Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

DNA:n informaation kulku, koostumus

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Miten kasvit saavat vetensä?

Geenitekniikan perusmenetelmät

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Perinnöllisyyden perusteita

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa? (5 p)

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Perinnöllisyyden perusteita

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Luku 20. Biotekniikka

Nimi sosiaaliturvatunnus

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

Bioteknologian perustyökaluja

Miten kasvit saavat vetensä?

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Etunimi: Henkilötunnus:

1. Kerro porkkanaa varastoinnin aikana pilaavista kasvitaudeista. Miten porkkanan varastokestävyyteen voidaan vaikuttaa?

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

Näin käytät oppikirjaa

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Biomolekyylit ja biomeerit

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

3 Eliökunnan luokittelu

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Francis Crick ja James D. Watson

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Hakukohteen nimi: Päähaku, maataloustieteiden kandiohjelma. Kokeen päivämäärä ja aika: Valintakoe klo

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

b) keskusjyvänen eläinsolujen solulimassa lähellä tumaa, 2 kpl toimivat mitoosissa ja meioosissa sukkularihmojenkiinnittymiskohtina.

S Laskennallinen systeemibiologia

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Valintakoe 2012/MALLIVASTAUKSET

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Toimiva maaperän mikrobisto

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Maississa mahdollisuus

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Rehuanalyysiesimerkkejä

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

KandiakatemiA Kandiklinikka

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet

Aperehuruokinnan periaatteet

Transkriptio:

KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. A-OSA, maksimi 30 pistettä (vastaaminen keltaiselle vastauslomakkeelle) Jokaisessa kohdassa 1-30 on yksi tai kaksi neljästä annetusta vaihtoehdosta oikein. Kohdasta saa yhden pisteen vain, jos se on täysin oikein. Väärästä vastauksesta ei jaeta miinuspisteitä. Valitse jokaisesta alla olevasta väittämästä oikea / oikeat vaihtoehdot: 1. Elävissä eliöissä neljä yleisintä alkuainetta ovat a) happi, hiili, kalsium ja fosfori b) happi, hiili, vety ja typpi c) hiili, typpi, helium ja vety d) vety, hiili, kalsium ja fosfori 2. Mikä / mitkä seuraavista väittämistä on / ovat oikein? a) tuman rakenteen perusteella eliökunta jaetaan arkkibakteereihin eli arkkeihin, bakteereihin ja tumallisiin eliöihin b) taksonomia on biologian osa-alue, joka luokittelee eliöitä c) eliöiden tieteellisessä luokittelussa käytettyjä tasoja ovat esimerkiksi suku, kunta, luokka ja lahko d) maailman kaikkien kasvilajien lukumäärä on suurempi kuin eläinlajien lukumäärä 3. Mikä / mitkä seuraavista väittämistä on / ovat oikein? a) solujen läpimitta on aina pienempi kuin 10 nm b) solujen läpimitta voi olla välillä 0,001-0,1 mm c) yksi solujen pientä kokoa selittävä tekijä on solujen pinta-alan suhde tilavuuteen d) valomikroskoopilla voidaan nähdä kaikki eläinsolujen soluelimet 4. Soluliman soluelimiä ovat a) mitokondriot, Golgin laite ja kromosomit b) viherhiukkaset, ribosomit ja solulimakalvosto c) mitokondriot, viherhiukkaset ja tumajyvänen d) lysosomi, solulimakalvosto ja solunesterakkula 5. Solukalvon tehtäviä ovat a) mahdollistaa veden kuljetuksen osmoosin avulla väkevämmästä liuoksesta laimeampaan b) toimia puoliläpäisevänä kalvona, joka ei valikoi mitään solun sisään otettavista aineista c) valikoida solusta poistettavia aineita ja tehdä mahdolliseksi solujen väliset liitokset d) osallistua solujen väliseen viestintään ja huolehtia solun aineiden otosta ja poistosta 6. Solukalvo a) sisältää proteiineja b) sisältää rasvaa ja fosforia c) on jäykkä rakenne d) muodostuu yhdestä lipidikerroksesta

7. Mikä / mitkä seuraavista väittämistä on / ovat oikein? a) RNA-polymeraasientsyymi kiinnittyy ensin geenin säätelyosaan, avaa DNA-juosteen ja muodostaa lähetti-rna:n emäspariperiaatteen mukaisesti b) emäspariperiaatteen mukaisesti guaniini muodostaa kovalenttisen sidoksen sytosiinin kanssa DNA:n kaksoiskierteessä c) esitumallisilla eliöillä lähetti-rna:n silmukoinnissa eksonit liitetään yhteen ja intronit poistetaan d) bakteerisolussa lähetti-rna:n koodi käännetään solulimassa aminohappojärjestykseksi 8. Suvullisessa lisääntymisessä a) vanhemmat eivät voi pääsääntöisesti saada perimältään täysin samanlaisia jälkeläisiä b) sukusolujen perimät ovat keskenään samanlaisia c) geenit siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille d) tapahtuu meioosi, jossa kromosomien lukumäärä puolittuu ja syntyy kaksi sukusolua 9. Sukusolujen muodostuessa ominaisuuteen vaikuttavan alleeliparin alleelit erkanevat a) Tämä sääntö on alun perin Gregor Mendelin keksimä b) Tämän säännön perusteella sukusoluihin ei voi millään yksilöllä tulla samanlaisia alleeleja c) Tämän säännön perusteella voi syntyä genotyypiltään neljänlaisia jälkeläisiä d) Tämän säännön perusteella voimme risteytyskokeessa päätellä onko toinen alleeliparin alleeli dominoiva 10. Mikä / mitkä seuraavista väittämistä on / ovat oikein? a) hiiltä sitoutuu fotosynteesissä ja vapautuu soluhengityksessä b) kilo hiilidioksidia lämmittää ilmastoa monin verroin enemmän kuin kilo metaania c) fossiilisten polttoaineiden hiili on ollut poissa kierrosta jopa satoja miljoonia vuosia d) hiilidioksidin määrä ilmakehässä on viimeisen vuosisadan aikana kaksinkertaistunut 11. Mikä / mitkä seuraavista väittämistä on / ovat oikein? a) tulokaslajit voivat levittää tauteja tai loisia b) Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta meille on kotiutunut vasta noin 60 tulokaslajia c) Suomeen on kotiutunut jo yli 600 vierasta kasvi- ja eläinlajia d) Saukko ja piisami ovat turkistarhauksesta karanneet Suomen luontoon 12. Ihmisen aivoissa a) rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä osia ovat isoaivot, väliaivot ja pikkuaivot b) isoaivot muodostavat noin 70 % aivojen painosta c) isoaivojen ulkopintaa peittää valkoinen noin 3 mm:n paksuinen aivokuori eli cortex d) hypotalamus sijaitsee väliaivojen pohjassa ja se osallistuu elimistön hormonitoimintojen ohjaukseen 13. Pitkäaikaisen stressin aikana ihmisen elimistössä a) lisämunuaisen kuoresta erittyvän adrenaliinin määrä nousee b) aivolisäke erittää kortikotropiini-hormonia c) tapahtuu hermostollisia ja hormonaalisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa myös ihmisen psyykeen d) puolustuskyky mikrobeja vastaan vahvistuu

14. Ihmisen ruuansulatuksessa a) syljen sisältämä amylaasientsyymi aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen b) mahanesteen suolahappo ei vaikuta pepsiinientsyymin toimintaan c) ohutsuolen sisäpinnalla on nukkalisäkkeitä ja niiden vaikutuksesta ohutsuolen imeytymispinta-alaksi arvioidaan 50-100 neliömetriä d) maksan tuottaman sappinesteen entsyymit pilkkovat rasvoja 15. Polymeraasiketjureaktio a) voi monistaa kasvista peräisin olevaa DNA:ta b) voi monistaa bakteerista peräisin olevaa DNA:ta c) voi monistaa proteiinia d) on ainoa tekniikka, jolla geenejä voidaan kloonata 16. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat vääriä? Geenimerkkejä käytetään (s. 141) a) merkkiavusteisessa jalostuksessa. b) geenivarojen kartoituksessa. c) ruokinnan suunnittelussa. d) yksilöiden genomisessa arvostelussa. 17. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat väärin? (s. 56) a) Kylvö tapahtuu kultivaattorilla. b) Sänkimuokkaukseen käytetään kultivaattoria. c) Kyntö suoritetaan keväällä ennen suorakylvöä. d) Ennen kylvölannoitusta maa voidaan muokata S-piikkiäkeellä. 18. Maataloudessa (s. 57-59) a) suurin energiapanos käytetään traktoreiden valmistukseen. b) käytettävä energia on pääosin niin kutsuttua suoraa energiaa. c) energiakysymyksiin liittyy tulevaisuudessa myös maan ravinnehuolto. d) energiatehokkuus voidaan määrittää mittaamalla ulos meneviä energiavirtoja. 19. Bioenergiakasvin ideotyyppi (s. 67-70) a) on monivuotinen. b) on yksivuotinen. c) viihtyy runsasravinteisilla mailla. d) on matalaan lämpötilaan sopeutunut C4-kasvi. 20. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? (s. 53) a) Pyrolyysin avulla kasvimassasta voidaan valmistaa kiinteitä, kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita. b) Pyrolyysiöljy muodostuu kuivatislauksessa kasvien sisältämistä rasvahapoista. c) Polttoaineen lämpöarvo on sitä korkeampi mitä suurempi on sen happipitoisuus. d) Selluloosapitoisten raaka-aineiden pyrolyysin lopputuotteena muodostuvia öljyjä voi käyttää moottoripolttoaineena. 21. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? (s. 17, 26) a) Pelto tarjoaa riittävän elinympäristön useimmille pölyttäjille. b) Myrkkypistiäiset voivat käyttää viljelykasveja mesilähteenä. c) Kolmannes Euroopassa viljellyistä kasvilajeista on eläinpölytteisiä. d) Kolmannes ruuastamme perustuu pölytyksen onnistumiseen.

22. Kasvien sienitauteja (s. 30-31, 34) a) ei voida torjua kemiallisesti. b) ei voida torjua kasvukauden aikana. c) ovat mm. torajyvä ja noki d) ovat mm. perunan tyvimätä ja märkämätä. 23. Mansikan (s. 96, 98) a) viljelyala on viime vuosikymmenen aikana suurentunut. b) hehtaarikohtaiset sadot ovat viime vuosikymmenen aikana suurentuneet. c) satokausi saadaan lyhyemmäksi viljelemällä muovitunneleissa tai kasvihuoneessa. d) satotaimista saadaan satoa ensimmäisen kerran istutusta seuraavana vuonna. 24. Porkkanan varastokestävyyttä parantaa/parantavat (s. 106, 108-109) a) aikainen korjuuaika. b) suuri ilmankosteus korjuun aikana. c) vaihteleva lämpötila varastossa. d) antifungaaliset yhdisteet. 25. Porkkananmustamätä (s. 108-109) a) on virustauti. b) ei voida poistaa maasta torjunta-aineilla. c) ei voida havaita peltomaasta. d) ei säily maassa ilman isäntäkasvia. 26. Mineraalilannoitteisiin tarvittava fosfori (s. 71) a) tuotetaan maakaasusta. b) louhitaan maaperästä. c) tuotetaan maaperästä Haber-Bosch-menetelmän avulla. d) voidaan tuottaa ilmakehän yhdisteistä. 27. Dityppioksidia (s. 72-73) a) syntyy denitrifikaation välituotteena. b) ei synny nitrifikaation välituotteena. c) muodostuu maataloudessa eniten märehtijöistä. d) nimitetään myös typpioksiduuliksi. 28. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? (s. 84-85) a) Residuaalinen syönti tarkoittaa syönnin lisääntymistä eläimen kasvaessa. b) Residuaalisen syönnin avulla voi mitata rehun hyväksikäyttöä. c) Kun eläimen residuaalinen syönti suurenee, pienenevät tuotannosta aiheutuvat ympäristöpäästöt. d) Residuaalisen syönnin määrittäminen edellyttää eläimen rehun syönnin mittaamista. 29. Insuliiniresistenssi (s. 131) a) tarkoittaa insuliinin erityksen vähenemistä. b) voimistuu lypsylehmän tiineyden loppupuolella. c) heikkenee kasvuhormonin vaikutuksesta. d) on lehmän poikima-ajan normaali sopeutumismekanismi.

30. Säilörehun lämpenemistä (s. 125) a) voidaan rajoittaa lisäämällä rehuun ilmaa. b) aiheuttaa hiivojen ja homeiden toiminta rehussa. c) voidaan rajoittaa käyttämällä säilöntäaineena propionihappoa. d) esiintyy harvoin esikuivatussa rehussa.