Kolarin aluetaloudellinen arviointi Alustavia tuloksia

Kolarin aluetaloudellinen arviointi Alustavia tuloksia Gaia Consulting Kolarin kunnantalo 6.6.2017

Vastuuvapauslauseke Hanke on asiakkaan kanssa rajattu niin, että siinä on voitu vain alustavasti ja valikoiden tarkastella taustamateriaalia. Hankkeessa on haastateltu vain valitut sidosryhmien edustajat. Hankkeessa ei raportoida yksittäisten toimijoiden näkemyksiä. Raporttimme perustuu kyseisen toimeksiannon suorittamisen yhteydessä saamiimme tietoihin ja ohjeisiin huomioiden toimeksiannon suorittamisen aikana vallitsevat olosuhteet. Oletamme, että kaikki meille toimitetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä, ja että siltä osin kun asiakas on luovuttanut meille materiaalia, asiakas on tarkistanut luovutettujen tietojen oikeellisuuden. Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Emme ota vastuuta siitä, olemmeko tunnistaneet kaikki toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvät seikat, joilla voi olla merkitystä, mikäli näitä asiakirjoja käytetään myöhemmin tehtävien sopimusten osana. Toimitetun materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi tarjouksessa sovitun työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla).

ASIAKKAAMME TEKEVÄT MAAILMASTA PUHTAAMMAN JA TURVALLISEMMAN Gaia on kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto. Autamme asiakkaitamme parantamaan kilpailukykyään vastuullisella ja ympäristöä kunnioittavalla liiketoiminnalla. Kestävä liiketoiminta tuottaa vähemmästä enemmän. Se on tehokkuutta, pienempiä riskejä ja uusia mahdollisuuksia.

Gaia palveluksessanne Toimistomme 50 korkeasti koulutettua, monen eri alan asiantuntijaa Yhteistyökumppani strategiassa sekä toteutuksessa 700+ asiakasta 6 mantereella Vastuullisuuskonsultointia ja liiketoiminnan kehitystä alkaen vuodesta 1993 Projekteja 60+ maassa

Ratkaisumme kestävyyden parantamiseen Energia & Resurssit Autamme tekemään enemmän vähemmästä. Energia ja resurssitehokkuus ovat tehokkaan liiketoiminnan ydinosia; tulevaisuudessa yhä enemmän. Cleantech & Biotalous Autamme löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävä liiketoiminta kääntää haasteet uudeksi liiketoiminnaksi. Riskit & Vastuullisuus Autamme vahvistamaan sosiaalista toimilupaa. Vastuulliset yritykset, jotka hallitsevat riskit ja pitävät kiinni asianmukaisista turvatoimista tekevät parempaa liiketoimintaa. Aina. Ympäristö & Ilmasto Autamme vähentämään ympäristövaikutuksia. Asianmukainen ympäristövaikutusten hallinta on ratkaisevan tärkeä osa menestyvää liiketoimintaa. Ota oikeat askeleet saavuttaaksesi vaatimustenmukaisuuden ja enemmän.

Sisältö Aluetaloudellisen arvioinnin taustaa ja tavoitteet Arvioinnin menetelmä ja aineisto Arviointityön vaiheet Arviointimenetelmä ja oletukset lyhyesti Arviointiin kerätty aineisto ja otanta Kolari 2017-2025: Arvioinnin alustavia tuloksia Kolari vuonna 2016 Liikevaihdon kehitys toimialoittain Työpaikkojen ja investointien kehitys toimialoittain Liiketoiminnan rahavirtojen jakautuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille Tulosten herkkyystarkastelu Yhteenvetoa

Aluetaloudellisen arvioinnin taustaa ja tavoitteet

Hankkeen taustaa ja tavoitteet Aluetaloudellinen arviointi on tehty Kolarin kunnan toimeksiannosta maaliskesäkuussa 2017. Arvioinnin menetelmä ja rajaus pohjautuvat tammi-helmikuussa 2017 ohjausryhmän ohjauksessa laadittuun ja ohjausryhmän hyväksymään hankesuunnitelmaan. Arvioinnin tavoitteena oli: Havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen taloudellisia vaikutuksia Kolarissa (kuntatalous, yritykset, palkansaajat). Tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Osallistaa kaivoshankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät arviointityöhön. Kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraava ohjausryhmä on seurannut ja kommentoinut arvioinnin etenemistä ja osallistunut mm. arvioinnista tiedottamiseen. Ohjausryhmään kuuluvat: Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Visit Ylläs, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Hannukainen Mining Oy, Kolarin Yrittäjät ry ja Kolarin kunta.

Arvioinnin rajaus Arviointi kohdistui kaivoshankkeen ja muiden elinkeinojen taloudellisiin vaikutuksiin muita vaikutuksia ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Taloudellisten vaikutusten osalta arvioitiin rahavirtojen kohdistuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille. Maakuntavaikutuksia ei tarkasteltu erikseen. Arvionnin aineisto kerättiin kolarilaisilta yrityksiltä; tämä ymmärrettiin yrityksinä, joilla on toimintaa Kolarissa. Arviot pyydettiin antamaan vain Kolariin sijoittuvan toiminnan osalta. Arvioinnissa tehtiin kaksi skenaariota: A: Hannukaisen kaivoshanke toteutetaan B: Hannukaisen kaivoshanketta ei toteuteta Arviointi ei ota kantaa eri skenaarioiden todennäköisyyteen. Arvioinnissa keskityttiin kaivoshankkeen toteutumisen tai toteutumatta jättämisen vaikutuksiin todellisuudessa Kolarin kehitykseen vaikuttavat useat muutkin tekijät. Arvioinnissa mallinnettiin Kolarin aluetaloutta vuosina 2017-2025 vuosi kerrallaan.

Arvioinnin menetelmä ja aineisto 10

Arviointityön vaiheet Suunnittelu Mallinnus, analyysit ja raportointi Tiedonkeruu Kaivosyhtiön, kunnan, paliskuntien ja matkanjärjestäjien haastattelut Mallin viimeistely, lähtötietojen syöttäminen ja analyysit Rajaukset, skenaariot, työvaiheet. Mallin rakentaminen ja laskentapohjien laatiminen Tiedonkeruu internet-kyselyllä (Webropol) Aineiston tarkistus ja täydentävät haastattelut Loppuraportin laatiminen helmikuu huhtikuu toukokuu kesäkuu 2017 Hankesuunnitelman esittely 6.4. Työpaja 26.4. Alustavien tulosten esittely 6.6. Yleisötilaisuudet Kolarissa

Tiedonkeruu internet-kyselyllä Aineistoa kerättiin Kolarilaisilta yrityksiltä avoimella Internet-kyselyllä Webropolpalvelussa Kysely oli auki 20.4.-22.5.2017. Kyselystä tiedotettiin yrittäjiä sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa sekä puhelimitse. Tiedottamiseen osallistuivat Kolari Yrittäjät, Ylläksen Matkailuyhdistys, Visit Ylläs, Kolarin kunta sekä Gaia Vastauksia kyselyyn saatiin 44 kpl Arviointiin osallistumisesta ohjeistettiin avoimessa työpajassa Ylläksellä 26.4. Työpajaan osallistui oli noin 20 yrittäjää 12

Tiedonkeruu haastattelulla Aineistoa arviointiin kerättiin lisäksi haastatteluilla: (4 kpl) Paliskunnilta (Kolari, Muonio) Kaivosyhtiöltä Kolarin kunnalta Kerätty aineisto tarkastettiin ja kyselyn täyttäneitä yrityksiä haastateltiin tietojen tarkastamiseksi tarpeen mukaan puhelimitse (noin 20 puhelinhaastattelua). Kaikki merkittävät muutokset aineistoon tehtiin yrittäjien hyväksynnällä Lisäksi Paliskuntain yhdistystä haastateltiin porotaloudesta ja useita kolarilaisia yrityksiä haastateltiin rahavirtojen kohdistumisesta Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille. 13

Mallinnusmenetelmä lyhyesti Lähtökohdaksi otettiin Tilastokeskuksen kuntakohtaiset toimipaikkatilastot, josta saatiin eri toimialojen koot vuonna 2015. Matkailusektorin kokoa kasvatettiin 14 % (Lapin suhdannekatsaus) ja muita elinkeinoja inflaation verran, jolloin saatiin toimialojen koot vuonna 2016 laskennan lähtökohdaksi. Kolarissa toimivilta yritykseltä kerättiin tietoa (2016) ja arvioita (2017-2025) liittyen yrityksen sekä toimialan talouteen: sisään tulevista rahavirroista (liikevaihto, tulojen erittely vuodelle 2016) sekä ulos menevistä rahavirroista (menojen erittely vuodelle 2016, lisäksi investointien arvioiminen vuosille 2017-2025). työvoiman käytöstä Malliin syötettiin tieto tai arvio siitä, miten erilaiset rahavirrat kohdentuvat Alueellisesti: Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille Vastaanottajiin: yksityishenkilöiden tuloina, yrittäjien tuloina ja julkisen sektorin tuloina Tietojen pohjalta laskettiin sisään ja ulos menevät rahavirrat vuosille 2017-2025 (käyttäen vuoden 2016 tulo- ja kulurakennetta). Malli laski kuinka paljon rahavirtoja kohdistui yhteensä koko Kolarin aluetaloudesta vuosina 2016-2025 julkiselle sektorille, yksityishenkilöille ja yrityksille. Lisäksi malli laski rahavirtojen kohdistumisen alueellisesti: Kolari, muu Suomi ja ulkomaat

Yritykset kertovat, miten heidän elinkeinonsa kehittyy. Malli laskee, miten aluetalous kehittyy ja mihin rahavirrat päätyvät. Kolarin aluetalous Majoitus Vapaaajan asunnot Ohjelma palvelut Ravitsemus Poronhoito Kuljetus ja liikenne Kaupan ala Rakenta minen Muut toimialat Matkailuelinkeino Muut elinkeinot Kaivos Kuntatalous Kolarin aluetalous Kolariin Muualle Suomeen Ulkomaille

Mallinnusesimerkki: Henkilöstökulut: 300 000 eur Materiaali- ja raaka-ainekulut: 280 000 eur Palkat Kolariin 69 000 eur Palkat muualle Suomeen 99 000 eur Verot Kolariin 42 000 eur Verot muualle Suomeen 90 000 eur Yrittäjille Kolariin 28 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 224 000 eur Yrittäjille ulkomaille 28 000 eur Kolarissa toimiva ravitsemusalan yritys (kuvitteellinen esimerkki) Toiminnan tuotot (liikevaihto): 1 milj. eur Oman pääoman lisäys: 100 000 eur Vieraan pääoman lisäys: Vuokrakulut: 120 000 eur Ulkopuoliset palvelut: 10 000 eur Muut kulut: 100 000 eur Yhteisövero: 30 000 eur Valmistevero: 110 000 eur Yrittäjille Kolariin 108 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 12 000 eur Yrittäjille Kolariin 8000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 2000 eur Yrittäjille Kolariin 10 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 80 000 eur Yrittäjille ulkomaille 10 000 eur Verot Kolariin 9000 eur Verot muualle Suomeen 21 000 eur Verot muualle Suomeen 110 000 eur Yhteensä Kolarin aluetalouteen: Verot: 61 000 eur Palkat: 73 000 eur Yrittäjille: 259 000 eur Yhteensä muualle Suomeen: Verot: 224 000 eur Palkat: 102 000 eur Yrittäjille: 338 000 eur 0 eur Tulot yht. 1,1 milj. eur Kiinteistövero: 10 000 eur Rahoituskulut: 0 eur Verot Kolariin 10 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 0 eur Yhteensä ulkomaille: Yrittäjille: 43 000 eur Investoinnit: 50 000 eur Yrittäjille Kolariin 25 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 20 000 eur Yrittäjille ulkomaille 5000 eur Osingot omistajalle: 10 000 eur Verot muualle Suomeen 3000 eur Palkat Kolariin 4000 eur Palkat muualle Suomeen 3000 eur Menot yht. 1,02 milj. eur

Oletukset rahavirtojen kohdistumisesta 1/3: kaikille toimialoille yhteiset oletukset Kaikille toimialoille (poislukien kaivosyhtiö ja kunta) tehtiin sama oletus seuraavien rahavirtojen kohdistumisesta: Yhteisövero: Kolariin 30 %, muualle Suomeen 70 % Valmistevero: Muualle Suomeen 100 % Kiinteistövero: Kolariin 100 % Rahoituskulut: Muualle Suomeen 100 % Omistajille maksettavat osingot 30 % verot muualle Suomeen, 40 % palkat Kolariin, 30 % palkat muualle Suomeen. Vuokrakulut: 90 % yrityksille Kolariin, 10 % yrityksille muualle Suomeen Investoinnit: 50 % yrityksille Kolariin, 40 % yrityksille muualle Suomeen, 10 % yrityksille ulkomaille Ulkopuoliset palvelut: yrityksille Kolariin 80 %, yrityksille muualle Suomeen 20 % Muut kulut: yrityksille Kolariin 10 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille. Materiaali- ja raaka-ainekulut: yrityksille Kolariin 10 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille 10 %. Huom! Tukku- ja vähittäiskaupalle tehtiin eri oletus kuin muille toimialoille: yrityksille Kolariin 5 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille 15 %.

Oletukset rahavirtojen kohdistumisesta 2/3: toimialakohtaiset oletukset Henkilöstökulujen kohdistuminen laskettiin toimialakohtaisesti yrityksiltä kerätyn aineiston perusteella (työntekijöiden kotipaikkakunnat 2016), esitetty alla taulukossa. Henkilöstökulut Verot Kolariin Verot muualle Suomeen Verot ulkomaille Palkat Kolariin Palkat muualle Suomeen Palkat ulkomaille Yrittäjät - kolarilaiset Yrittäjät - muut suomalaiset Yrittäjät - ulkomaiset Majoitustoiminta 15 % 29 % 0 % 25 % 31 % 1 % 0 % 0 % 0 % Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus 18 % 23 % 2 % 31 % 22 % 5 % 0 % 0 % 0 % Ravitsemistoiminta 13 % 30 % 1 % 22 % 33 % 1 % 0 % 0 % 0 % Kuljetus- ja liikenneala 32 % 11 % 0 % 54 % 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % Poronhoito 34 % 9 % 0 % 57 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Ohjelmapalvelut 17 % 26 % 1 % 29 % 26 % 2 % 0 % 0 % 0 % Rakentaminen 34 % 9 % 0 % 57 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Muu tukku- ja vähittäiskauppa 30 % 13 % 0 % 51 % 6 % 1 % 0 % 0 % 0 % Muu toimiala 27 % 16 % 0 % 45 % 12 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Oletukset rahavirtojen kohdistumisesta 3/3: kuntatalous ja kaivosyhtiö Oletukset kuntataloudelle: Arviot ovat Kolarin kunnan itse tekemiä, poislukien henkilöstökulut, joiden kohdentumisen Gaia on arvioinut. Henkilöstökulut: 31 % verot Kolariin, 13 % verot muualle Suomeen, 51 % palkat Kolariin, 6 % palkat muualle Suomeen Investoinnit: 25 % yrityksille Kolariin, 75 % yrityksille muualle Suomeen Muut kulut: 50 % yrityksille Kolariin, 50 % yrityksille muualle Suomeen Oletukset kaivosyhtiölle: Arviot ovat kaivosyhtiön itse tekemiä lukuunottamatta verotusta, jonka kohdistumisesta Gaia teki arviot (yhteisövero ja kiinteistövero kohdistuvat kunnalle/valtiolle samassa suhteessa kuin muiltakin toimialoilta). Kaivosyhtiö laati arvion rahavirtojen kohdistumisesta jokaiselle vuodelle erikseen.

Muita mallinnuksessa käytettyjä keskeisiä oletuksia (1/2) Oletus Arvo Lähde USD-EUR valuuttakurssi rautarikasteen hinnan laskemisessa vuoteen 2025 asti Kolariin muuttavien työntekijöiden määrä yhtä uutta työpaikkaa kohti (Kaikki toimialat paitsi kaivosteollisuus. Uusiin työpaikkoihin työllistyy joko kolarilainen, muualta Kolarissa työssä käyvä tai Kolariin muuttava henkilö.) Uusien kolarilaisten lapsien/ puolisoiden lukumäärä uutta kuntaan muuttanutta työntekijää kohtaan 0,932042 Keskiarvokurssi 1.1.2017-26.5.2017. https://www.oanda.com/fx-forbusiness/historical-rates. Katsottu 26.5.2017. 0,28 Oletus perustuen raporttiin Työllistämisen haasteita ja mahdollisuuksia, Kolarin kunta, 5.1.2017 1 Kolarin kunnan haastattelu 2.6.2017 Kunnan työntekijöiden lukumäärän ja henkilötyövuosien suhdeluku 0,9 Kolarin kunnan haastattelu ja Gaia Consultingin asiantuntija-arvio Kolarin asumisväljyys 43,1 m2/hlö http://yle.fi/uutiset/3-7802619, katsottu 29.5.2017 Kunnan osuus uusien asukkaiden tarvitsemisesta asuinrakentamisesta Kaivosyhtiön kiinteistövero (oletettu maksettavaksi 50 %:sti vuonna 2020 ja 2021 eteenpäin 100 %:sti) 25 % Kolarin kunnan haastattelu 2.6.2017 400 000 Gaian asiantuntija-arvio Kolarin kunnan haastatteluun perustuen 20

Muita mallinnuksessa käytettyjä keskeisiä oletuksia (2/2) Oletus Arvo Lähde Valtiolle keskimäärin maksettava tulovero 3,5 % Palkansaajan tuloverotuksen rakenne, https://www.veronmaksajat.fi/luvut/laskelm at/, katsottu 28.5.2017 Kolarin kunnan efektiivinen veroaste* 12,68 % Kolarin kunnan haastattelu 25.4.2017 Muiden Suomen kuntien efektiivinen veroaste* 14,44 % Kuntaliitto, https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut /talous/kuntien-veroprosentit-ja-efektiivisetveroasteet Inflaatio 2016 0,4 % Gaian asiantuntija-arvio Matkailun kasvu vuonna 2016 14 % Lapin suhdannekatsaus 2017 ja 2016 http://luotsi.lappi.fi/lapin-suhdanteet Asuintalon keskirakennuskustannus 2,0 k / m2 Kolarin kunnan haastattelu 25.4.2017 Kunnan osuus yhteisöverosta 30,34 % Irma Nukari, Veronsaajien tilitykset, Verohallinto, 24.5.2017 Kolarilaisten työntekijöiden osuus Kolarin kunnan henkilöstöstä 90 % Kolarin kunnan haastattelu 2.6.2017 Kolarilaisten työttömien määrä, joiden oletettiin mallinnuksessa työllistyvän uusiin syntyviin työpaikkoihin ensisijaisesti. (Muihin uusiin työpaikkoihin oletetaan työllistyvän henkilö, joka muuttaa Kolariin kunnan ulkopuolelta.) 100 hlö Kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraava ohjausryhmä, 5.6.2017 * Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan tosiasiassa maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. 21

Kaivosyhtiön lähtötiedot 1/3 Kaivosyhtiöltä kerättiin tiedot vuoden 2016 taloudellisista tunnusluvuista Lisäksi kaivosyhtiötä pyydettiin antamaan arvio yrityksen liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2017-2025 kahdessa skenaariossa Arviot perustuvat yhtiön tämän hetkisiin suunnitelmiin ja tietoihin sekä osittain Northland Mines Oy:n tekemiin kannattavuuslaskelmiin Suunnitelmat tulevat tarkentumaan mm. koekairausten ja rikastuskokeiden myötä, joiden perusteella mm. kannattavuuslaskelmat päivitetään. Kaivosyhtiön arviot perustuvat suunniteltuun kaivoshankkeen toteuttamisaikatauluun, jota käytettiin perustana myös muiden yritysten arvioille tässä selvityksessä: Rakentamisvaihe 2019-2021 Tuotanto alkaa 2021 ja ajetaan ylös vaiheittain, kunnes saavutetaan maksimituotanto v. 2024-> Kaivoksen arvioitu toiminta-aika tällä hetkellä 17-25 vuotta (tulee tarkentumaan) 22

Kaivosyhtiön lähtötiedot 2/3 Skenaariota A (kaivoshanke toteutetaan) varten Hannukainen Mining Oy:ltä pyydettiin arviot: Työvoiman käytöstä Tuotantomääristä Kassavirroista (kaikki tulo- ja menoerät, investoinnit ja rahoitus vuosittain) Rautarikasteen (pitoisuus 70 %) myyntihinnasta: 80 dollaria/ t (noin 75 eur/ t) Kupari-kultarikasteen myyntihinnasta: 1420 eur/ t (arvioitu rautarikasteen tuotannossa saavutettuna kustannussäästönä) Skenaariota B (kaivoshanketta ei toteuteta) varten kaivosyhtiö teki seuraavat arviot: Vuosien 2017 ja 2018 (suunnitteluvaihe) kassavirrat oletettiin vastaaviksi kuin skenaariossa A Vuodelle 2019 oletettiin suurin piirtein yhtä suuri liikevaihto kuin vuodelle 2017 Sen jälkeen (2020-2025) liikevaihto oletettiin nollaksi. Kaivosyhtiötä pyydettiin arvioimaan myös, mikä osa hankinnoista kohdistuu kolarilaisiin/ suomalaisiin/ ulkomaalaisiin yrityksiin. 23

Kaivosyhtiön lähtötiedot 3/3 Ote kaivosyhtiöltä kerätyistä lähtötiedoista 2017-2025, Skenaario A 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kaivoksen elinkaaren vaihe Suunnittelu Rakentaminen Rakentaminen ja 1/4 tuotanto 1/3 tuotanto 2/3 tuotanto Maksimituotanto Työvoiman käyttö, rakentaminen, HTV 2 5 15 250 500 250 0 0 0 0 Työvoiman käyttö tuotanto, HTV 0 0 0 0 0 150 200 250 321 321 Työvoiman käyttö yhteensä, HTV 2 5 15 250 500 400 200 250 321 321 Rautarikasteen tuotanto, t 0 0 0 0 0 0 650 000 1 300 000 2 000 000 2 000 000 Kuparikultarikasteen tuotanto, t 0 0 0 0 0 0 15 000 35 000 55 000 60 000 Myyntitulot rautarikasteesta k 0 0 0 0 0 0 48 466 96 932 149 127 149 127 Myyntitulot kuparikultarikasteesta k 0 0 0 0 0 0 21 270 49 630 78 000 85 000 Investoinnit, yht. (ei henkilöstökuluja, ei ALV:tä) k 0 0 0 82 000 91 000 17 000 33 000 33 000 7 500 7 500 Huom. Luvut esitetty ilman ALV:tä. 24

Aineiston ryhmittely ja määrä Kyselyyn vastanneet yritykset ryhmiteltiin laskennassa toimialan ja kulurakenteen mukaan. Näin tämän arvioinnin tuloksissa ei kerrota kyselyyn vastanneiden, yksittäisten yritysten taloudellisia tunnuslukuja tai arvioita liiketoiminnan kehittymisestä, vaan toimialakohtaisia arvioita. Joidenkin toimialojen osalta saatiin vain yksittäisiä vastauksia. Näissä tapauksissa toimialat joko niputettiin yhteen toisen toimialan kanssa tai joissakin tapauksissa päätettiin silti esittää erillisinä, jos vastanneiden yritysten näkemys liiketoiminnan kehittymisestä poikkesi selvästi muista toimialoista (esim. rakentaminen, kuljetus). Yhteensä 44 kolarilaista toiminnanharjoittajaa vastasi Internet-pohjaiseen kyselyyn. Lisäksi aineistoa kerättiin 4 toiminnanharjoittajalta haastattelemalla. Näistä toiminnanharjoittajista kolmen vastaukset käsiteltiin laskennassa seitsemänä eri vastauksena niiden eri päätoimialojen mukaisesti. Yhteensä laskennassa on aineistoa 48 toimijalta Kolarissa. Tämä edustaa 52 % markkinaosuutta koko Kolarin liiketoiminnasta (mukana kuntasektori) vuonna 2016. 25

Aineiston tuottamiseen osallistuneiden yritysten markkinaosuus Kolarissa vuonna 2016, M (n = 52 kpl) Koko otoksen markkinaosuus Kolarin aluetaloudesta 52 %. M 40 40,0 Loput Kolarin markkinasta Vastanneiden yritysten liikevaihto 35 32,7 30 25 29,1 20 15 10 5 0 10,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 32,7 Kolarin kunta 16,7 5,7 11,0 Ohjelmapalvelut 16,5 14,1 2,5 Muu toimiala 15,7 6,1 9,6 11,8 10,5 1,3 Rakentaminen Ravitsemistoiminta Kuljetusja liikenne 10,0 2,0 8,0 Vapaa-ajan asunnot 9,9 4,1 5,8 Majoitus 8,2 7,2 1,0 0,7 Poronhoito n 8 1 11 4 10 1 7 4 2 3 1 0,4 Kaivos 26

Arviointiin osallistuneiden kolarilaisten toiminnanharjoittajien maantieteelliset toiminta-alueet lkm 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 32 18 Äkäslompolo Ylläsjärvi Kolarin kirkonkylä Muu Kolari 11 10 Huom. Yritykset ovat voineet ilmoittaa useamman maantieteellisen alueen, jolla ne toimivat. 8 7 4 Luosu Hannukainen Kurtakko 27

Kolari 2016-2025: Arvioinnin alustavia tuloksia 28

Kolari vuonna 2016 Kunnan kokonaisliikevaihto vuonna 2016 oli noin 32,7 M (Kolarin kunnan tilinpäätös 2016) Kunnan tulovero 10,2 M Osuus yhteisöveron tuotosta 0,63 M Kiinteistövero 3,1 M Valtionosuudet 14,2 M Hallinnon ja taloudet, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä teknisen toimen tulot yht. 4,6 M Kunnan väkiluku: 3827 hlö, muutos edellisestä vuodesta -0,5 % (Kuntien avainluvut, Tilastokeskus) Kunnan työttömyysaste 17 %, työttömiä 316 hlö ja työvoimaa yhteensä 1829 hlö (Kolarin kunnan toimintakertomus 2016) Työpaikkojen jakautuminen: (lähde: aluetaloudelliseen arviointiin kerätty aineisto) Matkailu 600 hlö Kuntasektori 268 hlö Kaivosteollisuus 2 hlö Muut toimialat 390 hlö Matkailun liikevaihto Tilastokeskuksen kuntakohtaisen toimipaikkatilaston mukaan oli Kolarissa vuonna 2015 57 M. Olettamalla alan 14% kasvu vuoden 2016 liikevaihdoksi on oletettu 65 M Lapin suhdannekatsaus: Ylläksen matkailukeskuksen liikevaihto vuonna 2016 noin 80 M ja kasvu vuodesta 2015 noin 14 %. 29

Toimialojen liikevaihdon kehitys 2017-2025 Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 450 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 400 350 300 Liikevaihto, M 250 200 150 Vuotuinen kasvu, % -2,2 % Kaivos +8,9 % Matkailu 100 +2,0 % +1,1 % Kunta 50 +2,8 % +3,1 % Muut 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025

Rahavirtojen jakautuminen vuonna 2016, M 30 65 21 14 160 67 86 14 6 8

Rahavirtojen jakautuminen vuosien 2017-2025 aikana, jos kaivos toteutetaan (Skenaario A), M 339 258 782 185 2 433 1 096 1 444 229 125 207

Rahavirtojen jakautuminen vuosien 2017-2025 aikana, jos kaivoshanketta ei toteuteta (Skenaario B), M 427 820 229 163 2 090 875 1 152 189 88 118

Kolarin aluetalouteen tuleva raha Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 65 14 21 30 111 22 71 66 32 15 16 22 22 58 34 27 113 23 35 55 83 21 31 31 76 19 27 30 79 20 27 32 90 24 31 35 95 25 33 37 65 14 21 30 73 15 22 36 80 17 23 41 86 17 24 45 99 17 25 57 94 18 26 50 96 19 27 50 95 19 27 49 99 20 28 51 97 20 29 48 Kunnalle Yksityishenkilöille Yrittäjille 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025 Kaivosinvestoinnit kolarilaisille maa- ja vesirakennusyrityksille

Kolarissa toimivien yritysten työvoiman käyttö Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 2.000 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 1.800 1.600 Työvoiman käyttö, HTV 1.400 1.200 1.000 800 600 Kaivos Matkailu Kunta 400 200 Muut 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025

Investointien kehitys 2017-2025 Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 100 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 90 80 70 Investoinnit, M 60 50 40 30 20 10 0 2016 2018 2020 Kaivos 2022 2024 2016 2018 2020 2022 Matkailu Kunta Muut 2025

Yhteenveto vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, kumulatiivinen 2017-2025 Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa 13 817 htv 258 milj. eur 184 milj. eur 339 milj. eur Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 14 840 htv 229 milj. eur 163 milj. eur 427 milj. eur

Elinkeinojen keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina 2016-2025 Skenaario A Skenaario B 12 10 8 8,7 11,3 8,5 10,6 7,5 6 4 2 0 0,5 3,5 0,4 2,0 4,7 5,8 3,2 3,3 0,6-2 -4-6 -8-10 -12-11,5-2,5-4,7 Kasvu yli 5% pienempi kaivoksen toteutuessa -1,8 Kasvu yli 5% suurempi kaivoksen toteutuessa Vapaa-ajan asunnot Majoitus Muu toimiala Ravitsemistoiminta Ohjelmapalvelut Kuljetusja liikenne Poronhoito Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen 38

Tulosten herkkyystarkastelu

Rikasteiden hinnan herkkyystarkastelu: yhteenveto vaikutuksista Kolarin aluetalouteen* Kumulatiivinen 2017-2025 Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Työvoiman käyttö Kolarissa 13 817 HTV 13 817 HTV Rahavirrat yksityishenkilöille 258 M 258 M Rahavirrat Kolarin kunnalle 184 + 14 = 198 M 184 7 = 174 M Rahavirrat yrityksille Kolarissa 339 + 7 = 346 M 339 3 = 336 M Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 14 840 HTV 229 M 163 M 427 M * Rautarikasteen hinta: 100 tai 60 /t. Kupari-kulta-rikasteen hinta: 1902 tai 1141 /t. Hintamuutoksen ei oleteta vaikuttavan kaivoksen toimintaan, työllistämiseen eikä kustannuksiin vaan muutos näkyy kaivoksen tekemässä voitossa omistajille sekä yhteisöverossa. Yhteisöverosta osa ohjautuu valtiolle ja osa Kolarin kunnalle, jonka oletetaan käyttävän siitä osa hankintoihin kolarilaisilta yrityksiltä. Voiton oletetaan ohjautuvan muille suomalaisille yrittäjille, koska kaivosyhtiön omistaa Kolarin ulkopuolelle rekisteröitynyt suomalainen yritys.

Matkailuelinkeinojen vuosittainen kasvu 3 %-yksikköä suurempi/pienempi: vaikutukset Kolarin aluetalouteen Kumulatiivinen 2017-2025 Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan 258 + 18 = 276 M 258-13 = 245 M 184 + 13 = 197 M 184 9 = 175 M 339 + 29 = 368 M 339 23 = 316 M Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 229 + 24 = 253 M 229-19 = 210 M 163 + 17 = 180 M 163-14 = 149 M 427 + 50 = 477 M 427-40 = 387 M

Rahavirtojen kohdistuminen Kolarin ulkopuolelle herkkyystarkastelu*: vaikutukset Kolarin aluetalouteen Kumulatiivinen 2017-2025 Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa 258 M 184 M 339 221 = 118 M Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 229 M 163 M 427 258 = 169 M * Kaikkien elinkeinojen (ml. Kaivos ja kunta) materiaalikulut, investoinnit ja muut kulut kohdistuvat tässä skenaariossa 1 % kolarilaisiin yrityksiin, 89 % muihin suomalaisiin yrityksiin ja 10 % ulkomaille. Oletusarvoisesti vastaavat luvut ovat elinkeinoilla (pl. kaivos ja kunta) materiaalikuluissa 10 %, 80% ja 10 %, investoinneissa 50%, 40% ja 10% sekä muissa kuluissa 10%, 80% ja 10%. Ks. tarkemmin kappale Oletukset rahavirtojen kohdistumisesta

Herkkyystarkastelujen muutokset vaikuttavat rahavirtoihin, mutta eivät skenaarioiden keskinäiseen järjestykseen Kaivoksen myymien rikasteiden hinnat Herkkyystarkastelun tulokset viittaavat siihen että hinnan muuttuminen 40 /t muuttaa kunnan saamia rahavirtoja 21 M sekä kolarilaisten yritysten saamia rahavirtoja 10 M olettaen että kaivos tuottaa yhtä suurella kapasiteetilla riippumatta hinnasta. Matkailun kasvuvauhti 6 %-yksikön muutos matkailun vuotuisessa kasvuvauhdissa vastaa 43 M rahavirtojen muutosta yksityishenkilöille, 31 M kunnalle sekä 90 M yrityksille Kolarissa skenaariossa B. Oletukset rahavirtojen kohdistumisesta Kohdistamalla kaikista Kolarin elinkeinoista (ml. kaivos ja kunta) materiaalikuluista, investoinneista ja muista kuluista ainoastaan 1 % kolarilaisiin yrityksiin, vähenevät rahavirrat yrityksille Kolarissa 221 M skenaariossa A. Oletusarvoisesti monilla aloilla kolarilaisiin yrityksiin kohdistetaan 10-50 % rahavirroista. Ks. tarkemmin kappale Oletukset rahavirtojen kohdistumisesta

Yhteenvetoa tuloksista

Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista 1/2 48 toiminnanharjoittajan otos (vastaa 52 % markkinaosuutta kaikesta Kolarin liiketoiminnasta, mukaan lukien kuntatalous) on riittävä, jotta saadaan kiinnostavaa tietoa kolarilaisten yrittäjien näkemyksistä heidän oman liiketoimintansa kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa. Matkailusektorin liikevaihto pienenee noin 18 % skenaariossa A, kun vastaavasti skenaariossa B liikevaihto kasvaa noin 115 % vuosien 2016 ja 2025 välillä. Kaivosyhtiön liikevaihto maksimituotannossa (2024 alkaen) on suurempi kuin muiden toimialojen liikevaihto yhteensä. Kuntasektorin liikevaihto ei merkittävästi eroa skenaarioiden välillä suhteutettuna koko aluetalouteen. Muille toimialoille skenaario B tuottaa hieman suurempaa liikevaihtoa kuin skenaario A. Skenaariossa A toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto vuosina 2017-2025 on merkittävästi suurempi kuin skenaariossa B kaivoshankkeen takia. Kaivoksen tuottamasta kassavirrasta valtaosa päätyy kuitenkin Kolarin ulkopuolelle. Aluetalouteen jää tarkastelujaksolla (2017-2025) hieman enemmän rahaa skenaariossa B. Skenaariossa A kaivoksen rakentamisvuosina 2019-2020 alueelle jää enemmän rahaa kuin muina vuosina tai kuin skenaariossa B. Kunnalle tulevat verotulot ja palkansaajien saamat palkkatulot ovat suuremmat skenaariossa A kuin Skenaariossa B tarkastelujaksolla 2017-2025. Yrittäjille tuleva tulo on suurempi skenaariossa B kuin skenaariossa A samalla aikajaksolla. Skenaario B työllistää noin 7 % enemmän kuin Skenaario A vuosina 2017-2025, mutta palkansaajien palkkatulo jää kuitenkin alemmaksi skenaariossa B.

Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista 2/2 Matkailusektorin työvoima kaksinkertaistuu skenaariossa B tarkastelujaksolla 2017-2025, kun taas skenaariossa A työvoima vähenee noin neljäsosalla samalla jaksolla. Kaivoshanke työllistää enimmillään noin 500 htv vuodessa (skenaario A) rakennusvaiheen aikana. Matkailusektori työllistää enimmillään noin 1200 htv vuonna 2025 (skenaario B). Kuntasektorin työpaikoissa ei ole merkittävää vaihtelua skenaarioiden välillä. Muille toimialoille skenaario A on hieman suotuisampi työpaikkojen kannalta. Tulosten perusteella matkailu on työvoimaintensiivisempää kuin kaivostoiminta, eli 1 M liikevaihtoa työllistää matkailussa selvästi enemmän kuin 1 M kaivostoiminnassa. Kummassakin skenaariossa syntyy uusia työpaikkoja, joiden ansiosta Kolarin työllisyysaste ja väkiluku kasvaa. Molemmissa skenaarioissa työpaikkojen täyttämisen oletetaan vaativan työntekijöiden muuttoa Kolariin eikä uusia työpaikkoja voida kattaa pelkästään työllisyysastetta nostamalla. Matkailun investoinnit kasvavat voimakkaasti vuodesta 2016 skenaariossa B ja pienenevät voimakkaasti skenaariossa A. Matkailuelinkeinon investoinnit ovat joinakin vuosina poikkeavan korkeat yksittäisten yritysten suunnittelemien hankkeiden (esim. hotellihankkeet) johdosta. Kaivosyhtiön investoinnit ovat suurimmillaan rakentamisvuosina 2019-2020, jolloin investointeja tehdään moninkertainen määrä muihin vuosiin verrattuna. 48 toiminnanharjoittajan otos (52 % markkinaosuus Kolarin aluetaloudesta) on riittävä arvokkaan näkemyksen saamiseksi heidän liiketoimintansa kehittymisestä.

Mallinnuksen tulokset osoittavat kuinka olennaista tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtiminen on. Arvion oletuksista ja tuloksista on hyvä keskustella avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Toiseksi, strategisia vaihtoehtoja sekä vaihtoehtoihin liittyviä vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä on syytä pohtia huolella. KIITOS 6.6.2017

Our Clients Make the World Cleaner and Safer. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 ADDIS ABABA BEIJING BUENOS AIRES GOTHENBURG HELSINKI SAN FRANCISCO TURKU ZÜRICH