VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN

Transkriptio

1 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS PERHEHOITAJA PERHEHOITOKOTI PERHEHOIDON KESTO PERHEHOITOON SIJOITTUMINEN PERHEHOIDOSSA ELÄMINEN PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN 5 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS 5 5 PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET HOITOPALKKIO KULUKORVAUS KÄYNNISTÄMISKORVAUS MAKSUT PERHEHOIDON KESKEYTYKSEN AJALTA SIJAISHOITAJAN / KIERTÄVÄN PERHEHOITAJAN PALKKIOT 9 6 PERHEHOITAJAN ASEMA PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA PERHEHOITAJAN VAPAA VAHINGONKORVAUSVASTUU / -VELVOLLISUUS PERHEHOITAJAN VALMENNUS, KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS 11 7 PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA PERHEHOIDON ASIAKASMAKSU PERHEHOIDETTAVAN YKSITYISVARAT JA KÄYTTÖVARAT 12 8 SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIETOJEN SAANTI 12 2

3 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA Perhehoitoa ohjaava voimassaoleva lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista ja asetuksista: Perhehoitajalaki (312/1992) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (6077/1983) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Hallintolaki (434/2003) Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) 2 PERHEHOIDON TARKOITUS Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä hoivan ja huolenpidon tarve. Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin, pysyviin ihmissuhteisiin, edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan sekä edesauttaa hänen toimintakykynsä säilymistä. Perhehoito antaa hoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka Saarikan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain 25 :ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodissaan, jossa hän myös asuu. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja: - hoivaa ja pitää huolta - ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen mukanaan tuomia erityistarpeita - tukee läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä - sitoutuu tehtäväänsä, kunnioittaa ja kohtelee hoidettavaa perheenjäsenenä - tekee yhteistyötä vanhuksen / pitkäaikaissairaan / vammaisen henkilön asioissa omaisten ja viranomaisten kanssa 3

4 3.2 Perhehoitokoti Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Heistä toisella tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Mikäli hoitajalla ei ole asianmukaista koulutusta, on hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittava siitä, miten tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut järjestetään. Perhehoitokoti on Saarikan ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidosta vastaavan viranhaltijan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Sopivuutta arvioitaessa kriteerinä ovat myös perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri. Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys ja turvallisuus. Perhehoidossa olevalla tulee olla pääsääntöisesti oma huone. 3.3 Perhehoidon kesto Perhehoito voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vrk/kk. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea vanhuksen / pitkäaikaissairaan / vammaisen henkilön kotihoitoa. Tällä toiminnalla tuetaan perheiden jaksamista ja vähennetään laitoshoidon tarvetta. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osapäiväisenä perhehoitona. Osapäivähoito voi kestää enintään 8 tuntia. 3.4 Perhehoitoon sijoittuminen Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Saarikan perhehoidosta vastaava viranhaltija ottaa yhteyttä mahdolliseen perhehoitoperheeseen ja kertoo vanhuksen / pitkäaikaissairaan / vammaisen ja mahdollisesti hänen omaistensa luvalla perhehoitoa tarvitsevasta henkilöstä. Hoidettava, omainen ja perhehoidosta vastaava viranhaltija arvioivat yhdessä perheen kanssa perheen valmiuksia vastata hoitoa tarvitsevan henkilön tarpeisiin. Perhehoitosijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Tutustuminen aloitetaan perhehoitajan ja perhehoitoon tulevan henkilön molemminpuolisilla vierailuilla. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen välittämisessä voidaan käyttää apuna esitietolomaketta. Perhehoitajaa sitoo elinikäinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Muutto perheeseen suunnitellaan yhteistyössä. Ennen vanhuksen / pitkäaikaissairaan / vammaisen henkilön muuttoa perhehoitajan ja Saarikan välillä solmitaan perhehoidon toimeksiantosopimus. Perhehoidossa olevalle henkilölle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilö itse, hänen läheisensä, perhehoitaja 4

5 ja Saarikan perhehoidosta vastaava viranhaltija. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3.5 Perhehoidossa eläminen Perhehoidossa huolehditaan asukkaan hoivasta ja huolenpidosta, joka sisältää vähintään seuraavat terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät toiminnot Perushoito sisältäen mm. pukemisen, peseytymisen, ravinnon, puhtauden, vaatehuollon, terveydentilan seurannan, tarpeellisen avustamisen sekä ulkoilun. Toimintakykyä ylläpitävät toiminnot sisältäen turvallisuuden, harrastuksista ja virkistysmahdollisuuksista huolehtimisen sekä kunnon mukaisten muiden aktiviteettien järjestämisen. Sosiaalisten suhteiden ylläpito sisältäen yhteydenpidon omaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Edellä mainitut asiat määritellään kunkin kohdalla yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Saarikka tukee ja valvoo perhehoitajaa hänen tehtävässään. Perhehoitajalla on velvollisuus pitää yhteyttä Saarikan perhehoidosta vastaavaan viranhaltijaan ja ilmoittaa sijoitetun henkilön tilanteessa tai perhehoitokodissa tapahtuneista muutoksista. 3.6 Perhehoidon päättyminen Perhehoidon kesto on arvioitava toimeksiantosopimuksessa, joka tehdään yhteistyössä perhehoidon asianomaisen viranhaltijan ja perhehoitajan sekä vanhuksen / pitkäaikaissairaan / vammaisen henkilön ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Myös hoito- ja palvelusuunnitelma ja toiseen hoitomuotoon muuton valmistelu tehdään yhteistyössä. Hoito- ja palvelussuunnitelma päivitetään muutosten yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa. Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on kaksi (2) kuukautta, ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Sopimus päättyy välittömästi hoidettavan kuollessa. 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja Saarikka sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Sopimuslomakkeena käytetään Saarikan omaa perhehoidon toimeksiantosopimusta. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa Saarikkaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja Saarikan osalta perhe- ja omaishoidosta vastaava viranhaltija. Sopimus tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistami- 5

6 seen muutoin on aihetta. Sopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: - sopijaosapuolet - perhehoidossa oleva henkilö - sopimuksen sisältö - hoitopalkkion määrä - kustannusten korvaaminen ja suorittaminen - käynnistämiskorvaus - perhehoitoon sijoitetun käyttövarat - erityisten kustannusten korvaaminen - sopimuksen kestoaika - selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä - suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista - perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen - palkkion maksamisen ja kustannusten korvaamisen periaatteet vapaa-ajalta - perhehoitajan velvollisuus ilmoittaa hoitajasta riippumattomat poissaolopäivät - perhehoitajan koulutus, työnohjaus ja valmennus - sopimuksen irtisanominen Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden (2) kuukauden kuluttua molemmin puolin. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, Saarikka pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaiseksi. Perhehoitajalain 5 :n 2 momentin mukaan jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. 5 PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman indeksitarkistuksen mukaan. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan perhehoitajalle kuukauden 15. päivään mennessä ja muutokset huomioidaan seuraavan kuukauden maksuissa. 5.1 Hoitopalkkio Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus 6

7 saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 312/1992) 2 :n mukaan hoitopalkkiota maksetaan alkaen vähintään 686,25 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava viranhaltija, tarvittaessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio alkaen Palkkioluokka 1: 870,14 /kk (KELAn perushoitotuki / perusvammaistuki) Palkkioluokka 2: 978,94 /kk (KELAn korotettu hoitotuki / korotettu vammaistuki) Palkkioluokka 3: 1087,71 /kk (KELAn erityishoitotuki / ylin vammaistuki) Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen ( esimerkiksi hoidettavalla paljon fyysisen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita ) yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Vammaisten perhehoidettavien osalta päivä- tai työtoimintaan osallistuminen vähentää perhehoidosta maksettavaa palkkiota seuraavasti: >hoidettava 2 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 1,5 päivän hoitopalkkion / kk >hoidettava 3 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 2,5 päivän hoitopalkkion / kk >hoidettava 4 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 3,5 päivän hoitopalkkion / kk >hoidettava 5 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 4 päivän hoitopalkkion / kk Päiväkohtaista palkkiota määriteltäessä kuukausipalkkion jakajana käytetään lukua 30. Koululaisten osalta koulussa käynti ei vaikuta hoitopalkkion määrään. Hoitajakohtaiset lisät vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidossa alkaen Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä on 37,50 / kk. 2. Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Kokemuslisä on 37,50 / kk. Hoitajakohtaiset lisät maksetaan myös lyhytaikaisen perhehoidon palkkioon. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 60 / vrk. Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan korottaa palkkiota enintään 10 %. 7

8 Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta hoitopalkkiosta. 5.2 Kulukorvaus Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain (312/1992) 3 :ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain (312/1992) mukaan kulukorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on alkaen 410,66 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 524,34 /kk alkaen Se kattaa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut. Kulukorvaus maksetaan perhehoitajan loman ajalta aterioiden osuudella ( 8,40 / pv ) vähennettynä. Tilapäiset äkilliset muutokset ( esim. hoidettavan sairaalahoito tai loma muuna kuin hoitajan loma-aikana ) ateriakorvauksissa otetaan huomioon vasta 5 päivää ylittävältä osalta. Koulujen ja työ- ja toimintakeskusten lomat otetaan huomioon koko ajalta. Vammaisten pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta vähennetään aterioiden osuudella seuraavasti: >hoidettava 1 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 12 / kk >hoidettava 2 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 24 / kk >hoidettava 3 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 36 / kk >hoidettava 4 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 48 / kk >hoidettava 5 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 60 / kk Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 21,72 /päivä. 5.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2 916,43 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti vuonna 2015). Perhehoitajalle maksettavia käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lyhytaikaisen perhehoidon käynnistämisen yhteydessä perhehoitajalle voidaan maksaa enintään 1 x käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä/ perhehoitopaikka. Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy Saarikassa perhehoidosta vastaava viranhaltija. 8

9 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Mikäli Saarikka hankkii perhehoitajan kotiin sijaisen tämän loman ajaksi, kulukorvaus maksetaan normaalisti perhehoitajalle ja hoitopalkkio sijaishoitajalle. Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota sairastumispäivä ja yhdeksän (9) arkipäivää, mikä kattaa sairausvakuutuksen omavastuuajan. Tältä ajalta maksetaan lisäksi 1/3 kulukorvauksesta. Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät välittömästi. Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi voi perhehoidossa oleva olla vuodessa 30 vuorokautta poissa perhehoidosta niin, että palkkion maksaminen jatkuu. Kulukorvauksista maksetaan tällöin 1/3. Mikäli perhehoito keskeytyy hoidettavasta johtuvasta muusta syystä ( esimerkiksi vierailu sukulaisten luona ), hoitopalkkio maksetaan normaalisti ja kulukorvaus vähennetään aterioiden osuudella 5 päivää ylittävän keskeytyksen osalta. 5.5 Sijaishoitajan / kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot Saarikka voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ( esim. sairausloma, täydennyskoulutus ) ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitajalain 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan seuraavista asioista: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2) mahdollisten sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvauksesta (esim.matkat) 3)toimeksiantosopimuksen voimassaolosta sekä 4)tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta lain 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta lain 8 :ssä säädetään. Perhehoitajan sijaishoitajalle, joka toimii vakituisen perhehoitajan sijaisena perhehoitokodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä hoidosta yhteensä 87,02 /vrk. Jokaisesta seuraavasta yli 8 tuntia/vrk hoitoa saavasta asiakkaasta maksetaan hoitopalkkiona 43,51 /vrk. Alle 8 tuntia/vrk kestävästä sijaishoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 %: 1-2 asiakkaasta 43,51 /kerta ja jokaisesta seuraavasta asiakkaasta 21,75 /kerta. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa sijaishoitajan hoitopalkkiota 10 %. Kulukorvaus maksetaan vakituiselle perhehoitajalle. 9

10 Kiertävälle perhehoitajalle, joka toimii hoidettavan kodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä hoidosta yhteensä 87,02 /vrk. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa lyhytaikaisen hoidon hoitopalkkion kaksinkertaiseksi, jolloin 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiona 174,04 /vrk. Alle 8 tuntia / vrk kestävästä perhehoidosta hoidettavan kotona maksetaan hoitopalkkiona 50 % koko vuorokauden hoitopalkkiosta eli 1-2 asiakkaasta 43,51 /kerta ja 1-2 erityistä hoitoa vaativasta asiakkaasta 87,02 /kerta. Kulukorvausta ei makseta. 6 PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Perhehoitajan sosiaaliturva Perhehoitajan eläketurva ja tapaturmavakuutus on toteutettu alkaen perhehoitajalain 8 :ään sisältyvillä viittaussäännöksillä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin (202/1992) ja tapaturmavakuutuslakiin (608/1992). Kunnallisen eläkelain 3 :n 2 momentin mukaan eläketurvan piiriin kuuluu myös perhehoitaja, joka on tehnyt Saarikan kanssa perhehoitajalain (312/1992) 1 :ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen. 6.2 Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Saarikassa pitkäaikaista perhehoitoa tekevällä perhehoitajalla on oikeus 3,5 päivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vuodessa perhehoitajalle voi kertyä vapaata enintään 42 päivää. Yksityiskohtainen järjestämistapa sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio. Perhehoidon myöntänyt Saarikka järjestää perhehoitajan vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon. Vapaapäivien pitämisestä tulee ilmoittaa vähintään kuukautta aikaisemmin. Mikäli perhehoitokodissa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Lyhytaikaishoidosta kertyy perhehoitajalle vapaata, jos ympärivuorokautinen hoito kestää vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vapaa korvataan rahana seuraavasti: yhden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt vuorokautta kuukaudessa ja kahden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt vuorokautta kuukaudessa. Yhden päivän keskimääräinen hoitopalkkio määräytyy seuraavasti: ympärivuorokautiset hoitopalkkiot/kk jaettuna kalenteripäivien lukumäärällä/kk, joina perhehoitaja on antanut perhehoitoa. 10

11 6.3 Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus Vahinkojen korvaamisesta on säädetty vahingonkorvauslaissa. Perhehoitaja vastaa hoidettavalle, tämän omaisuudelle tai ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja perhehoitoon sijoittajan kanssa. Perhehoitoon sijoitetut henkilöt on vakuutettu tapaturman varalta Saarikan toimesta. Perhehoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin ei ole vakuutusta. Perhehoitajan tulee turvata toimintansa tarpeenmukaisin vakuutuksin (laajennettu kotivakuutus, vastuuvakuutus). 6.4 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajien valmennus järjestetään yhdessä Keski-Suomen alueen muiden kuntien kanssa, esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta. Täydennyskoulutus järjestetään seudullisesti yhteistyössä vanhusten palveluiden muiden toimintayksiköiden ja/tai alueen oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutus voidaan nivoa myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kuntien toimesta järjestettäviin koulutuksiin, joihin osallistumista tuetaan matkakorvauksin. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa. 7 PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitoon sijoitetaan vain sijoitetun omalla tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee Saarikassa perhe- ja omaishoidosta vastaava viranhaltija, joka toimii myös yhteyshenkilönä. Päätös perustuu aina sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden yhteiseen arviointiin. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 7.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c :ssä säädetty maksu (pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet). Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavista tekijöistä, maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ja tuloista tehtävistä vähennyksistä on säädetty asiakasmaksulain 10, 10 b ja 10 c :ssä. Maksu määrätään maksukyvyn mukaan ja se voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 105 kuukaudessa. Saarikassa peritään pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakasmaksu yllä olevien säännösten mukaisesti. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä asiakasmaksuasetuksen 12 ja 13 :n mukainen maksu. Saarikassa peritään lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta perhehoidosta asiakkaalta maksu kuten lyhytaikaisessa palveluasumisessa: vanhuksilta ja pitkäaikaissairailta 29 ja vammaisilta 21 hoitopäivältä. 11

12 Osapäiväisestä perhehoidosta peritään maksu siten kuin laitoshoidon päivä- ja yöhoidosta on vahvistettu (16,10 v. 2015). Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 11,30 /vrk ( v.2015 ) (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6b ). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. 7.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen ja maksujen hoidosta/hoitajasta (hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja). Yksityisvarojen hoidossa noudatetaan Saarikan ohjeistusta. Perhehoitajan on pidettävä luetteloa perhehoidossa olevan henkilön omistamasta irtaimesta omaisuudesta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 8 SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIE- TOJEN SAANTI Salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta on säännökset sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvussa. Perhehoitajaa sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, joka koskee myös perhehoitokodin muita perheenjäseniä. Perhehoitaja ei saa ilmaista tehtävässään tietoonsa saamiaan asioita. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Tietojen luovuttamisesta päättää Saarikan perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhehoidettavaa koskevat asiakirjat tulee säilyttää perhehoitokodissa lukittavassa tilassa. Perhehoidon toimeksiantosopimuksen päätyttyä perhehoitaja luovuttaa kaikki ko. asiakirjat Saarikan säilytettäviksi. 12