Ohjaamo Kotka Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Haastattelukäynti 30.1.2016 1
Haastattelijat: Auli Sesay, Seija Koskela, Anne Leppänen, Anna-Kaisa Tiihonen JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Teksti: Anna-Kaisa Tiihonen, Auli Sesay Kuvat: Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen 2017 Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Sesay auli.sesay@jamk.fi 040 594 1476 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti (ESR) kohtaamo.info/tessu www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot/tessutukee www.jamk.fi/tessu www.facebook.com/tessuprojeki twitter.com/tessuprojekti Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja) Ari-Pekka Leminen, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna Smirnoff, Åbo Akademi Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) Henri Helander (asiantuntija), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2
Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja... 4 3. Haastattelukäyntien toteutus... 5 4. Ohjaamo Kotkan tarvekartoituskäynti... 6 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat... 6 5. Ohjaamo Kotka... 7 5.1 Ohjaamo Kotkan toimijat... 10 5.2 Ohjaamo Kotkan toimintamalli... 10 5.3 Yhteistyökumppanit... 11 6. Tarvittava valmennustuki...12 7. Yhteistyöstä sopiminen...14 8. Lähteet...15 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteistyötä tehdään Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR, toteuttaja Mikkelin ammattikorkeakoulu) sekä OSMO Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projektin (ESR, toteuttajat Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulut, Diak ja Åbo Akademi) kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3
1. Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalankynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on alle 30-vuotiaille suunnattu monialainen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaatioidensa johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo-toiminnassa Ohjaamon koordinointi ja johtaminen asiakastyön laatutekijänä TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4
3. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSUn tavoitteena on tarjota sellaista ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa Monialainen Ohjaamotyö -nelikenttää (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Se on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemääm monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1: Monialainen verkostoyhteistyö 5
4. Ohjaamo Kotkan tarvekartoituskäynti 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat Heimonen Kaisa Ohjaamokoordinaattori, Ohjaamo Kotka Pikka Lauri ohjaaja, Ohjaamo Kotka Ruotsalainen Leena nuorisotoimenjohtaja, Kotkan kaupunki Haastattelijat: Koskela Seija Leppänen Anne Sesay Auli Tiihonen Anna-Kaisa TESSU-projekti, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuva 2: Tarvekartoitushaastattelu Kotkan kaupungintalolla. Kuvassa vasemmalta: Lauri Pikka, Seija Koskela, Auli Sesay, Anne Leppänen, Kaisa Heimonen. 6
5. Ohjaamo Kotka Ohjaamo Kotkan toimijoita tavattiin 30.1.2016 Kotkan kaupungintalolla. Keskustelussa käsiteltiin alueen taustatietoja sekä Ohjaamon toimintamallia. Nostettiin esille, että Kotkan alueella on paljon varsinkin nuoria työttömiä. Alueella on ammattikorkeakoulu mutta ei yliopistoa. Kaupunki jakautuu maantieteellisesti kolmeen keskittymään, joiden välillä on pitkät välimatkat. Asukkaista melko suuri osa puhuu eri kieltä kuin suomea. Ohjaamo Kotka toimii kauppakeskus Pasaatissa Kotkan keskustassa. Se on avoinna maanantaista perjantaihin klo 13-17. Ohjaamo toimii avonaisessa tilassa lähellä kauppakeskuksen torinpuoleista sisäänkäyntiä. Paikka on helppo löytää. Tilassa on sohva- ja pöytäryhmiä, tarjolla esitemateriaalia ja tietoa koulutuksesta, työllistymisestä ja arjenhallinnasta. Ohjaamossa asiakkailla on mahdollisuus käyttää tietokonetta ja verkkopalveluita. Ohjaamon työntekijöistä kaksi (2) henkilöä päivystää aina kerrallaan, esim. seuraavasti: nuorisonohjaaja ja Ohjaamokoordinaattori etsivän nuorisotyön yksilövalmentaja ja nuorisonohjaaja seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja TE-toimiston asiantuntija nuorisonohjaaja ja sosiaaliohjaaja. Kuva 3: Ohjaamon viikkolukujärjestys. Lähde: Ohjaamon verkkosivu, 28.2.2017. Kotkassa sosiaalipalveluiden nuorten tiimin tehtävänä on tarjota varhaisen tuen palveluita ja ratkaisukeskeistä ohjausta, esim. keskustelutukea ja neuvontaa nuorille. Tässä työssä, sosiaaliohjaajan roolissa, Ohjaamossa toimii päivystysluontoisesti Maija Rouvinen. Kotkan Ohjaamossa ei ole mukana opinto-ohjaajaa, mutta oppilaitosten kanssa tehdään kuitenkin tiivistä yhteistyötä. Ohjaamoviikolla (helmikuussa 2017) Ohjaamossa on opinto-ohjaaja paikalla kahtena iltapäivänä. Opon palvelussa on huomattu resurssipulaa, eli kaikki aika kuluu oppilaitosten omassa työssä, eikä Ohjaamoon ehditä. Oppilaitoksiin pidetään yhteyttä, ja kaikille 9. luokille on käyty esittelemässä Ohjaamon 7
palvelua. Oppilaitoksissa toimiville opinto-ohjaajille on mahdollista soittaa, jos asiakkaan kanssa tulee tarvetta kysyä esimerkiksi yhteishakuasioista. Vuonna 2016 Ohjaamossa on ollut paikalla (torstaisin) ammatinvalinnanpsykologi, joka oli myös innostunut Ohjaamotyöstä. Tällä hetkellä hän on sairaslomalla. Syksyllä 2016 Ohjaamossa oli tarjolla myös diakonian järjestämää talousneuvontaa säännöllisesti, mutta siihen ei ollut riittävästi asiakkaita ja palvelu ei sen vuoksi jatkunut. Yhteistyö diakonian kanssa toimii kuitenkin jatkossa. Ohjaamo tekee yhteistyötä Kelan kanssa, ja Kela suhtautuu Kotkassa myönteisesti yhteistyöhön. Kela on järjestänyt tilaisuuden, jossa se on tiedottanut mm. Ohjaamon toimijoille, sosiaalitoimelle ja diakonian toimijoille toimeentulotuen muutoksista. Ohjaamon työntekijätiimi kokoontuu kerran kuukaudessa ja Kelan asiantuntija on tulossa yhteen tapaamiseen neuvomaan lomakkeiden täyttämisestä. Keväällä 2017 Ohjaamo koordinoi kaupungin kesätyörekrytointia ja kaikki kesätyönhakijat haastatellaan Ohjaamossa. Ohjaamon työntekijät kertoivat, että toimintamallilla voidaan vahvistaa nuorten työnhakuvalmiuksia, koska haastattelutilanteeseen on mahdollista yhdistää ohjausta, sekä löytää mahdollisesti työntekijöitä myös muihin kuin kaupungin kesätöihin. Kuva 4: Ohjaamo Kotka palvelee Kauppakeskus Pasaatissa Kotkan keskustassa. Ryhmätoimintaa ja tapahtumia Ohjaamon yhteydessä järjestetään monenlaista ryhmätoimintaa alueen nuorille ja nuorille aikuisille. Esimerkiksi Jojo Jokane Jonnee -ryhmä on Kotkan nuorten ystävätoimintaa. Lisäksi Kotkassa kokoontuu vertaistukiryhmiä, peli- ja liikuntaryhmiä, kielikahvila ja sateenkaarinuorten ryhmä. Ohjaamo tiedottaa verkkosivullaan myös esim. päihde- ja mielenterveysteemoihin liittyvistä avoimista yleisöluennoista. 8
Ohjaamo järjestää tapahtumia, esim. vuonna 2016 Kesäduuni- ja Ystävänpäivä-tapahtumat. Yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty tapahtumia eri kohderyhmille ja eri teemoista, esim. SPR:n kanssa toteutettu ystäväkurssi ja Sotek-säätiön ja Sininauhasäätiön kanssa järjestetty asumisinfo. Kuva 5: Ohjaamo Kotka Ohjaamo muuttaa uusiin tiloihin Ohjaamon palvelut ovat siirtymässä touko-kesäkuussa 2017 uuteen paikkaan Kotkassa, Kulttuuritalo Greipin yhteyteen entisen Palotornin päiväkodin tiloihin, joka on myös lähellä keskustan palveluita. Uusissa tiloissa on nuorisotilat ja kulttuuritoimintaa samassa talossa. Kuva 6: Ohjaamo muuttaa touko-kesäkuussa 2017 tähän nykyään päiväkotina toimivaan rakennukseen. 9
Nykyinen Ohjaamon tila on avonainen tila kauppakeskuksen käytävän varressa, ja sen vastapäätä toimii pikaruokaravintola. Tilassa on sohvaryhmiä ja sermejä, mutta paikka ei ole aina välttämättä sopiva kahdenkeskeisiin ohjauskeskusteluihin. Uusia tiloja varten on esitetty toiveita henkilökohtaiseen ohjaukseen soveltuvasta tilasta ja muistakin Ohjaamotoiminnan tarpeista. Haastatteluhetkellä oli kuitenkin vielä epäselvää, järjestyykö uudessa paikassa parempia tiloja. Toisaalta Ohjaamon työntekijät eivät toivo, että ohjaustyössä eristäydyttäisiin erilleen, koska he näkevät, että muidenkin ohjaajien olisi hyödyllistä kuulla Ohjaamossa tapahtuvat ohjaustilanteet. 5.1 Ohjaamo Kotkan toimijat Ohjaamo Kotkan monipuolinen asiantuntijatiimi työskentelee Ohjaamossa työpareina. Työntekijätiimissä ovat mukana pääsääntöisesti aina samat työntekijät, mutta jonkin verran on myös vaihtuvuutta. Ohjaamossa työskentelee nuorisonohjaajia (tietyt sovitut 2 henkilöä) etsivät nuorisotyöntekijät Ekamista (tiimissä on 4 työntekijää, joiden kesken vuorot kiertävät) seurakunnan nuorisotyöntekijät (tiimissä on 5-6 työntekijää, joista yleensä 1-2 henkilöä on mukana tapaamisissa kerrallaan) TE-toimiston asiantuntijat (2 henkilöä) sosiaaliohjaaja Ohjaamon projektikoordinaattori, joka toimii ohjaajana ohjaaja / nuorisonohjaaja (Ohjaamo-projektin kautta). Ohjaamon käytännön kehittämistyötä tehdään myös Ohjaamon kehittämisryhmässä, jossa on muitakin toimijoita kuin Ohjaamon päivittäisessä toiminnassa olevia työntekijöitä. Kuva 7: Tutustumiskäynnillä 30.1.2017 ehdittiin vaihtaa ajatuksia myös Ohjaamon suunnitteluryhmässä mukana olleiden nuorten kanssa. Toiminnassa osallistetaan mahdollisimman paljon nuoria. Ohjaamoa on ollut suunnittelemassa nuorten asiantuntijaryhmä, myös visuaalisen ilmeen suunnitteluun ja sisustukseen ovat nuoret asiakkaat päässeet vaikuttamaan. Nuoret ovat olleet ideoimassa ja järjestämässä ryhmätoimintaa ja tapahtumia, ja Ohjaamossa on työskennellyt paljon erilaisia opiskelijoita harjoittelijoina sekä nuoria kesätyössä. Ohjaamon mainosvideo ja radiomainos ovat nuorten toteuttamia. (Kotkan Ohjaamo 2016, Toimintakertomus.) 5.2 Ohjaamo Kotkan toimintamalli Ohjaamo Kotkassa pyritään siihen, että kaikki tekevät samaa työtä asiakkaiden hyväksi. Tavoitteena on tarjota tietoa ja neuvontaa samalla tavalla riippumatta siitä, kuka on palvelemassa. Asiakkaat otetaan vastaan yhdenvertaisesti. Ratkaisuja lähdetään selvittämään yhdessä muiden kanssa aina silloin, jos itsellä ei ole riittävästi tietoa. Visio Helppo tulla -paikasta pätee myös Kotkan Ohjaamoon. Ohjaamo palvelee ilman ajanvarausta ja heti samassa tilanteessa pyritään aina löytämään vastauksia asiakkaan kysymyksiin. 10
Asiakkaat Ohjaamo Kotkan asiakkaista suurin osa on sellaisia, jotka käyvät Ohjaamossa vain yhden kerran. Asiakkaat ovat usein nuorempia kuin 18-vuotiaita, keskimäärin ehkä nuorempia kuin tavallisesti Ohjaamojen asiakkaat muualla Suomessa. Monissa Ohjaamoissa asiakkaat ovat useimmiten parikymppisiä työttömiä henkilöitä. Paikka onkin profiloitunut erityisesti nuorisopaikaksi. Päällimmäisiä asioita ovat kesätyö, Kelan tuet sekä lomakkeet, tekeminen ja harrastukset sekä oppisopimusasiat. Kysymykset koskettavat myös uraohjausta. Alueella on paljon parikymppisiä, jotka eivät ole mukana missään toiminnossa, ja heidän tavoittamisensa on haasteena. Ohjaamossa käydään paljon kuluttamassa aikaa ja hengailemassa. 14-16-vuotiaita nuoria oleskelee Ohjaamossa, vaikka heillä ei varsinaisesti ole tarvetta neuvonnalle tai Ohjaamon palveluille. Tämä johtunee siitä, että Ohjaamo on kauppakeskuksessa, jossa nuoret koululaiset oleskelevat vapaa-ajallaan muutenkin. Toisaalta nähdään, että Ohjaamossa oleskelu on osa paikkaan tutustumista ja auttaa Ohjaamon palveluiden tunnetuksi tekemisessä. Kuva 8: Ohjaamo Kotka Ohjaamoa pidetään myös tapaamispaikkana, kun yhteistyökumppanit tuovat omia nuoria asiakkaitaan Ohjaamoon tapaamiseen tai tutustumaan palveluun. Ohjaamon markkinointi: jalkautuvia toimintoja, esittelyt messuilla ja tapahtumissa sosiaalinen media (Facebook, Instagram, Twitter), niissä myös maksettua mainontaa oma sivu kaupungin verkkosivuilla, odotetaan Ohjaamot.fi-sivua blogi: ohjaamokotka.blogspot.fi lehti-ilmoituksia ja mainoksia säännöllisesti, radiomainos loppuvuonna 2016 mm. Ekamin verkkosivustolla mainittu Ohjaamo printtimainokset uutiskirje laajalle verkostolle. Ohjaamotoimijat totesivat, että parikymppiset nuoret eivät ole kovin aktiivisia asiakkaita ja heitä on vaikeita tavoittaa. Markkinoinnilla pyritään tavoittamaan myös nuorten vanhempia. Myös TE-toimistossa kannustetaan työttömiä käymään Ohjaamossa. Niitä nuoria, jotka ovat esimerkiksi keskeyttäneet koulutuksen ja ovat kaiken ulkopuolella, pyritään tavoittamaan esimerkiksi etsivän nuorisotyön avulla. 5.3 Yhteistyökumppanit Oheisessa kuvassa 9 on esitetty Ohjaamo Kotkan toimijat ja yhteistyökumppanit. Osa toimijoista on mukana Ohjaamon viikottaisessa toiminnassa (Kotkan kaupunki, Finders, TE-palvelut, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä) ja osa taas järjestää tapahtumia, erilaisia ryhmiä tai muuta toimintaa. (Ohjaamo Kotka 2016, Toimintakertomus.) Yhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten, Kelan ja diakoniatyön kanssa. 11
Ohjaamo Kotkan ohjausryhmään kuuluvat kaupungin hyvinvointipalveluiden vastuualueiden johtajat ja muiden organisaatioiden johtohenkilöitä. Kehittämisryhmään kuuluu yhteistyötahojen toiminnallisen tason henkilöitä ja ryhmän tarkoituksena on pureutua käytännön tason haasteisiin. Kehittämisryhmä kokoontui vuonna 2016 yhteensä kymmenen kertaa. (Ohjaamo Kotka 2016, Toimintakertomus.) Kuva 9: Ohjaamo Kotkan yhteistyökumppanit. Kuvalähde: kotka.fi Yhteistyössä järjestetään ryhmätoimintaa ja harrastuksia erilaisille ryhmille, esim. suomen kielen keskusteluryhmä. Alueella on tarjolla rahoitusta myös nuorten omiin pieniin projekteihin. Ryhmien perustaminen on kuitenkin vaikeaa. Ohjaamo Kotkan työntekijät ovat benchmarkanneet myös muita Suomen Ohjaamoja, esimerkiksi Lappeenrannan ja Kouvolan toimijoita on tavattu. TESSU-projektin toimijat nostivat esille, että myös TESSU-valmennusten yhteydessä on mahdollista välittää tietoa muista Ohjaamoista. TESSUssa on keskusteltu myös alueellisista yhteensaattamisista, jolloin useampi Ohjaamo voisi työskennellä yhdessä jonkun yhteisen teeman äärellä. 6. Tarvittava valmennustuki Ohjaamo Kotkassa TESSU-projektin tukemana edistettävän kehittämisprosessin punaiseksi langaksi toivottiin Ohjaamotoiminnan vakiinnuttamista. Tukea ja kehittämistä koetaan tarvittavan seuraavanlaisiin monialaiseen yhteiseen tekemiseen liittyviin asioihin: Yhteistä aikaa ja kehittämistä tarvitaan enemmän yhteisen osaamisen ja asiantuntijuuden lisääminen Ohjaamossa työskentelevillä on kalenterit täynnä oman organisaation työtä. Ohjaamon työtiimi kokoontuu vain kerran kuukaudessa, mikä on toimijoiden kokemuksen mukaan liian vähän. Koordinaattori kokee lisäksi haasteita siinä, että työntekijöitä ei voi velvoittaa osallistumaan yhteiseen kehittämiseen enempää, koska hän ei ole virallisesti työntekijöiden esimies. TESSU-valmennuksessa olisi mahdollista käydä keskustelua Ohjaamotyön mahdollistamisesta ja valtuuttamisesta sekä suhteesta taustaorganisaatioihin ja niiden johtoon. On tarpeellista käsitellä myös Ohjaamossa olevia asiantuntijuuksia ja osaamista, luottamusta toisten asiantuntijuuteen. Yhdessä voidaan luoda ymmärrystä siitä, että Ohjaamotyö on mahdollisuus kehittää myös yhteistä osaamista ja asiantuntijuutta. Ohjaamo voidaan nähdä mahdollisuutena oppia: kun opitaan toisten asioista, myös oma työ menee enemmän kohti moniammatillisuutta. 12
Oman organisaation ja Ohjaamotyön suhde verkoston rajapinnat Ohjaamotoimijoiden oman organisaation työn sekä Ohjaamotyön välillä on haasteita ja ristiriitoja. Vaikka työt paljon limittyvätkin, on tietyt velvollisuudet hoidettava omassa organisaatiossa. Ohjaamotyön ja oman organisaation työn suhde on keskeinen osa verkostoyhteistyön sääntöjä, joista tulee keskustella ja sopia. Järjestelyjen mahdollistamiseksi tarvitaan toimivaa tiedonkulkua organisaation ja Ohjaamon välillä. Oman organisaation ja Ohjaamon työtapojen välillä voi tuntua ristiriitaisuutta. Näin voi olla varsinkin silloin, kun Ohjaamossa työskennellään vain hyvin lyhyitä aikoja viikossa koetaan, että ollaan ikään kuin kylässä Ohjaamossa. Ohjaamon olisi hyvä olla neutraali toimintaympäristö, johon rakennetaan omanlainen tapa tehdä työtä ja jossa työnkuva laajenee. Tämän kehittyminen vie aikaa. Ohjaamoissa käydään paljon keskustelua siitä, mikä on Ohjaamon tuoma lisäarvo paikkakunnalla, mitä Ohjaamolla saavutetaan ja kuinka Ohjaamo oikeutetaan. Tiedonkulun vahvistaminen ja yhteiset pelisäännöt Tiedonkulkua ja viestinnän käytäntöjä halutaan kehittää Ohjaamon sisällä: työntekijöiden välillä tiedonkulkua tila-asioista, päivystyksistä, edellisenä päivänä tehdyistä asioista ja yleensä siitä, missä mennään. Tähän ei ole vielä sovittuna käytäntöjä. Todettiin, että tiedonvälityksen väline ja toimintatapa kannattaa keksiä ja sopia yhteisesti koko tiimin kesken, jolloin sen käyttämiseen on kaikkien luontevampi sitoutua. Monialaisen toimintamallin kehittäminen Ohjaamon monialaista toimintamallia kehitetään koko ajan ja siihen liittyvää keskustelua kaivataan. Eri toimijoilta on pyritty kysymään, mikä on heidän visionsa Kotkan Ohjaamosta: ajatellaanko, että kaikki olisivat fyysisesti samassa pisteessä vai jatkettaisiinko toimintaa nykyisellä tavalla? Olisiko tiloissa oltava työskentelytilaa myös niille työntekijöille, jotka eivät ole päivystysvuorossa? TESSU-projektin toimijat nostivat esille, että TEtoimiston virkailijat ovat antaneet myönteistä palautetta Ohjaamo-ympäristössä toimimisesta asiakastyö virkamiesmäisen ympäristön ulkopuolella on koettu miellyttävämmäksi. Kuva 10: TESSU-projektin valmentajat Ohjaamo Kotkassa 30.1.2017. 13
7. Yhteistyöstä sopiminen TESSU-valmennusten suositellaan olevan yleensä pidempiä kuin yksittäinen valmennuspäivä, jotta valmennus ei jäisi irralliseksi. Projektissa suositellaan esimerkiksi kolmen (3) valmennuskerran prosessia, johon sisältyy myös työskentelyä valmennuspäivien välillä. Sovittiin, että Ohjaamo Kotkan TESSU-valmennus käynnistyy syksyllä 2017. Valmennuspäiville katsottiin kalenterista valmiiksi kolme päivämäärää, joista Ohjaamokoordinaattori keskustelee toimijoiden kanssa. Aikataulusta sovittiin lisäksi, että valmennukset on hyvä sijoittaa aamupäiviin, koska Ohjaamo on avoinna joka arkipäivä klo 13 alkaen. Suunnitelma vahvistettaisiin helmikuussa. Sovittiin myös, että valmennuksia suunnitellaan yhdessä Ohjaamon vastuuhenkilöiden kanssa keväällä 2017. TESSU-valmentajat voisivat mahdollisesti osallistua Ohjaamon kehittämisryhmän johonkin kokoukseen keväällä saadakseen tietoa Ohjaamon toiminnasta ja kehittämistyön vaiheesta. Keskustelussa tuotiin esille, että kehittämisryhmässä käsitellään helmikuun alussa mm. kunkin toimijan erityisvahvuuksia sekä sitä, mitä saadaan muilta. Ohjaamo Kotkan toimijoille esiteltiin TESSU-monialaisuusmittaria ja kerrottiin, että hamk.fi/tessudemo kokeilumittaria voi kokeilla vapaasti. Kotkan toimijat täyttävät elokuussa TESSU-monialaisuusmittarin (hamk.fi/tessumittari) ja sen yhteenvetotuloksia käsitellään valmennusprosessin alussa. Keskusteltiin valmennusprosessin osallistujista, ja TESSU-valmentajat toivoivat, että valmennukseen tulisivat mukaan Ohjaamon työntekijät ydintoimijajoukko. Johdon edustajia voisi ottaa mukaan myöhemmin, ja vuoropuhelu työntekijät-johto onkin tarpeellista. Esimiesten ja työntekijöiden yhteiselle valmennukselle voidaan sopia erillinen päivä ja aika tarvittaessa. Ennen sitä kannattaa keskittyä hiomaan yhteistä tiimia ja arjen konkreettisia asioita. Nostettiin myös esille, että isomman kuvan ajattelemiseen vapautuu voimavaroja sitten, kun arjen pähkäily on tehty. Valmennusten sisällöksi ja toimintavaksi toivottiin yhdessä tekemistä, työpajamaista työskentelyä, konkretiaa ja oikeita kysymyksiä Ohjaamo Kotkan työstä. Kuva 11: TESSU-projekti tutustui Kotkan Ohjaamon uuteen sijaintiin Kulttuuritalo Greipissä. Uudelle Kahdelle talolle + pihalle oli meneillään nimikilpailu. 14
8. Lähteet Ohjaamo Kotka 2016. Toimintakertomus. http://www.kotka.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kotka/embeds/kotkawwwstructure/28537_ohjaamo_kotka_2016_toimintakertomus.pdf Ohjaamo Kotka -verkkosivu. http://www.kotka.fi/asukkaalle/nuorisopalvelut/kotkan_ohjaamo Ohjaamo Kotka -blogi: ohjaamokotka.blogspot.fi Ryhmähaastattelu Kotkassa 30.1.2017. 15