Etelä Pohjanmaan liitto Rakennemalli 2040 RAKENNEMALLIN TOTEUTTAMINEN Etelä-Pohjanmaan rakennemalli on tulevaisuuteen suuntaava, maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia, jolla on vahva kytkentä myös aluekehitykseen. Rakennemalli sisältää kuntien ja muiden tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan maankäytön ja kehittämisen periaatteista vuoteen 2040 saakka. Rakennemalli on pohjana maakuntakaavoitukselle, se tukee aluekehittämistä ja sitä voidaan käyttää myös yleiskaavoituksen pohjana. Rakennemalli toteuttaa maakuntastrategian visiota ja tavoitetta 200 000 asukkaan väestötavoitteesta. Rakennemallissa on tärkeää tunnistaa maakunnan ulkopuolelta tuleva elinvoima ja ne vahvuudet, joilla on kansainvälistä ja valtakunnallista merkitystä. Rakennemallissa kuvataan luonnollisesti myös maakunnan kannalta merkittävät tekijät, joiden elinvoima tulee maakunnan sisältä. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin taustalla on maakuntastrategian ohella taustaselvityksiä, joista esiselvitys Uuskomia on laadittu 2010. Rakennemalliin vaikuttavat myös valtakunnalliset tavoitteet ja selvitykset. Heijastusvaikutuksia rakennemallilla on maakuntakaavoituksen ohella aluekehitykseen. varsinainen Etelä-Pohjanmaan rakennemallin laadinta koostuu kahdesta työvaiheesta: a) tulevaisuuskuvien koostamisesta ja b) varsinaisen rakennemallin laadinnasta. Tulevaisuuskuvien koostamisesta on vastannut Seinäjoen yliopistokeskus ja rakennemallin laatimisesta Sweco Ympäristö Oy.
RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ Rakennemallin sisältää kansainvälisesti ja valtakunnallisesti kiinnostavia elementtejä jotka lisäävät maakunnan vetovoimaa ja muodostavat sen imagon Maakuntastrategian visio 2040: Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä Maakunnan väestötavoite vuodelle 2040: 200 000 rakentava kulttuurimaakunta asukasta MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA TULEVA ELINVOIMA Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävät tekijät Kehitys- ja logistiikkakäytävät (Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Uumajaan, Ouluun ja Jyväskylään) Yritys-, logistiikka- ja matkailukeskus Seinäjoki Matkailukeskukset: Tuuri, Ähtärin eläinpuisto, Power Park ja Kuortaneen urheiluopisto MAAKUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA Maakunnallisesti merkittävät tekijät Yritystoiminnan, liikenteen ja logistiikan vyöhyke: Kauhajoki - Alahärmä Seutu- ja palvelukeskukset: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua Kansallispuistot ja laajat virkistysalueet PAIKALLINEN JA YHTEISÖLLINEN ELINVOIMA Paikallisesti merkittävät tekijät Yritys- palvelu- ja osaamiskeskukset eri puolilla maakuntaa Laadukkaat asuinympäristöt ja virkistysympäristöt Elinvoimainen ja yhteisöllinen kyläverkko
MATKA RAKENNEMALLIIN JA MALLIN KYTKENNÄT ALUERAKENTEEN KEHITYSKUVAT 2050 ALLI VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET Valtakunnalliset tavoitteet, trendit ja kehityskulut vaikuttavat rakennemalliin ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA 2014 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTASTRATEGIA 2014 Maakuntastrategialla on vahva kytkentä rakennemalliin ETELÄ-POHJANMAAN RAKENNEMALLI UUSKOMIA ETELÄ-POHJANMAAN RAKENNEMALLIN ESISELVITYS 2010 MAAKUNNAN TULEVAISUUSKUVIEN KOOSTAMINEN Rakennemalli vaikuttaa aluekehitykseen ETELÄ-POHJANMAAN RAKENNEMALLIN LAATIMINEN Rakennemalli tuo sisältöä maakuntakaavaan MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN: VAIHEMAAKUNTAKAAVA I (VAHVISTETTU) VAIHEMAAKUNTAKAAVA II (VAHVISTETTU) VAIHEMAAKUNTAKAAVA III (VALMISTELUSSA)
ETELÄ-POHJANMAAN NELJÄ TULEVAISUUSKUVAA 2040 Varsinaista rakennemallia pohjustamaan ovat Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijat muodostaneet neljä erilaista tulevaisuuskuvaa. TEKNOLOGIA MUUTTAA ARJEN TEHOKKUUS ENNEN KAIKKEA JULKINEN SEKTORI KEHITTÄJÄNÄ YHTEISÖJEN ETELÄ- POHJANMAA LATAA PDF TIIVISTELMÄSTÄ LATAA PDF TIIVISTELMÄSTÄ LATAA PDF TIIVISTELMÄSTÄ LATAA PDF TIIVISTELMÄSTÄ TULEVAISUUSKUVIEN NÄKÖKULMIA KESKEISET NÄKÖKULMAT LÄPILEIKKAAVAT NÄKÖKULMAT KOKOAVA TEEMA VÄESTÖ JA ASUMINEN ELINKEINOT LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA PALVELUT DIGITALISAATIO KANSAINVÄLISTYMINEN EKOLOGISET KYSYMYKSET KULTTUURIN JA YHTEISTÖJEN MUUTOS RESILIENSSI, ALUEEN MUUTOS- JA UUSIUTUMISKYKY
RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ Rakennemallin sisältää kansainvälisesti ja valtakunnallisesti kiinnostavia elementtejä jotka lisäävät maakunnan vetovoimaa ja muodostavat sen imagon Maakuntastrategian visio 2040: Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä Maakunnan väestötavoite vuodelle 2040: 200 000 rakentava kulttuurimaakunta asukasta MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA TULEVA ELINVOIMA Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävät tekijät Kehitys- ja logistiikkakäytävät (Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Uumajaan, Ouluun ja Jyväskylään) Yritys-, logistiikka- ja matkailukeskus Seinäjoki Matkailukeskukset: Tuuri, Ähtärin eläinpuisto, Power Park ja Kuortaneen urheiluopisto MAAKUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA Maakunnallisesti merkittävät tekijät Yritystoiminnan, liikenteen ja logistiikan vyöhyke: Kauhajoki - Alahärmä Seutu- ja palvelukeskukset: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua Kansallispuistot ja laajat virkistysalueet PAIKALLINEN JA YHTEISÖLLINEN ELINVOIMA Paikallisesti merkittävät tekijät Yritys- palvelu- ja osaamiskeskukset eri puolilla maakuntaa Laadukkaat asuinympäristöt ja virkistysympäristöt Elinvoimainen ja yhteisöllinen kyläverkko
Etelä-Pohjanmaa haluaa olla aktiivisesti ratkaisemassa ruoka-alan ja nousevan biotalouden globaaleja haasteita KESTÄVÄT RUOKAJÄRJESTELMÄT SEKÄ BIOTALOUDEN UUDET RATKAISUT TOTEUTTAA TULEVAISUUSKUVIA: Rakennemallin runkona ovat globaalit kehittämiskäytävät Ban Corridor Helsinki Tampere Seinäjoki Oulu sekä poikittaisyhteys NECL (North East Cargo Link) ja yhteydet yli maakuntarajojen:» Tampere Seinäjoki Oulu TEKNOLOGIA MUUTTAA ARJEN» Seinäjoki Vaasa Uumaja» Poikittainen yhteys Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Rakennemallissa Seinäjoen valtakunnallisesti merkittävä logistiikkakeskus toimii logistiikan solmuna:» Raaka-aineet saadaan nopeasti jalostukseen ja sieltä kuluttajille» Seinäjoen Itäväylän tärkeys TEHOKKUUS ENNEN KAIKKEA» Merikuljetukset satamiin Tuotantoalueet painottuvat maakunnan länsiosiin ja sinne on keskittynyt myös merkittävä osa elintarviketeollisuudesta (mm. Atria, Altia ja Valio) Jalostus- ja jakelukeskukset painottuvat maakunnallisesti merkittävälle liikenteen ja logistiikan, Kauhajoki - Kauhava vyöhykkeelle, jossa sijaitsee n. 70 % maakunnan työpaikoista YHTEISÖJEN ETELÄ- POHJANMAA Aluerakennetta muokkaa tulevaisuudessa mm. nettikaupan kehittyminen; logistisilla solmuilla ja pääväylillä on entistä suurempi merkitys (mm. Seinäjoen pääradan henkilöliikenteen solmupiste)
KESTÄVÄT RUOKAJÄRJESTELMÄT SEKÄ BIOTALOUDEN UUDET RATKAISUT YLIHÄRMÄ KAUHAVA LAPUA ALAJÄRVI ILMAJOKI SEINÄJOKI KUORTANE JURVA KURIKKA ALAVUS ÄHTÄRI KAUHAJOKI Alkutuotantoalueet Peltoalueet: ruoantuotanto, biomassa (turkistarhaus) Metsäiset alueet: energiantuotanto, biomassa Jalostuksen keskittymät Valtakunnallisesti merkittävä jalostus- ja logistiikkakeskus Maakunnallisesti merkittävä biotalouden jalostus- ja logistiikkakeskus Seutu- ja muut keskukset, joissa biotalouden jalostavaa teollisuutta Alkutuotannon ja jalostuksen vaatima logistiikka Maakunnallisesti merkittävä liikenteen ja logistiikan ja jalostuksen ydinalue Maakunnan saavutettavuuden kannalta tärkeät päätieyhteydet Pääradat / muu rata Kehitettävät logistiikkayhteydet (alkutuotannon alueilta raaka-aineen kuljetuksille tärkeitä, esim. kantavuus ja talvihoito)
ÄLYKKÄÄT JA ENERGIATEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT Etelä-Pohjanmaa sitoutuu uudistamaan teollisuutta, rakentamista ja palvelusektoria älykkäämmäksi ja resurssitehokkaaksi TOTEUTTAA TULEVAISUUSKUVIA: YHTEISÖJEN ETELÄ- POHJANMAA Seinäjoen lisäksi tulevaisuudessa on myös muita, älykkäistä ja energiatehokkaista järjestelmistä hyötyviä, muuttovoittoisia ja työpaikkoja kasvattavia alueita Perinteinen yritystoiminta ja uudet toimialat hyödyntävät uusia ja tehokkaita järjestelmiä Nykyiset ja erityisesti kasvavat yrityskeskittymät sijaitsevat logistisesti edullisilla paikoilla, lähellä kasvukeskuksia, joista yrityksiin on sujuvaa pendelöidä Taajamissa asuminen painottuu keskustoihin, missä korostuu nuorten halu asua kaupunkimaisessa ympäristössä JULKINEN SEKTORI KEHITTÄJÄNÄ Etelä-Pohjanmaan elinvoimaisten kylien nauha perustuu uudistuvaan ja monialaiseen yrittäjyyteen, työssäkäyntiin, yhteisöllisyyteen ja tehokkaisiin palveluliikenneyhteyksiin, jolloin korostuvat pääteiden varsilla olevat kylät Rakennemallissa sekä kaupunki- että kyläyhteisöt ovat paikallisidentiteetin rakentajia! Seinäjoki on maakunnan merkittävin koulutuskeskittymä, jossa erityisesti yliopistokampuksella on maakunnalle suuri henkinen merkitys kaupunkiyhteisön elävöittäjänä ja maakunnan vetovoimatekijänä Seinäjoen ohella merkittävä osaamiskeskittymä on Kuortaneen urheiluopiston yhteydessä
ÄLYKKÄÄT JA ENERGIATEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT ALAHÄRM Ä KAUHAVA YLIHÄRMÄ LAPUA ALAJÄRVI JURVA SEINÄJOK I KURIKKA TUURI ALAV US KAUHAJOKI Asumisen ja osaamisen ympäristöt Seinäjoen kasvava kaupunkiseutu: tiivistyvä keskusta, laajenevat asutuksen alueet Muut tiiviin asumisen kasvavat taajamat: tiivistyvät keskustat ja asumisen laajeneminen Tiivistyvät taajamat, asuminen tiivistyy keskustoihin Merkittävä koulutuskeskittymä Yritystoiminnan keskittymät Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävä yrityskeskittymä Seutukeskus, jossa on merkittävä yrityskeskittymä Erikoistunutta yritystoimintaa Tehostuva liikenneverkko ja logistiikka Valtakunnallisesti merkittävä logistiikkakeskus Maakunnallisesti merkittävä liikenteen ja logistiikan vyöhyke, elinkeinoelämän ydinvyöhyke Kehitettävät pääliikenneväylät Muut kehitettävät liikenneväylät
UUDISTUVA PALVELU- JA ELÄMYSTUOTANTO Etelä-Pohjanmaa hyödyntää täysimääräisesti kasvavan palvelu- ja elämystuotannon mahdollisuudet TOTEUTTAA TULEVAISUUSKUVIA: Rakennemallissa korostuu Seinäjoen valtakunnallinen rooli palvelukeskuksena ja matkailusolmuna» Seinäjoen toimii mm. kokous- ja kongressikeskuksena sekä merkittävänä kulttuuri-, viihde- ja tapahtumakaupunkina YHTEISÖJEN ETELÄ- POHJANMAA» Seinäjoella sijaitsee keskussairaala ja hyvinvointipalvelujen keskittymä Merkittäviä palvelukeskittymiä on myös Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella, Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla, joissa on monipuolinen palvelutarjonta Matkailukeskukset ovat kansainvälisesti tunnettuja ja ympärivuotisia kohteita, joiden ympärille on syntynyt palveluliiketoimintaa JULKINEN SEKTORI KEHITTÄJÄNÄ Vetovoimaisina virkistys- ja luontoalueina korostuvat Kauhanevan-Pohjankankaan ja Lauhanvuoren kansallispuistot, Simpsiön retkeilyalue sekä maakunnan itäosan järvialue Matkailukohteita yhdistävät päätiet ja raideyhteys; risteyskohtiin rakentuu matkailu- ja muita palveluja TEHOKKUUS ENNEN KAIKKEA Kehitystä tukee nopea raideyhteys (junalla Helsinkiin parissa tunnissa!) Vaasan radan ja Haapamäen radan henkilöliikenteen kehittäminen sekä matkailun solmuina kehittyvät asemaseudut
UUDISTUVA PALVELU- JA ELÄMYSTUOTANTO ALAHÄRM Ä POWER PARK KORTESJÄR VI YLIHÄRM Ä KAUHAVA SIMPSIÖ YLISTAR O LAPUA JURVA ILMAJOKI SEINÄJOK I KUORTANEEN URHEILUOPISTO KUORTANE LEHTIMÄ KI TUURI PERÄSEINÄJOK I ALAV US ÄHTÄRI ÄHTÄRIN ELÄINPUISTO Valtakunnallinen ja maakunnallinen palvelujen ja matkailun keskus, Seinäjoki Seutukeskus, merkittävä palvelukeskittymä Muu palvelukeskus Valtakunnallisesti merkittävä matkailukohde Kansainvälistyvän matkailun vyöhyke Merkittävä luonto- ja virkistysvyöhyke Matkailulogistiikan kannalta keskeisin solmu Muu matkailusolmu (asemat)
ETELÄ-POHJANMAAN VERKOSTOMALLI (1) TOTEUTTAA TULEVAISUUSKUVIA: Etelä-Pohjanmaan elinvoima, kasvu ja hyvinvointi rakentuu kansainvälistymiseen, osaamiseen, vientitoiminnan kasvuun ja hyvään saavutettavuuteen TEKNOLOGIA MUUTTAA ARJEN KANSAINVÄLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KEHITYS YHTEISÖJEN ETELÄ- POHJANMAA Rakennemallissa korostuu Seinäjoen merkitys valtakunnallisesti tärkeänä keskuksena niin liikenteen ja logistiikan, kuin palvelujen ja matkailun näkökulmasta Rakennemallin toteutuessa Seinäjoesta voi kehittyä myös kansainvälisesti ja vientitoiminnan kannalta merkittävä keskus Etelä-Pohjanmaan strateginen sijainti kansainvälisten ja maakuntarajat ylittävien yhteyksien varrella lisää kilpailukykyä ja vetovoimaa JULKINEN SEKTORI KEHITTÄJÄNÄ Matkailu kansainvälistyy ja ympärivuotinen matkailu lisääntyy, mikä luo erityisesti Power Parkin, Kuortaneen urheiluopiston, Tuurin kauppakeskuksen ja Ähtärin eläinpuiston ympärille uutta palveluliiketoimintaa Raideyhteyden merkitys kasvaa ja Seinäjoen saavutettavuus paranee TEHOKKUUS ENNEN KAIKKEA
ETELÄ-POHJANMAAN VERKOSTOMALLI (2) TOTEUTTAA TULEVAISUUSKUVIA: Etelä-Pohjanmaan elinvoima, kasvu ja hyvinvointi rakentuvat toiminnallisten verkostojen ja yhteisöllisyyden kautta TEKNOLOGIA MUUTTAA ARJEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KEHITYS YHTEISÖJEN ETELÄ- POHJANMAA JULKINEN SEKTORI KEHITTÄJÄNÄ Kauhajoen, Lapuan, Alavuden (Tuurin), Alajärven ja Kauhavan palvelukeskittymillä on verkostoitumisen myötä kasvava merkitys Luontokohteiden ja -alueiden arvostus ja vetovoima virkistyksen ja matkailun näkökulmista kasvaa; luonto- ja matkailualueet verkottuvat Asuminen painottuu keskustoihin, mutta kaupunkikulttuurin ohella pikkukaupungit ja kyläyhteisöt rakentavat identiteettiä. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen tärkeys korostuu etenkin pääteiden kasvualueilla. Aluerakenteen tiivistämistä on tehtävä kaikkialla: kylät, kuntakeskukset, seutukeskukset ja maakuntakeskus Yhteisöllisyys ja hyvinvointiverkostojen merkitys kasvaa kaikilla tasoilla TEHOKKUUS ENNEN KAIKKEA PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ KEHITYS
ETELÄ-POHJANMAAN VERKOSTOMALLI Yhteydet Ouluun EVIJÄRVI ALAHÄRMÄ KORTESJÄRVI Yhteydet Vaasaan ja Uumajaan YLIHÄRMÄ KAUHAVA KAUHAVA VIMPELI YLISTARO LAPUA ALAJÄRVI Yhteydet Jyväskylään ILMAJOKI SEINÄJOKI KUORTANE LEHTIMÄKI JURVA KURIKKA Yhteydet Kaskisiin TEUVA KARIJOKI KAUHAJOKI JALASJÄRVI PERÄSEINÄJOKI ALAVUS ÄHTÄRI Yhteydet Jyväskylään Yhteydet Tampereelle ja Helsinkiin Yritystoiminta Matkailukeskittymät sekä luonto- ja virkistysalueet Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävä yrityskeskittymä Kansainvälistyvän matkailun vyöhyke Valtakunnallinen ja maakunnallinen palvelujen ja matkailun keskus, Seinäjoki Seutukeskus, jossa on merkittävä yrityskeskittymä ja monipuolisesti palveluja Maakunnallisesti merkittävä biotalouden jalostus- ja logistiikkakeskus Valtakunnallisesti merkittävä matkailukohde Merkittävä matkailukohde Merkittävä luonto- ja virkistysvyöhyke Erikoistunutta yritystoimintaa Asumisen ja osaamisen ympäristöt Tehostuva liikenneverkko ja logistiikka Seinäjoen kasvava kaupunkiseutu: tiivistyvä keskusta, laajenevat asutuksen alueet Muut tiiviin asumisen kasvavat taajamat: tiivistyvät keskustat ja asumisen laajeneminen Muu palvelukeskus ja tiivistyvän asumisen taajamat Merkittävä koulutuskeskittymä (Seinäjoen kampus ja Kuortaneen urheiluopisto) Valtakunnallisesti merkittävä logistiikkakeskus Kehitettävät pääliikenneväylät Muut kehitettävät liikenneväylät Maakunnallisesti merkittävä liikenteen ja logistiikan vyöhyke, elinkeinoelämän ydinvyöhyke Muut kehitettävät liikenneväylät, (mm. biotalouden raaka-ainekuljetukset jalostusyksiköihin) Muu matkailusolmu (asemat)