PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSASIAKKAIDEN PERHEHOIDON OHJEISTUS, PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 1.1.2014 ALKAEN 1 Perusturvalautakunta 17.12.2013 179
Sisällys PERHEHOITO... 3 PERHEHOITAJA... 3 PERHEKOTI... 3 ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ PERHEHOIDOSSA... 4 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS... 4 Toimeksiantosopimuksen sisältö... 4 HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS... 5 Hoitopalkkion korottaminen:... 6 KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN... 6 Kulukorvaus... 6 KÄYNNISTÄMISKORVAUS... 7 PERHEHOIDON ASIAKASMAKSU... 7 PERHEHOIDETTAVAN YKSITYISVARAT... 7 PERHEHOITAJAN ILMOITUSVELVOLLISUUS... 8 PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN JA HOITOPALKKIO VAPAAN AJALTA... 8 PERHEHOITAJAN SAIRASTUMINEN... 8 ASIAKKAASTA AIHEUTUVAT PERHEHOIDON KESKEYTYKSET... 9 PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET... 9 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS... 9 ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN... 10 PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ... 10 2
PERHEHOITO Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoito tarjoaa kodinomaista asumista, yksilöllistä hoivaa ja turvallisuutta sekä mahdollisuuden pitempiaikaisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidon asiakas on tasavertaisessa asemassa muihin perhekodin jäseniin nähden. PERHEHOITAJA Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi vaaditaan sosiaalihuoltolain 26 a :n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa, että ainakin toisella hoitopaikassa asuvista hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista henkilöistä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Perhehoitajalain 1 :n 2 momentin mukaan perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava ennen perhehoitajaksi ryhtymistä tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Ennakkovalmennuksen järjestämisestä vastaa kunta vastaavasti kuin perhehoidon aikaisen tuen järjestämisestä. Ennakkovalmennus tulee suorittaa ennen kuin tehdään perhehoitoa koskeva toimeksiantosopimus. Valmennuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on selvittää perhehoitajaksi aikovan henkilön soveltuvuus tehtävään. Perhehoitajavalmennuksia toteutetaan Kiteellä yhteistyössä Kiteen evankelisen kansanopiston kanssa. PERHEKOTI Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyy Kiteen kaupungin perusturvakeskus. perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan turvallinen sekä perhehoitoon sopiva. perhekoti on kodikas, viihtyisä ja ilmapiiriltään myönteinen perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään pelastusviranomaisen ja Kiteen kaupungin edustajan esittämät turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet sovitusti perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. 3
Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen: jatkuvan perhehoidon asiakkaalle on varattu oma huone asiakkaalla on mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa asiakkaalla on käytössään kaikki kodin yhteiset tilat perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perheenjäsenten kanssa. ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ PERHEHOIDOSSA Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoitotai kasvatustehtävistä. (Sosiaalihuoltolaki 26 a, Perhehoitajalaki 1 ). Erityisestä syystä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan, perusturvan edustajan sekä muiden tarvittavien henkilöiden kanssa. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoitajan ja Kiteen kaupungin välisen toimeksiantosopimuksen laatimisesta vastaa sosiaali- ja perhepalveluiden päällikkö. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Kiteen kaupunki sopivat hoitosuhteeseen liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoidon alkamista. Sopimusta tarkistetaan tilanteen muuttuessa tai jommankumman osapuolen sitä vaatiessa. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Toimeksiantosopimuksen sisältö 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoitoasiakkaan tiedot 3. Palkkion saaja 4
4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kustannusten korvaaminen sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen hoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus, erillinen luettelo tarvittavista hankinnoista ja korjauksista 6. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, sijaishoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 7. Perhehoidon tuki 8. Perhehoidon alkaminen, sopimuksen kesto 9. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 10. Perhehoitajan velvoitteet 11. Tarvittavat muut asiat 12. Allekirjoitukset 13. Toimeksiantosopimuksen tarkistaminen Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki, 5 ). Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan tahon tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitajalaki, 5 ). HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Jos avio- tai avopuolisot toimivat yhdessä perhehoitajina, palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken sovitaan erikseen. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio on veronalaista, eläkettä kartuttavaa tuloa. Myös kulukorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys. Koska se ei ole perhehoitajan todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoitaja voi pyytää ennakonpidätykseen tätä koskevan muutoksen. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista tulee sopia erikseen. Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset, kuten hygieniatuotteet, käsikauppalääkkeet jne. Mikäli perhehoidon asiakas arvioidaan erityisen vaikeahoitoiseksi, voidaan hoitopalkkiota yhteisestä sopimuksesta harkinnan perusteella korottaa. 5
/kk /vrk hoitopalkkion vähimmäismäärä 2013 668,13 22,27 Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta ei vähennä hoitopalkkiota. Yli 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo vähentää hoitopalkkiota, jolloin alennus lasketaan vuorokausitaksan mukaisesti. 30 vrk pidempien poissaolojen vaikutuksesta hoitopalkkioon neuvotellaan erikseen tapauskohtaisesti. Hoitopalkkion korottaminen: Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään 30 %, jos: 1. Asiakas saa Kelan maksamaa vammaistukea tai hoitotukea 2. Asiakas ei saa Kelan maksamaa vammaistukea tai hoitotukea, mutta asiakkaan hoidosta ja palveluista vastaavat viranomaiset arvioivat asiakkaan vaikeahoitoiseksi tai yhteistyön erittäin haasteelliseksi. Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään 50 %, jos: 1. Asiakkaan hoidosta ja palveluista vastaavien viranomaisten arvion lisäksi muu asiantuntija on antanut lausunnon asiakkaan vaikeahoitoisuudesta. Korotukset tarkistetaan asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vähintään kerran vuodessa. KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Kulukorvaus Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, vaatetuksesta, asumisesta, virkistys- ja harrastustoiminnasta, kuljettamisesta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluontoiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista tulee sopia erikseen. /kk /vrk Vähimmäismäärä 2013 401,87 13,39 Jos asiakas tarvitsee esim. vammansa tai sairautensa vuoksi erityisjalkineita tai vaatetusta tai jos asiakkaan vammasta tai sairaudesta aiheutuu muita erityisiä kustannuksia, voidaan näistä hankinnoista sopia erikseen tai tehdä korotus kulukorvaukseen. Päätöksen perusteeksi voidaan pyytää lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta ei vähennä kulukorvausta, mutta tämän jälkeen kulukorvauksesta maksetaan 50 % enintään 30 vrk poissaolon ajalta. Kulukorvausta voidaan 30 vrk:n jälkeen maksaa 50 %, mikäli perhehoitaja pitää asiakkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Tällöin kuitenkin asiakkaan perhehoitoon paluun ajankohta tulee olla tiedossa. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Tulo- ja lähtöpäivä katsotaan asiakkaan perhehoitopäiväksi. 6
KÄYNNISTÄMISKORVAUS Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain käynnistämiskorvauksen enimmäismäärän perhehoidossa olevaa asiakasta kohti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärämäärä on vuonna 2013 ollut 2 845,02 euroa. Käynnistämiskorvaus kattaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvat tarpeelliset ja välttämättömät kustannukset. Enimmäismäärään saakka voidaan asiakaskohtaisesti korvata hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista kodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi alkuvaiheen vaate- ja muita perushankintoja. Perhehoitaja laatii luettelon asiakkaan tarvitsemista tarvikkeista ja kodissa tehtävistä muutostöistä, minkä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos toimeksiantosopimus päättyy lyhyehkön ajan kuluessa, asiakas siirtyy pois perhehoidosta tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSU Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu. Maksu voi olla enintään 82 % hoidossa olevan kuukausituloista lukuun ottamatta hoitotukea. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 110 kuukaudessa. Perhehoidon asiakasmaksua päätettäessä maksupäätöksen tekijän tulee selvittää perhehoidossa olevan henkilön tarvitsemien käyttövarojen määrä. Koska perhehoidon asiakkaalta peritään laitoshoidon mukainen asiakasmaksu, kunta maksaa asiakkaan reseptilääkkeet sekä lääkäri ja poliklinikka maksut. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien asiakasmaksujen mukaisesti. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 10,60 /päivä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 32 2 mom. PERHEHOIDETTAVAN YKSITYISVARAT Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Yksityisvarojen hoidossa noudatetaan Kuntaliiton Yleiskirjeen 4/80/2000 ohjetta. Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja huolehtii perhehoidossa olevan henkilön varojen ja maksujen hoidosta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 7
PERHEHOITAJAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Perhehoitajan tulee ilmoittaa palkkion ja korvausten maksuperusteissa tapahtuneista muutoksista asiakkaan asioista vastaavalle työntekijälle. Asiakkaan poissaolo perhehoidosta voi vaikuttaa palkkion tai kulukorvauksen määrään, joten ilmoittaminen näissä tilanteissa on erityisen tärkeää. Ilmoittamiskäytännöstä sovitaan tarkemmin toimeksiantosopimuksessa. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN JA HOITOPALKKIO VAPAAN AJALTA Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi arkipäivää kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on toiminut perhehoitajana toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta. Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä ei vaikuta vapaan kertymiseen. Vapaan toteuttamiseksi perhehoitajalle maksetaan kuukauden hoitopalkkion suuruinen määrä/ kalenterivuosi (ns. 13. kuukauden hoitopalkkio). Perhehoitaja vastaa asiakkaan hoidon järjestämisestä vapaansa aikana. Mikäli asiakas siirtyy perhehoitajan vapaan ajaksi Kiteen kaupungin järjestämään varahoitoon, ns. 13. kuukauden hoitopalkkiota ei makseta. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaat voi pitää myös yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee sopia hyvissä ajoin vapaiden toteuttamisesta, mikäli asiakas tarvitsee Kiteen kaupungin järjestämää varahoitoa perhehoitajan vapaan ajaksi. Mikäli perhehoidossa on useampia asiakkaita, tulee perhehoitajan järjestää vapaa kaikkien asiakkaiden osalta yhtäaikaisesti. PERHEHOITAJAN SAIRASTUMINEN Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki, 1 ). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan lääkärintodistus. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja Kiteen kaupungin järjestäessä varahoidon asiakkaille, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Kulukorvauksesta vähennetään 1/3, jos asiakas siirtyy perhekodista muualle hoitoon. Mikäli perhehoitajan sairaus jatkuu pidempään, hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksen maksaminen päättyy 30 vrk:n jälkeen. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää, että perhehoitaja on toiminut tehtävässään vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkamista. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen 8
jatkuvan perhehoidon asiakkaista. Kela arvioi ja päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. ASIAKKAASTA AIHEUTUVAT PERHEHOIDON KESKEYTYKSET Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta (esim. laitoshoito, vierailu omaisten luona) ei vähennä hoitopalkkiota. Yli 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo vähentää hoitopalkkiota, jolloin alennus lasketaan vuorokausitaksan mukaisesti. Jos perhehoidon keskeytykset ylittävät 30 vrk/kalenterivuosi, ei hoitopalkkiota ylimenevältä ajalta makseta. Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta ei vähennä kulukorvausta, mutta tämän jälkeen kulukorvauksesta maksetaan 50 % enintään 30 vrk poissaolon ajalta. Kulukorvausta voidaan 30 vrk:n jälkeen maksaa 50 %, mikäli perhehoitaja pitää asiakkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Tällöin kuitenkin asiakkaan perhehoitoon paluun ajankohta tulee olla tiedossa. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Tulo- ja lähtöpäivä katsotaan asiakkaan perhehoitopäiväksi. Jos tilapäisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy asiakkaasta aiheutuvasta syystä, ei hoitopalkkiota ja kulukorvausta keskeytyksen ajalta suoriteta. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 60-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 63 68-vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitaja-laki 1992). Kunta/kuntayhtymä vakuuttaa perhehoitajat tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamien vahinkojen varalta ei kunnalla / kuntayhtymällä ole vakuutusta. Perhehoidossa olevat henkilöt kuuluvat Kiteen kaupungin tapaturma- ja matkavakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa tapaturmat perhehoidon ja siihen liittyvien välittömien matkojen aikana. Tapaturmat korvataan silloin, kun ne eivät ole aiheutuneet vakuutetun viasta, vammasta tai sairaudesta. Hoitokulut korvataan sopimuksen mukaisesti. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että henkilövahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiölle. Perhehoitajia suositellaan ottamaan omat vakuutukset kullekin perhehoidettavalle, koska kaupungin vakuutukset eivät kaikissa vahingoissa vastaa korvauksista. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. 9
Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laillisella edustajalla on oikeus saada tietoja. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN Perhehoidon päätyttyä perhehoidettavan asiakirjat tulee toimittaa kuntaan, jossa asiakirjat säilytetään Kiteen kaupungin arkistosäännön mukaisesti. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ Tämä toimintaohje perustuu perhehoitoa ohjaaviin ja määrittäviin lakeihin ja asetuksia, joita ovat mm: -asetus -asetus (419/92) - ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja asetus (912/ 92) paturmavakuutuslaki - ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159 10