VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT



Samankaltaiset tiedostot
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

ENNEN LEIKKAUSTA ON HYVÄ HUOMIOIDA SEURAAVAT ASIAT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Ohjeita kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

RANTEEN TEKONIVELLEIKKAUS

PEUKALON TYVINIVELEN (CMC nivelen) TEKONIVELLEIKKAUS

Ohjeita polven tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita rannenivelen luudutusleikkaukseen tulevalle potilaalle

RANTEEN LUUDUTUSLEIKKAUS

Ohjeita ranteen tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle

Ohjeita peukalon tyvinivelen (CMC nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS

SORMEN KESKINIVELEN (PIP- nivelen) TEKONIVELLEIKKAUS

Ohjeita nilkan tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

RYSTYNIVELTEN TEKONIVELLEIKKAUS

Ohjeita lonkan tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita rystynivelten tekonivelleikkaukseen tulevalle potilaalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKKAUS

KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKKAUS

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

NILKAN TEKONIVELLEIKKAUS

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita!

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Olkanivelen osatekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA

Olkapään Polven tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa!

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla.

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

TERVETULOA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

tekonivelleikkaus Polven Liikkumisen iloa! Potilaan opas

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

P O T I L A A N O P A S. Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

Tervetuloa olkanivelen puoliproteesileikkaukseen

Fysioterapeutin ohjeita olkanivelen etuosan korjausleikkauksen jälkeen (Bankart, Latarjet yms.)

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle

Olkapään tekonivelleikkaus

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen takaosan korjausleikkauspotilaalle (Posterior Bankart yms. )

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

Harjoitusohjelma Olkapään tekonivel 6 viikkoa Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, Jyväskylä, Suomi

tekonivelleikkaus Lonkan Liikkumisen iloa! Potilaan opas

KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Polven tekonivelleikkaus. Potilasohje

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS. Potilaan opas

HYKS, Jorvin sairaala. Polvi kuntoon! Opas polven tekonivelleikkauspotilaalle

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi

Polven tekonivelleikkaus

Polven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet

Palleahengitys Verenkierron vilkastuttaminen Yskiminen

Polven tekonivelleikkaus

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa:

olkapään tekonivelleikkaukseen. tulevalle potilaalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ortopedian ja traumatologian klinikka

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

POTILAAN HYGIENIAOPAS

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ssauskauaukk ivellei nivelleikiveeiknn teko teko teko äänan aplvenkn lkpo OL

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART)

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

Transkriptio:

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA OHJEITA RANTEEN TEKONIVELLEIKKAUKSESTA KUNTOUTUVALLE Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää ranteen tekonivelleikkaukseen liittyvää kuntoutumista. Ohjauksen avulla voitte itse osallistua aktiivisesti kuntoutukseen. Ottakaa tämä yleisohje mukaan leikkaukseen tullessanne, saatte yksilölliset ohjeet toimenpiteen jälkeen. Nivelreumaa sairastavilla pitkäaikaiset tulehdukset aiheuttavat usein muutoksia ranteen alueella. Jos kärsitte pitkäaikaisen reumatulehduksen aiheuttamasta ranteen kivusta, liikearkuudesta, voimattomuudesta ja ranteen virheasennosta, voi kyseeseen tulla ranteen tekonivelleikkaus. Ranteen luisista muutoksista riippuen voi vaihtoehtona olla myös ranteen luudutus. Ranteen tekonivelleikkauksen tavoitteena on toiminnallisesti parempi käsi, kivuton ja liikkuva ranne. Tarttuminen helpottuu ja puristusvoima paranee, jolloin päivittäisistä askareista on helpompi suoriutua. Rannenivel liikkuu ojennus koukistusliikkeen lisäksi hieman sivusuuntiin ja myös kyynärvarren kiertoliikkeet säilyvät. Ranteen nivelet Röntgenkuva LEIKKAUKSESTA Ranteen tekonivelleikkaus tehdään ns. johtopuudutuksessa, jossa yläraajaan menevät hermot puudutetaan solisluukuopasta tai kainalon alueelta. Nukutusta ei normaalisti tarvita, vain leikattava yläraaja puutuu. Leikkaus kestää tavallisesti 1,5 2 tuntia. Leikkauksessa poistetaan alempi ranneluurivi, jotta tekonivelelle saadaan tilaa ja kiinnityspintaa kämmenluista. Tekonivelen toiset osat kiinnitetään kyynär- sekä värttinäluuhun. Tekonivel on valmistettu titaanista sekä muovista, liukupintana teräs. Ks 1 kuva.

ENNEN LEIKKAUSTA ON HYVÄ HUOMIOIDA SEURAAVAT ASIAT Sairaalaan tullessanne voitte keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkaus on elimistölle aina stressi. Toivutte leikkauksesta nopeammin, kun olette valmistautuneet siihen. Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset, kuten virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus ja tulehtunut ihottuma on hoidettava ennen leikkausta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota hampaiden hoitoon. Tekonivelleikkauksen vuoksi tehtävä hammashoito kuuluu KELAn korvauksen piiriin. Lihasvoima Yläraajan lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Tupakointi Tupakoimattomuus edistää leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa. 2

LEIKKAUKSEN JÄLKIHOITO Nykyään on olemassa hyvät edellytykset hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen jälkeen kipua voidaan hoitaa myös vahvemmilla keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kylmähoidolla. Selinmakuulla ja istuessa leikattu raaja tuetaan tyynyjen avulla kohoasentoon turvotuksen estämiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi saatte toimintaterapeutilta ohjausta ja erilliset ohjeet turvotuksen hallintaan. Jos leikkausalueelle asetetaan haavaimu, se poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Yleensä 2-3 päivän kuluttua leikkauksesta toimintaterapeutti valmistaa käteen yksilöllisen suojalastan ja ohjaa kuntoutumista. Sairaalassaoloaika on n. viikko riippuen haavan paranemisesta, käden turvotuksesta ja yleisvoinnista. Jos leikkausalue alkaa punoittaa tai turvota kotona, siitä tulee eritettä tai teille nousee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Otakaa yhteyttä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua. Haavalla olevat ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta poliklinikalla. Tällöin on myös lasta- ja liikehoidon seuranta toimintaterapiassa. Saunominen on sallittua normaalisti vuorokauden kuluttua ompeleiden poistosta. Autolla ajoa suositellaan vasta, kun yläraajan toimintakyky on palautunut. 3

TOIMINTATERAPEUTTI OHJAA JA TUKEE KUNTOUTUMISTA Ennen leikkausta Toimintaterapeutilta saatte tietoa leikkaukseen liittyvästä kuntoutumisesta. Toimintaterapiassa arvioidaan käsien toiminnallisuutta, nivelliikkuvuutta, näppäryyttä, voimaa ja kivun määrää sekä arjen sujumista. Arvioinnin pohjalta käden kuntoutumiselle asetetaan yksilölliset tavoitteet sekä kartoitetaan ranteen tekonivelen mahdollisuuksia lisätä käden toiminnallisuutta päivittäisten toimintojen helpottamiseksi. Leikkauksen jälkeen Koko yläraajan pitäminen kohoasennossa on tärkeää kivun ja turvotuksen vähentämiseksi. Toimintaterapeutti ohjaa yläraajan ja sormien verenkiertoa vilkastuttavia harjoituksia, joista saatte myös erillisen kirjallisen ohjeen. Ranne on tuettu kipsilastalla, joka poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Tämän jälkeen toimintaterapeutti valmistaa suojalastan, joka tukee ranteen toiminnalliseen asentoon. Tavoitteena on, että ennen kotiin pääsyä käden turvotus on hallinnassa, suojalasta on sopiva ja sormien liikkuvuus hyvä, jolloin pystytte kevyesti käyttämään leikattua kättä apukätenä päivittäisissä toimissa. Omatoimisuutta voidaan lisätä apuvälineillä ja ortooseilla. On tärkeää, että kaikissa toimissa huolehditte siitä, ettei ranteeseen kohdistu liikaa rasitusta. Ranteen suojalastaa käytetään jatkuvasti, päivisin sekä öisin. Suihkussa leikattu käsi lastoineen suojataan muovipussilla. Ranteen liikeharjoitukset ilman lastaa aloitetaan 1-2 vkon kuluttua leikkauksesta. Ohessa kirjalliset liikeharjoitusohjeet. 4

Jälkitarkastukset Ortopedin poliklinikkakäyntien yhteydessä, 2, 4 ja 6 viikkoa leikkauksesta on myös toimintaterapiakäynti. Toimintaterapeutti arvioi käden kuntoutumisen edistymistä ja antaa lisäohjeita. Käynneillä harjoitellaan ranteen liikkeitä, tarttumisotteita sekä käden toiminnallisuutta ja käyttöä. Tällöin tarkistetaan ja muokataan käytössänne olevat lastat. 4 viikkoa leikkauksesta Käden voimaa harjoitellaan ilman lastaa keveissä arkiaskareissa, mikäli käden otteet ja tarttuminen ovat hallinnassa. Tarvittaessa voidaan käyttää rannetukea.. Toiminnoissa puristusvoimankäyttö on sallittua n. 1 kg. Suojalastaa käytetään vielä öisin. 6 viikkoa leikkauksesta Suojalastan käytöstä yöllä voidaan luopua kokonaan, jos ranteen asento on hyvä ja liikkuvuus tasapainossa. Toiminnoissa leikatun käden voimankäyttöä sallitaan noin puolet normaalipuristusvoimasta. Tarvittaessa kartoitetaan apuvälinetarvetta ja ohjataan niveliä säästäviä toimintatapoja. Keveitä liikunnallisia harrastuksia voi aloittaa, esim. uinti, sauvakävely. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 3 ja 6 kuukauden sekä 1 vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen vuosittain. Ortopedin arvion ja röntgenkuvan lisäksi toimintaterapeutti arvioi käden toiminnallisuutta. Käden toiminnallisuuden ja voiman lisäämisessä kotityöt ja harrastukset ovat hyviä, mielekkäitä käden kuntoutusmuotoja. Huomioikaa, että ranneproteesikäden nostorajoitus on n.10 kg. Kyynärvarren voimakasta kiertoliikettä tulee varoa. Välttäkää myös sellaisia askareita tai harrastuksia, joissa leikattuun käteen kohdistuu iskuja tai lyöntejä (esim. vasarointi, mattojen tamppaus, tennis, jne.). 5

RANTEEN LIIKEHARJOITUKSIA Leikkauksesta saat parhaan mahdollisen hyödyn harjoittelemalla säännöllisesti. Harjoitusten tarkoituksena on parantaa ranteen liikkuvuutta, mahdollistaen hyvät tarttumisotteet, jotta suoriudut paremmin päivittäisistä toimista. Tee harjoitukset 4-5 kertaa päivässä, toistoja 10 15/ harjoitus. Huomioi hyvä istumaasento ja tee liikkeet huolella ja rauhallisesti. Anna käden rentoutua liikkeiden välillä. RANTEEN OJENNUS Käsi rentona pöydän reunan yli. Ojenna ranne sormet rentoina. RANTEEN KOUKISTUS Käsi rentona pöydän reunan yli. Koukista ranne alaspäin sormet rentoina. RANTEEN SIVULIIKKEET Tue käsi pöydälle. Liikuta rannetta vuorotellen molemmille sivuille. KYYNÄRVARREN KIERTO Pidä yläraaja lähellä vartaloasi, kyynärnivel koukussa. Kierrä kämmen vuoroin kohti lattiaa ja kattoa. PINSETTIOTE- HARJOITUS Kosketa peukalolla etusormen kärkeä ja ojenna sormet suoraksi. Toista sama kaikilla sormilla. NYRKISTYS- HARJOITUS vie sormet nyrkkiin ja ojenna suoraksi 6

YKSILÖLLISET OHJEET Yhteystiedot: Ortopedi Toimintaterapeutti p. 3134366/ 3134383 Reumaortopedinen poliklinikka 017/11 p. 3134316 (arkisin klo 13-15) Osasto 017 p. 3134283 7

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky TYKS / Paimion sairaala, reumasairauksien hoitoyksikkö, os. 017 Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim. hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis), jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis-nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: 1. Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. 2. Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja, Duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille - Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai - Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai - Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet - Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai - Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet - Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja - Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai - Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg 8