Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022



Samankaltaiset tiedostot
R U K A. ratkaisijana

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

POKAT 2021 luonnos. Yhteenvetosivu. Lausunnon antajan yhteystiedot. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Ilmastotyöryhmän esitys

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Hyvät vesihuoltopalvelut

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Perinnemaisemien hoito

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

Globaalin vastuun strategia

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Miten Suomi sopeutuu?

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Ympäristöministeriö WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Helsingin ilmastonmuutoksen sopeutumisen linjaukset

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa - esiselvitys

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Transkriptio:

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus + pitkäjänteisyys + kytkeytyminen muihin yhteiskunnallisiin teemoihin Kun raporttia alkaa lukea, se lupaa todella paljon... mutta... - strategiasta ei jää kovin konkreettisia toimia käteen => Johtuuhan se vain siitä, että konkreettiset toimet jo muiden toimijoiden toteutettavana?

Biodiversiteetti suojeltava => ekologisen verkoston kartoitus ja turvaaminen on kiireellisin toimenpide, jotta Suomen lajiston monimuotoisuuden säilyttäminen voidaan muuttuvassa ilmastossa taata! Suomen merkitys koko Euroopan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä kasvaa merkittävästi: maastamme tulee kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyessä pohjoisemmaksi monille keskieurooppalaisillekin lajeille viimeinen turvapaikka. Lajien ja luontotyyppien säilymiseen tarvitaan entistä suurempia suojelualueita ja kattavampi suojelualueiden verkko, kun lajien levinneisyysalueet muuttuvat keskilämpötilojen ja muiden muuttuvien luonnon prosessien (esim. sademäärän muutokset) seurauksena. Tämä saattaa vaatia laajamittaista suojelualueverkoston täydentämistä. Erityinen huoli alpiinisen vyöhykkeen luonnosta. Tärkeä alue myös Kaakkois-Suomi, koska Karjalan Kannaksen merkitys leviämisreittinä voi olla jatkossa hyvin suuri. Tätä taustaa vasten erityisesti tavoite 5 c on kannatettava.

Ekosysteemipalvelut turvaan => Suomen merkitys Euroopan ruoan ja puhtaan makean veden tuottajana kasvaa. Pelloille ei kannata rakentaa vaan niitä pitää turvata valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa jatkossakin. Pohjavesialueiden turvaamista tulee nykyisestään tehostaa. Runsas ja rikas biodiversiteetti avainasemassa ekosysteemipalvelujen elinvoimaisuuden varmistamisessa muuttuvan ilmaston oloissa.

3.2 STRATEGIAN TOIMENPITEITÄ OHJAAVAT LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET "Vastuu sopeutumisesta ja siitä aiheutuvista taloudellisista kustannuksista on ensisijaisesti ilmastoriskille alttiin toiminnan harjoittajalla tai omaisuuden omistajalla tai haltijalla. Valtio huolehtii ennen kaikkea yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamiseksi" => Jos näin tehdään, niin valistuksella ja tiedottamisella varmistettava, että kansalaiset ymmärtävät vakuutus- ym. maksujen nousun johtuvan todellisesta ilmastonmuutoksesta. Näin heidät ehkä saadaan myös vaatimaan tehokkaampia ilmastonmuutoksen hillintätoimia. Hyvä: s. 32 neljäs kappale: "(K)äytännön kokeilut ja esimerkit voivat toimia kehitysalustana uusille sopeutumisen innovaatioille." => Tällä toiminnalla on myös mahdollisuus saada ihmiset ymmärtämään sopeutumisen merkitys ilmastonmuutoksen kokonaisuuden ja heidän oman elämänsä kannalta. Lisäys periaatteisiin: "Yleisenä periaatteena tulisi olla myös, että muun luonnon sopeutumista autetaan niillä tavoin, joihin ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa"

Koherenssi ja globaalit riskit Ilmastonmuutoksen torjumisen ja sopeutumisen priorisointi ja politiikan johdonmukaisuus suhteessa muihin politiikkalohkoihin (esim. kauppapolitiikka) huomioitava. Erityisesti tavoite 4 b on kannatettava. Ilmastonmuutoksen hyödyt vaikkapa suomalaiselle maataloudelle on suhteutettava globaalisti odotettaviin ruuantuotannon ja muihin ongelmiin, kuten sukupuuttoaallon kiihtymiseen => tätä taustaa vasten aika kyynistä miettiä ilmastonmuutoksen hyötyjä Suomelle => (s. 23, vika lause) "Kehitysyhteistyön tärkeänä tehtävänä onkin haavoittuvimpien yhteiskuntien sopeutumisen edistäminen."

Loppukommentit Harmillista, että sopeutumista käsitellään erillään torjumisesta - vaikka raportissakin korostetaan näiden yhteyttä ja hillinnän merkitystä sopeutumisessa => sopeutuminen TÄYDENTÄÄ ilmastonmuutoksen hillitsemistä Sopeutumista tarkasteltava muuttuviin ympäristöoloihin sopeutumisen lisäksi sopeutumisena muuttuviin sosioekonomisiin rakenteisiin. Suomalainen parhaimmillaan vaikeuksissa: strategia on varsin kattava, koska se käsittelee toimimista vaikeuksien alla, ei niiden ennaltaehkäisyä. Ilmastonmuutoksen hillinnässähän on paljon enemmän vaikeuksia, kuten esim. ilmastolain kivikkoinen taival osoittaa.

Kiitos. Kysymyksiä? Jouni Nissinen jouni.nissinen@sll.fi puh. 040 828 1881 www.sll.fi