Oulun kaupunginkirjasto 40 vuotta kirjastojen tietotekniikan edelläkävijänä
Tietotekniikan myötä kirjasto on murtanut ajan ja paikan rajat. Kirjastosta on tullut paitsi fyysinen tila, jolla on sosiaalisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä merkitys yhteisenä olohuoneena, myös virtuaalinen tila. Helvi Puolakka sanomalehti Kalevassa 7.6.2007 13.5.2017
Kirjastojärjestelmien kehitystyötä
Oulun kaupunginkirjaston, kaupungin atk-keskuksen ja Valtion tietokonekeskuksen järjestelmäyhteistyö alkoi jo vuonna 1973. Alarivissä vasemmalta Kaija Salmi ja Helvi Puolakka (Linna), ylärivissä Seppo Pyykkö, Tuula Koivisto, Ritva Pikkuhookana ja Jukka Sirola.
Rajakylän kirjastossa otettiin vuonna 1978 käyttöön eräajopohjainen atk-lainausjärjestelmä.
Suomen yleisten kirjastojen ensimmäinen ajantasainen atk-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1980 Myllyojan kirjastossa. Kirjastolautakunnan pj Kalle Loukkola puhuu avajaisjuhlassa.
Järjestelmää pyöritettiin kirjaston omalla keskustietokoneella vuosina 1981-87. Sen jälkeen siirryttiin käyttämään Oulun kaupungin atk-keskuksen konetta.
Vuoteen 1990 mennessä kaikissa kirjaston toimipisteissä oli tosiaikainen atk-järjestelmä.
Vuonna 1990 kirjastoautoon saatiin tietokoneet. Aluksi koneissa oli vain lainaajarekisteri, koska kirjarekisteri oli liian iso lerpulle. Vuonna 1997 päästiin GSM-yhteydellä reaaliaikaiseen järjestelmään.
Vuonna 1991 käsikirjaston lehtien lainauksenvalvontaan valmistui KÄKI-järjestelmä. Lehtien saapumisvalvonnan SAAPASjärjestelmä suunniteltiin vuonna 1992.
Vuonna 1992 otettiin käyttöön integroitu Pallas-kirjastojärjestelmä, joka sisälsi lainauksenvalvonnan lisäksi tiedonhaun ja luetteloinnin. Pallas vaihdettiin vuonna 2000 Windows-pohjaiseksi PallasPro:ksi.
Pallas-kirjastojärjestelmän hankintaosiota suunnittelemassa osastonjohtaja Eila Heiskanen.
Oulun yliopistossa kehitetty Kake-kaukopalveluohjelma otettiin käyttöön vuonna 2001. Ohjelman uusi versio WebKake otettiin käyttöön vuonna 2013. Ohjelmilla hallinnoidaan oululaisille asiakkaille tilattuja kaukolainoja.
Vuonna 2012 Oulun kaupunginkirjasto liittyi ympäristökuntien OUTI-kirjastokimppaan. OUTI-kimppa perustettiin jo vuonna 1987.
Yhteistyö Oulun kaupungin atk-keskuksen kanssa on jatkunut tiiviinä 1970-luvulta alkaen. Atk-keskuksesta on tullut Oulun Tietotekniikka. Valtion tietokonekeskuksen ja sen seuraajayritysten kanssa yhteistyö jatkui vuoteen 2016 asti.
Kirjastossa it-asioista vastasi vuosina 1987-1999 suurimmalta osin erikoiskirjastonhoitaja Arja Oravainen. Kirjaston it-tiimi perustettiin vuonna 1999 hoitamaan laajentuneita icttehtäviä. Tiimin jäseninä on ollut tietotekniikkaan erikoistuneita kirjastolaisia.
Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Koha otettiin tammikuussa 2016 käyttöön 11 OUTI-kirjastossa. Vuoden aikana mukaan tuli vielä neljä kuntaa.
Koha-tiimi perhekuvassa. Eturivissä vasemmalta Anneli Österman, Maija Saraste, Piia Semenoff, takarivissä Miika Jokela (OTT), Pirkko- Liisa Lauhikari, Anu Seilonen, Petri Törmänen ja Pasi Korkalo.
Aineistotietokanta
Ennen atk-aikaa tiedot kokoelmasta kirjoitettiin monistettaville pahvikorteille.
Korttien upottaminen kortistolaatikkoon oli tarkkaa työtä.
Atk-järjestelmää varten kortiston tiedot kirjoitettiin erillisille korteille, joista ne tallennettiin rekisteriin. Tallennustyö aloitettiin jo vuonna 1976.
Tallennuksen jälkeen tiedot kokoelmasta löytyivät sekä tietokoneelta että paksuiksi kirjoiksi sidotuista atk-listauksista.
Suuri edistysaskel oli se, kun henkilökunta pääsi katsomaan kokoelma- ja lainaustietoja tietokoneelta.
Tiedot tallennetusta aineistosta löytyivät mikrokorteilta vuodesta 1983 alkaen. Mikrokorttisarjoja tuotettiin kolmesti vuodessa vuoteen 1994 asti.
Kortistolaatikko oli pääkirjastossa käytössä 1990-luvun loppuun asti. Varastokokoelman kortisto säilytettiin vielä joitakin vuosia sen jälkeen.
Lainaus ja palautus
Oulun kirjastoissa oli 1970-luvun alkupuolelta lähtien käytössä kameralainausjärjestelmä. Sitä ennen oli käytössä Detroit-järjestelmä.
Bireka-rullat olivat tuttuja asiakaspalvelussa. Asiakkaille revittiin telineessä olevista rullista maksuista kuitit.
Kaikki palautukset tarkistettiin varausten varalta flexo-kansioista.
Atk-lainauksessa on käytetty monia erilaisia lukijoita.
Kirjaston ensimmäinen lainausautomaatti hankittiin pääkirjaston musiikkiosastolle vuonna 1998.
Pääkirjastoon hankittiin lajitteleva palautusautomaatti vuonna 2003. Vuonna 2012 hankittu automaatti lajittelee palautetun aineiston 21 vaunuun.
Vuoteen 2016 mennessä kaikkiin toimipisteisiin oli hankittu lainaavat ja palauttavat automaatit.
Vuonna 2013 hankittiin Oulun yliopistolliseen keskussairaalan käyttäjille Kirjakaappi. Aineisto on varustettu RFIDtunnisteilla ja sitä voi lainata ja palauttaa joka päivä kellon ympäri.
Kirjasto verkossa
Vuodesta 1992 alkaen asiakkaat ovat voineet selata asiakaspäätteiltä kokoelmatietoja.
Vuonna 1998 avattiin verkkokirjasto Intro, jossa asiakkaat saattoivat uusia lainoja ja varata aineistoa.
VERKKOKIRJASTON KEHITTYMINEN Vuonna 2000 Yksilöllinen verkkopalvelu IntroAktiivi käyttöön Vuonna 2001 Noutoilmoitukset tekstiviesteinä ja e-kirjeinä Vuonna 2003 Verkkokirjaston mobiililiittymä Vuonna 2007 Verkkokirjastoon teosten kansikuvia Asiakkaille ilmoitukset sähköpostitse Vuonna 2008 Kirjastomaksujen maksaminen verkossa Vuonna 2016 Koha-verkkokirjasto
Syksyllä 2017 saadaan OUTI-kirjastoissa käyttöön OUTIFinna, joka perustuu kansalliseen Finna-asiakaskäyttöliittymään.
Kirjaston tietopalvelu ja elektroniset aineistot
Tietopalvelussa mikrokorteilla oli keskeinen tehtävä 1990-luvun alkuun asti. Niillä oli oman tietokannan lisäksi tiedot muidenkin kirjastojen kokoelmista.
Vuonna 1983 kirjastoon hankittiin tiedonhakuun kansalliset KATI- ja KAUKO-tietokannat. Vuonna 1985 presidentti Mauno Koivisto sai lahjaksi hänestä tehdyn atk-haun.
Kirjaston henkilökunta pääsi käyttämään internetiä tiedonhaussa vuodesta 1993 alkaen.
Vuodesta 1999 alkaen kirjastossa on osallistuttu Suomen yleisten kirjastojen yhteiseen etätietopalveluun.
Vuodesta 2007 alkaen tietopalvelua on tehty myös kirjaston hyllyjen välissä, kun käyttöön saatiin liikkuva työasema ja mobiililaitteet.
Pohjoisten kirjastojen yhteinen tiedonhakuportaali Pohjanportti avattiin vuonna 2005. Sen kautta asiakkaat pystyivät käyttämään useita tietokantoja myös kirjaston ulkopuolelta.
E-AINEISTON MONIPUOLISTUMINEN Vuonna 1983 Vuonna 1993 Vuonna 1996 Vuonna 2000 Vuonna 2004 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2013 Vuonna 2017 Elektronisia tietokantoja henkilökunnan käyttöön CD-ROM-tietokantoja asiakaskäyttöön Elektronisten lehtien linkkiluettelo kotisivuille Viitetietokanta EBSCO asiakkaiden käyttöön Sähköiset Edita-tiedostokirjat asiakaskäyttöön Verkkosanakirja ja Kansallisbiografia asiakkaille Lehtitietokanta PressDisplay asiakaskäyttöön E-musiikkipalveluja asiakkaiden käyttöön Aloitettiin e-kirjojen lainaus Hankittiin digitaalisia soitonopetusohjelmia
Erilaisia laitteita asiakkaiden käyttöön
Tekstinkäsittelyyn tarkoitettu asiakaspääte VT100 hankittiin kirjastoon vuonna 1990.
1992 Asko-asiakaspäätteet 1999 tiedonhakumikrot 2001 WinSuite-työasemat 2005 Citrix-päätteet 2012 VDI-päätteet Tyhmistä päätteistä siirryttiin asiakasmikroihin, minkä jälkeen siirryttiin takaisin päätemaailmaan. Nykyisissä päätteissä yhdistyvät tietoturvallisuus, helppo ylläpito ja mikrotietokoneen edut.
Vuodesta 2012 alkaen asiakkaille on ollut tarjolla laitteita kuva- ja äänitallenteiden digitointiin.
Lainattavia e-kirjojen lukulaitteita alettiin hankkia vuonna 2011. Nykyisin tabletteja lainataan vain kirjastossa käytettäväksi.
Toukokuusta 2017 alkaen asiakkaat ovat voineet lainata kirjastossa itsenäisesti Hublet-järjestelmän tabletteja.
Verkkokirjaston ja internetin käytön opetusta
Vuonna 1995 aloitettiin internetin ja verkkopalveluiden käytön opetus asiakkaille. Pääkirjaston mikroluokka avattiin vuonna 2002.
Kiertävä mikroluokka perustettiin vuonna 2013. Laitteita on kierrätetty eri kirjastojen verkkopalveluopetuksissa.
Kirjastoreitillä opetetaan koululaisia tiedonhakuun mobiililaitteilla. Kännyköiden käyttöä on kirjastossa opetettu jo vuonna 2000.
Tablettitohtorit ovat opastaneet tablettien ja e-aineiston käytössä vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2017 Digitalkkari aloitti opastukset.
Langaton verkko saatiin vuonna 2003 pääkirjastoon ja pian sen jälkeen kaikkiin muihinkin kirjastoihin. Vuodesta 2005 alkaen verkkoon on päässyt kirjautumatta.
Sisäinen ja ulkoinen viestintä sähköistyy
Kirjaston ensimmäiset kotisivut julkaistiin vuonna 1995.
2000 2002 2007 2012
Pääkirjastoon hankittiin sähköinen infotaulu vuonna 2013. Infotauluja on hankittu kymmeneen muuhunkin kirjastoon.
Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä osa asiakasviestintää. Kirjaston Facebook-sivut avattiin vuonna 2009. Nykyisin on käytössä muitakin somekanavia.
Sähköposti otettiin kirjastossa aktiivisesti käyttöön jo 1990-luvulta. Sisäinen tiedotuskanava Akkuna avattiin vuonna 2005 ja sähköisiä työtiloja on hyödynnetty vuodesta 2014.
Verkkokokoukset ja -koulutukset Lyncin kautta aloitettiin vuonna 2013. Lyncin käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Kirjasto kuvasi ensimmäisen kerran tapahtumansa suoraan verkkoon Kalevalanpäivänä 28.2.2017. Juhla toteutettiin yhteistyössä Madetojan musiikkilukion ja venäläisten kirjastojen ja koulujen kanssa.
Kulttuurisia sisältöjä verkkoon
Vuonna 1998 julkistettu Ostrobotnia sisälsi Pohjois-Pohjanmaata käsitteleviä artikkeleita. Kokonaisia Kalevan artikkeleita on ollut mukana vuodesta 2001 alkaen.
Ikäihmisten linkkisivusto Oiva oivalluksia internetistä varttuneiden arkeen avattiin vuonna 1999. Sitä hyödynnettiin yli kymmenen vuoden ajan internetin opetuksessa.
Teuvo (1999-2008) ja Kakaravaara (2001-2015) auttoivat lastenkirjallisuuden tiedonhaussa sekä ammattilaisia että kasvattajia.
Oulun Arkki, Pohjois-Pohjanmaan kirja-aarteita esittelevä digitaalinen kokoelma, julkistettiin vuonna 2007. Myöhemmin siihen liitettiin Panun pakinat (2008) ja Veikko Juntusen nuotit (2010).
Kirjailijahakemisto Pakkala julkaistiin vuonna 2005 Oulun täyttäessä 400 vuotta. Se laajeni myöhemmin käsittämään koko Pohjois-Pohjanmaan.
Kirjailijoiden Oulu -sivustoa kehitettiin vuodesta 2001 alkaen ja Musiikin ja säveltäjien Oulu -sivustoa vuodesta 2004 alkaen.
Laajoja kulttuurisia verkkosivuja ovat mm. Pohjoista kirjallisuutta (2013) ja Pohjoista musiikkia (2015).
Kulttuurisivustojen ja tietokantojen sisältöjä siirrettiin vuonna 2015 kansallisiin ARTO-, Digikirjastot.fi- ja KirjaSampo-tietokantoihin.
Kehittäminen jatkuu...
Ensimmäinen omatoimikirjasto avattiin helmikuussa 2014. Vuonna 2017 asiakkaat voivat käydä omatoimisesti yhdeksässä kirjastossa.
Kirjaston laitteiden, tilojen ja palvelujen varausjärjestelmä Varaamo otettiin käyttöön huhtikuussa 2017. Samalla luovuttiin OTT:n vuonna 2003 tekemästä asiakasmikrojen varausjärjestelmästä.
Laitteiden ajantasaisuuden haaste 44 lainausautomaattia 16 palautusautomaattia 113 asiakaspäätettä ja -mikroa asiakastabletteja, skannereita, digitointilaitteita, mikrofilminlukulaitteita jne omatoimilaitteistoja Henkilökunnalla 141 tietokonetta lukijoita, kopiokoneita, tulostimia, maksupäätteitä, dokumenttikameroita jne
Mitä mahtaa olla tulossa? versiopäivitys ja Finna Melinda ja RDA-formaatti e-aineiston lisääntyminen kokoelmien digitointi uudet maksutavat avoin data Big data uusi Pohjanportti? kansallinen kirjastokortti? kansallinen aineistokanta? pilvipalvelut esineiden internet
Oulun kaupunginkirjasto Maija Saraste 13.5.2017 www.ouka.fi/kirjasto