Psykologian historiaa - johdanto Jussi Silvonen Syyslukukausi 2005 Joensuun yliopisto, psykologian laitos (Luento 1) jussi.silvonen@joensuu.fi http://www.kolumbus.fi/jussi.silvonen/luennot
Luentosarjan rakenne Ensimmäinen teema: Johdatus psykologian historian peruskäsitteisiin ja varhaisvaiheisiin. Toinen teema: akateemisen psykologian synty, vaihtoehtoisia tulkintoja, varhainen kulttuuripsykologia. Kolmas teema: Sosiogeneettiset lähestymistavat, psykoanalyysi. Neljäs teema: Behaviorismista postmoderniin, psykologian nykyiset (meta)teoreettiset suuntaukset.
Psykologia tieteenä? Psykologian historia tieteenhistoriana edellyttää määritelmää tieteestä. Objektiivisuus, Todistettavuus, Kriittisyys, Teoriamuotoisuus, Autonomisuus, Edistyvyys (Niiniluoto ym. 1984). Psykologian uusi historia on laajentamassa näkökulmaa tieteen sisältä kohti psykologisten ilmiöiden ja käytäntöjen historiaa.
Oppikirjaparadigma 1900 -luku Kokeellinen psykologia 1600-1800 -luvut Assosiaatiopsykologia: Locke, Hume, Mills 1500-1700 luvut Moderni tiede: Descartes, Bacon, Newton antiikki Aristoteles
Henkilöistä käytänteisiin Henkilöhistoriaa (Boring), jota on kirjoitettu 'voittajien historiana'. D. Hothersall: History of Psychology, 2004 Katkosten paradigmahistoriaa (Kuhn). Madsen: A History of Psychology in Metascientific Perspective, 1988. Psykologian uusi historia : psykologia arkielämän käytänteinä, psykotekniikkoina. M. Foucault: Seksuaalisuuden historia, 1976-1984. J. Siltala: suomalaisuuden psykohistoria...
Tieteen edistyksen malli A Tieteen edistyessä aikaisemmat havainnot osoittautuvat uuden tiedon osatapauksiksi. A on B:n osatapaus. B
Yhteensopimattomuus hypoteesi Teoria 1 AURINKO Teoria 2 (Maakeskinen maailmankuva) (Aurinkokeskinen maailmankuva) KUU MAA AURINKO 08.09.05 JS - psykhist 7
TIETEEN VALLANKUMOUKSET NORMAALITIEDE P1 ANOMALIA KRIISI TIETEELLINEN VALLANKUMOUS NORMAALITIEDE 2 08.09.05 JS - psykhist 8
PARADIGMA (Kuhn 1970) Määrittelen paradigmat universaalisti tunnustetuiksi tieteellisiksi saavutuksiksi, jotka tuottavat jonkin aikaa tieteenharjoittajien yhteisön malliongelmat ja niiden ratkaisut. Tutkimusalakohtainen matriisi = a) symboliset yleistykset, b) metafyysiset oletukset, c) arvot, d) esimerkkiratkaisu. 08.09.05 JS - psykhist 9
Psykologian paikka? Luonnontieteet Yhteiskuntatieteet? Psyko- logia Humanistiset tieteet
(Tauko?)
Psykologian mahdollisuus? Psykologian historia nykyisyyden historiana kysyy, kuinka psykologia tuli mahdolliseksi? Kuinka ja miten tuli mahdolliseksi ajatella psyykkistä omana itsenäisenä tieteellisenä ja todellisena ilmiönä? Samalla vastataan kysymykseen, kuinka psyykkinen toimintakyky on mahdollinen?
Psykologian synty? Antiikki. Aristoteleen ja Platonin vastakohta: materialismi vs. Idealismi. Modernin tieteen synty: Descartes ja luonnontieteet (1500-1600 -luvut). Psykologian itsenäistyminen: psykologiset laboratoriot (1870-1910). Moderni psykologia: behaviorismista kognitiiviseen käänteeseen (1910-1970). Jälkimoderni psykologia: paluu juurille, kulttuuriin + vahva kognitio- ja aivotutkimus.
Moderni tiede (1) Tieteiden vallankumous 1500-1700 luvuilla luo modernin luonnontieteen perustan. Modernin tieteen kohteena ja selitettävänä ilmiönä on luonto ei ihminen. Modernin tieteen syntyyn liittyy voimakas subjektin ja objektin erottaminen toisistaan. Tietävä subjekti selittää itsensä ulkopuolella olevaa passiivista maailmaa. Psyyke jää kartesiolaisessa tieteessä tieteellisen selityksen ulkopuolelle.
Rene Descartes (1596-1650) Legenda nuoresta filosofista: kolmikymmenvuotinen sota runtelee Eurooppaa, filosofi kulkee sotajoukkojen mukana, näkee hävityksen ja kysyy "Miksi?". Sokea usko kaikkien ongelmien taustalla. Unelma Järjen ohjaamasta ihmisyhteisöstä, metodista joka antaa vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Järki on valistuksen, modernin kartesiolaisen tieteen utopia.
Descarten teokset Discours de la Méthode. Metodin esitys. 1637 Meditationes de prima philosophia (Meditations on first Philosophy). 1641 Principia philosophiae (Principles of Philosophy) 1644 Les Passions de l'âme (Treatise on Passions). Mielenliikutukset. 1649
Metodin esitys, 1637 järjen hyvää käyttöä varten 1. sääntö: en koskaan katso todeksi sellaista, minkä en ilmeisesti tiedä olevan sellaista. 2. sääntö: jaan jokaisen tuntemistani pulmista niin moneen osaan kuin se on mahdollista ja tarpeen että pystyn ne ratkaisemaan. 3. sääntö: aloitan yksinkertaisemmista seikoista ja etenen vähittäin monimutkaisempiin. 4. sääntö: teen niin täydellisiä luetteloita että varmasti tiedän ottaneeni kaiken huomioon.
Kartesiuksen Mielenliikutukset (Les Passions de l'âme) 1649 Tahto sielun aktiivisuutena, havaitseminen passiivisena toimintana. Se ruumiinosa, jossa sielu toimii, ei ole sydän eikä aivot kokonaisuudessaan, vaan käpyrauhanen. Alkuperäiset mielenliikutukset, joista kaikki muut johtuvat: ihmettely, rakkaus, viha, halu, ilo ja suru.
Sielun sijainti (käpyrauhanen) on sielun pääasiallinen tyyssija ja paikka, jossa syntyvät kaikki ajatuksemme. Tämä käsitykseni perustuu siihen, etten tätä lukuun ottamatta löydä koko aivoista mitään osaa, joka ei esiintyisi kaksittain. Sitä paitsi näemme yhden ainoan ja saman asian kahdella silmällä, kuulemme yhden ainoan äänen kahdella korvalla ja myös ajattelemme aina vain yhtä asiaa kerrallaan. On siis välttämättä oltava niin, että kahdesta silmästä ja kahdesta korvasta saapuvat speciekset käyvät yhteen jossakin ruumiinosassa, jotta sielu tarkastelisi niitä siellä.
Kartesiolainen dilemma Aktiivinen, vapaa, indeterministinen. Kuinka vapaa sielu voi tulla kausaalisen tieteellisen selityksen kohteeksi kadottamatta subjektiuttaan? SIELU r uumis miel enl iikut uks et Passiivinen, mekaaninen, kausaalinen.
Karteesinen tiede Subjektin ja objektin ehdoton erottaminen toisistaan: dualismi. (Sielun selittämisen dilemma) Kohteen ja tietäjän erottaminen toisistaan: ulkoinen passiivinen todellisuus, jota tietävä subjekti havainnoi, ja josta se löytää totuuden. Epäilyn paradoksi: tahto varmuuteen. Kartesiolainen epäily alkaa kysymyksellä: Ego cogito, ergo sum, sive existo. Cogito-hypoteesi kruunaa dualismin. Epäily tähtää kuitenkin varmaan tietoon, funduksen asettamiseen.
Moderni tiede (2) Koko moderni psykologia on vain vastauksen etsimistä Kartesiuksen dilemmaan. Psyyke tulee mahdolliseksi tieteen kohteeksi asteittain 1700-1800 luvuilla. Edellytyksenä sielun (tahdon vapauden) hylkääminen. Assosiaatiopsykologia ja psykofysiologia intellektuaalisina projekteina, joissa sielulle löydetään objektiivinen selitysperusta.
Psykofysiologia Ensimmäiset psykologiset lait esitetään. Weberin-Fechnerin laki aistiärsytyksistä. Ernst Heinrich Weber (1795-1878). Gustav Theodor Fechner (1801-1887). Hermann Helmholz (1821-1894). Psyyke ja psyykkinen toiminta on hermoston toimintaa, joka voidaan selittää hermostosta käsin (aivo-paradigma).
Assosiaatiopsykologia Brittiläisen empirismin psykologia. David Hume (1711-1776). James Mill (1773-1836). John Stuart Mill (1806-1873). Alexander Bain (1818-1903). Psyyke rakentuu ulkoisen todellisuuden jälkinä tajunnassamme. Psyyke on näiden jälkien assosiaatioita, psykologia on mielen kemiaa. (Tabula rasa -paradigma).
Tabula rasa, assosiaatiopsykologia. Britti-empirismi Psyyke tulee mahdolliseksi selittää. Kartesius: dualismi Psykologia tieteenä mahdottomuus. Psykofysiologia Psyykkinen hermoston toimintana. Wundt: kokeellinen psykologia Kartesiolainen dilemma ratkeaa.
Wilhel Wundt (1832-1920) Ensimmäinen psykologian laboratorio Leipzigissa 1879 (1875/1881). Grundzüge der physiologischen Psychologie 1873-74 (6. painos 1911) Philosophische Studien 1881 Völkerpsychologie 1900-1920
(Tauko?)
Toinen psykologia Psykofysiologia ja empiristinen behaviorismi asettivat psyyken vain selitettäväksi. (Hermosto, ympäristö ja/tai näiden yhdistelmät) Toinen psykologia on korostanut ihmisen oman aktiivisuuden, toiminnan roolia psyyken rakentumisessa. Ihmismieli nähdään 'maailmassa olevana' (antikartesiolaisuus), vuorovaikutuksessa rakentuvana kulttuurisesti välittyneenä systeeminä.
Miksi 1800-luku? Sekularisaatio: Intellektuaaliset ehdot alkoivat täyttyä, tiede oli 'kesyttänyt' vapaan sielun. Modernisaatio: perinneyhteisön hajoaminen ja markkinatalouden synty. Rationalisaatio ja individualisaatio kietoutuvat yhteen ja tuottavat modernin yksilöllisyyden, itseään kontrolloivan ihmisen. Vapaa yksilöllisyys ja kontrollin sisäistämisen vaatimus luovat uudella tavalla kärsivän psyyken.
Modernin ambivalenssi vaihtoehto- ja kartesiolaisuudelle Michel Montaigne (1533-1592) Epävarmuuden sieto fundamentalismin sijaan. Essee vs. propositionaalinen tieto. Benedict Spinoza (1632-1677) monismi, itseliikunta. Giambattista Vico (1668-1744) Kieli ja kulttuuri ihmismielen ymmärtämisen lähtökohtana. Johan Gottlieb von Herder (1744-1803) Kielen ja yhteisön merkitys. G.W.F. Hegel (1770-1831) Kehkeytymisen idea.
Ensimmäinen kulttuuripsykologia Giammattista Vico (1668-1744) Theodor Waitz (1821-1864) Adolf Bastian (1826-1905) Wilhelm Wundt (1832-1920)
G. Vico (1668-1744) Scienza Nuova (1725/1744): kulttuuritutkimuksen alku. Languages give the histories of the things which words signify (SN 354) Luonnon selittäminen, ihmisyhteisön ymmärtäminen.
Waitz ja Bastian T. Waitz, Anthropologie der Naturvölker, 1859. Ihmislajin psyykkinen yhtenäisyys. Jopa kaikkein barbaarisimmilla kansoilla on kieli, jolla on enemmän tai vähemmän säännöllinen kieliopillinen rakenne. A. Bastian, Der Mensch in der Geschichte, 1860. Psyykkinen yhtenäisyys moninaisuudessa. Elementargedanken kaikille yhteisiä, Völkergedanken paikallisia, kulttuureille ominaisia.
Wilhel Wundt (1832-1920) Ensimmäinen psykologian laboratorio Leipzigissa 1875/1881 (1879) Grundzüge der physiologischen Psychologie 1873-74 (6. painos 1911) Philosophische Studien 1881 Völkerpsychologie 1900-1920
Wilhelm Wundt (2) Psykologia on osa filosofiaa (idealismi). Kokeellisilla menetelmillä voidaan selittää vain alimpia psyykkisiä toimintoja. Kansainpsykologia (Völkerpsychologie) tutkii kieltä, tapoja ja myyttejä. Kiista korkeampien henkisten toimintojen kokeellisesta selittämisestä: Wundt vastaan Würtzburgin koulukunta. Wundt häviää kiistaan, kokeellisen tutkimuksen uusi vaihe alkaa.
Julkaisukielet 1900-1955 100 90 80 70 % 60 50 40 30 Saksa Englanti Ranska Muut 20 10 0 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955
Ambivalentti psykologia Yhden lineaarisen synny sijasta psykologialla on useita erilaisia syntyjä. 1700-luvulta lopulta 1800-luvun puoliväliin muotoutuvat objektiivisen, tieteellisen psykologian edellytykset. Psykologian syntyvaiheessa 1800-luvun lopussa luonnontieteellinen ja kulttuurinen selitysmalli kamppailevat keskenään. Kokeellisesti ja luonnontieteellisesti orientoitunut psykologia voittaa kamppailun 1900-luvun alkupuolella.
Psykologia ja 'käytäntö' Akateeminen kokeellinen tutkimus Behaviorismi Psyykkisten vaikutusmekanismien etsiminen 'Nojatuolipsykologia' Psykologiset testit Differentiaalipsykologia Yksilöiden erotteleminen ja luokittelu Idealistinen kulttuuripsykologia Psykologinen hoitosuhde Psykoanalyysi Yksilöpsykologinen ongelman käsittely
Kirjallisuutta Descartes, René (2005/1649) Sielun liikutukset. Teokset IV, (ss. 25-116) Helsinki, Gaudeamus Elias, N. (1991) The Symbol theory. London, Sage Foucault, M (1988/1976-194) Seksuaalisuuden historia. Helsinki, Gaudeamus Habermas, Jürgen (1972/1968) Knowledge and Human Interests. Boston, Beacon Press Kuhn, Thomas (1994/1970) Tieteellisten vallankumousten rakenne. Helsinki, Art House Lehtonen, M. (1994) Kyklooppi ja kojootti. Tampere, Vastapaino Saariluoma, Pertti (1985) Psykologian historia. Kreikkalainen kausi. Helsinki, Gaudeamus Toulmin, Stephen (1998/1990) Kosmopolis. Kuinka uusi aika hukkasi humanismin perinnön. Porvoo, WSOY