KIVISTÖN KESKUSTA- ASUMINEN 7 Asemakaava ja asemakaavan muutos 232000, Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.4.2014, päivitetty 18.12.2014 Vantaan kaupunki hakee asemakaavaa Kivistön keskusta-asuminen 7. Asemakaava-alue sisältyy asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnokseen nro 230600, jonka Vantaan kaupunginhallitus on hyväksynyt 11.4.2011 jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnittelualue sijaitsee Kivistön keskustassa, rakenteilla olevan Kehäradan eteläpuolella. Suunnittelualue sisältää Tikkurilantien nykyisen ja uuden linjauksen sekä sen varteen sijoittuvat asuinkorttelit. Lännessä kaava-alue rajautuu tuleviin työpaikkatontteihin sekä Keimolantiehen (Vanhaan Nurmijärventiehen) ja idässä Kehärataan, Lapinkylän seisakkeen kohdalle. Etelässä suunnittelualue rajautuu asemakaavoittamattomiin alueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 19 ha, joka sisältää asuinrakentamista n. 120 000 ka-m2. Työpaikkakorttelit, KTY, ja palvelutilojen kortteli, P, Keimolantien (ent. Vanha Nurmijärventie) ja Tikkurilantien kulmauksessa tehdään omana kaavatyönään. Kuvassa on valkoisella Kivistön keskustan ja Keimolanmäen suunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia sekä mustalla tulevan Kehäradan linjaus. 1
Suunnittelualue päivitetyn asemakaavaluonnoksen 230600 alueella Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaava laaditaan Marja-Vantaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan (Kv 19.6.2006) perustuen. Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella osayleiskaavan mukaisesti keskustan eteläosan asuinkortteleita, jotka liikenteellisesti tukeutuvat Tikkurilantien siirrettävään linjaukseen sekä Kehäradan raideliikenteeseen. Keskustan kaupunkirakenne perustuu Marja-Vantaa -projektin järjestämän kansainvälisen kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka laatijat Harris Kjisik Arkkitehdit toimivat kaavatyön 230600 konsultteina. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.4.2011 jatkosuunnittelun pohjaksi, jonka jälkeen kaavasuunnittelu on jatkunut osa-alueittain: luonnoksen alueella on voimassa seitsemän vahvaa asemakaavaa joulukuussa 2014 ja kaksi ehdotusvaiheessa. Lisäksi työohjelmassa on Keskusta-asuminen 5:n asemakaavatyö, joka on menossa vuoden 2015 alkupuolella hallinnolliseen käsittelyyn. Asemakaavalla mahdollistetaan urbaanin keskustan rakentaminen Kivistön rakenteilla olevan aseman ja tulevan Lapinkylän seisakkeen vaikutusalueelle. Asemakaavan 232000 suunnittelussa noudatetaan Kivistön keskustasuunnittelun periaatteita. Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. asumiselle, virkistykselle, liikenteelle ja pysäköinnille. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelulla toteutetaan Kivistön vision ja laatukriteereiden mukaisia tavoitteita muodostamalla 2020 luvun modernia kaupunkiympäristöä. Suunnittelualue on merkittävä osa Kivistön keskustaa ja muodostaa sen eteläisen rajauksen. Tavoitteena on toteuttaa enemmän asumista Marja-Vantaan osayleiskaavan lentomeluvyöhykkeelle m2 (LDEN 50 55 db), joka ei aseta rajoituksia asumiselle tai muulle maankäytölle. Tikkurilantietä siirretään lentomeluvyöhykkeen m2 ja m3 rajalle, jolloin asumisen rakennusoikeus lisääntyy nykyisen tiepohjan molemmin puolin. Lentomeluvyöhykkeiden rajan pintaan sijoitetaan pysäköintikortteleita. 2
Keskitetty pysäköintiratkaisu on keskustan suunnittelun keskeisiä tavoitteita. Muita suunnittelun merkittäviä teemoja ovat kestävän kaupunkisuunnittelun eri tavoitteet ja niiden mukaiset toteutukset. Tavoitteita tullaan täsmentämään kaavaprosessin kuluessa. Tavoitteena on myös tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea. Asemakaavaluonnoksen mukaan taide tulee ottaa osaksi kaikkea rakentamisen ja ympäristön suunnittelua heti alkuvaiheessa. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Nykytilanne: Kaavoitettava alue on Tikkurilantien linjausta lukuun ottamatta rakentamatonta nuorta mäntyvaltaista sekametsää ja viljeltyä peltoa. Rakennettavuudeltaan alue vaihtelee. Maanomistajat: Suurimman osan maista omistaa Vantaan kaupunki ja sen omistama Kiinteistö Oy Erikas sekä lisäksi yksityiset maanomistajat. Nykyisen asemakaavan Tikkurilantien katualueen lunastus valtiolta kaupungille on meneillään. Maat siirtyvät arviolta helmikuussa 2015 kaupungin omistukseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Asemakaavoituksen tavoitteet ja esitetyt suunnitelmat ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, erityisesti koskien tavoitteita yhdyskunnan eheyttämisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta, jolle on osoitettu keskustatoimintojen yleispiirteinen aluevaraus. Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. Lentomelun verhokäyrät sijoittuvat suunnittelualueen etelärajalle. Uudenmaan maakuntakaavan uusiminen on menossa. 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 22.6.2010) ei ole tehty suunnittelualuetta koskevia muutoksia tai tarkennuksia. Muut vaihekaavat ovat valmisteilla. Uudenmaan maakuntakaava ohjaa asemakaavasuunnittelua. Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) alue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi, A1, palvelujen alueeksi P1, julkisten palveluiden alueeksi PY ja tiealueeksi. Lentomeluvyöhykkeiden m2 ja m3 välinen raja kulkee Tikkurilantien eteläpuolella, P1-aluevarausten puolella, lounais koillis -suunnassa. Suunnittelualue rajautuu em. verhokäyrään. Osayleiskaava ohjaa asemakaavasuunnittelua erityisesti sen osalta, minne voidaan sijoittaa asumista. Ote Marja-Vantaan osayleiskaavasta (Kv 19.6.2006) Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Tikkurilantien katualueen osalta Kehäradan asemakaava nro 701100, jonka Riipiläntien liittymäkohdassa on voimassa asemakaava nro 211400. Muutoin ei suunnittelualueella ole voimassa asemakaavoja. Kaava-alue rajautuu Kivistön asemakaavayksikössä valmisteilla olevaan Keskustaasuminen 5:n alueeseen luoteessa, ja muilta osin pohjoisessa Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen 230600 (KH 11.4.2011) asuinkortteleihin ja puistoihin. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksessa 230600 tutkittiin osayleiskaavan A1 tehokkaan asumisen alueen laajentamista siirtämällä Tikkurilantietä jonkin verran kovan lentomelun suuntaan. Asemakaavan muutos koskee Kehäradan rautatiealuetta. 3
Tikkurilantie on peruskorjauksen tarpeessa arviolta v. 2020, jolloin sen siirtäminen olisi taloudellisesti perusteltua. Hyödyntämällä kaikki mahdollinen maa asumiselle saataisiin mahdollisimman paljon asukkaita Kivistön keskustaan ja siten lisää käyttäjiä Kehäradalle, johon Vantaan kaupunki on investoinut huomattavia määriä (keväällä 2014 190 M euroa). Lisäasutus Tikkurilantien siirron kautta edistäisi myös Lapinkylän seisakkeen käyttöönottoa: kilometrin säteellä Lapinkylän asemavarauksesta tulee olla vähintään 7 000, mieluiten 10 000 asukasta, jotta seisake otetaan käyttöön. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot aineiston nähtävillä ollessa syksyllä 2010. Finavian lausunnon mukaan kaupunkirakennetta muutettiin juuri ko. asemakaavatyön suunnittelualueella. Finavian lausunnossa tuotiin esille alueen sijainti kovan lentomeluvyöhykkeen läheisyydessä ja esitettiin sen vuoksi muutoksia korttelirakenteeseen: etelään eli lentomelun suuntaan avautuvien, U:n muotoisten korttelien katsottiin "keräävän" rakenteensa vuoksi lentomelua ja altistavan siksi tulevia asukkaita turhaan lentomelulle. Kaavaluonnosta tarkistettiin korttelirakenteen osalta ja kaavamääräyksiin lisättiin tätä aluetta koskien: rakennusmateriaalien valinnoilla ei saa edesauttaa melun heijastusvaikutuksia. Kaavamääräyksissä on myös maininta, että ulko-oleskelutiloja tulee tarpeen mukaan kattaa. Kaupunginhallitus hyväksyi 11.4.2011 asemakaavaluonnoksen 230600 käytettäväksi tulevien asemakaavatöiden pohja-aineistona. Loppuvuodesta 2014 Kehäradan pohjoispuolella on voimassa kuusi pääosin asumista sisältävää asemakaava sekä yksi palvelurakennusten asemakaava, joissa on asumisen varantoa n. 155 000 ka-m2. Vantaan asuntomessut 2015 järjestetään Kivistön keskustan koillisosassa ja niiden toteutus on alkanut keväällä 2014. Kivistön aseman läheisyyteen laaditaan Kivistön Kaupunkikeskus 1:n asemakaavatyö, joka sisältää pääkaupunkiseudun viimeisen toteuttamattoman, maakuntakaavan mukaisen kaupan suuryksikön tilavaruksen kaupan ja palveluiden tiloineen, linja-autoterminaalin, asumista, työtiloja sekä mahdollisesti mm. hotellin, yht. arviolta 350 000 ka-m2. V. 2018 avautuvan kauppakeskuksen ensimmäinen toteutusvaihe mahdollistaa 60 000 ka-m2 kaupan tilojen lisäksi palvelutiloja 20 000 ka-m2. Kaava sisältää n. 80 000 ka-m2 asumista. Kivistön tuleva symbolirakennus, Topaasiaukiota rajaava Colosseum sisältyy suunnittelualueeseen. Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan osayleiskaavan Kivistön keskustan kaavatöiden selvityksiä ja suunnitelmia hyödyntäen: erityisesti keskustaan laadittuja melu-, maisema- ja hulevesien suunnitelmia sekä liikenne- ja liito-orava- selvityksiä hyödynnetään. tarvittaessa laaditaan lisäselvityksiä. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen, Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Valtion viranomaiset: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Finavia, HSL, HSY, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan vanhus- ja vammaisneuvosto sekä Asukas- ym. muut yhdistykset Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu Vantaan kaupungin asukaslehdessä ja kirjeet on lähetetty maanomistajille, naapureille ja viranomaisille 1.4.2014 ja 18.12.2014. - Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. 4
-Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa sekä kaupungin internetsivuilla: (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto) - Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. -Asemakaavatyön suunnittelun etenemistä voi seurata Vantaan kaupungin internet-sivuilla (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto). - Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä kaupungin internet-sivuilla (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto). Mahdollisesti päivitettävästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää maanomistajatietojen tarkistamisen, koska katualueen lunastus valtiolta kaupungille on kesken. Kaava-alue ei sisällä jatkossa työpaikkakortteleita. Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Ensimmäisen osallistumis-arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestettiin Kanniston monitoimitila Kannussa 23.4.2014 klo 18 alkaen osoitteessa Kenraalintie 6. Päivitettyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esitellään muiden töiden yhteydessä alkuvuodesta 2015. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle on voitu esittää 30.4.2014 mennessä, päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään mielipiteet 26.1.2015 mennessä. Keväällä saatiin mielipiteitä, mutta ne eivät olleet ristiriidassa kaavan tavoitteiden suhteen. Mielipiteitä voi toimittaa kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki Kirjaamo Kivistö/kaupunkisuunnittelu Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnumero: 09 8392 2184 Faksinumero: 09 8392 4163 sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi puhelimitse: Kai Zukale, p. (09) 8392 2232 Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero 232000. Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan valmistelun osana laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, joka sisältää selvitykset MRA 1 :n mukaisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, jne. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Sopimukset Asemakaavasuunnittelun prosessin yhteydessä laaditaan tarvittavia toteuttamissopimuksia. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyi joulukuussa 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Asemakaavaja asemakaavan muutosehdotus tuodaan hallinnolliseen käsittelyyn arviolta tammikuussa 2015. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi (MRA 2 ja 32 ), jona aikana siitä voidaan jättää muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 5
Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Kaupunkisuunnitteluvirasto Kielotie 28, 01300 Vantaa puh: 09-8392 2247, 040 847 0944 sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla 1.4.2014, päiv. 18.12.2014 Lea Varpanen, Kivistön kaavoituspäällikkö 6