AURAJOKI viesti M A R R A S K U U 2 0 0 3 Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maisemanopiskelua Aurajoella Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu käynnissä Aurajoella Säätiön nettisivut uudistuivat Maisemanhoitosuunnitelma Jokiluonto tutuksi AURAJOKISÄÄTIÖ AURAÅSTIFTELSEN
AURAJOKISÄÄTIÖ AURAÅSTIFTELSEN AURAJOKI viesti Aurajokisäätiö 10 vuotta Aurajokisäätiön virallinen toiminta-aika on häviävän pieni hetki joen ja jokivarren kehityshistoriassa. Syksyllä 1993 virallistettiin Aurajokisäätiön toiminnan käynnistäminen itse Aurajoen ja sen rantavyöhykkeiden historiallisten arvojen vaalimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Lähtökohtana oli säätiön toiminnan käynnistyessä omaehtoisen toiminnan vireyttäminen Aurajoen vaikutuspiirin väestössä yhden Suomen arvokkaimman kokonaisuuden kunnioittamisessa ja vaalimisessa. Aurajoki on synnyttänyt rannoilleen meren väistyessä kohti länttä monipuolisen ja rikkaan suomalaisen kehityshistorian kerrostuman. Ihminen on omalla toiminnallaan ja asumisellaan luonut vuosituhansien aikana sen Aurajoen kulttuuri- ja kansallismaiseman, jota nykyisin ihailemme. Meidän velvollisuutemme on vaalia tätä arvokasta perintöä sekä yhteisöinä että yksilöinä. Aurajokisäätiö on toiminnassaan pyrkinyt olemaan silmien avaaja ja yhteisen vastuunkannon edesauttaja. Aurajokisäätiöllä ei ole suuria organisaatioita hallinnointia varten. Työ perustuu tänään ja tulevaisuudessa Aurajoen asukkaiden aktivointiin säilyttää rikas perintö mahdollisimman monimuotoisena menneiden sukupolvien perintöä vaalien myös tuleville sukupolville. Aurajokisäätiö on lyhyen historiansa aikana myötävaikuttanut itse joenvarsipäästöjen vähentämiseen. Merilohi ja meritaimen pääsevät kutemaan ja synnyttämään Aurajoen omaa lohikantaa Halistenkosken kalaportaan avulla. Päiväkodit ja koulut ovat tulleet mukaan jokiprojekteihin, joissa säätiö on omalta osaltaan aikaansaanut opetukseen soveltuvaa materiaalia ja luontokoulutusta. Luontopolut ja luontokohteet opastauluineen ovat kaikkien luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneiden käytettävissä, maatalouden suojavyöhyke- ja perinnemaisemakohteiden toteuttamista on edistetty tilakohtaisella neuvonnalla. Kanoottiharrastus on voimistunut koko joen vaikutuspiirissä ja perhokalastajat ovat löytäneet kohteensa Halisten alueen lisäksi mm. Nautelankoskella. Edellä osa niistä aikaansaannoksista, joihin Aurajokisäätiö on vahvasti vaikuttanut. Uudelle vuosikymmenelle siirtyvän Aurajokisäätiön talkoojoukko toivoo jokivarren asukkaiden, päättäjien ja yritysten ottavan valtakunnallisestikin merkittävän perinnön vaalittavakseen. Kaikki tuki ja omaehtoinen työ jatkossakin on avain merkittävän haasteen toteutumisessa. Suurimpia ja ajankohtaisia haasteita on onnistua EU:n ja kansallisen rahoituksen osalta maatalouden jatkuvuuden ja rantavyöhykkeiden suojelun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Aurajokivarren kuntien, ihmisten ja yrittäjien sekä koko maakunnan velvollisuus on vaalia nykyisen väestön yhteistuumin synnyinjuuriamme ja synnyinpuistojamme. Toivotan lämmöllä kaikki mukaan Aurajokisäätiön toimintaan SAULI AHOPELTO Aurajokisäätiön hallituksen puheenjohtaja, Liedon kunnanjohtaja AURAJOKI viesti M A R R A S K U U 2 0 0 3 Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maisemanopiskelua Aurajoella Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu käynnissä Aurajoella AURAJOKI viesti M A R R A S K U U 2 0 0 3 JULKAISIJA Aurajokisäätiö Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puhelin: (02) 2623 442 Sähköposti: aurajokisaatio@aurajoki.net ASIAMIES Juha Kääriä Puh: 040 8326523 Sähköposti: juha.kaaria@turunseudunvesi.fi TOIMINNANJOHTAJA Martti Komulainen Puh: (02) 2623 442 / 040 5537409 Sähköposti: martti.komulainen@aurajoki.net HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Sauli Ahopelto Puh: (02) 4873000 (Liedon kunnan vaihde) Sähköposti: sauli.ahopelto@lieto.fi HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Veijo Virtanen Puh: (02) 4864 3200 Sähköposti: veijo.virtanen@aura.fi Säätiön nettisivut uudistuivat Maisemanhoitosuunnitelma Jokiluonto tutuksi LEHDEN ULKOASU JA TAITTO Anna Antikainen / Jujudesign KANNEN KUVA Johannes Lahti
MAISEMANOPISKELUA AURAJOELLA Syyskuun viimeisenä viikonloppuna parikymmentä innokasta Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtiopiskelijaa opettajineen aloitti kolme päivää kestäneen opintomatkansa Espoon Otaniemestä. Päämääränämme oli Aurajokilaakso, joka on tänä vuonna syventävien maisema-arkkitehtuurikurssien harjoitustyökohde. Talven aikana Aurajoen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle syntyy opiskelijatöinä maisemasuunnitelmia Tuotantomaisema- ja Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito -nimisten opintojaksojen tuloksena. MATKA TAITTUI LINJA-AUTOLLA Maisemasuunnitelmien laatiminen aloitetaan tutustumalla perusteellisesti työkohteeseen. Niin teimme nytkin. Kiersimme syksyn sävyttämää jokilaaksoa ristiin rastiin linja-autolla ja havainnoimme kulttuurimaiseman luonnetta sekä linja-auton ikkunasta, että myös jalkautuessamme erityisen kiinnostavissa kohteissa. Matkan aikana kävimme professorimme johdolla keskusteluja alueen menneisyydestä, nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Reittimme kulki koko maisemaalueen halki aina Turusta Oripäähän saakka. Matkan aikana näimme leveänä virtaavan alajuoksun sekä Aurajoen alkulähteeksi nimetyn rahkaojan Oripäänharjulla. Näiden väliin mahtui tietenkin monia erilaisia jokimaisemia; useita koskia ja syvälle savikkoon porautunutta jokiuomaa. Kävimme myös kuntavierailuilla Liedossa ja Aurassa, jossa meille kerrottiin muun muassa maatalouden tuotantonäkymistä ja kunnallistekniikan haasteista. Kuuskoskella tutustuimme vanhan myllymiljöön monikerrokselliseen tuotantomaisemaan. VANHALINNA JA SEKATAVARAKAUPPA KULTTUURIHISTORIAN VIESTINKANTAJINA Tulevina kulttuuriympäristöjen suunnittelijoina meitä kiinnosti jokilaakson pitkä historia, jonka jäljet ovat edelleen havaittavissa nykymaisemassa. Erityisinä kiinnostuksen kohteinamme olivat tietenkin Vanhalinnan linnavuori ja Museotie Hämeen Härkätie. Olimme jo aikaisemmin seuranneet kohteista kertovia luentoja ja nähneet monia diaesityksiä, mutta kipuaminen useiden kymmenien metrien korkeuteen katsomaan edessämme avautuvaa historiallista maisemaa ja kulkeminen pitkin muinaista Hämeen Härkätietä teki syvän vaikutuksen meihin kaikkiin. Linnavuoren ja Härkätien lisäksi jokilaakso tarjosi tietenkin monta muutakin mielenkiintoista kulttuuriympäristöä tutkittavaksi. Liikkuessamme valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella huomasimme, että joskus voi olla - kuten sananlasku sanoo - näkemättä metsää puilta. On muistettava, että laajan kokonaisuuden muodostavat yksittäiset kohteet, jotka ovat avainasemassa kulttuuriympäristön antaessa mielikuvia maisemassa liikkuville. Tällaisia helmiä ovat esimerkiksi vanhat muuntajat, ladot, aidat ja aitat, joita ilman maisema menettäisi suuren osan viehätyksestään. Erityisen viehättävänä pidimme jo käytöstä poistunutta Sekatavarakauppaa Vintalan kylässä, jonka nurkassa sijaitsevan sisäänkäynnin yllä kaupan nimikilpi edelleen 3
komeilee. Nykyajan automarketeista Sekatavarakaupan sympaattisuus on kaukana. LUONTOELÄMYKSIÄ NAUTELANKOSKELLA Maisema-arkkitehtuuriopintojen yhteydessä käydään tutustumassa moniin erilaisiin kohteisiin. Erityisen mieluisiksi osoittautuvat yleensä kohteet, joissa on mahdollisuus liikkua luonnossa. Tällä matkalla yövyimme opiskelijabudjetilla Lujalan Seurantalolla ja toisen retkipäivän päätteeksi reippaimmat päättivät lähteä pienelle patikkaretkelle, jonka päämääränä oli Kukkarkoski. Kamerat olalla kävelimme kohti Aurajokilaakson ykköskohteisiin lukeutuvaa Nautelaa, jonka sekä luonto- että historialliset arvot olivat useimmille jo entuudestaan tuttuja. Kun filmirullat oli täytetty mylly- ja koskikuvilla kävelyä jatkettiin uutta luontopolkua pitkin alajuoksulle. Pellonreunassa fasaaniperhe ruokaili emon valvoessa tarkkaavaisena poikuettaan. Poikueen pienin AURAJOKI viesti oli jäänyt muutaman metrin sisaruksistaan ja yhtäkkiä - kuin tyhjästä - kettu loikkasi ojasta pienen linnunpoikasen kimppuun. Pedolta menivät kuitenkin konseptit sen verran sekaisin, kun kuorossa haukoimme henkeä, että se sillä kertaa jäi nuolemaan näppejään. Luonnon ikuinen kiertokulku muistutti näin havainnollisella tavalla meitä olemassaolostaan. Pientä mutta vaikuttavaa kokemusta rikkaampina suuntasimme kohti majapaikkaamme. Illan hämärtyessä ruskanpunertavat sävyt piirtyivät kauniina syvänsinistä taivasta vasten ja kömpiessämme makuupusseihimme totesimme, että on hetkiä ja tunnelmia, joita ei filmille pysty tallentamaan. TYÖT JATKUVAT ARKKITEHTIOSASTOLLA Mielenkiintoisen ja hyvin onnistuneen ekskursion jälkeen on hyvä jatkaa työtä luentosaleissa ja piirustuspöydän ääressä. Uusien kokemuksien, ajatuksien ja vaikutteiden pohjalta aloitamme suunnittelun perusteellisilla analyyseillä. Sen jälkeen kohdistamme varsinaiset suunnitelmat kiinnostuksemme mukaisesti yksittäisiin kohteisiin ja osa-alueisiin. Opintojaksot järjestetään yhteistyössä Aurajokisäätiön kanssa, joka vastaa ensisijaisesti ajankohtaisen materiaalin hankinnasta. Säätiön ja korkeakoulun välinen hyvä yhteistyö on tehnyt ripeän tiedonkulun mahdolliseksi ja edesauttnut opiskelijoiden tiivistä sitoutumista tehtävään. Opiskelijoiden harjoitustyöt valmistuvat toukokuussa, minkä jälkeen ne asetetaan näytteille. HEIDI SAARISTO Kirjoittaja on Aurajokisäätiöllä kesäharjoittelijana toiminut neljännen vuosikurssin maisema-arkkitehtiopiskelija. JOKILUONTO TUTUKSI Puitteet Aurajoen luontoon ja kulttuurimaisemaan tutustumiseksi ovat parantumassa, kun jokivarteen on rakentumassa parin vuoden kuluessa useita luontopolkuja. Kesän aikana valmistuivat ensimmäiset jokiluontopolut Liedon Nautelankoskelle ja Pöytyän Riihikoskelle. Aurajoen kulttuurimaisema tarjoaa koskineen, jokivarsilehtoineen ja muinaisjäännöksineen sisältörikkaan ympäristön joen rantamien kulkijalle. Myös koulujen retkikohteena jokea käytetään monin paikoin. Jokiympäristöön tutustumista on hankaloittanut pitkään luontevien kulkuyhteyksien puuttuminen. Aurajokisäätiön yleisenä toimintatavoitteena on edistää joen virkistyskäyttöä ja kohottaa ihmisten tietoisuutta Aurajoen arvosta. Tätä tavoitetta palvelee polkuverkosto, joka rakentuu vuosien 2003 ja 2004 kuluessa kaikkiin Aurajoen pääuoman kuntiin. Polut on suunnattu ensisijaisesti alueen asukkaille, mutta toki toivon mukaan houkuttelevat ihmisiä kauempaakin Aurajoen kulttuurimaisemaretkille. Menneen kesän aikana verkoston ensimmäiset polut toteutettiin Aurajokisäätiön ja Nautelankoskisäätiön toimesta Liedon Nautelankoskelle sekä Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pöytyän kunnan yhteishankkeessa Pöytyän Riihikoskelle. NAUTELANKOSKEN UUSI ILME Liedon Nautelankoski on Aurajoen edustavimpia luontokohteita ja ainut luonnonsuojelulain mukaan suojeltu kohde. Alueella tavataan edustavia lehtoja, ketoja sekä useita harvalukuisia eliö- ja kasvilajeja. Luontoalue on saanut uutta ilmettä uudistuneen luontopolun muodossa. Luontopolun kasvojen kohotus toteutettiin Aurajokisäätiön ja Nautelankoski-säätiön yhteishankkeessa, johon saatiin rahoitusta alueellisesta maaseutuohjelmasta paikallisen toimintaryhmän, Varsin Hyvä ry:n kautta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 22 230 euroa. Myös Lounais-Suomen ympäristökeskus osallistui hankkeen rahoitukseen. Hankkeen sisältönä oli kohentaa Nautelankosken luontoalueen puitteita ulkoilijoille uudistamalla luontopolku opastetauluineen sekä 4
Riihikosken maisemapolku. toteuttamalla kulkua helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita, levähdyspaikkoja ja portaat lintutornilta alas jokirantaan. Hanke on nyt saatu päätökseen. Keväällä uusittujen alueen luonnosta kertovien opastetaulujen lisäksi on kesän ja alkusyksyn aikana rakennettu penkkejä levähdyspaikoille, parannettu polun pohjaa sekä rakennettu portaat lintutornilta alas jokirantaan. Portaat on suunniteltu luontopolulla liikkujien kulkua helpottamaan, mutta myös melojien tarpeet on huomioitu: porrasaskelmien vieressä kulkee rullat, joita pitkin kanootit on helppo laskea kosken alasuvantoon. Portaita on paikalle jo kauan odotettu, sillä jokirinne on jyrkkä ja sateen jälkeen erittäin liukas. MAISEMAPOLKU RIIHIKOSKELLE Pöytyän Riihikosken taajaman tuntumaan, aivan Aurajoen rantaan valmistui kesällä Riihikosken maisemapolun nimeä kantava reitti Riihikoskelta Lankkisten sillalle paikkaan, mistä perinteinen Aurajokimelonta lähtee liikkeelle. Polulla on pituutta vajaat kaksi kilometriä ja se esittelee tyypillistä jokimaisemaa peltoineen, rantakasveineen ja ojanvarsipöheikköineen. Polku on toteutettu Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pöytyän kunnan yhteishankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n Leader+-tavoiteohjelmasta ohjelmaa toteuttavan Varsinais- Suomen Jokivarsikumppanit ry:n kautta. Riihikosken maisemapolku on rakennettu ennen muuta Riihikosken taajaman asukkaiden virkistysreitiksi ja osoittanut kesän aikana jo tarpeellisuutensa. Polun varteen on Aurajokisäätiö suunnitellut opastetauluja, joissa kerrotaan perinneympäristöjen hoidosta, ketokasveista, rantakasveista, Aurajoen veden laadusta ja linnustosta. Riihikoskella liikkujia palvelee myös laavu tulipaikkoineen. Pöytyän kunta huolehtii jatkossa polun ja laavupaikan kunnossapidosta ja polttopuutkin hoituvat tienvarren puukatokseen. TURKU, AURA JA ORIPÄÄ VUOROSSA SEU- RAAVAKSI Aurajoen polkuverkosto täydentyy loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, kun uusia polkuja toteutetaan Turun Virnamäelle, Auran Hypöistenkoskelle, Pöytyän Kärilänmäelle ja Oripäähän Aurajoen alkulähteille. Yläjuoksun polut toteutetaan Aurajokisäätiön hankkeessa Aurajoen lähiluontokohteet, johon saatu rahoitusta niinikään Leader+-ohjelmasta. Polkujen aiheet vaihtelevat luontoasioista geologiaan ja historiaan, kunkin kohteen ominaisluonteesta riippuen. Valmistuttuaan polut antavat monipuolisen kuvan Aurajoen kulttuurimaisemasta. Polkujen keskeinen sisältö kulminoituu opastetauluissa, joiden kuvitukseen on erityisesti panostettu. Taulujen kuvituksesta vastaa Virpi Antikainen, joka on tehnyt aiemminkin yhteistyötä Aurajokisäätiön kanssa mm. Aura Taimenen merimatka satukirjan yhteydessä. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh. 040 5537409 martti.komulainen@netti.fi 5
UUTISET ja TAPAHTUMAT AURAJOEN NETTISIVUT UUDISTUNEET Aurajokitietoa, uutisia Aurajoesta ja jokiympäristöön kohdentuvista kehittämishankkeista on ollut esillä Aurajoen nettisivuilla jo usean vuoden ajan. Sivusto on läpikäynyt useimpien nettisivustojen tavoin monta muodonmuutosta. Viime keväänä koettiin viimeisin muutos, kun Anna Antikainen Jujudesignista Aurajokisäätiön graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalin suunnittelun yhteydessä antoi uutta ilmettä myös Aurajoki-nettisivuille. Aurajoki-nettisivut löytyvät edelleen osoitteesta www. aurajoki.net. Alasivuilla löytyy ajankohtaistietoa Aurajoen kehittämishankkeista, kalastuksesta, melonnasta, Aurajokisäätiön toiminnasta, tapahtumista ja julkaisuista. AURA MARTTILA ORIPÄÄ PAATTINEN PÖYTYÄ TARVASJOKI YLÄNE -luontoa kunnioittaensivuja / tiedostoja / osumia vierailijoita / koneita kilotavuja Kävijöitä sivuilla on riittänyt kohtuullisen hyvin, vaihdellen 1500 ja 2500 erillisen kävijän välillä kuukaudessa. Kävijätilastoja seuraamalla käy ilmi, että mm. virtuaali-aurajoki on erityisen suosittu. Virtuaali-Aurajoki osiossa on muutama vuosi sitten ilmestynyttä Aurajoki-multimedian sisältöä muokattu nettiympäristöön ja se tarjoaa perustietopaketin Aurajoesta esim. koulujen käyttöön. Yrityksiltä tukea Aurajoen kehittämistyöhön Aurajoen opastuskeskuksen Aurajokisäätiön ylläpitämä kanoottivuokraamo sai kesällä kauan kaivattua kalustotäydennystä, kun Paperinkeräys Oy ja Auranmaan Osuuspankkiryhmä osoittivat tukea uusien kanoottien hankintaan. Yritysten mainoksilla varustetut nimikkokanootit hyödyttävät jatkossa vuokratulojen kautta Aurajoen kehittämistyötä. Aiemmin Aurajokisäätiö on saanut tukea toimintaansa TS-Yhtymältä, Turun Seudun Osuuspankilta, Radio Sadalta, Mainostoimisto Briiffiltä ja Kuntoutusyhtymä Rehab Groupilta. Aurajokisäätiön tavoitteena on jatkossakin houkutella jokivarren yrityksiä mukaan työhön Aurajoen vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyömahdollisuudet ovat moninaiset tapahtumista erilaisiin teema- ja kohdekohtaisiin hankkeisiin. Lisätietoja yritysyhteistyöstä: toiminnanjohtaja Martti Komulainen gsm 040 553 7409 sähköposti: martti.komulainen@aurajoki.net 6
UUTISET ja TAPAHTUMAT AURAJOKIMELONNASTA VIDEO Jo 12 kertaa järjestetystä Aurajokimelontatapahtumasta on tulossa videokooste. Tämänvuotisen Aurajokimelonnan ikuisti videolle Turun Ammattikorkeakoulun multimediaja dvd-tekniikan opintolinja. Neljän hengen työryhmä liikkui melonnan järjestäjien matkassa koko kaksipäiväisen melonnan ajan, osa maitse, osa kanootissa itse matkaa tehden. Videotaltiointi tehtiin Aurajokisäätiön tilaamana ja valmis tuote on saatavissa lokamarraskuussa Aurajokisäätiöstä hintaa 12 euroa. Videon saa joko VHS- tai DVDformaatissa. Tilaukset ja tiedustelut: Aurajokisäätiö, puh: 2623 442, sähköposti: aurajokisaatio@aurajoki.net. Aurajokisäätiö 10-vuotta juhlaseminaari 10.11.2003 LIEDOSSA Aurajokisäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta marraskuussa. Juhlavuoden merkeissä säätiö järjestää iltapäiväseminaarin 10.11.2003 Liedon kunnantalon valtuustosalissa. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki säätiön yhteistyökumppanit ja Aurajoen kehittämistyöstä kiinnostuneet. Kahvitusta varten toivomme ilmoittautumiset seminaariin 7.11. mennessä säätiön toiminnanjohtajalle joko sähköpostilla martti.komulainen@aurajoki.net tai puhelimitse (02) 2623 442 tai 040 553 7409. Ohjelma: 12.30 Kahvi. Aulassa esillä Aurajokisäätiön tuottamaa materiaalia. 13.00 Tervetuloa! Aurajokisäätiön halllituksen puheenjohtaja, Liedon kunnanjohtaja Sauli Ahopelto 13.10 Varsinais-Suomen liiton tervehdys Maakuntajohtaja Juho Savo 13.20 Aurajoki ajan virta. Valokuvaesitys. Luontokuvaaja Johannes Lahti. 13.40 Aurajoen kehittämistyötä yli kuntarajojen: otteita Aurajokisäätiön toiminnasta. Aurajokisäätiön asiamies Juha Kääriä, toiminnanjohtaja Martti Komulainen 14.15 Jokivarren asukkaan tervehdys. Markku Heikkilä. 14.30 Aurajoen kehittäjä palkinnon julkistaminen. 14.40 Sana on vapaa keskustelua Aurajoen kehittämisen suuntaviivoista 15.00 Seminaarin päätös UUSIA JULKAISUJA Salenius, Hannele; Virtanen, Timo J. & Komulainen, Martti (2003): Muistojen myllyt. Aurajoen myllyjen arkea aikalaisten kokemana. Aurajokisäätiö. 46 s., nid. Muistojen myllyt julkaisu on samannimisen hankkeen loppuraportti. Hankkeessa kartoitettiin Aurajoen myllyjen historiaa, etenkin myllyjen arkea ja koskialueisiin liittyvää muuta toimintaa siten kuin myllyjen toiminta-aikana eläneet ihmiset sen muistavat. Materiaali kerättiin haastattelemalla ihmisiä heidän myllymuistoistaan sekä taltioimalla vanhoja valokuvia. Materiaalin kooste on esillä julkaisussa, jota voi tiedustella Aurajokisäätiöstä. AURAJOEN KULTTUURIMAISEMAA DVD:LLE Ympäristöministeriö on myöntänyt Aurajokisäätiölle 3 500 euron avustuksen Aurajoen kulttuurimaisemaa käsittelevän dvd-esityksen työstämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa yleisesitys Aurajoesta, jokilaakson kulttuurimaisemasta, luonnonympäristöstä, historiasta, virkistyskäytöstä ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä Aurajoen opastuskeskuksessa ja jokivarren kunnissa vierailevien ryhmien tarpeisiin. Hanke ajoittuu vuosille 2003 ja 2004 ja kulkee tavallaan Aurajokilaakson maisemaprojektin rinnalla. Talven aikana valmistuu videon käsikirjoitus ja jo aiemmin aloitettua kuvausta jatketaan ensi keväänä. Video valmistuu syksyyn 2004 mennessä. Valmistuttuaan video jaetaan jokivarren kuntiin ja matkailukohteisiin. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh: 040 553 7409, sähköposti: martti.komulainen@aurajoki.net. 7
AURAJOKI viesti KUVA: JOHANNES LAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITTELUA A U R A J O K I L A A K S O S S A Aurajokisäätiö käynnisti keväällä hankkeen maisemanhoitosuunnitelman laatimiseksi Aurajokilaaksoon. Kesän maisemainventoinnin jälkeen paneudutaan hankkeessa asukasosallistumiseen ja varsinaisen hoitosuunnitelman laatimiseen. Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi ja kansallismaisemaksikin noteerattu kulttuurimaisema on jo pitkään kaivannut kokonaiskatsausta maiseman arvotekijöihin ja kehitysnäkymiin. Maiseman oleellisten piirteiden säilyminen ei ole selviö, vaan se edellyttää yhteisesti mietittyä käsitystä maiseman tärkeistä elementeistä, hoitotavoitteista ja ennen muuta vahvaa sitoutumista maiseman vaalimiseen. Aurajoen kulttuurimaisema on muovautunut ihmistoiminnan, etenkin pitkään jatkuneen maanviljelyn tuloksena eikä se säily ilman ihmistä. Kulttuurimaisemaa ei voi museoida, sen luonteeseen kuuluu muutos. Muutos tulee olla kuitenkin hallittua ja yhdessä mietittyä niin, että maiseman arvotekijät historiallinen kerroksisuus, niityt, alkuperäistä luontoa heijastavat lehtometsiköt, maisemaa reunustavat selännemetsät, vanhat kylämiljööt tulevat huomioitua maankäytössä. Kaavoitus, rakentaminen, virkistystoiminta, kaikki maankäyttöä koskeva tulee sovittaa maisemaan sopivalla tavalla ja yhdessä mietittyjen periaatteiden pohjalta. SUUNNITELMA MAISEMANHOIDON POHJAKSI Aurajokisäätiö on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen, jonka sisältönä on laatia maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemalle. Suunnitelmassa tehdään selvitystä maiseman nykytilasta, luonnon- ja kulttuuriympäristöstä. Mielenkiintoinen osa hanketta on tutkia maiseman muutoksia aina 1700-luvulta saakka käyttäen historiallisia karttoja. Työtä tehdään yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kanssa. Teknillisen korkeakoulun puolesta hanketta ohjaa maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki. Hankkeen rahoitukseen osallistuu ympäristöministeriö. Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelmassa hahmotellaan arvokkaan kulttuurimaiseman arvoja ja hoitotavoitteita hoitosuosituksineen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää maiseman oleellisten piirteiden säilyttämiseen, ei museoituna maisemana, vaan elävänä kulttuurimaisemana. Työssä jokaisen jokivarren asukkaan ja yhteisön panos on tärkeä. MAISEMA-ALUE? Hankkeessa Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma selvitetään myös mahdollisuutta perustaa erityinen maisema-alue Aurajokilaaksoon kulttuurimaiseman olennaisten piirteiden turvaamiseksi ja maisemanhoidon edistämiseksi. Maisema-alueen perustaminen toteutuessaan toisi jokilaaksolle lisäarvoa ja tukea maisemanhoidon toteuttamiselle. Maisema-alueen perustaminen on monivaiheinen prosessi, jonka kuluessa alueen asukkaiden näkemykset tullaan huomioimaan tarkoin. Maisema-alue ilman jokivarren asukkaiden, viljelijöiden ja muiden maanomistajien sitoutumista on vailla pohjaa. 8
MONIPUOLISTA KARTTAMATERIAALIA SUUN- NITTELUN POHJAKSI Maisemasuunnitelmassa hyödynnetään olemassa olevaa karttamateriaalia monipuolisesti. Maisemamuutosten selvittämisessä käytetään vanhoja karttoja, mm. isojakokarttoja ja venäläisiä topografikarttoja 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Maakuntamuseon maisemahistoriaa ja rakennuskantaa koskeva paikkatieto on arvokasta materiaalia maisemamuutosten ja maiseman arvokohteiden selvittämisessä. Maiseman kokonaishahmotusta varten projektin käytössä on myös maaperäkartat, peruskartat ja 1:100 000 aineisto numeerisena sekä korkeusmallin pohjalta luotu korkokuva. Paikkatietona maisemaprojekti hyödyntää myös luontokohteista ja metsätyypeistä olevaa tietoa. OSALLISTUMISESSA SUURI HAASTE Osallistuva suunnittelu alueen asukkaiden, yhteisöjen, kuntien ja viranomaisten eli osallisten mukanaolo ja osallistuminen on oleellinen osa maisemanhoitosuunnitelman laatimista ja mahdollisen maisema-alueen perustamista. Osallistumisen muodot ovat moninaiset. Hankkeen toteutuksen tueksi on koottu laajapohjainen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina alueen asukkaat, yhteisöt, kunnat, viranomaiset ja hanketta valvova ympäristöministeriö. Parikymmenjäseninen ohjausryhmä valvoo hankkeen etenemistä ja toimii keskustelufoorumina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Liedon kunnan kaavoitusjohtaja Markku Niemi. Hankkeen kuluessa järjestetään useita tiedotustilaisuuksia asukkaille ja muille osallisille. Tulevaisuusverstaissa mietitään maisemaan liittyviä arvoja ja maisemanhoidon tavoitteita. Osallistua voi myös verkossa hankkeesta vastaavan Aurajokisäätiön nettisivuilla. Nettisivuilla on esillä myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali. Kaikessa tiedottamisessa tavoitellaan avoimuutta ja vuorovaikutusta kaikkien hanketta koskevien ryhmien kanssa. Kesällä 2003 tehtiin hankkeessa perusteellinen maisemainventointi hankkeeseen palkatun maisemaarkkitehtiopiskelijan voimin. Syyskuussa alueella vieraili Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman studiokurssi, joka laatii talven kuluessa eri aihekokonaisuuksista ja osaalueista kurssitöitä, joita voidaan hyödyntää lopullisessa maisemanhoitosuunnitelmassa. Hanke päättyy elo-syyskuussa 2004, jolloin ilmestyy lopullinen Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh: 040 5537409, sähköposti: martti.komulainen@netti.fi AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Vastuutaho: Aurajokisäätiö Kesto: 2003-2004 Kokonaiskustannusarvio: 50 000 euroa Rahoitus: Ympäristöministeriö, Aurajokisäätiö Ohjausryhmä: Maija Rautamäki Silja Suominen Soilikki Franssila Maria-Leena Lamminen Teija Tiitinen Eija Suna Ritva Nummiora Markku Niemi Veijo Peltola Reino Väisänen Tero Heiskanen Elina Eerola Elina Keloniemi-Hurttila Mia Laakso Heikki Saarento Anni Karhunen Mikko Jaakkola Airi Kulmala Matti Palkén Heidi Saaristo Martti Komulainen TKK/Arkkitehtiosasto Ympäristöministeriö Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Museovirasto Turun maakuntamuseo Turun kaupunki/ Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Liedon kunta Liedon kunta Auran kunta Oripään kunta Oripää Pöytyän kunta/ Pöytyän seudun ls-yhd. V-S TE-keskus/ Maaseutuosasto V-S Liitto L-S Ympäristökeskus L-S Ympäristökeskus MTK-Varsinais-Suomi Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä TKK/Arkkitehtiosasto, Aurajokisäätiö Aurajokisäätiö 9
MAATALOUSALUEIDEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN YLEISSUUNNITTELU KÄYNNISSÄ AURAJOELLA KUVA: LIEDON KUNTA Lounais-Suomen ympäristökeskus on aloittanut Aurajoen alueella luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun. Suunnittelu on painottunut Paattistenjoen alueelle sekä muihin Aurajoen länsipuolen sivu-uomien ympäristöihin, mutta luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tietoja kerätään koko jokialueelta. Paattistenjoen alueen yleissuunnitelmaluonnosta on jo esitelty maanomistajille ja siitä tehdään julkaisu. Tarkoitus on jatkaa suunnittelua vuonna 2004, jos rahoitusta järjestyy. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tavoitteena on ohjata ja tehostaa maatalousympäristön luonnon hoitoa. Suunnittelussa selvitetään alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet ja ympäristöt sekä esitetään toimenpidesuosituksia niiden hoidolle ja kunnostukselle. Pyrkimyksenä on kohdentaa maatalouden ympäristötuen erityistukia oikeisiin kohteisiin ja samalla innostaa viljelijöitä hakemaan eri tukimuotoja. Suunnittelu tähtää erityisesti perinnebiotooppien hoitoa sekä luonnon monimuotoisuuden kehittämistä koskevien erityistukisopimusten kohdentamiseen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet ovat yleensä pellon ulkopuolisia alueita, esimerkiksi perinteisesti laidunnettuja tai niitettyjä niittyjä, ketoja tai hakamaita, erilaisia reunavyöhykkeitä, kosteikkoja tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus on aina vapaaehtoista. Suunnittelu toteutetaan pääosin olemassa olevaan karttamateriaaliin, erilaisiin luonto- ja maisemaselvityksiin sekä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmiin perustuen. Osa alueesta kartoitetaan myös maastokäynnein. Erityisesti Aurajoen alueella kiinnitetään huomiota laajempiin hoitokokonaisuuksiin, joissa voidaan luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta tärkeän alueen hoitoa täydentää pellolle perustettavalla suojavyöhykkeellä. Aurajoen lumoyleissuunnittelua on jo tehty ja tehdään jatkossakin yhdessä soveltuvin osin Aurajokisäätiön ja Teknillisen korkeakoulun toteuttaman maisemanhoitosuunnittelun kanssa. Yleissuunnitelman luonnoskarttoja esitellään yhteisissä tilaisuuksissa. Tilaisuuksiin osallistumalla maanomistajat voivat vaikuttaa suunnitelman sisältöön ja saada neuvontaa erityistuista ja tärkeiden lumo-kohteiden hoidosta. Alueen maanomistajien toivotaan ottavan yhteyttä suunnittelija Anni Karhuseen, mikäli heillä on tiedossaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kiinnostavia kohteita, jotka olisi tarpeen ottaa mukaan suunnitelmaan. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu aloitettiin Varsinais-Suomessa vuonna 2001, jolloin kohteena oli Halikonjokilaakso. Yleissuunnitelma julkaistiin vuonna 2002 ja jaettiin mm. suunnittelualueen viljelijöille. Kesällä 2003 aloitettiin Aurajoen alueen lisäksi luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu myös Sauvon kunnassa. ANNI KARHUNEN ja MIKKO JAAKKOLA Lounais-Suomen ympäristökeskus 10
Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maatalouden vesiensuojeluun ja maisemanhoitoon on saatavilla maatalouden erityisympäristötukea, jota koskevaa neuvontaa on tehty usean vuoden ajan Aurajoen vesistöalueella aina tilatasolle saakka. Neuvontapalvelut olivat jälleen kysyttyjä viime keväänä. Aurajokeen tulevasta ja sen edelleen Turun edustan merialueelle kuljettamasta ravinnekuormituksesta pääosa on peräisin maataloudesta. Maatalouden vesiensuojeluun on tarjolla tehokkaita keinoja, joiden toteuttamiseen voi hakea maatalouden erityisympäristötukea. Myös viljelymaiseman hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen viljely-ympäristössä voi tukirahoitusta hakea. Monista veden laadun kannalta merkittävistä edistysaskeleista huolimatta vesiensuojelun kannalta tehokkaita erityistukitoimia on toteutettu Aurajoen vesistöalueella vähän: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman mukaisesta suojavyöhyketarpeesta on toteutunut tähän mennessä vain noin 12 %. Useissa yhteyksissä on todettu, että tilatasolle menevä neuvonta on eräs tehokkaimmista keinoista edistää käytännön erityistukitoimenpiteinä toteutettavaa maisemanhoito- ja vesiensuojelutoimintaa. Aurajoen vesistöalueella tilakohtaista erityistukineuvontaa on tehty vuosina 2001-2002 erityistukien hakua edeltävinä kuukausina hyvällä menestyksellä. Tilatasolle ulottuva neuvonta on saanut erittäin myönteistä palautetta viljelijäväestöltä ja maaseutusihteereiltä. Tarvetta kuvastaa luvut, joiden mukaan vuonna2002 neuvoja teki kahden kuukauden aikana kaikkiaan runsaat 60 tilakäyntiä, jotka johtivat noin 40 tukia koskevan suunnitelman laatimiseen. Maatalouden erityistuet kiinnostivat jälleen tänäkin keväänä kiitettävästi Aurajoen vesistöalueen viljelijöitä. Kevään 2003 TE-keskuksen erityistukien koulutukseen ja neuvontaan osoitetulla rahoituksella toteutetussa hankkeessa neuvontaa annettiin kaikkiaan lähes sadalla viljelijälle joko puhelimitse tai käymällä useimmiten itse tilalla. Tilakäyntejä tehtiin huhtitoukokuussa 65 tilalla ja hankkeen työntekijä myötävaikutti kaikkiaan noin 80 hoitosuunnitelman laatimiseen. Lisäksi neuvoja osallistui koulutustilaisuuksiin. Toimintaa on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina, mikäli rahoitusta saadaan jatkossakin. KUVA: JOHANNES LAHTI Lisätietoja: Martti Komulainen, puh. 040 5537409 martti.komulainen@netti.fi 11
AURAJOKI viesti M A R R A S K U U 2 0 0 3