Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus Luonnos toimintamalliksi
Mikä on kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus malli? SOSTEn organisoima ja järjestöille suunnattu vuoden kestävä, yhteisöllinen kehittämiskokonaisuus, jossa Käydään läpi taloudellisen arvioinnin perusteita. Harjoitellaan oman toiminnan mallintamista ja arviointikohteen toimintalogiikan kuvaamista. Etsitään oman toiminnan / hankkeen taloudelliseen arviointiin soveltuvia arviointityökaluja ja menetelmiä. Opitaan toisilta ja tuetaan toisia taloudellisen arvioinnin toteuttamisessa.
Toimintamallin kehittäminen Kustannusvaikuttavuuden vertaissparrausta on kehitetty ja testattu keväästä 2016 alkaen. Mukana viisi nuorten parissa toimivaa järjestöä. Vuoden 2016 tapaamiset olleet toukokuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Vuonna 2017 yht. 2-3 tapaamista. Toimintamallin laatiminen pilotin pohjalta kevään 2017 aikana. Syksyllä 2017 haku uusille toimijoille ja mallin toteuttaminen suunnitelman mukaan.
Pilottitoimijoiden palaute Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus -toiminnalle on ollut selkeä tarve. Mahdollistaa yhteisen keskustelun, ei tarvi yksin miettiä näitä Hyvällä tavalla pakottaa miettimään näitä kun tietää, että tapaaminen on tulossa. Olen saanut paljon jäsennystä omaan työhöni tätä kautta. Kyllä näihin sisältöihin olisi vaikea lähteä syventymään ilman tätä tukea.
Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus -toimintamalli
Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus toiminnan vaiheet ja aikataulu Marras-joulukuu - Toimintaan hakeminen ja valintaprosessi Marraskuu - Kustannusvaikuttavuuden laskeminen Tammikuu Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely Syyskuu Toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen Maaliskuu - Toimintalogiikan kuvaaminen Toukokuu Tuloksellisuuden mittaaminen
Toimintaan hakeminen ja valintaprosessi Haku marras-joulukuussa, valitut järjestöt / toimijat tiedossa joulukuussa. Hausta tiedotetaan SOSTEn jäsenkirjeessä sekä eri verkostoissa. Vuosittain vaihtuvat teemat, esim. nuorten tai ikääntyneiden parissa toimivia järjestöjä, menetelmälähtöiset (esim. SROI) teemat. Mukaan otetaan 3-6 järjestöä. Jos halukkaita on paljon, suoritetaan arvonta tai muu valintamenettely. Edellytyksenä pidetään, että mukaan hakevalla järjestöllä on tiedossa konkreettinen toiminta, jonka kustannusvaikuttavuutta halutaan arvioida.
Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely Täsmennetään jokaisen mukana olevan järjestön tarpeet ja tavoitteet valitun toiminnan kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Laaditaan: yhteinen aikataulutus koko verkostolle sekä yksilölliset työsuunnitelmat kullekin järjestölle. Sovitaan konsultointi- ja tukikäytänteet SOSTEn rooli, tehtävät ja vastuut. Järjestöjen roolit ja odotukset.
Toimintalogiikka ja vaikuttavuusketju Varmistetaan kaikille loogisesti etenevä ja arvioinnin näkökulmasta tarpeelliset osaalueet huomioivat toimintalogiikan ja vaikuttavuusketjun kuvaukset. Kuvataan vaikuttavuusketju. Esitellään ne toisille osallistujille. Yhteinen läpikäyminen ja keskustelu laadunvarmistamiseksi. Esimerkki Vaikuttavuusketjusta Tarve: tupakoinnilla on negatiivisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen Tavoite: tupakoivien määrä vähenee Interventio: toimenpide, joka tähtää tupakoinnin lopettamiseen Tuotos: 100 ihmistä osallistuu Tulos: 10 ihmistä lopettaa tupakoinnin Vaikutus: Lopettaneiden terveys paranee Vaikuttavuus: Kansanterveys hyötyy
Tuloksellisuuden mittaaminen Vastataan järjestökohtaisesti seuraaviin kysymyksiin: Mikä on haluttu muutos, jota seurataan? Mikä osoittaa muutoksen, mistä muutoksen tietää? Miten (menetelmä tai väline sekä aineisto) muutosta voi mitata tai todentaa? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia mittaamiseen liittyy?
Vaikuttavuuden osoittaminen Tulos / vaikutus / vaikuttavuus termien yhteinen ymmärrys. Löydetään mukana oleville toimijoille ja arviointikohteille menetelmät ja aineistot, joilla osoittaa, mitä vaikutuksia arvioitavalla toiminnalla on ollut. Vrt. ero mittaamiseen ja vaikuttavuuden osoittamiseen ks. vaikuttavuusketju
Kustannusvaikuttavuuden laskeminen Löydetään erilaisia tapoja laskea arvioitavan toiminnan osoitettuja vaikutuksia rahassa. Työssä hyödynnetään jo tiedossa olevia arviointi- ja laskentamalleja, kuten SROI:ta. Kartoitetaan pehmeiden tulosten rahamääräistämisen edellyttämiä erilaisia korvikemuuttujia ja kootaan niitä Innokylän työtilaan myös muiden hyödynnettäväksi. Suoritetaan laskentaan liittyviä herkkyysanalyysejä, joilla saadaan tietoa toiminnan kustannusvaikuttavuuteen vaikuttavista elementeistä.
Muuta: Innokylä työtilana Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus toiminnan kotipesä on Innokylässä. Siellä on - Jokaisella pilotilla oma työtila - Yhteinen keskustelu teemaan liittyen - Yleinen ja jatkuvasti kehittyvä teeman tietopankki Innokylässä keskustelu ja kokonaisuus pysyy koossa. Helppo seurata ja ohjata. Yhteisöllinen toimintatapa.
Tervetuloa mukaan kehittämään ja kehittymään! Lisätietoja Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus -toiminnasta: Antti Pelto-Huikko antti.pelto-huikko@soste.fi 050 553 0736