KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KEURUU

Transkriptio

1 Liite 2 Perusturvalautakunta KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KEURUU 2014

2 2 Sisältö 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA 3 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidon muodot 4 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI 4 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS 6 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Hoitopalkkio Kustannusten korvaaminen Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Käynnistämiskorvaus Matkakorvaukset PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA Perhehoitajan oikeus vapaaseen Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma Perhehoidon asiakasmaksu Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa. 15

3 3 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoito on sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Perhehoidon toteuttamisesta on säädetty vuodesta 1992 perhe hoitolaissa (312/1992). Perhehoitoa koskevaa lainsäädäntöä: Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1977) Sosiaalihuoltolaki ja asetus (419/92) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/48), muutos (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Hallintolaki (434/2003) 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on antaa perhe-hoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen hyvinvointiaan. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeittensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä. Hoidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakykyä, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshoidon tarpeessa. (SHL 25 )

4 Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan. Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitajalain mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämisen järjestely. Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi. Osapäiväperhehoitoa on hoito, joka kestää enintään 10 tuntia/vrk. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien kanssa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Perhehoitajan tulee luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö ja huomioida hoito- ja kasvatustehtävässään hoidettavan kehitys erityistarpeineen sekä turvata hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpito ja suhteet. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen asema perheen muihin jäseniin nähden. Perhehoitajalle ei aseteta erityisiä koulutusvaatimuksia, mikäli hoidossa on neljä henkilöä. Hoidettavien enimmäismäärään lasketaan mukaan

5 5 perhehoitajana omat alle kouluikäiset lapset ja perheen muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt. Hoidettavien lukumäärää voidaan ylittää, mikäli on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Hoidettavien lukumäärä voi olla enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi perhekodissa asuvaa henkilöä. Toisella heistä on oltava tehtävään soveltuva kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä sekä molemmat ovat suorittaneet KeVa-ennakkovalmennuksen. Hoidettavien enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja toimintakyky mahdollistavat ylityksen. Enimmäismäärästä poikkeaminen (yli 1 kk ajan) vaatii sijoittajakuntien hyväksymisen. Perhehoitokoti on sijoittajan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin sopivuutta arvioitaessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri perhehoitajan mahdollisuudet huomioida hoidettavan yksilölliset tarpeet perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyössä viranomaisten, omaisten ja muun yhteistyöverkoston kanssa perhekodin jäsenten valmius hyväksyä kaikkien tasavertaisuus ja perhekodin toiminta perhehoitokodin tilat, varustetaso, turvallisuus, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristö. Aikuiselle perhehoidon asukkaalle tulisi olla oma huone. Ennen perhehoidon aloittamista tehdään perusselvitys kotikäynnillä yhdessä perhehoitajan ja vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Lisäksi pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalitoimen lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä henkilöiltä pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta. Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunta päättää voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhesijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Kun kunta on sijoituspäätöksen tehnyt, sen velvollisuus on tukea ja auttaa perhehoitajaa tehtävässään.

6 6 Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen välittämisessä voidaan käyttää apuna esitietolomaketta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen sijoittamista. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään määräaikaiseksi tai sopimuksessa sovitaan perhehoidon toteuttamisesta muutoin. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 1 :ssä tarkoittamassa työsopimussuhteessa kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat pääsääntöisesti molemmat perheen puolisot ja kunnan perhehoidosta vastaava työntekijä. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja tarkistamisesta on käytävä neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Sopimusta ei saa yksipuolisesti muuttaa. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. sopijapuolet 2. perhehoidossa oleva henkilö 3. sopimuksen sisältö hoitopalkkion saaja hoitopalkkion määrä ja maksuaikataulu kustannusten korvaaminen (nk. kulukorvaus) käynnistämiskorvaus perhehoitoon sijoitetun käyttövarat erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen voimassaoloaika perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta perhehoitajan valmennus, työnohjaus ja koulutus

7 7 jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. vastuuvakuutuksen ottaminen sopimuksen irtisanominen Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä pitkäaikaisessa perhehoidossa erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalaissa määritellään palkkion (679,71euroa/kk v. 2014) ja kulukorvauksen vähimmäismäärät (406,59 euroa/kk v. 2014) sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2887,51euroa/hlö v. 2014). Perhehoidon hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidon kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 :n 7 momentin mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin mukaisesti. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Perhehoidossa tulo- ja lähtöpäivä ovat hoitopäiviä. 5.1 Hoitopalkkio Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan, mikäli perhehoidossa olevan henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia. Pitkäaikainen perhehoito Hoidon vaativuuden maksuperusteena on Kelan suorittama eläkkeensaajan hoitotuki tai 16-vuotta täyttäneen vammaistuki.

8 8 Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan työ- ja päivätoimintaan osallistuminen. Päivätoimintaan osallistuminen määritellään asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Lisäksi on mahdollista saada koulutuslisää ja kokemuslisää. Hoitopalkkio maksuluokat e i päivätoiminnassa 1-3 päivää päivätoiminnassa/vko 4-5 päivää päivätoiminnassa /vko Perustuki 701,63 e/kk 688,07 e/kk 679,71 e/kk Korotettu tuki 761,63 e/kk 740,89 e/kk 727,18 e/kk Ylin tuki 990,99 e/kk 949,72 e/kk 921,86 e/kk Kokemuslis ä Koulutuslisä 51,05 e/kk 51,05 e/kk Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa palkkio maksetaan vuorokausimaksuna ja jakajana käytetään 30. Perhehoitajalle maksetaan palkkio myös perhehoitosopimukseen kirjatun vapaan ajalta. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon palkkiosta.

9 9 5.2 Kustannusten korvaaminen Pitkäaikainen perhehoito Kustannusten korvaamisen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Kustannuskorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ateriat, asumisen ja muut kulut. ATERIAT päivisin kotona osallistuu päivätoimintaan 1-3 krt/vko osallistuu päivätoimintaan 4-5 krt/vko ASUMINEN asukkaalla on oma huone kahden hengen huone MUUT KULUT sisältää mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut ja alle 16-vuotiaiden kohdalla viikkorahan. korvaus 296,49 e/kk 236,52 e/kk 202,30 e/kk 203,16 e/kk 172,30 e/kk 95,91 e/kk Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa korvaus suoritetaan vuorokausimaksuna ja jakajana käytetään 30.

10 10 Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon korvauksesta. 5.3 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle täysimääräisenä, kulukorvauksesta vähennetään ateriakorvaus. Mikäli perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle. Perhehoitajasta johtuvasta syystä esim. sairausloma, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (yhdeksän arkipäivää). Jos hoidettavan hoito järjestyy perhehoitokodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus täysimääräisenä. Jos hoidettavan hoito järjestetään kodin ulkopuolella, vähennetään kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä on ilmoitettava välittömästi perhehoidosta vastaavalle työntekijälle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan työntekijän kanssa. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus 5 vrk täysimääräisenä. Jos keskeytys kestää yli 5 vrk, vähennetään hoitopalkkiosta 50 % ja kulukorvauksesta aterioiden osuus. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk palkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy lukuun ottamatta asumista. Perhehoidon maksujen maksamisen edellytyksenä 30 vuorokauteen saakka on, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. sairaalassa olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Perhehoitajan koulutuksessa oloajalta maksetaan palkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä silloin, kun koulutus on sijoittajatahon järjestämää. Muuhun koulutukseen osallistumisen osalta on asiasta sovittava erikseen ja etukäteen kunnan perhehoidosta vastaavan työntekijän kanssa. Sijoittajakuntien välinen kustannusten jakaminen on suositeltava käytäntö. Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan:

11 11 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. Sijaishoitajalle suoritetaan tässä toimintasäännössä määritellyt lyhytaikaisen hoidon palkkiot ja korvaukset. Kulukorvauksen maksamisesta vakituiselle perhehoitajalle tai sijaishoitajalle sovitaan toimeksiantosopimuksessa. 5.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle voidaan maksaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta esim. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt ja kalusteet. Käynnistämiskorvausta myönnetään todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin ja hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. Vammaisten tarvitsemat asunnon muutostyöt ja apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen nojalla. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli hoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden kuoleutumaton osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Hyväksytyistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset maksetaan kuitteja vastaan. Vuonna 2014 käynnistämiskorvaus on maksimissaan 2887,51 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. 5.5 Matkakorvaukset Kustannusten korvauksissa muut kulut sisältävät kohtuulliset perhehoidon asiakkaasta johtuvat matkakustannukset esim. tavanomaiset ostosmatkat, apteekissa, kampaajalla tai harrastuksissa käynnit. Asiakkaan sairaanhoito- tai kuntoutusmatkoihin haetaan Kelan matkakorvausta. Asiakas maksaa omavastuuosuuden itse.

12 12 Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata pidemmät virkistysmatkat (esim. ulkomaille) rahatilanteen mukaan ja edunvalvojan kanssa sovittuna. Matkakulut korvataan perhehoitajan osallistuessa sijoittajatahon hyväksymään koulutukseen Kelan sv-korvauksen mukaisesti (0,20 euroa/km). 6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA 6.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Lain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Perhehoitajalla on oikeus kolmen ja puolen (3,5) päivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Kunta auttaa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon järjestämisessä. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja päättyvä ajanjakso. Lomatoivomukset on esitettävä maaliskuun loppuun mennes sä Vapaan pitämisestä on ilmoitettava kuukautta ennen sen alkamista toimeksiantosopimukseen merkitylle yhteyshenkilölle. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan palkkiona. Oikeus vapaaseen syntyy, kun hoitovuorokausia on vähintään 14 kalenterikuukaudessa perhehoidon yhtä asiakasta kohden. 6.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitaja voi jäädä eläkkeelle vuotiaana. Perhehoitajan tulee informoida sijoittajakuntaa eläkkeelle siirtymisestä vähintään 3 kk aikaisemmin. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). Tapaturmavakuutus koskee molempia toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneita perhehoitajia.

13 13 Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kunnalla vakuutusta. Suositeltavaa on että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Pitkäaikaisen perhehoidettavan omaisuus sisältyy perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Kunta ei ole ottanut perhehoitajalle vahingonkorvausvastuuvakuutusta. 6.3 Perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajalla on oikeus saada tukea työlleen. Perhehoitajalain 7 :n mukaan perhehoitajien kunta vastaa perhehoitajille annettavasta tarvittavasta ennakkovalmennuksesta, koulutuksesta ja työnohjauksesta kunnan omana toimintana tai ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Koulutuksen sisällössä pyritään ottamaan huomioon perhehoitajien aikaisempi koulutus ja perhehoidon kulloisetkin tarpeet. 6.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun asiakkaanolosuhteissa tapahtuneista muutoksista mm. aikomuksestaan ottaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen perhehoitoon muita henkilöitä perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden kotikunnat perhesuhteiden ja perheen olosuhteiden ja terveyteen liittyvät muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet (kirjallisena) kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen liittyvät tapahtumat sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta aikomuksestaan muuttaa Perhehoidon maksuihin vaikuttavien olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. 6.5 Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Perhehoidossakin lähtökohtana on salassa pito. Asiakkaita koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja myös tieto asiakkuudesta sinän sä on salassa pidettävää tietoa.

14 14 Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen ja se sitoo myös perhehoitajan muuta perhettä. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Perhehoitajan tulee säilyttää asiakkaan asiakirjat lukollisessa paikassa. Asiakassuhteen päättyessä asiakkaan asiakirjat palautetaan asiakkaan kotikuntaan. Tietojen luovuttamisesta päättää kunnan päättämä viranhaltija. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) sisältää säädökset salassapidosta ja vaitiolovel vollisuudesta. 7. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoidon kesto arvioidaan toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaisesti. Mikäli tilanne ei korjaannu kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin perhehoitaja sitoutuu palauttamaan ennakkona saamansa perhehoitomaksut. Perhehoidon asiakkaan kuollessa toimeksiantosopimuksen voimassaolo lakkaa heti. Hoitajalle maksetaan viiden (5) vuorokauden ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta. Perhehoidossa olevan henkilön kuollessa perhehoitajan tulee ottaa välittömästi yhteys kunnan perhehoidosta vastaavaan henkilöön. Perhehoidon päättyminen perhehoitajasta riippumattomasta syystä, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta irtisanomisajalta ottaen huomioon kohdan 5.3. määräykset. 8. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan palvelusuunnitelmassa ja erityishuolto-ohjelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 8.1 Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma Perhehoitoon sijoittamisesta tehdään päätös yksilöllisessä erityishuolto-ohjelmassa. Perhehoidossa olevalle henkilölle tehdään

15 15 palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilö itse, hänen läheisensä, perhehoitaja, kunnan sosiaaliviranomainen ja se tarkistetaan tarvittaessa. 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c :ssä säädetty maksu. Keuruulla asiakasmaksut peritään perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä hoidosta asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu (11,30 euroa/vrk vuonna 2014). 8.3 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara. Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Perhehoitaja ylläpitää asiakkaan omaisuusluetteloa. Suositeltavaa on, että käyttövarojen käytöstä perhehoitaja pitää kirjaa. Erityishuollon päätöksellä sijoitetun alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövaroista ja erikseen korvattavista hankinnoista sovitaan erikseen. Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18 v. lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä. 8.4 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa Perhehoitajan on ilmoitettava välittömästi poliisille (puh. 112), jos asiakas kuolee perhehoitajan kodissa. Sen jälkeen ilmoitus omaisille ja kunnan perhehoidosta vastaavalle henkilölle. Tarvittaessa järjestetään perhehoitajalle tarvittava tuki.