Ohjeita olkanivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Transkriptio

1 Ohjeita olkanivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

2 Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Ohjauksen avulla voit itse osallistua aktiivisesti kuntoutumiseen. Ota tämä yleisohje mukaan leikkaukseen tullessasi, tarvittaessa yksilölliset ohjeet tarkennetaan toimenpiteen jälkeen. Olkanivelen tekonivelleikkaukseen johtaa useimmiten reumasairaus tai nivelrikko, osa leikkauksista tehdään murtuman jälkitilan hoidoksi. Tekonivelleikkaus on aiheellinen, kun kipu ja särky haittaavat jokapäiväistä elämää ja yöunta. Leikkauksen tavoitteena on kivun lievittyminen ja toimintakyvyn parantuminen, jolloin päivittäiset toimet ja arkiaskareet sujuvat helpommin. Liikelaajuutta ei välttämättä tule lisää, liikkuvuuteen vaikuttaa lihasten ja jänteiden kunto. Leikkaus Leikkaus kestää tavallisesti 1-2 tuntia ja se tehdään johtopuudutuksessa, sekä tarvittaessa kevyessä unessa. Vaurioituneet nivelpinnat korvataan tekonivelellä. Olkanivelen tekonivel on valmistettu metallista ja muovista. Tekonivelen varsiosa kiinnitetään olkaluuhun joko sementillä tai ilman. Lapaluun kuppiosaa käytetään harkinnan mukaan.

3 Ennen leikkausta on hyvä huomioida seuraavat asiat Sairaalaan tullessa voit keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkaus on elimistölle aina stressi. Toivut leikkauksesta nopeammin, kun olet valmistautunut siihen. Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset, kuten virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus ja tulehtunut ihottuma/ihorikot voivat olla esteenä leikkauksen suorittamiselle. Siksi ne on hoidettava ennen leikkausta. Hampaiston hoito Hammaslääkärille on hyvä varata aika heti kun tekonivelleikkauspäätös on tehty poliklinikalla. Hampaiden pitää olla tutkitut, kuvatut ja hoidetut kun saavut tekonivelleikkausta valmistavalle käynnille sairaalaan noin kaksi viikkoa ennen sovittua leikkausaikaa. Tulehduspesäkkeitä voi olla suun limakalvolla, ikenissä, hampaistossa, jäännösjuurissa sekä jopa hampaattomassa leukaluussa. Tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä siten, että ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella (ortopantomogrammi). Lihasvoima Yläraajan lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Ohjeen lopussa olevia harjoituksia on hyvä tehdä jo ennen leikkausta. Tupakointi Tupakoimattomuus edistää leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa.

4 Leikkauksen jälkeinen hoito Nykyään on olemassa hyvät edellytykset hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat Tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen jälkeen kipua hoidetaan yleensä kipupumpun avulla. Pumppu annostelee puudutetta jatkuvasti yläraajan alueen hermopunoksiin. Kipupumpun poiston jälkeen kipua hoidetaan keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kylmähoidolla. Jos leikkausalueelle asetetaan haavaimu, se poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Haavalla olevat hakaset tai ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaalassaoloaika kestää n. 4 vuorokautta, riippuen haavan paranemisesta ja yleisvoinnista. Yläraajaa pidetään kantositeessä neljän viikon ajan. Kantositeen voit ottaa pois pesujen ja pukemisen ajaksi. Saunominen on sallittua normaalisti vuorokauden kuluttua hakasten poistosta. 4 viikon kuluttua leikkauksesta ohjataan poliklinikalla olkanivelen liikkuvuusharjoitukset. Ulkorotaatio on rajoitettu 6 viikkoa leikkauksesta. Autolla ajoa suositellaan vasta, kun yläraajan toimintakyky on palautunut. Jos leikkausalue alkaa punottaa tai turvota kotona, haava erittää tai sinulle nousee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Ota yhteyttä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua.

5 Fysioterapeutti ohjaa ja tukee kuntoutumista Ennen leikkausta Fysioterapeutti selvittää leikkauksen jälkeistä kuntoutumista sekä arvioi olkanivelen toiminnallisuutta. Olkanivelen liikelaajuudet mitataan ja sovitetaan leikkauksen jälkeen käytettävä kantoside. Leikkauksen jälkeen Fysioterapeutti ohjaa verenkiertoa vilkastuttavia ja kyynärnivelen liikkuvuutta ylläpitäviä harjoituksia. Harjoitellaan kantositeen pukemista ja arvioidaan kotona selviytymistä. Leikatun puolen kyljelle saa kääntyä 6 viikon kuluttua leikkauksesta. Kantositeen pukeminen Pujota kantositeen lenkki kyynärvarteen lähelle kyynärpäätä. Vie kantoside selän takaa vastakkaisen hartian yli. Kiinnitä tarralla sopivan pituinen lenkki ranteen ympärille. Kyynärvarsi lepää tasaisesti molempien lenkkien varassa. Tukiside kulkee leikatun olkavarren päältä ja vastakkaisen kainalon alta.

6 Harjoittelu Fysioterapeutti avustaa aluksi olkanivelen liikkuvuusharjoittelussa ja ohjaa omatoimisia harjoituksia. Tärkeää on liikkeiden hyvä hallinta ja lihasvoiman asteittainen parantuminen. Tavoitteena on, että kevyet päivittäiset toimet, kuten syöminen ja pukeminen, onnistuvat. Tarvittaessa järjestetään jatkofysioterapia omaan terveyskeskukseen. Vuoteesta ylös noustessa ei saa tukeutua leikattuun yläraajaan. Yläraajan kuormittamista tulisi välttää jatkossakin esim. tuolilta ylös noustessa. Ennen jälkitarkastusta n. 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta on raajan kuormittaminen sallittu n. 3 kg painolla ja myöhemminkin suositellaan enimmäispainoksi n. 10 kg, reumapotilailla n. 6 kg. Kyynärsauvojen käyttö on suositeltavaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Kainalosauvojen käyttö ei ole suositeltavaa lainkaan leikkauksen jälkeen. Jälkitarkastukset Ensimmäinen jälkitarkastus poliklinikalla on n. 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 6 kuukauden ja 1 vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen kahden vuoden välein. Tarvittaessa ortopedi voi yksilöllisesti arvioida kontrolliaikojen tiheyden. Käynnillä otetaan röntgenkuva ja ortopedi arvioi leikatun olkanivelen tilannetta. Fysioterapeutti tutkii olkanivelen liikkuvuutta ja toimintakykyä ja antaa tarvittaessa lisäohjeita. Sairaalavaiheen jälkeen Voit jatkaa liikunnallisia harrastuksiasi, mutta vältä sellaisia töitä ja liikuntalajeja, joissa leikattuun raajaan kohdistuu iskuja tai lyöntejä (esim. vasarointi, mattojen tamppaus, tennis jne.). Vältä myös urheilulajeja, joissa tulee äkkitilanteita tai on vaara kaatua. Jos saat fysikaalisia hoitoja, niin ilmoita fysioterapeutille tekonivelestäsi.

7 Voimisteluohjelma Leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin, kun harjoittelet säännöllisesti. Liikkeiden tarkoituksena on vilkastuttaa verenkiertoa, parantaa lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta, jotta selviydyt paremmin arkisista askareistasi. Tee liikkeet perusteellisesti, jokaista liikettä kertaa. Rentoudu liikkeiden välillä. Toista harjoitukset 2-3 kertaa päivässä. Heti leikkauksen jälkeen tehtävät harjoitukset Tee sormien pumppaavia liikkeitä. Tee kyynärnivelen koukistus- ojennus- ja kiertoliikkeitä. Nosta hartiat ylös ja laske alas. Kivun lievittyessä aloita rauhalliset heiluriliikkeet. Kumarru eteenpäin ja anna yläraajan riippua vapaasti. Heiluta yläraajaa pienellä liikeradalla eteen-taakse, sivulta sivulle, ympäri molempiin suuntiin. Muista hyvä ryhti, pidä hartiat rentoina!

8 Olkanivelen liikkuvuusharjoituksia 4 viikkoa leikkauksen jälkeen Työnnä kädet ylös kohti kattoa. Kurkota käsillä kohti leukaa, otsaa, korvaa tai olkapäätä. Vie kädet selän taakse. Avusta terveellä kädellä leikattua kättä ylöspäin Aseta keppi lattiaan liukumattomalle alustalle. Työnnä keppi eteen ja tuo takaisin vartalon viereen.

9 Vie kädet niskan taakse, kyynärpäät eteenpäin. Vie kyynärpäät sivulle vasta 6 viikon kuluttua leikkauksesta. Nosta keppi etukautta ylös terveellä kädellä auttaen. Keppi voi olla myös pystysuorassa. Vie keppi selän taakse ja nosta irti vartalosta. Nosta käsi ylös sivukautta käyttäen keppiä apuna. Vedä trissan avulla vuoroin kumpaakin kättä ylös.

10 Yksilölliset ohjeet Yhteystiedot: Ortopedi Fysioterapeutti Reumaortopedian poliklinikka p Maanantai klo Tiistai, keskiviikko ja perjantai klo 8-10 Reumaortopedian vuodeosasto p

11 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky TYKS reumasairauksien hoitoyksikkö Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim.hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis),jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- Tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis- Nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: 1. Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. 2. Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja,duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille - Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai - Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai - Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet - Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai - Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet - Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja - Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai - Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg