkaen). Tukea annetaan suunnittelutyö-

3 3 (5) hön, jossa selvitetään miten palvelu toteutetaan palveluväylää hyödyntäen sekä palveluväylään liittymisen integraatioiden rahoittamiseen. Tuella ei rahoiteta palvelun kehittämistä. Keskeisten tietovarantojen osalta on tehty päätös palveluväylään liittämisen kohtuullisten kustannusten keskitetystä tukemisesta. 6. Miksi näkymästä julkaistaan beta-versio eikä suoraan lopullista versiota? Vastaus: Palvelunäkymiä kehitetään soveltamalla julkishallinnossakin yleistyviä ketteriä menetelmiä. Tässä kehittämismallissa pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian riittävän valmiita tuotoksia (beta-versio), joita todelliset käyttäjät kokeilevat palautetta antaen. Samalla tuotoksia kehitetään jatkuvasti. Palvelun lopullista versiota ei perinteisessä mielessä siis ole olemassa, vaikka palvelun tietty stabiilimpi kypsyystaso saavutetaan jossain kehittämisen vaiheessa. Tätä kehittämisstrategiaa sovellettiin äskettäin esimerkiksi Ison-Britannian kansallisen portaalin julkaisussa. Palvelunäkymien toteuttamishankkeessa tavoitteeksi on asetettu, että kansalaisen palvelunäkymä (beta.suomi.fi) julkaistaan vuoden 2015 lopussa ja se korvaa kokonaan nykyisen Suomi.fi -palvelun vuoden 2016 lopussa. 7. Miten kansalaiset osallistetaan palveluarkkitehtuurin toteuttamiseen? Miten voin vaikuttaa? Vastaus: Palveluväylää ja siihen liittyvää ohjeistusta ja dokumentaatiota kehitetään yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Dokumentaatio julkaistaan kaikille palveluväylän kehitysympäristössä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Palveluväylän tuotteistamisen tavoitteena on, että sen hyödyntäminen on mahdollisimman helppoa teknisesti, hallinnollisesti ja sopimuksellisesti. Palveluväylän toteuttamishanke pyrkii tukemaan myös palveluarkkitehtuurin päälle rakennettavia palveluita jakamalla tietoa ja hyviä käytäntöjä. Osallistamisen tarkempi muoto tarkentuu hankkeen edetessä. Loppukäyttäjät ensi vaiheessa kansalaiset osallistetaan erityisesti palvelunäkymien toteuttamiseen. Vuorovaikutukseen ollaan luomassa yhteiskehittämisen malli. Tarkoituksena on kuulla kansalaisten mielipiteitä epätäydellisinä beta-versioina julkaistavien palvelunäkymien sisällöistä ja toiminnallisuuksista. Ajatuksena on, että kansalaiset pääsevät näkemään ja kommentoimaan kehittyvää palvelua ja sitä parannetaan jatkuvasti palautteen perusteella. Yhteiskehittämisen malli valmistuu maaliskuun lopussa vuonna 2015 ja sitä aletaan toteuttaa heti. Jo tätä ennen joulukuussa 2014 julkaistaan kansalaisen palvelunäkymää havainnollistava prototyyppi. Rajattu kansalaisjoukko antaa siitä palautetta kontrolloidusti ja prototyypistä teetetään myös konseptia validoiva käytettävyysanalyysi. Prototyypistä aiotaan tehdä myös verkossa julkaistava video, jota voi kommentoida.

4 4 (5) 8. Sähköiseen tunnistamiseen liittyvä EU-asetus tulee kokonaisuudessaan voimaan vuonna Mikä muuttuu julkishallinnossa ja yksityisellä sektorilla Suomessa (velvoitteet, toimintatavat)? Vastaus: Vastavuoroisuuden periaate tulee voimaan jäsenvaltioiden kesken, mikä tarkoittaa, että EU-jäsenvaltiot tulevat ylläpitämään listaa hyväksytyistä luottamuspalveluiden tarjoajista. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta olisi sovellettava, jos ilmoittavan jäsenvaltion sähköisen tunnistamisen järjestelmä täyttää ilmoittamiselle asetetut ehdot. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen tulisi kuitenkin koskea ainoastaan verkkopalveluun liittyvää todentamista. Yhdessä jäsenvaltiossa myönnettyyn hyväksyttyyn varmenteeseen perustuva sähköinen allekirjoitus on tunnustettava hyväksytyksi sähköiseksi allekirjoitukseksi kaikissa muissa jäsenvaltioissa. Yhteentoimivuus EU-jäsenvaltioiden välillä tulee määritellyksi ainakin seuraavilla alueilla: - Hyväksyttyjen sähköisten allekirjoitusten hyväksytty validointipalvelu - Hyväksyttyjen sähköisten allekirjoitusten hyväksytty säilyttämispalvelu - Hyväksytyt sähköisesti rekisteröidyt jakelupalvelut - Verkkosivustojen todentamiseen hyväksytyt varmenteet 9. Miten kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman hankkeissa tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja opitaan muiden maiden kokemuksista? Vastaus: Palveluväylä on kehitetty Virossa ja se on ollut siellä tuotantokäytössä yli 10 vuotta. Palveluväylän toteuttamishanke tekee tiivistä yhteistyötä virolaisten kanssa pyrkien oppimaan heidän kokemuksistaan. Seuraavat versiot Palveluväylästä (X-Road) kehitetään yhteistyössä Viron kanssa. Palvelunäkymien toteuttamishankkeessa tehdään yhteistyötä usean maan kanssa. Tähän mennessä on - tehty vertaileva selvitys useiden EU-maiden ja joidenkin muiden maiden kansallisten portaalien kehittämistilanteesta - tutustuttu Tanskan edelläkävijäksi tunnettuun kansalliseen portaaliin ja Minun sivuni -konseptiin - kuultu videokokouksessa Australian kansallisen portaalin kehittämisestä - vaihdettu useaan otteeseen kokemuksia Viron kansallisen portaalitoimituksen kanssa kehittämisen linjoista ja erityisesti kansalaisen Minun asiani -sivustosta. Tässä kuussa (marraskuu 2014) järjestetään Helsingissä Ison-Britannian portaalin kehittämistä käsittelevä seminaari, johon osallistuu kehittäjiä myös Virosta ja Tanskasta. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

5 5 (5) 10. Miten saan vastauksen kaikkiin teknisiin kysymyksiin, joita ei käsitelty tässä tilaisuudessa? Vastaus: Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma järjestää palveluväylän teknisiin kysymyksiin keskittyvän tapaamisen maanantaina klo Kutsu julkaistaan KaPAn verkkosivuilla.