VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ 1
Sisältö 4 Kuntayhtymän johtajan katsaus 9 Vaalijalan kuntoutuksen uudistumisprosessi jatkuu 13 Vaalijalan avopalvelujen laajentaminen ja kehittäminen jatkuu 17 Kuntayhtymän henkilöstö 19 Tilinpäätös Kansikuva: Sateenkaaren erityiskoulussa liikuntatunnilla opitaan olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 2 3
Väinö Mikkonen muutti omaan asuntoon Marian palvelukotiin Pieksämäellä kesällä 216. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 216 Valtakunnalliset suuntaukset Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu kiihtyi vuoden 216 aikana ja maan hallituksen linjauksia julkistettiin laajalla rintamalla. Vaalijalan linjaus uudistukseen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut,tulee jatkumaan yhtenäisenä kokonaisuutena myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla Vaalijala palvelee parhaiten erityisesti Itä-Suomen yhteistyöalueen maakuntien asiakkaita ja erityisosaamisen ylläpito ja kehittäminen voidaan turvata. Linjan läpivienti tulee olemaan vaativa tehtävä. Aktiivisimmin Vaalijala on päässyt osallistumaan Etelä-Savon maakunnan esivalmisteluun. Vuoden 217 aikana käynnistetään maakuntien väliaikaishallinnot. Niissä Vaalijala on mukana Pohjois- ja Etelä-Savossa. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen ei juuri edennyt vuoden aikana, mutta se on kytketty sote-uudistukseen. Uudistus toteutetaan 31.12.218 mennessä. Uusi linjaus näyttää olevan se, että palveluja tullaan järjestämään vammaisille entistä enemmän sosiaalihuoltolain perusteella. Itsemääräämisoikeuslakihankkeen kariuduttua perustuslaillisiin ongelmiin, asiaa päätettiin edistää kehitysvammalain muutoksella. Lakimuutos, joka astui voimaan 1.6.216, tarkoitettiin väliaikaiseksi kunnes yleinen itsemääräämisoikeuslaki saadaan säädettyä. Lakimuutos on yksityiskohtainen ja tarkkuutta vaativa ja sen soveltaminen on lisännyt asiakaskirjauksia merkittävästi. Vuoden 217 aikana valmistellaan kiivaasti yleistä itsemääräämisoikeuslakia, joka tullee noudattamaan kehitysvammalain muutoksen päälinjauksia. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 22 valtioneuvoston periaatepäätöksien mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea. Savossa asumistavoite saavutetaan jo vuotta aikaisemmin. Asuntoja on syntymässä niin Pohjoiskuin Etelä-Savon alueille. Vaalijalan asunto-ohjelma Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Pieksämäen Marian palvelukodin käyttöönotto tapahtui vuoden aikana. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa oli toimivaa. Asumista suunniteltaessa asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee valmistella hyvin. Kunta tai sote-kuntayhtymä on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävä vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä tuleva asukas on keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelutarpeiden arvioinnissa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy ratkaisuissa, edellyttää huolellisuutta. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen. Seuraavat asuntokohteet valmistuvat: Kuopioon Sipulin palvelukoti (217), Mikkeliin Siekkilän palvelukoti (217) ja Jyväskylään Sääksvuoren palvelukoti (218). Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty kohti entistä suurempaa yksilöllisyyttä. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu myös vähentämään asiakaskohtaisesti kuntien vaatimusten mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. ELY-keskukset ovat vähentäneet palveluiden ostamista työllistämisen tukemiseen. 4 5
Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että Pieksämäen yksiköissä keskitytään tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen erityistason kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt kohta 1 vuotta ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntään vastaten. Tämä vaihe kestää vuoden 219 loppuun asti. Kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana keskimäärin 22 asiakasta (v. 215/22). Pitkäkestoisissa palveluissa oli 217 (v. 215/26) eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 243 (v. 215/228). Kuntoutusyksiköiden palveluja käytti 443 (v. 215/434) asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1271 (v. 215/1227). Luvut ovat pysyneet vakaina, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. Kuntoutuksen kotikenttä on tuleva Itä-Suomen yhteistyöalue, jonka tulevat muodostamaan Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Sateenkaaren erityiskoulun luokat Kaivohuone 1 ja Rantala 2 liikuntatunnilla ruokasalin kentällä. kuttavuutta. Talouden näkökulmasta kysymys on pitkän aikavälin säästöistä. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on se, että asiakkaana voi olla kokonainen perhe. Perhekeskeisen työn osuus tulee kasvamaan ja varhaisen vaikuttamisen asema vahvistuu. Ilahduttavaa on se, että asia on noussut tärkeäksi myös maakuntien sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Vaalijalan Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Bovallius-ammattiopisto tuottaa toisen opetusta yhteistyössä oppilaskotien kanssa. Toisen asteen opetuksen järjestelyt toimivat hyvin vuoteen 215. Opetusministeriö leikkasi erityistä tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja Suomessa ja tilanne heikkeni myös Vaalijalan asiakkaiden kohdalla. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Nenonpellon yksiköiden tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana Erannon peruskorjauksen loppuun saattamisella ja Korallin peruskorjaus aloitettiin ennen vuoden vaihdetta. Seuraava merkittävä hanke on Sateenkaaren koulun ensimmäinen oma uudisrakennus. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan. Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Vaalijalan palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 181 työntekijää (v. 215/976). Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Erityistason kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin aikaisempi laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve säilyy eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen loppuminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Määräaikaisina lähiohjaajina toimii myös muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heitä ohjataan ammatilliseen koulutukseen. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan myös muiden työnantajien työntekijöille. Henkilöstötutkimus syksyllä 216 kertoi Vaalijalan työntekijöiden olevan työhönsä sitoutuneita, osaavia ja kehittymishaluisia. Vaalijala koettiin turvalliseksi työnantajaksi, Laajeneva alueellinen kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin kolmantena vuotena peräkkäin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 38 % (v. 215/178 %). Kuntoutuspalvelujen myynnistä 25 % menee ulkokunnille. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja monipuolisuutta sekä tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia omistajakuntien alueelle. Kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Kuntoutuksessa mm. käyttäytymisanalyyttiset menetelmät sekä lapsilla ja nuorilla kiintymyssuhdeteoriaan perustuva DDP-menetelmä ja vihan hallintaan liittyvä ART-menetelmä ovat päivittäisessä käytössä. Kuntoutuksen kysyntä on toisinaan ylittänyt tarjonnan ja vasteaikojen kanssa on aika-ajoin kamppailtu. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen tulee tapahtua jatkossa asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Sillä voidaan vähentää tai ainakin lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja parantaa kuntoutuksen vaijonka palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä on kuitenkin parantamisen varaa. Työilmapiiri oli yleisesti ottaen hyvä, mutta selän takana pahaa puhumista on koettu. Yksikkökohtaiset erot olivat merkittäviä. Vaalijalan tulokset vastasivat verrokkityönantajien tuloksia. Työyksiköissä pohditaan toimenpiteitä, joilla havaittuihin heikkouksiin puututaan. Rekrytoinnin haasteet kohdistuivat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tilanne on parantunut alkuvuodesta 217. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 218 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 213. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS 91:215 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköiselle alustalle (IMS) ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan tulos vuonna 215 oli 629 euroa ylijäämäinen. Lisäksi voitiin tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Tavoitteeksi vuodelle 216 asetettiin -tulos siitä huolimatta, että kuntoutuksen hintoihin ei tehty korotuksia. Tilikauden ylijäämä on 212 3 euroa, jonka lisäksi voidaan tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 9,7 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysyntä. Vuoden 217 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat vaativampia kuin edellisen vuoden. Niiden toteuttaminen edellyttää tulojen lisäämistä ja/tai kulusäästöä edelliseen vuoteen nähden, koska kuntoutuksen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä kolmatta vuotta peräkkäin ja kilpailukykysopimuksen johdosta hintoja alennettiin keskimäärin 1,5 %. Alkuvuodesta olemme pysyneet tavoitteessa, mutta vuosien 215-216 tuloksiin ei enää tänä vuonna ylletä. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja 6 7
Neliapilan ja Tammelan yksiköissä kehitettiin keinoja ikääntyvien autismin kirjon henkilöiden mielekkään elämän turvaamiseksi osana valtakunnallista hankettta. Tässä Pirkko Hentilä (oik.) käy läpi päiväohjelmaansa Marja-Leena Härkösen kanssa. Vaalijalan kuntoutuksen uudistumisprosessi jatkuu Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen Nenonpellon yksiköissä on pyritty edelleen vähentämään pitkäaikaista kuntoutusta ja hoitoa sekä lisäämään asiantuntevaa määräaikaisen kuntoutuksen tarjontaa. Erityistä tukea tarvitseville asiakkaille toteutettiin räätälöityjä kuntoutuspalveluja ja kuntoutusta kriisitilanteisiin. Nenonpellon yksiköiden asiakkaat olivat pääasiassa kuntayhtymän alueelta, mutta palveluja saivat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ympäri Suomen. Keski-Suomen kunnista kuntoutuspalvelujen käyttö on selkeästi lisääntynyt. Yksikköjen peruskorjaus etenee suunnitellusti Nenonpellon rakennusten peruskorjausohjelma eteni ja neuropsykiatrisen valmennuksen ja kuntoutuksen yksikkö Eranto aloitti toiminnan 12-paikkaisena yksikkönä elokuussa 216. Seuraava saneerauskohde Ylätalo tyhjennettiin elokuun lopulla 216 ja tuleva uusi yksikkö Koralli aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa 217-218. Korallin asiakkaat tulevat olemaan määräaikaisessa kuntoutuksessa olevia erityistä psykososiaalista tukea tarvitsevia henkilöitä. Vaalijalassa aloittivat konsultoivan ja kuntouttavan perhetyön kaksi kuntoutusohjaajaa toimintansa elokuussa 216. He antavat palveluja sekä Nenonpellon yksiköihin että asiakkaiden perheille koteihin liikkuvina palveluina. Heidän toimipisteensä sijaitsee Kivitiellä kolmiossa, jossa voidaan järjestää perhetapaamisia. Oppilaskoti Simpukka aloitti toukokuussa 216 kotihoidon. Kotihoidettavana on ollut pieni lapsi, jolle Vaalijala on järjestänyt vaativat kotihoitopalvelut lapsen kotiin Pieksämäellä. Päiväaikaista toimintaa on edelleen kehitetty ja Pieksämäen keskustaan on suunniteltu kahvilatoimintaa sekä kurssimuotoista päiväaikaista toimintaa kuntoutujille. Nenonpellon yksiköihin tulleet henkilöt LYHYTAIK. HOITO PITKÄAIK. HOITO 35 3 4 3 37 25 46 32 45 2 1 276 273 263 5 238 228 243 214 215 216 211 8 212 213 9
Nenonpellon yksiköt, lyhytaikaiset jaksot 211-216 14 12 1117 19 212 213 127 1146 1229 1271 1 8 6 4 2 211 214 215 216 Taidepesula muutti Eetun taloon. Kuvassa taidekasvattaja Irina Leino. Osaamis- ja tukikeskuksen maksutulot 211-216 ULKOKUNNAT 1 JÄSENKUNNAT 1 35 3 1 25 2 23373 15 1 2942 2141 21753 22491 5 Puhevammaisten viikon tapahtumassa Silja Ikosen vetämälle narunvetopisteelle saapui mäntyharjulainen Veikko Puumalainen. 1 118 211 481 212 23645 1464 3242 213 214 5977 215 832 216 11
Ulkona puuhailu on mieluisaa Kuutinharjun asukkaille. Ritva Vienanen lakaisi syksyn lehtiä kotinsa portailta. Vaalijalan avopalvelujen laajentaminen ja kehittäminen jatkuu Vaalijalan kuntayhtymä järjestää Savon kunnille kehitysvammaisten avopalveluja, asumista, perhehoitoa sekä työja päivätoimintaa. Avopalvelujen toimintayksiköitä on 14 paikkakunnalla: asumisyksiköitä 18, toimintakeskuksia 6 ja Savoset monipalvelukeskuksia 4 yksikköä. Perhehoitokoteja on 22. Uusia palvelukoteja rakennetaan, kuntoutusta toteutetaan osana avopalveluita Vuodesta 27 lähtien on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustuksella valmistunut 169 uutta asuntoa vammaisille ihmisille. Rakentamisohjelmaan kuuluu 14 uuden palvelukodin rakentaminen vuosien 27218 aikana. Pieksämäellä Marian palvelukoti valmistui toukokuussa 216. Autismin kirjon asiakkaille suunnatun Sipulin palvelukodin rakentaminen käynnistyi Kuopioon keväällä 216. Mikkelin ja Jyväskylän palvelukotien suunnittelu eteni vuoden 216 aikana. Uusimmat palvelukodit on suunniteltu vahvaa tukea ja kuntoutusta tarvitseville asiakkaille. Pitkäaikaisen laitosasumisen purkaminen ei olisi edennyt ilman avopalveluihin suunniteltuja vahvemmin resursoituja palvelukoteja. Laitoskuntoutuksen sijasta asiakkaiden kuntoutus toteutetaan yhä vahvemmin osana avopalveluita. Tähän tarpeeseen käytetään liikkuvia palvelumuotoja. Uudisrakentamisen ohella vuoden 216 aikana käynnistettiin suunnittelu Rautalammilla sijaitsevan Kuutinharjun palvelukeskuksen tilaratkaisujen ja asumispalvelujen kehittämiseksi. Tarkoituksena on kehittää Kuutinharjun palveluita paljon tukea tarvitsevien autistien ja ikääntyvien asiakkaiden tarpeisin. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 58939 5842 58 56988 375 34 155 211 168 212 ASIAKKAAT 12 59 58882 393 391 383 574 383 57 149 55 55679 15 213 151 214 KÄYNNIT/ASIAKAS 145 215 216 56 Käyntikerrat Asiakkaat Avopalvelujen tekeminen 211-216 54 KÄYNTIKERRAT 13
Avopalvelujen asuminen käyttöpäivät ja menojen kehitys 211-216 NETTOMENOT 1 KÄYTTÖPÄIVÄT 1 84846 9 6 94915 7541 8 7 9195 57956 636 5 4 3 2 1 3752 211 4784 212 6138 213 7433 214 8532 215 954 216 Vaalijalalla on erilaisissa asumispalveluissa n. 325 asiakasta. Yövalvotun asumispalvelun lisäksi tarjotaan ohjattua ja tuettua asumista. Toimintakykyisempien asiakkaiden tueksi Vaalijala tarjoaa tukiasumisen palvelua, jossa ohjaaja jalkautuu asiakkaiden omiin koteihin auttamaan arjen asioissa. Tukiasumispalvelun käyttö on lisääntynyt vuoden 216 aikana. Mielekäs tekeminen ja työ ovat osa hyvää elämää Tekemiseen ja työllistymiseen liittyvissä palveluissa oli asiakkaita vuoden 216 aikana n. 35. Päivä- ja työtoimintapalvelun lisäksi kuntouttava työtoiminta on merkittävä palvelumuoto monipalvelukeskuksissa. Päivätoimintaa järjestävät toimintakeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä palvelukotien kanssa. Paljon tukea tarvitsevien ja ikääntyvien henkilöiden päiväaikainen toiminta järjestetään lisääntyvässä määrin palvelukodin yhteydessä asumiseen liittyvänä lisäpalveluna. ELY- ja TE-toimiston rahoitus työhönvalmennukseen ja työllistymisen kuntakokeiluihin pieneni ja asiakkuudet päättyivät vuoden 216 aikana. Työhönvalmennusta ja tuetun työn palvelua tarjotaan tulevaisuudessa kunnille ja 14 Ville Laakkonen Suonenjoen Kahvimyllystä istuttamassa vadelman alkuja. 15
maakunnille vammaispalvelujen palveluvalikoimaan. Uusina palveluina tuotteistettiin ammatillisen kuntoutuksen palveluja vakuutuslaitosten kuntoutujille. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Vaalijalalle kärkihankerahoituksen osallisuutta tukevan toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen vuosille 217-218 (Savon OTE, Tie työelämään). Hanke keskittyy erityisesti uusien päivätoimintamuotojen pilotoimiseen Mikkelissä, Varkaudessa, Pieksämäellä ja Kuopiossa. Perhehoitoa kehitetään tilapäisiin ja pitkäaikaisiin asumisen tarpeisiin Vaalijalassa tehdään työtä perhehoidon kehittämiseksi ja perhehoitokotien verkoston laajentamiseksi. Vuosittain toteutetaan uusien perhehoitajien valmennusryhmiä. Vuonna 216 perhehoidossa oli 28 asiakasta, joista 18 pitkäaikaisessa ja 1 lyhytaikaisessa perhehoidossa. Perhehoitosijoituksia oli 22 kodissa. Kaksi hoitajaa toimi kiertävänä perhehoitajana. Perhehoitovalmennuksiin osallistui kahdeksan uutta perhehoitajaa. Vaalijalan kuntayhtymä hyväksyttiin osatoteuttajaksi sosiaali- ja terveysministeriön omais- ja perhehoidon kehittämishankkeeseen vuosille 217-218. Hanketta hallinnoi Essote. Hankkeen tarkoituksena on muodostaa Etelä-Savoon omais- ja perhehoidon keskus. Vaalijalaan palkattiin kehittämiskoordinaattori, joka mallintaa kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten perhehoidon hyviä käytäntöjä osaksi keskuksen toimintaa. Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli v. 216 yht. 731 (215/ 673), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 68 (215/ 6). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki Ikätaulukko (vakituiset) työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 216 oli 46, vuotta (v. 215/ 46,4 vuotta). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli 181 työntekijää kuukaudessa (v. 215/976) Pääosa (yli 8 %) henkilöstöstä työskentelee osaamisja tukikeskuksen alueella Nenonpellossa. Perhehoidon suoritteet ja menojen kehitys 211-216 31.12.213 %-osuus 31.12.214 %-osuus 31.12.215 %-osuus 31.12.216 %-osuus 2-29-vuotiaat 27 4,8 36 6,3 53 8,3 69 1,1 3-39-vuotiaat 111 19,7 124 21,5 125 19,6 234 34,2 4-49-vuotiaat 134 23,7 136 23,5 158 24,8 179 26,2 5-59-vuotiaat 219 38,8 222 38,4 235 36,9 139 2,3 6-74 13,6 6 1,4 65 1,2 62 9, Yhteensä 565 573 536 63 NETTOMENOT 1 KÄYTTÖPÄIVÄT 7 Vakanssit ammattiryhmittäin 6 5 4 525 4243 4668 579 5391 4616 31.12.213 31.12.214 31.12.215 31.12.216 Hallintohenkilöstö 24 26 24 25 Lähityöntekijät 515 53 539 594 Asiantuntijat 42 42 57 58 Muu henkilöstö 54 53 53 54 Yhteensä 635 651 673 731 joista osa-aikaisia 1 - - - 3 2 1 242 236 277 324 39 353 211 212 213 214 215 216 Henkilöstökustannukset 213 %-osuus 214 %-osuus 215 %-osuus 216 %-osuus Maksetut palkat (1 e) Vakinainen henkilöstö 15 5 63 15 447 62 16 846 61 18 58 58 Sijaiset ja tilapäinen hlöstö 5 59 23 5 918 23 6 893 25 8 475 27 Erilliskorvaukset 3 77 13 3 349 13 3 763 13 4 133 13 Muut palkat ja palkkiot 384 1 528 2 415 1 392 2 Yhteensä 24 2 1 25 242 1 27 917 1 31 58 1 Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut 1 42 18 1 472 18 1 71 19 2 122 22 Eläkevakuutusmaksut 6 43 82 6 572 82 6 985 81 7 42 78 Yhteensä 7 832 1 8 44 1 8 686 1 9 522 1 16 17
Henkilöstön koulutus Osaavuus edellyttää koko henkilöstön jatkuvaa täydennyskoulutusta. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskustelun yhteydessä. Koulutussuunnittelun lähtökohtana ovat kuntayhtymän toiminnan kehittäminen ja henkilöstöltä vaadittava osaaminen. Myötätuulen koulutuskeskus järjesti sisäistä koulutusta yhteensä 1837 henkilötyöpäivää (htpv), kaikkiaan koulutusta oli 298 henkilötyöpäivää. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on ollut 2,7 pv/työntekijä (v. 215/ 2 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 57 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Kaikkiaan koulutukseen käytettiin 1,4 % palkkasummasta. Eniten koulutusta järjestettiin AVEKKI-toimintatapamallista (582 htpv). Peruskoulutuksen jälkeen henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ylläpitokoulutuksiin. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI-koulutuksia järjestettiin kolme kappaletta. Myötätuulen koulutusten muita aihealueita olivat mm. ensiapu (188 htpv), viestintä ja kommunikaatio (151 htpv), autismi (72 htpv), psykososiaalinen kuntoutus (5 htpv), hoitosuhde (47 htpv) ja lastensuojelu (4 htpv). Vuosittain koulutusohjelmassa on mm. asiakastietojärjestelmään ja eri ohjelmiin liittyviä käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin perehdytyskoulutusta autismista, asiakkaiden omatoimisuuden tukemisesta, AVEK- KI-toimintatapamallista, kirjaamisesta ja henkilöstöasioista. Sisäinen auditoija-koulutus kokosi 37 innostunutta osallistujaa kahden päivän koulutuspäiviin. Myötätuulesta ulkopuolisia tilauskoulutuksia järjestettiin 25 kappaletta (Pohjois-Savo 15, Keski-Suomi 6, Etelä- Savo 2, Uusimaa 1 ja Keski-Pohjanmaa 1). Laatutyö toimintajärjestelmän rakentaminen Olemme sitoutuneet laatujärjestelmän rakentamiseen vuoteen 218 mennessä. Nykyaikainen IS 91:215 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä rakennetaan sähköiselle alustalle. IMS-toimintajärjestelmä on käytössä kaikilla kuntayhtymän työntekijöillä, sen sisällön päivittäminen on jatkuvaa. Yhtenäinen asiakaspalaute koottiin kuntoutusyksiköissä ja asumispalveluissa teemakysymysten avulla. Yksiköiden palautteet käsiteltiin asiakasraadeissa ja toimintaa kehitetään yksiköissä asiakaspalautteiden ja henkilöstökyselyn pohjalta. Palautejärjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen. Syksyllä sisäisen auditoijia koulutuksen kävi 37 henkilöä. Sisäiset auditoinnit tehtiin 16 yksikössä. Sisäiset auditoinnit ovat osa laadunhallintajärjestelmää, niiden avulla kehitämme yhteisiä toimintakäytäntöjä ja prosessien sujuvuutta. Tilinpäätös Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän ulkoisten toimintatuottojen yhteismäärä vuonna 216 oli 54,3 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4, miljoonaa eli 7,9 %. Toimintatuotoista suurin osa on myyntituottoja, joista merkittävin osa on kunnilta saatavat korvaukset, joiden osuus kokonaistuotoista on noin 85,8 %. Jäsenkuntien maksamia korvauksia kertyi 38 miljoonaa, joka on 1,4 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Jäsenkuntien maksamien korvausten suhteellinen osuus kokonaistuotoista oli 7 %. Jäsenkuntien ulkopuoliset kunnat ostivat palveluja 8,6 miljoonalla, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 2,4 miljoonaa. Ulkokuntien osuus kokonaistuotoista oli 15,8 % Muita merkittäviä tuloeriä ovat asiakkailta saatavat maksut, joita kertyi 2,5 miljoonaa. Lisäksi kuntayhtymä saa vuokratuottoja ja tukia ja avustuksia sekä valtionosuutta perusopetuksen järjestämiseen. Kulut Ulkoisia toimintakuluja kertyi yhteensä 5,7 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 4,2 miljoonaa 1 6 5 4 3 2 eli 9, %. Kasvu johtuu pääosin toiminnan laajenemisesta erityisesti avopalveluissa sekä liikkuvissa palveluissa. Valtaosan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa eli vajaat 79 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin kului 5,1 miljoonaa ja tarvikkeiden ostoon 4,1 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos vuodelta 216 oli varausten muutosten jälkeen 212 362,17 euroa ylijäämäinen. Lainaa Vaalijalan kuntayhtymällä oli vuoden lopussa 12,4 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,2 miljoonaa euroa. Lainat on otettu kokonaisuudessaan palvelukotien rakentamiseen. Investoinnit Vaalijalan kuntayhtymän talous yhteensä 211-216 NETTOMENOT Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,1 miljoonaa euroa. NETTOTULOT Yhteinen aloituspalaveri käynnisti asiantuntijapalveluiden auditointipäivän. Kuvassa vasemmalla sisäiset auditoijat Maarit Rantakurtakko, Seppo Kakkonen ja edessä oikealla Taru Schulz 1 211 212 213 214 215 216 18 19
Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tulos on muodostunut ja miten tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1 euroa 216 215 Toimintatuotot 54285 537 Toimintakulut - 5698-46459 Toimintakate 3587 3848 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 Muut rahoitustuotot 11 9 Korkokulut -111-119 Muut rahoituskulut - 3-9 Vuosikate 3487 3725 Poistot ja arvonalennukset - 1199-129 Tilikauden tulos 2288 27 Poistoeron muutos - 1564 Varausten muutos - 512-271 Tilikauden ylijäämä 212 629 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 17,1 18,3 Vuosikate/poistot % 29,8 362,4 TASE Tilivuosi 216 Tilivuosi 215 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 47 93 13 51 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 148 696 148 696 Rakennukset 22 228 126 2 391 77 Kiinteät rakenteet ja laitteet 827 25 515 46 Koneet ja kalusto 595 562 497 92 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Keskeneräiset hankinnat 1 754 87 1 434 935 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 1 754 87 1 434 935 Aineelliset hyödykkeet 25 917 171 22 987 89 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet 8 38 8 38 Muut osakkeet ja osuudet 15 259 15 259 Osakkeet ja osuudet 23 567 23 567 Muut saamiset 133 399 112 899 Sijoitukset 156 967 136 467 PYSYVÄT VASTAAVAT 26 122 69 23 227 859 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 113 337 114 413 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 113 337 114 413 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 43 333 41 431 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 3 5 1 721 Pitkäaikaiset saamiset 3 5 1 721 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 57 127 4 38 125 Muut saamiset 448 488 444 789 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 444 29 474 848 Siirtosaamiset 444 29 474 848 Lyhytaikaiset saamiset 5 399 96 5 227 762 Saamiset 5 43 46 5 229 484 Rahat ja pankkisaamiset 5 63 957 4 815 954 VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 5 697 1 86 87 VASTAAVAA 37 286 12 33 429 143 2 21
Tilivuosi 216 Tilivuosi 215 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 99 616 2 29 616 Muut omat rahastot 963 717 963 717 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 511 331 6 3 824 Tilikauden yli-/alijäämä 212 362 629 362 OMA PÄÄOMA 9 787 27 9 923 519 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset 6 566 577 4 71 145 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET 6 566 577 4 71 145 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 115 837 116 913 Muut toimeksiantojen pääomat 297 297 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 116 134 117 211 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 328 668 11 25 93 Ostovelat Pitkäaikainen 12 328 668 11 25 93 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 54 41 47 472 Ostovelat 1 76 399 1 92 382 Muut velat 69 47 553 221 Siirtovelat Siirtyvät korot 23 926 2 91 Lomapalkkajaksotus 5 68 19 5 283 54 Muut siirtovelat 485 362 242 951 Siirtovelat 6 117 478 5 546 97 Lyhytaikainen 8 487 695 8 67 173 VIERAS PÄÄOMA 2 816 363 19 317 266 VASTATTAVAA 37 286 12 33 429 143 VAALIJALAN TOIMIPISTEET Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh. 15 783 111 Kotisivu: www.vaalijala.fi, s-posti: etunimi.sukunimi@vaalijala.fi faksi 15 7831298 Palvelukodit/-asunnot Haaparinteen palvelukoti Kyläkouluntie 1, 55 Mikkeli 15 335 421 Harjun palvelukoti Urheilutie 1, 585 Punkaharju 44 389 9672 Hongiston palvelukoti Hongistonkatu 3, 7821 Varkaus 17 555 1866 Kahvimyllyn palvelukoti Peltotie 2, 776 Suonenjoki 44 389 9673 Kanervan palvelukoti Asontie 2, 7221 Tervo 44 389 9674 Kihmulan palvelukoti Kihmulantie 2, 718 Siilinjärvi 44 389 9676 Koivulan palvelukoti Tirrolantie 2, 519 Juva 15 651 615 Kuutinharjun palveluasunnot Rautalammintie 31, 777 Rautalampi 17 53 9 Laavunrinteen palvelukoti Laavunkuja 1, 5723 Savonlinna 15 476 658 Latukadun palveluasunnot Latukatu 14, 7821 Varkaus 44 389 9678 Lukkarin palvelukoti Ruustinnantie 3, 7613 Pieksämäki 5 389 944 Marian palvelukoti Soiseläntie 4, 7615 Pieksämäki 44 389 9625 Muurinkosken palvelukoti Koskentie 14, 796 Joroinen 44 389 9723 Mäkirinteen palvelukoti Kangastie 2, 527 Mäntyharju 44 389 9681 Oravin palvelukoti Oravinkatu 7, 517 Mikkeli 44 389 9682 Pihlajarinteen palvelukoti Savontie 64 D 3, 7615 Pieksämäki 15 614 287 Pisan palvelukoti Pappilankuja 2, 733 Nilsiä 44 389 9684 Puulan palvelukoti Otto Mannisen tie 9 C, 512 Kangasniemi 44 389 9685 Siekkilän palvelukoti Orijärventie 1, 56 Mikkeli (aloitus 1/218) Sipulin palvelukoti Sipulikatu 4, 782 Kuopio (aloitus 8/217) Sääksvuoren palvelukoti Sääksvuorentie 84, 453 Jyväskylä (aloitus 9/218) Toimintakeskukset Koivikko Vanhankirkontie 11, 733 Nilsiä 5 389 9465 Kuutinharju Rautalammintie 31, 777 Rautalampi 5 389 9325 Länsirinne Niilontie 7, 7615 Pieksämäki 15 616 82 Pihlaja Pihlajakuja 19, 7821 Varkaus 5 389 9481 Savoset Mäntyharju Poitinkuja 2, 527 Mäntyharju 15 685 655 Savoset Tervo Lohitie 3, 7221 Tervo 44 389 9686 Linnan Café Keskuskatu 2, 761 Pieksämäki 44 389 9794 Monipalvelukeskukset Savoset Juva Teollisuustie 4, 519 Juva 5 389 9364 Savoset Mikkeli Työkeskuksenkatu 2, 517 Mikkeli 15 737 31 Savoset Keski-Savo - Pieksämäen toimipiste Hallipussi 8, 761 Pieksämäki 15 616 51 - Varkauden toimipiste Käsityökatu 49, 7821 Varkaus 17 555 297 Poliklinikat Vaalijalan Etelä-Savon pkl Maaherrankatu 19A, 51 Mikkeli 5 389 9344 Vaalijalan Keski-Savon pkl Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto 15 783 111 Vaalijalan Pohjois-Savon pkl Savilahdentie 6 C, L 1, 721 Kuopio 17 24 59 Vaalijalan Keski-Suomen pkl Parantolantie 24, rak. 1, 493 Kinkomaa 44 389 9727 Kuvat: Vaalijalan yksiköt ja Tero Eloranta Ulkoasu ja taitto: Tero Eloranta/Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, Pieksämäki 217 22 23
Vaalijalan kuntayhtymän toimipisteet Vaalijalan kuntayhtymään kuuluu 33 jäsenkuntaa: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Mikkeli, Muurame, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. 24 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh. 15 783 111 fax. 15 7831 298 vaalijala@vaalijala.fi www.vaalijala.fi www.facebook.com/vaalijala