IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE. Tampere Orivesi

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Tampere Orivesi 1/2015

2 2 1. PERHEHOITO Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoidon muodot Ikäihmisten perhehoitoa säätelevä lainsäädäntö Perhehoidon toteuttaminen Ohjaus ja valvontaryhmän tehtävät perhehoidossa Perhehoitajan vastuuhenkilön tehtävät perhehoidossa Omaishoidon palveluohjaajan tehtävät perhehoidossa Kotihoidon asiakasohjaajien tehtävät perhehoidossa Iki-SASin tehtävät perhehoidossa IKI:n suunnittelupäällikön tehtävät perhehoidossa PERHEHOIDON PROSESSIT PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN Perhehoitaja Perhekoti Perhekodin koko Perhehoidon paloturvallisuus PERHEHOIDON PALVELU- JA HOITOSUUNNITELMA PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Hoitopalkkio Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät Perhehoitajan vapaat ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa: Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynnit PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA Perhehoidon asiakasmaksu ja asiakkaan käyttövarat Kuljetuspalvelut osavuorokautisessa perhehoidossa Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN

3 3 1. PERHEHOITO Tampereen ja Oriveden toimeksiantosuhteisen perhehoidon toiminta perustuu perhehoitoa koskeviin lakeihin ja tähän toimintaohjeeseen. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia osapuolia: perhehoitoon tulevaa ikäihmistä, perhehoitajaa ja sijoittavaa kuntaa. 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen tai osavuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti. Perhehoito on tarkoitettu henkilöille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitomuoto. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. 1.2 Ikäihmisten perhehoito Perhehoito on ikäihmisen voimavaroista ja tarpeista lähtevää turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito sopii, kun fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakykyä heikentävät muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten palvelujen kokonaisuudessa Ikäihmisten perhehoidon muodot Perhehoito perustuu yksilöllisiin asiakas-, palvelu- ja hoitosuunnitelmiin ja se voi olla pitkäaikaista-, lyhytaikaista- tai osavuorokautista perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa, jossa ikäihminen muuttaa perhekotiin. Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on alentunut, mutta hän kykenee toimimaan ohjauksen ja valvonnan avulla, kuitenkaan yöaikaan avuntarvetta ei pääsääntöisesti ole. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota omaishoitajan tai perhehoitajan vapaiden järjestämiseksi, tukemaan ikäihmisen kotona asumista sekä välimuotoisena palveluna ikäihmisen kotiutuessa sairaalajaksolta. Osavuorokautinen perhehoito voi olla osa-aikaista päivä- tai yöhoitoa. Se voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa, joka on kestoltaan alle 12 tuntia/vrk. 1.3 Ikäihmisten perhehoitoa säätelevä lainsäädäntö Tämä toimintaohje perustuu perhehoitoa ohjaaviin ja määrittäviin lakeihin ja asetuksia, joita ovat mm: Perhehoitajalaki (312/92) ja asetus Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja asetus (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812/00) 3

4 4 1.4 Perhehoidon toteuttaminen Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja asetus (912/ 92) Tapaturmavakuutuslaki (608/48) Hallintolaki (434/03) Kotikuntalaki (201/94) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista Mielenterveyslaki Hallintolain käyttölaki Tietosuojalaki (516/04) Kunnallinen eläkelaki (549/03) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/07) Henkilötietolaki (523/99) Pelastuslaki 379/2011 Tampereella ja Orivedellä ikäihmisten perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Toimeksiantosopimus on asiakaskohtainen, kaupungin ja perhehoitajan välinen sopimus. Toimeksiantosopimuksen täytöstä huolehtii perhehoidon vastuuhenkilö. Perhehoidon seuranta, arviointi ja valvonta on kaikkien toimijoiden vastuulla, puutoksista ilmoitetaan ohjaus- ja valvontaryhmälle joka voi tarvittaessa tehdä valvontakäynnin perhekotiin. Perhehoidon asiakkuus perustuu kotihoidon asiakasohjaan tai omaishoidon palveluohjaajan tekemään palvelutarpeen arviointiin. Perhehoitajalla ei ole subjektiivista oikeutta tiettyyn sijoitukseen tai tiettyyn määrään sijoituksia. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ei voi olla sijoitettuna perhehoitajan lähisukulainen. vrt omaishoitajuus. Mikäli asiakas tai omainen ottaa suoraan yhteyttä perhekotiin perhehoitopaikan järjestämiseksi, tulee asiakas ohjata ottamaan yhteyttä oman alueen asiakasohjaajaan Ohjaus ja valvontaryhmän tehtävät perhehoidossa Ikäihmisten palveluiden Ohjaus- ja valvontaryhmä tarkastaa perhehoitokodin ja perhehoitajan soveltuvuuden, sekä toimittaa tiedon valmennuksen käyneistä, hyväksytyistä perhehoitajista omaishoidon tukitoimistoon sekä kotihoidon asiakasohjaajille. Ohjaus- ja valvontaryhmä vastaa perhehoitajien täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestämisestä. Perhehoitajan soveltuvuus tutkitaan haastattelemalla hoitajiksi pyrkivät perhehoitovalmennuksen yhteydessä. Tarvittaessa perhehoitajan valmiuksia tehtävään voidaan tarkastella perhehoidon alettua, esim. asiakkailta ja työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Ohjaus- ja valvontaryhmä seuraa, arvioi ja valvoo perhehoitoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tekee tarvittavat valvonta- ja tarkastuskäynnit perhehoitokodissa myös perhehoidon alettua. 4

5 Perhehoitajan vastuuhenkilön tehtävät perhehoidossa Perhehoidon vastuuhenkilö ylläpitää toimivien perhehoitajien reksiteriä sekä välittää tiedon soveltuvista, valmennuksen käyneistä perhehoitajista sekä heidän sen hetkisestä paikkatilanteesta. Vastuuhenkilö toimii perhehoidon yhdyshenkilönä ohjaten ja tukien perhehoitoon liittyvissä asioissa. Vastuuhenkilö huolehtii asiakaskohtaisten toimeksiantosopimusten täytöstä, hyväksyy perhehoitajan sijaisen, vastaa asiakastoteumien viennistä laskutusjärjestelmään, huolehtii pitkäaikaisen perhehoidon laskutusajon, sekä asia tarkastaa perhehoitajien lähettämät raportit ja välittää palkanlaskijoille tiedon, jonka perusteella perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus. Perhehoidon vastuuhenkilö pitää yllä perhehoidon tilastoja. Orivedellä toimeksiantosopimukset perhehoitajien kanssa tekee kotihoidon asiakasohjaaja. Ohjaus- ja valvontaryhmälle ja vastuuhenkilölle yhdessä kuuluu käynnistämiskorvausten hyväksyntä, maksatus sekä tilastointi. Vastuutyöntekijä toimii tukena perhehoitajille sekä osallistuu täydennyskoulutuksen ja vertaistuen tapaamisiin. Lisäksi perhehoidon vastuuhenkilö kirjaa ja seuraa perhehoitajan vapaat sekä koordinoi ja järjestää perhehoitajien lomien toteuttamisen. Perhehoitolaki edellyttää että perhehoitajalle on nimetty vastuutyöntekijä kutakin asiakasta kohden. Vastuutyöntekijä kirjataan toimeksiantosopimukseen, se voi olla myös joku muu kuin kuntavastaava Omaishoidon palveluohjaajan tehtävät perhehoidossa Omaishoidon palveluohjaajan tehtäviin kuuluu järjestää omaishoidettaville hoitopaikka omaishoitajan vapaan ajaksi. Vapaan aikainen hoito voi olla sijoitus lyhytaikaisia asiakkaita vastaanottavan perhehoitajan kotiin. Omaishoidon palveluohjaaja arvioi, soveltuuko asiakas tarjolla olevaan perhehoitoon ja sopii jakson myöntämisestä perhehoitajan kanssa. Myönnetyt jaksot ilmoitetaan perhehoidon vastuuhenkilölle joka huolehtii toimeksiantosopimuksen täytöstä. Palveluohjaaja toimii perhehoidon aloittamisen jälkeen perhehoitajan yhteyshenkilönä asiakkaan asioihin liittyen, seuraa ja arvioi perhehoitoa asiakkaansa hoitomuotona. Omaishoidon tukitoimisto ottaa O-asemalta asiakasmaksutoimiston tallentaman raportin toteutuneista hoitopäivistä ja tarkastaa päivät sekä huolehtii asiakkaan laskutuksen. Palveluohjaaja arvioi ja tarvittaessa informoi asiakkaitaan osavuorokautisen perhehoidon mahdollisuudesta omaishoitajan jaksamisen tukemiseksi. Päätöksen osavuorokautisesta perhehoidosta tekee alueen asiakasohjaaja. Mikäli kyseessä on tilanne, jossa omaishoidettavalle haetaan ympärivuorokautista hoitopaikkaa, tulee pitkäaikainen perhehoito huomioida yhtenä vaihtoehtona Kotihoidon asiakasohjaajien tehtävät perhehoidossa Kotihoidon asiakasohjaajat ohjaavat sekä tiedottavat tarpeen mukaisesti pitkä- ja lyhytkestoisen, sekä osavuorokautisen perhehoidon mahdollisuudesta kotihoidon asiakkaille sekä kotihoidon henkilöstölle. 5

6 6 Pitkäaikaista perhehoitoa mietittäessä kotihoidon asiakasohjaaja arvioi, soveltuuko asiakas tarjolla olevaan perhehoitoon. Tiedon tarjolla olevista paikoista saa perhehoidon vastuuhenkilöltä. Asiakkaan tilanne käsitellään moniammatillisessa työryhmässä (Sarvis-SAS), joka tekee päätöksen perhehoidon sijoituksesta. Pitkäaikainen perhehoito käynnistyy aina ensin 3vk kokeilujaksolla. Kokeilujakson alkaessa sijoittaneen alueen asiakasohjaaja sekä mahdollisen uuden alueen asiakasohjaaja tekevät palvelu- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan, tämän läheisten sekä perhehoitokodin kanssa. Kokeilujakson aikana tehdään päätös perhehoidon jatkosta. Mikäli hoito jatkuu pitkäaikaisena perhehoitona, palvelu- ja hoitosuunnitelma päivitetään ja ylläpidetään perhekodin alueen asiakasohjaajan toimesta. Asiakasohjaaja toimii perhehoitajan yhteyshenkilönä asiakkaan asioihin liittyen, sekä seuraa ja arvioi perhehoitoa asiakkaansa hoitomuotona. Iki- SASin sosiaalityöntekijä tekee päätöksen pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoittamisesta ja lähettää päätöksen asiakkaalle tiedoksi pitkäaikaisen laitoshoidon tuloselvityksen kera. Alueen asiakasohjaajalle lisätään työasemalle suorituspaikka IKPY, jonne tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma. Asiakkaalta palautunut täytetty tuloselvitys toimitetaan asiakasmaksutoimistoon, joka laskee asiakkaan hoitomaksun. Asiakasohjaaja tekee päätöksen palvelusta ja maksusta, joka postitetaan asiakkaalle. Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa asiakasohjaaja ohjaa ja tiedottaa asiakkaita perhehoidon mahdollisuudesta tarpeen mukaisesti. Käyntien aloitus sovitaan perhehoitajan ja asiakkaan kanssa. Asiakasohjaaja huolehtii palvelun palvelu- ja hoitosuunnitelmalle, tekee päätökset sekä ilmoittaa jaksoista perhehoidon yhteyshenkilölle joka huolehtii toimeksiantosopimuksen sekä toteumien viennin. Orivedellä kotihoidon asiakasohjaaja tekee toimeksiantosopimukset perhehoitajien kanssa Iki-SASin tehtävät perhehoidossa Iki-SASin asiakasohjaaja käsittelee pitkäaikaistarpeen ja miettii asiakkaalle soveltuvan hoitopaikan. Päätöksen asiakkaan sijoittamisesta pitkäaikaiseen perhehoitoon tekee Sarvis-SASin arvion jälkeen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta, solmii toimeksiantosopimuksen pitkäaikaisessa perhehoidossa ja purkaa nämä sopimukset. Sosiaalityöntekijä hyväksyy käynnistämiskorvaukseen osoitetut maksusitoumukset IKI:n suunnittelupäällikön tehtävät perhehoidossa IKI:n kotona asumista tukevien palveluiden suunnittelupäällikkö vastaa perhehoidon kustannusten suunnittelusta, seuraa talousarviota, suunnittelee perhehoidon kehittämistarpeet ja resurssoinnin. Lisäksi suunnittelupäällikkö valmistelee Ikäihmisten palvelujen lautakunnalle menevät asiat. 6

7 7 2. PERHEHOIDON PROSESSIT Asiakkuuden mukaisesti joko kotihoidon asiakasohjaaja tai omaishoidon palveluohjaaja arvioi asiakkaan soveltuvuuden perhehoitoon. Kotihoidon asiakasohjaaja tekee arviointikäynnin silloinkin kun asiakkaalla ei ole vielä suhdetta kaupungin palveluihin. Perhehoitoa tarjotaan asiakkaalle palvelumuotona silloin, kun se on asiakkaan kannalta perusteltua. Asiakasohjaajien tulee huomioida perhehoidon soveltuvuuden rajoitukset. Liian huonokuntoisia ei tule sijoittaa perhehoitoon, perhehoito soveltuu asiakkaalle niissä tapauksissa, joissa todetaan - alkava muistisairaus - asiakas kokee turvattomuutta yksin kotona - asiakas on sosiaalisesti eristäytynyt tai eristäytymässä - asiakas on fyysisesti niin hyväkuntoinen, että selviytyy päivän askareista yhden autettavana - asiakas ei ole aggressiivinen - asiakas nukkuu pääsääntöisesti yöt häiriöttä Mikäli liian huonokuntoinen asiakas sijoitetaan perhehoitoon, on kokemusten mukaan seurauksena perhehoitajan uupuminen ja asiakkaan uudelleen sijoittaminen. Perhehoito voidaan purkaa: - asiakkaan tila heikkenee, eikä perhehoito ole enää riittävä palvelumuoto - perhehoitaja haluaa purkaa sopimuksen - asiakas tai hänen omaisensa haluavat purkaa sopimuksen - perhehoitokodissa on havaittu laiminlyöntejä, joita ei kyetä korjaamaan tai laiminlyönti on hyvin vakava - asiakkaan kuolema Perhehoidon loputtua asiakas sijoitetaan uudelleen sellaiseen palveluun, joka vastaa hänen tarpeitaan. Perhehoidosta tulevat asiakkaat ovat palveluihin tullessaan samassa asemassa, kuin kotoaan tulevat asiakkaat. Perhehoitajan, asiakasohjaajan ja omaisten tulee hyvissä ajoin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asiakkaan uudelleen sijoittamisessa kun on havaittavissa, että perhehoidosta on tulossa riittämätön palvelumuoto. 3. PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain mukaista perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 710/82.) tai toimii kiertävänä perhehoitajana sijaistaen lomapäiviä pitäviä perhe- ja omaishoitajia. Ikäihmisten palveluiden ohjaus- ja valvontaryhmä hyväksyy perhehoitajan ja perhekodin sekä valvoo perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajan terveydentila 7

8 8 tulee olla riittävä ja hänellä tulee olla tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta. Perhekodissa hoidossa olevien määrä vaikuttaa perhehoitajalta edellytettävään koulutukseen. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva henkilö. Perhehoitaja antaa oma-aloitteisesti tarvittaessa tai pyydettäessä tietoa asiakkaansa tilanteesta kotihoidon- tai omaishoidon asiakasohjaajille tai Ohjaus- ja valvontaryhmälle. Tiedon tarkoitus on auttaa asiakasohjaajia arvioimaan perhehoidon soveltuvuus hoitomuotona asiakkaan kunnon tai muun tilanteen mahdollisissa muutosvaiheissa. Perhehoitaja raportoi kuukausittain tekemästään työstä. Raporttiin merkitään asiakkaan läsnäolo, mahdolliset keskeytykset ja perhehoitajan pitämät lomapäivät. Raportin perusteella maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Asiakasmaksutoimisto tallentaa raportit O- asemalle. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus. Tampereen kaupunki vastaa perhehoitajan ennakkovalmennuksen järjestämisestä. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus ei sido Tampereen kaupunkia asiakkuuksien järjestämiseen, vaan perhehoidon asiakkuus perustuu palvelutarpeen arvioinnin perusteella valittuun palvelumuotoon. Perhehoitajalla tulee olla valmius pitää huolta ikäihmisten hyvinvoinnista auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea vanhuksen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä vanhuksen asioissa sitoutua perhehoitajan tehtävään 3.2 Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan kaupungin hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä perhehoitoon tuleva henkilö tasavertaisena perheen jäsenenä. Perheenjäsenten välisten ihmissuhteiden tulee olla kunnossa ja perheen talouden vakaa. Perhekodin tulee olla myös rakenteiltaan ja tiloiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma tila, mieluiten oma huone. Kodin soveltuvuus perhekodiksi selvitetään alustavasti ennakkovalmennuksen yhteydessä. 3.3 Perhekodin koko Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. (Perhehoitajalaki 1992/312 ) 8

9 9 Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi valmennuksen käynyttä henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (nykyinen toisen asteen tutkinto tai entinen kouluasteen tutkinto). Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen. (Sosiaalihuoltolaki) 3.4. Perhehoidon paloturvallisuus Perhehoidossa paloturvallisuudelle erityisen haasteen asettaa se, että hoidettavien toimintakyky on usein siinä määrin alentunut, että heidän kykynsä onnettomuustilanteessa ei riitä omatoimiseen pelastautumiseen. Perhehoidon paloturvallisuus perustuu riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Perhehoidon paloturvallisuus koostuu kodin rakenteellisesta paloturvallisuudesta ja paloteknisistä laitteista sekä paloturvallisuuskoulutuksesta ja ohjeistuksesta. Pirkanmaan pelastuslaitos on laatinut erillisen ohjeen perhekodin paloturvallisuudesta. Tähän ohjeeseen liittyen on laadittu myös tarkistuslista, jota hyödynnetään asunnon tarkastuksissa ennen perhehoidon aloittamista sekä perhehoitajan omavalvonnassa. Pirkanmaan pelastuslaitos osallistuu perhekodin turvallisuuden valvontaan sekä perhehoitajien ennakkovalmennukseen. 4. PERHEHOIDON PALVELU- JA HOITOSUUNNITELMA Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma, johon kirjataan myös mahdolliset muut palvelut, kuten kotihoito. Pitkäaikaisen perhehoidon palvelu- ja hoitosuunnitelman tekoon osallistuvat asiakas, hänen läheisensä, perhehoitaja sekä asiakkuuden mukaan kotihoidon asiakasohjaaja. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Osavuorokautisessa tai lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoidon palvelut ovat osa asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. 5. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Tampereen kaupunki hoitoon sijoittajan ominaisuudessa sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon tulevasta henkilöstä erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (jatkuva perhehoito) tai määräaikaiseksi (lyhytaikainen tai osavuorokautinen perhehoito). Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa. Tarkista- 9

10 10 misesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Toimeksiantosopimus tehdään pääsääntöisesti ennen perhehoidon alkamista. (Perhehoitajalaki 1992/312.) Toimeksiantosopimuksen sisältö: 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoidossa oleva henkilö 3. Palkkion saaja 4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja perhehoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus ja sen mahdollinen takaisinperintä 6. Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen 7. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 8. Sopimuksen kestoaika 9. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus sekä niiden toteuttaminen 10. Perhehoidossa olevalle henkilölle kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta 11. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja tarvittavien tietojen antaminen/saaminen perhehoidossa olevasta 12. Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen 13. Tarvittavat muut asiat sekä vastuuhenkilön määrittäminen 14. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 15. Allekirjoitukset Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, jos he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole Työsopimuslain (2001/55) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. (Työsopimuslaki 2001/55.) Toimeksiantosopimukseen liitetään palvelu- ja hoitosuunnitelma tai päivätoiminnan hakemus. Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai muutoin tarvittaessa. 5.1 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki 1992/312.) Jos perhekodissa annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi tai perhehoitajan valmiudet perhehoitoon todetaan riittämättömiksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 10

11 11 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Tampereen Ikäihmisten lautakunta päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset. Palkkion ja kulukorvausten määrä tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perushoitopalkkion. Määrä tarkistetaan kalenterivuosittain Työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 6.1 Hoitopalkkio Tampereen ja Oriveden voimassa olevat hoitopalkkiot ( ) ikäihmisten perhehoidosta: Pitkäaikainen perhehoito: 1129,80 /kk asiakasta kohden Mikäli pitkäaikainen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Asiakkaan tulo ja lähtöpäivät oikeuttavat palkkion ja kulukorvauksen maksuun. Lyhytkestoinen perhehoito: 51,40 /vrk asiakasta kohden Palkkio maksetaan toteutuneelta jaksolta mukaan lukien tulo- ja lähtöpäivät. Osavuorokautinen perhehoito: 41,10 /krt asiakasta kohden 6.2 Kulukorvaus Tampereen voimassa olevat kulukorvaukset ( ): Ikäihmisten pitkäkestoinen perhehoito: 715,30 /kk asiakasta kohden Ikäihmisten lyhytkestoinen perhehoito: 25,55 /vrk asiakasta kohden Ikäihmisten osavuorokautinen perhehoito 20,45 /krt asiakasta kohden 11

12 12 Kulukorvaus on perhehoitajalle veron alaista tuloa, jonka voi verotuksessa ilmoittaa verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys- ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista sovitaan erikseen. 6.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2 916,43 euroa pitkäaikaisessa perhehoidossa olevaa asiakaspaikkaa kohti tai lyhyt- ja osavuorokautisessa perhehoidossa perhekotia kohti. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti (Perhehoitajalaki 312/92). Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhehoidon alkamisesta. Kaksisataa (200) euroa ylittävillä hankinnoilla on neljän vuoden kuoleentumisaika. Mikäli perhehoitajuus päättyy aiemmin kuin neljän vuoden kuluessa on perhehoitaja velvollinen palauttamaan Tampereen kaupungille hankintahinnan huomioituna vuosivähennyksellä. Hankintahinta 200, palautettava määrä 2. vuotena 150, 3. vuotena 100, 4. vuotena 50. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. 6.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät Perhehoitajan vapaat ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Tampereella ja Orivedellä perhehoitajan vapaaoikeus on 3 vrk/kk, kun ympärivuorokautiset hoitopäivät ylittävät 14 vrk/kk. Perhehoitajan vapaapäivä katsotaan muodostuneeksi yhtenäisestä 24h 12

13 13 ajanjaksosta ilman hoitovastuuta. Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain, vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12, ellei toisin sovita. Lyhytaikaisessa perhehoidossa vapaapäivän palkkio lasketaan vapaaseen oikeuttavan kuukauden toteutuneiden asiakasvuorokausien keskiarvon mukaisesti. Kaupungin on huolehdittava tai avustettava perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi (Perhehoitajalaki 312/1992). Kunta voi järjestää hoidon järjestämällä perhekotiin sijaishoitajan, sijoittamalla hoidossa olevan henkilön muuhun hoitoon esim. toiseen perhekotiin tai muuhun hoitoyksikköön. Perhehoitajan vapaapäivistä maksetaan hoitopalkkiot ja kulukorvaus täysimääräisenä. Mikäli pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitaja sitoutuu toimeksiantosopimuksessa järjestämään hoidon vapaapäiville itse, Tampereen kaupunki maksaa yhden ylimääräisen kuukauden hoitopalkkion kalenterivuodessa. Vapaat voi pitää kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaita voi halutessaan kerätä ja pitää ne yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee aina sopia kaupungin vastuuhenkilön kanssa hyvissä ajoin vapaiden toteuttamisesta Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin Perustellusta syystä perhehoitajalle voidaan myöntää oikeus henkilökohtaisen vapaan pitämiseen korkeintaan 7 vrk/kalenterivuosi, mikäli asiakkaiden hoito saadaan järjestymään. Lupa oman vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava vastaavan perhehoidon työntekijän kanssa hyvissä ajoissa etukäteen ja sen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Sijaisen hankinnasta vastaa ensisijassa perhehoitaja itse, tai oma vapaa on pyrittävä sijoittamaan jo kertyneen vapaan pitämisen jatkeeksi (asiakasnäkökulma). Oman vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta mikäli hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä kuukaudelta lasketaan jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Vapaan alkamispäivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, vapaan päättymispäivää ei katsota perhehoitopäiväksi ja hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei tältä päivältä makseta Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa: Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, kaupunki järjestää hoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon. Korvaava hoito voidaan järjestää tilanteen salliessa myös kotihoidon käynnein. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio sairastumispäivän jälkeiseltä yhdeksältä arkipäivältä. Hoitopalkkio maksetaan voimassa olevien toimeksiantosopimusten mukaisilta päiviltä. Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan sairastumisestaan välittömästi perhehoidon vastuutyöntekijälle sekä huolehtimaan mahdollisista asiakasperuutuksista asiakkaiden, omaisten ja kotihoidon esimiehen kanssa. Sairauslomasta tulee olla todistus, ellei perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa ole toisin sovittu (esim. oksentelu- tai ripulitapauksissa). 13

14 14 Tämän jälkeen (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2001/1224). Edellytyksenä sairausajan palkkionmaksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan henkilön perhehoito keskeytyy sairaalahoidon vuoksi, perhehoitaja on oikeutettu laskuttamaan Tampereen kaupungilta 14 vuorokauden hoitopalkkion asiakkaan poissaolon ajalta. Sairaalaan lähtöpäivää ei lasketa tämän sopimuksen tarkoittamaksi hoitovuorokaudeksi. Jos asiakas menee omalle lomalle esim. sukulaisen luokse, maksetaan perhehoitajalle normaalisti korkeintaan kolmelta (3) vuorokaudelta/kuukausi. Lyhytaikaisessa hoidossa: Mikäli peruutus tapahtuu kolme (3) vuorokautta ennen kuin sijoituksen on määrä alkaa, perhehoitajalle ei korvata peruuntunutta hoitoa. Mikäli peruutus tapahtuu tämän jälkeen, maksetaan perhehoitajalle korkeintaan kolmen (3) päivän hoitopalkkiot. Jos perhehoitajalle sijoitetaan vastaava asiakas samaksi ajankohdaksi, ei peruutuksesta makseta ylimääräistä. Osavuorokautisessa hoidossa: Mikäli peruutus tapahtuu kolme (3) vuorokautta ennen perhehoitopäivää, perhehoitajalle ei korvata peruuntunutta hoitoa. Mikäli peruutus tapahtuu tämän jälkeen, maksetaan perhehoitajalle korkeintaan kolmen (3) päivän hoitopalkkiot. Säännöllisen päiväperhehoidon käynneissä perhehoitajan tulee varmistaa tauon tai keskeytyksen jälkeen käyntien jatkuminen. Toistuvia viikottaisia peruutuksia ei korvata. Kaikissa tilanteissa toimeksiantosopimus päättyy, jos perhehoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi (pitkäaikaispäätös, kuolema) tai osapäiväperhehoidossa asiakas ilmoittaa päättävänsä käynnit. Hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei makseta em. tapahtumaa seuraavasta päivästä alkaen Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa Perhehoitajan osallistuminen perhehoidon vastuuhenkilön kanssa yhteisesti sovittuihin tilaisuuksiin: työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan 14

15 15 hoitopalkkion määrään vähentävästi. Perhehoitaja ja perhehoidon vastuuhenkilö sopivat perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon järjestämisestä ko. ajalle. 7. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 60-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitajalaki 1992). Tampereen kaupunki vakuuttaa perhehoitajat tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamien tai hoidettavalle sattuvien vahinkojen varalta ei Tampere ole hankkinut vakuutusta. 8. PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS Ikäihmisten palveluiden ohjaus- ja valvontaryhmän vastuulla on perhehoitajan tuen ja ohjauksen järjestäminen. Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. 8.1 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus Tampereen kaupunki vastaa perhehoitajien valmennuksesta ja täydennyskoulutuksesta sekä järjestää vertaistapaamisia. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa. 8.2 Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynnit Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa perhehoidon vastuuhenkilön ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Ohjaus- ja valvontaryhmä valvoo perhekoteja. 9. PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA 9.1 Perhehoidon asiakasmaksu ja asiakkaan käyttövarat Perhehoidon asiakasmaksuun sisältyy päivittäinen hoiva ja huolenpito, asuminen perhekodissa, ravintomenot, kodinhoito, pyykkihuolto, liinavaatteet sekä yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet. 15

16 16 Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c ja asetus 19 ). Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Maksusta vähennetään lääkemenoina Kelan lääkemaksukaton kuukausiosuus. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 105 kuukaudessa. Perhehoitoon sijoitetun käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymysten mukaan. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Perhehoitoon tulopäivältä laskutetaan perhehoidon asiakasmaksu. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Perhehoidon keskeytyessä asiakkaan kotiloman vuoksi viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta (tähän ei lasketa lähtöpäivää). Keskeytyneen kuukauden asiakasmaksulle lasketaan kyseisen kuukauden päiväkohtainen hinta, joka kerrotaan laskutettavilla päivillä. Mikäli pitkäaikaisen perhehoidon 3 viikon kokeilujakso keskeytyy eikä perhehoidon sijoitusta tehdä, laskutetaan kyseinen jakso lyhytaikaisen perhehoidon mukaan. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon tai terveydenhuollon maksut. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 34,80 /vrk ja osapäiväisestä perhehoidosta 16,10 /vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 11,30 /päivä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). Tampereen kaupunki ei vakuuta perhehoidossa olevaa henkilöä matkalla sattuneiden tai muiden tapaturmien varalta. 9.2 Kuljetuspalvelut osavuorokautisessa perhehoidossa Mikäli asiakas ei pysty järjestämään kuljetusta hänelle myönnetyn kuljetuspalvelun tai omaisen avulla, Tampereen kaupunki järjestää kuljetuspalvelun perhehoitoon. Perhekodin sijaintikunnasta riippumatta omavastuuhinta on sama kuin lautakunnan määrittelemä omavastuu sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa. 9.3 Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan ja perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä asiakkaan ja hänen omaisen tai edunvalvojan kanssa. 16

17 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4 ). Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). 11. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan Tampereen kaupungille. 17