Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2006 2017 (1-3) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Tuonti Vienti Helsinki 15.6.2017. Julkaistavissa klo 9.00. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI ALKUVUONNA Kaasuputkihankinnat ja raakaöljyn tuonnin kasvu nostivat Venäjän suurimmaksi tuontimaaksi Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 29 prosenttia tammimaaliskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 765 miljoonaa euroa. Viennin arvo oli vertailuajanjaksolla ja erityisesti tammikuussa 2016 poikkeuksellisen alhainen. Tuonti Venäjältä oli tammi-maaliskuussa arvoltaan hieman yli 2,4 miljardia euroa, eli tuonnin arvo kaksinkertaistui viime vuodesta. Tammi-maaliskuussa EU28-maiden vienti Venäjälle kasvoi Eurostatin mukaan 28 prosenttia ja tuonti Venäjältä 47 prosenttia.1 Suomen viennin kasvu oli siis suurin piirtein EU28- maiden viennin kasvun tasolla, mutta tuonti Venäjältä kasvoi selvästi EU28-maiden tuontia enemmän. Suomen kaupassa Venäjän kanssa tammi-maaliskuussa kauppataseen alijäämää kertyi lähes 1,7 miljardia euroa. Viime vuoden tammi-maaliskuussa vaje oli 608 miljoonaa euroa ja koko vuonna 3,2 miljardia euroa. Venäjä on ylivoimaisesti Suomen suurin alijäämämaa, vaikkakin alijäämä on pienentynyt huippuvuoden 2011 lähes kuudesta miljardista eurosta. Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 5,3 prosenttia. Osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 4,9 prosentista. Tammi-joulukuussa viime vuonna Venäjän osuus oli 5,7 prosenttia. Tuonnissa Venäjän osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 9,2 prosentista kuluvan vuoden tammi-maaliskuun 16,3 prosenttiin. Tammi-joulukuussa viime vuonna Venäjän osuus Suomen tavaratuonnista oli 11,2 prosenttia. Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Viime vuonna maa oli viidennellä sijalla. Tuonnissa Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurin Saksaa ennen, kun vielä viime vuonna vastaavaan aikaan maa oli kolmas Saksan ja Ruotsin jälkeen. Lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna. Huomattavinta kasvu oli henkilöautojen ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden kohdalla. Raakaöljyn, sähkön, kaasun ja kivihiilen tuonti Venäjältä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Peruskemikaalien ja puutavaran tuonnin arvo kasvoi myös. Erityisesti kokonaistuonnin arvoa kasvatti Venäjältä alkuvuonna tuodut 488 miljoonan euron arvoiset kaasuputket. Maasta tuotiin myös 102 miljoona euron arvosta nikkelikiveä. Öljyjalosteiden tuontiin tuli hieman laskua. Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna selvästi enemmän kuin vienti Saksaan tai Ruotsiin. Vienti Saksaan oli tammi-maaliskuussa viime vuoden tasolla, kun taas vienti Ruotsiin kasvoi 18 prosenttia. Tuonti Saksasta kasvoi alkuvuonna yhdeksän prosenttia, tuonti Ruotsista 17 prosenttia. Kuvio 2. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja Kuvio 3. Suomen ja Venäjän välinen viennistä 2007-2017 (1-2) kauppatase 2007-2017 (1-3) 20 15 10 5 0 Osuus % Tuonti Vienti 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000-7 000 Milj. e 1 Eurostat news release 83/2017
2 Kuvio 4. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain 2015-2017 (tammi-maaliskuu) 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2015 2016 2017 Venäjä Saksa Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain 2015-2017 (tammi-maaliskuu) 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2015 2016 2017 Venäjä Saksa Ruotsi Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2007 2017 (1-3) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2007 8 411 8 14,1 6 724 8 10,2-1 687 2008 10 174 21 16,3 7 618 13 11,6-2 556 2009 7 035-31 16,1 4 028-47 8,9-3 007 2010 9 217 31 17,8 4 716 17 9,0-4 501 2011 11 319 23 18,7 5 337 13 9,4-5 983 2012 10 583-7 17,8 5 688 7 10,0-4 895 2013 10 521-1 18,0 5 359-6 9,6-5 162 2014 8 615-18 14,9 4 638-13 8,3-3 977 2015 5 981-31 11,0 3 157-32 5,9-2 824 2016 6 142 3 11,2 2 976-6 5,7-3 166 2017 (1-3) 2 441 103 16,3 765 29 5,3-1 676
3 VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI LÄHES KAIKISSA TAVARARYHMISSÄ Tärkeistä tavaroista kasvu jyrkintä autojen ja sähkötekniikan kohdalla Suomi vie Venäjälle suurelta osin investointitavaroita, ja niiden vienti kehittyikin erityisen suotuisasti kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Venäjälle kasvoi kokonaisuudessaan 67 prosenttia. Vienti oli arvoltaan 323 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä maahan reilut 42 prosenttia. Ryhmän tavaroista voimakoneiden ja moottoreiden vienti kaksinkertaistui 38 miljoonaan euroon ja teollisuuden erikoiskoneiden vienti vahvistui 21 prosenttia 65 miljoonaan euroon. Voimakoneista ja moottoreista sähkögeneraattoreiden viennin arvo oli 29 miljoonaa euroa (+157 %). Erikoiskoneista maansiirto- ja kaivuukoneiden vientiin tuli kahdeksan prosenttia laskua (arvo 21 milj. e), mutta metsänhoitokoneiden ja niiden osien vienti moninkertaistui 16 miljoonaan euroon. Venäjälle vietiin vähäisessä määrin myös traktoreiden ja paperikoneiden osia. Teollisuuden yleiskoneiden vienti Venäjälle lisääntyi 36 prosenttia 56 miljoonaan euroon, josta nostamis- ja lastaamiskoneiden osuus oli 13 miljoonaa euroa (+60 %). Muuten yleiskoneiden vienti jakaantui melko tasaisesti useaan viennin arvoltaan alle kymmenen miljoonan euron ryhmään. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle suureni 69 prosenttia 97 miljoonaan euroon. Osuudeksi kokonaisviennistä tuli tammi-maaliskuussa lähes 13 prosenttia. Tietokoneita ja niiden osia vietiin Venäjälle 13 miljoonan euron edestä (+40 %). Viestintälaitteiden, pääasiassa puhelinten, viennin arvo enentyi 205 prosenttia 22 miljoonaan euroon. Muuntajien ja induktoreiden vientiin tilastoitiin arvoksi 16 miljoonaa euroa (+127 %) ja sähkövirtapiirin kytkentä- ja ohjauslaitteiden viennin arvoksi 11 miljoonaa euroa (+85 %). Elektroniikan komponenttien vienti oli arvoltaan seitsemän miljoonaa euroa (+39 %). Kuljetusvälineiden vienti Venäjälle suureni tammi-maaliskuussa peräti 236 prosenttia edellisvuodesta 60 miljoonaan euroon. Kasvu oli jyrkkää kaikissa huomattavissa tavararyhmissä. Osuus koko viennistä Venäjälle oli 7,9 prosenttia. Venäjälle vietiin henkilöautoja 23 miljoonan euron edestä (+822 %), tavarankuljetus- ja erikoisautoja 21 miljoonan euron arvosta (+148 %). Moottoriajoneuvojen osien vienti kasvoi 241 prosenttia seitsemään miljoonaan euroon. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle oli tammi-maaliskuussa arvoltaan 140 miljoonaa euroa. Toimialan tuotteiden osuus Suomen viennistä maahan oli 18,3 prosenttia. Yhteenlaskettu viennin arvo ei muuttunut edellisvuodesta. Peruskemikaalien vienti kasvoi kuusi prosenttia 20 miljoonaan euroon, mutta lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti laski 47 prosenttia 19 miljoonaan euroon. Muovien vienti kohosi viidenneksen viime vuoden maaliskuuta suuremmaksi ja oli arvoltaan 54 miljoonaa euroa. Lisäksi Venäjälle vietiin väriaineita 17 miljoonan euron (+18 %) edestä ja voiteluvalmisteita 14 miljoonan euron arvosta (+29 %). Öljytuotteiden viennin arvo kohosi 48 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 44 miljoonaa euroa. Vientihinnat eivät muuttuneet edellisvuodesta, joten vientimäärät nousivat 48 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisvienti Venäjälle kasvoi 11 prosenttia tammi-maaliskuussa. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli 99 miljoonaa euroa; osuus kokonaisviennistä maahan oli 12,9 prosenttia. Venäjälle vietiin enimmäkseen paperia ja pahvia, jonka vienti oli arvoltaan 93 miljoonaa euroa. Viennin arvo kohosi 11 prosenttia. Tavararyhmän vientimäärät kasvoivat 15 prosenttia, mutta vientihinnat laskivat neljä prosenttia. Paperimassan vienti parani 46 prosenttia maaliskuussa edellisvuodesta neljään miljoonaan euroon. Metallien ja metallituotteiden vienti Venäjälle kasvoi 46 prosenttia tammi-maaliskuussa. Viennin arvo oli 47 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä 6,2 prosenttia. Teräksen ja raudan vienti kohosi 96 prosenttia 19 miljoonaan euroon vientimäärien ja hintojen kasvun ansiosta ja värimetallien, enimmäkseen kuparin, vienti suureni yhdeksän prosenttia neljään miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. työkalujen ja kiinnitysvälineiden, viennin arvo kohosi 27 prosenttia 24 miljoonaan euroon.
4 Elintarvikkeiden ja juomien vienti Venäjälle kasvoi 13 prosenttia tammi-maaliskuussa. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli 27 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä maahan 3,5 prosenttia. Elintarvikkeista viljan ja viljatuotteiden vienti oli arvoltaan seitsemän miljoonaa euroa. Viennin arvo pieneni yhdeksän prosenttia. Kahvin ja suklaan viennin arvo sen sijaan kasvoi 62 prosenttia kahdeksaan miljoonaan euroon. Lisäksi Venäjälle vietiin vähäisessä määrin muun muassa kastikevalmisteita, rehuja ja alkoholijuomia. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä kojeiden ja mittareiden vienti oli arvoltaan 16 miljoonaa euroa, eli viennin arvo kasvoi 41 prosenttia viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti Venäjälle jäi viime vuodesta 39 prosenttia, ja oli arvoltaan 13 miljoonaa euroa. Kumituotteiden, enimmäkseen renkaiden, vienti kaksinkertaistui kymmeneen miljoonaan euroon, ja kivennäisainetuotteiden vienti oli arvoltaan kahdeksan miljoonaa euroa (+13 %). Kojeet, mittarit yms. (+41 %) 2,2 % Kuljetusvälineet (+236 %) 7,9 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v. 2017 (1-3) Muut tavarat (-5 %) 5,8 % Elintarvikkeet ja juomat (+13 %) 3,5 % Öljytuotteet (+48 %) 5,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+0 %) 18,3 % Sähkökoneet ja -laitteet (+69 %) 12,7 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+40 %) 21,6 % Metallit ja metallituotteet (+46 %) 6,2 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2016 Milj. e Osuus % Muutos % Kumituotteet (+103 %) 1,4 % Paperi ja pahvi (+11 %) 12,1 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-39 %) 1,7 % Kivennäisainetuotteet (+13 %) 1,0 % 2017 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 117 3,9-1 27 3,5 13 33 Öljytuotteet 149 5,0 3 44 5,8 48 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 661 22,2-14 140 18,3 0 62 Kumituotteet 30 1,0 9 10 1,4 103 64 Paperi ja pahvi 384 12,9 0 93 12,1 11 65, 84-85 Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 68 2,3-33 13 1,7-39 66 Kivennäisainetuotteet 35 1,2-20 8 1,0 13 67-69 Metallit ja metallituotteet 171 5,8-5 47 6,2 46 71-74 Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet 575 19,3-3 165 21,6 40 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 358 12,0 2 97 12,7 69 78, 79 Kuljetusvälineet 133 4,5-13 60 7,9 236 87 Kojeet, mittarit yms. 69 2,3 5 16 2,2 41 Muut tavarat 227 7,6 0 44 5,8-5 Yhteensä 2 976 100,0-6 765 100,0 29
5 ENERGIAN JA METALLIPUTKIEN TUONTI VENÄJÄLTÄ KASVOI JYRKÄSTI Myös kemikaalien, värimetallien ja nikkelikiven tuonti suureni Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus viime vuoden koko tuonnista Venäjältä oli 71 prosenttia, kun vuonna 2015 osuus oli hieman yli 73 prosenttia. Kuluvana vuonna osuus on pienentynyt erittäin jyrkästi 57,5 prosenttiin Venäjältä tulleiden arvoltaan suurten metalliputkihankintojen ja nikkelikiven tuonnin kasvun vuoksi. Osuuden laskusta huolimatta energian tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna 67 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Venäjä oli perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja noin kahden kolmanneksen osuudellaan sektorin tavaroiden tuonnista. Suurin osa Venäjältä tuodusta energiasta oli raakaöljyä. Sitä tuotiin alkuvuonna Venäjältä noin miljardin euron edestä. Tuonnin arvo kohosi 115 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Raakaöljyn tuontihinnat nousivat 65 prosenttia ja tuontimäärät 30 prosenttia. Vuonna 2016 Venäjän osuus Suomen raakaöljytuonnista arvolla mitattuna oli noin 87 prosenttia, ja osuus säilyi suurin piirtein samana myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Venäjän osuus Suomen raakaöljyn toimittajana on kasvanut, sillä osuus oli vain 73 prosenttia vuonna 2014. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli alkuvuonna 41 prosenttia, kun viime vuonna se oli hieman yli 48 prosenttia. Öljytuotteiden tuonti Venäjältä laski 11 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 138 miljoonaa euroa. Tuontihinnat nousivat 55 prosenttia, mutta tuontimäärät laskivat 43 prosenttia. Tuonti kasvoi vielä viime vuonna, jolloin arvon kasvua tilastoitiin viisi prosenttia. Venäjä on edelleen Suomen toiseksi suurin öljyjalosteiden toimittaja Ruotsin jälkeen, vaikka maan osuus on pudonnut hiukan yli neljäsosaan. Öljytuotteiden osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli hieman alle kuusi prosenttia. Suomeen vuonna 2017 tuodusta kaasusta noin 98 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Venäläisen kaasun osuus Suomen koko kaasuntuonnista ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Tuonnin arvo oli alkuvuonna 172 miljoonaa euroa, kasvua 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli seitsemän prosenttia. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä tammi-maaliskuussa 48 miljoonan euron edestä, mikä oli 73 prosenttia viime vuotta enemmän. Tuontimäärät nousivat kahdeksan prosenttia 434 tuhanteen tonniin ja tuontihinnat 59 prosenttia. Noin kaksi kolmasosaa Suomen tuomasta kivihiilestä tuotiin alkuvuonna Venäjältä. Kivihiilen osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli kaksi prosenttia tuonnin arvosta. Tammi-maaliskuussa 2017 Venäjältä tuotiin sähkövirtaa 43 miljoonan euron edestä, mikä oli 15 prosenttia viime vuotta enemmän. Tuontimäärät kohosivat neljä prosenttia, tuontihinnat kymmeneksen. Kasvusta huolimatta sähkön osuus koko tuonnista Venäjältä oli vain noin kaksi prosenttia. Venäjän osuus Suomen sähkönhankinnan arvosta kohosi alkuvuonna vajaaseen neljännekseen. Ruotsi on edelleen Suomen suurin sähköntoimittaja. Maan sähköntuonnista osuus oli alkuvuonna 69 prosenttia. Muun kuin energian tuonti Venäjältä on perinteisesti ollut melko vähäistä, vain hiukan yli neljäsosa koko tuonnista. Alkuvuoden suurten metalliputkihankintojen ja nikkelikiven tuonnin vuoksi energian osuus kuitenkin putosi hieman alle 60 prosenttiin ja muiden tavaroiden osuus nousi runsaaseen 40 prosenttiin. Metallien tuonti kokonaisuudessaan moninkertaistui viime vuoden tammi-maaliskuusta ja oli arvoltaan 557 miljoonaa euroa. Metallisektorin osuus koko tuonnista Venäjältä oli 22,8 prosenttia, kun se viime vuonna oli vain 4,1 prosenttia. Rivakka kasvu johtui alkuvuoden 488 miljoonan euron kaasuputkihankinnoista, kun putkia ei viime vuonna vastaavaan aikaan tuotu Venäjältä yhtään. Alkuvuonna Venäjältä tuotiin myös kuparia 13 miljoonan euron (+231 %), nikkeliä 10 miljoonan euron (+273 %) ja alumiinia 12 miljoonan euron (-20 %) arvosta. Metallista valmistettujen tuotteiden tuonnin arvo väheni 14 prosenttia 10 miljoonaan euroon. Tuotteet olivat pääasiassa erilaisia pakkaustarvikkeita.
6 Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Venäjältä oli tammi-maaliskuussa arvoltaan 188 miljoonaa euroa. Tuonnin arvoon tuli kasvua 41 prosenttia. Toimialan tuotteiden osuus kokonaistuonnista oli 7,7 prosenttia. Peruskemikaalien, mm. hiilivetyjen, alkoholin ja ammoniakin, tuonti kohosi 61 prosenttia 153 miljoonaan euroon. Lisäksi Venäjältä tuotiin lannoitteita, pääasiassa kaliumkloridia, 26 miljoonan euron (-18 %) edestä. Puutavaran tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna viisi prosenttia arvoltaan 85 miljoonaan euroon. Raakapuun osuus oli 42 miljoonaa euroa (-11 %), sahatavaran 20 miljoonaa euroa (+35 %). Puuhakkeen ja -jätteen tuontiin tuli kasvua reilu viidennes, ja ryhmän tuonnin arvo suureni 22 miljoonaan euroon. Malmien ja metalliromun tuonti Venäjältä oli alkuvuonna arvoltaan 128 miljoonaa euroa; tuonnin arvo suureni jopa 558 prosenttia. Osuus kokonaistuonnista oli reilut viis prosenttia. Nikkelikiven osuus oli kokonaisuudesta 102 miljoonaa euroa, rautamalmin 27 miljoonaa euroa. Nikkelikiveä ei Venäjältä tuotu viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ollenkaan, mutta rautamalmin tuonnin arvo kasvoi 41 prosenttia tuontihintojen nousun ansiosta. Tuontimäärät laskivat hieman. Venäjältä tuotiin lisäksi autonrenkaita 15 miljoonan euron (-42 %) ja sähköjohtimia 11 miljoonaa euron (+86 %) edestä. Rehujen, pääasiassa öljykakkujen, tuonti Venäjältä kasvoi kuusi prosenttia kymmeneen miljoonaan euroon. Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v. 2017 (1-3) Muut tavarat (+1 %) 3,3 % Puutavara (+5 %) 3,5 % Malmit ja metalliromu (+558 %) 5,3 % Kivihiili (+73 %) 2,0 % Metallit ja metallituotteet (+>999 %) 22,8 % Kaasut (+13 %) 7,0 % Sähkövirta (+15 %) 1,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+41 %) 7,7 % Raakaöljy (+115 %) 41,1 % Öljytuotteet (-11 %) 5,6 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2016 Milj. e Osuus % Muutos % 2017 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 345 5,6 2 85 3,5 5 28 Malmit ja metalliromu 306 5,0 382 128 5,3 558 32 Kivihiili 188 3,1 10 48 2,0 73 333 Raakaöljy 2 973 48,4 2 1 004 41,1 115 334 Öljytuotteet 613 10,0 5 138 5,6-11 34 Kaasut 438 7,1-29 172 7,0 13 35 Sähkövirta 143 2,3 52 43 1,8 15 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 517 8,4-22 188 7,7 41 67-69 Metallit ja metallituotteet 249 4,1 33 557 22,8 >999 Muut tavarat 370 6,0 5 79 3,3 1 Yhteensä 6 142 100,0 3 2 441 100,0 103
VIENTI VENÄJÄLLE V. 2015-2017 (1-3) 2015 2016 2016 (1-3) 2017 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 103 094 3,3 103 602 3,5 0 21 267 3,6 24 496 3,2 15 00 elävät eläimet 1 418 0,0 1 130 0,0-20 260 0,0 263 0,0 1 01 liha ja lihatuotteet 181 0,0 51 0,0-72 16 0,0 - - -100 02 maitotaloustuotteet ja munat 940 0,0 163 0,0-83 23 0,0 120 0,0 428 03 kala- ja kalavalmisteet 1 656 0,1 2 988 0,1 80 964 0,2 439 0,1-54 04 vilja ja viljatuotteet 28 774 0,9 27 137 0,9-6 7 888 1,3 7 197 0,9-9 05 hedelmät ja kasvikset 5 566 0,2 4 835 0,2-13 1 043 0,2 859 0,1-18 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 029 0,1 2 860 0,1-6 668 0,1 787 0,1 18 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 25 790 0,8 27 360 0,9 6 4 981 0,8 8 068 1,1 62 08 rehuaineet 19 979 0,6 18 776 0,6-6 1 731 0,3 1 765 0,2 2 09 erinäiset elintarvikkeet 15 760 0,5 18 303 0,6 16 3 694 0,6 4 998 0,7 35 1 juomat ja tupakka 15 100 0,5 13 092 0,4-13 2 463 0,4 2 215 0,3-10 11 juomat 11 817 0,4 10 647 0,4-10 1 693 0,3 2 136 0,3 26 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 3 283 0,1 2 444 0,1-26 770 0,1 79 0,0-90 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 69 071 2,2 98 900 3,3 43 19 474 3,3 14 740 1,9-24 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 7 550 0,2 8 116 0,3 7 1 151 0,2 2 420 0,3 110 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 31 0,0 206 0,0 566 89 0,0 135 0,0 52 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 11 340 0,4 9 432 0,3-17 1 303 0,2 4 917 0,6 277 24 puutavara ja korkki 1 790 0,1 1 011 0,0-44 197 0,0 352 0,0 79 25 paperimassa 17 331 0,5 15 658 0,5-10 2 702 0,5 3 948 0,5 46 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 839 0,0 1 215 0,0 45 107 0,0 938 0,1 780 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 9 142 0,3 8 084 0,3-12 1 695 0,3 1 795 0,2 6 28 malmit ja metalliromu 19 575 0,6 54 382 1,8 178 11 979 2,0 11 0,0-100 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 1 472 0,0 796 0,0-46 253 0,0 224 0,0-11 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 145 196 4,6 149 288 5,0 3 30 061 5,1 44 500 5,8 48 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 169 0,0 177 0,0 5 38 0,0 41 0,0 7 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 144 608 4,6 149 094 5,0 3 30 016 5,1 44 456 5,8 48 34 kaasut 9 0,0 9 0,0-2 2 0,0 - - -100 35 sähkövirta 410 0,0 8 0,0-98 5 0,0 3 0,0-39 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 1 530 0,0 1 436 0,0-6 275 0,0 223 0,0-19 41 eläinöljyt ja -rasvat 546 0,0 309 0,0-43 115 0,0 55 0,0-52 42 kasviöljyt ja -rasvat 953 0,0 796 0,0-16 157 0,0 154 0,0-2 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 30 0,0 331 0,0 992 3 0,0 15 0,0 377 5 kemialliset aineet ja tuotteet 770 053 24,4 660 890 22,2-14 139 566 23,5 139 950 18,3 0 51 orgaaniset kemialliset aineet 34 845 1,1 37 121 1,2 7 6 901 1,2 8 806 1,2 28 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 50 460 1,6 48 822 1,6-3 11 887 2,0 11 129 1,5-6 53 väri- ja parkitusaineet 80 122 2,5 72 785 2,4-9 14 036 2,4 16 540 2,2 18 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 210 773 6,7 156 199 5,2-26 35 506 6,0 18 717 2,4-47 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 22 886 0,7 23 254 0,8 2 4 823 0,8 6 243 0,8 29 56 lannoitteet, valmistetut 235 0,0 286 0,0 22 4 0,0 15 0,0 236 57 muovit, valmistamattomat 209 928 6,7 163 566 5,5-22 33 431 5,6 41 083 5,4 23 58 muovit, valmistetut 56 312 1,8 56 617 1,9 1 11 551 1,9 12 871 1,7 11 59 erinäiset kemialliset tuotteet 104 492 3,3 102 239 3,4-2 21 427 3,6 24 546 3,2 15 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 670 383 21,2 646 851 21,7-4 134 211 22,6 164 270 21,5 22 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 896 0,0 990 0,0 11 206 0,0 146 0,0-29 62 kumituotteet 27 216 0,9 29 737 1,0 9 5 154 0,9 10 487 1,4 103 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 13 121 0,4 8 793 0,3-33 1 850 0,3 1 636 0,2-12 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 385 370 12,2 383 579 12,9 0 83 810 14,1 92 612 12,1 11 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 19 095 0,6 16 888 0,6-12 3 978 0,7 4 407 0,6 11 66 kivennäisainetuotteet 44 037 1,4 35 423 1,2-20 6 960 1,2 7 886 1,0 13 67 rauta ja teräs 69 573 2,2 58 866 2,0-15 9 920 1,7 19 477 2,5 96 68 muut metallit 18 797 0,6 17 828 0,6-5 3 683 0,6 4 021 0,5 9 69 tuotteet epäjalosta metallista 92 277 2,9 94 746 3,2 3 18 650 3,1 23 599 3,1 27 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 1 092 408 34,6 1 065 060 35,8-3 193 231 32,6 322 660 42,2 67 71 voimakoneet ja moottorit 98 278 3,1 67 086 2,3-32 18 922 3,2 38 104 5,0 101 72 eri toimialojen erikoiskoneet 223 158 7,1 265 811 8,9 19 54 104 9,1 65 323 8,5 21 73 metalliteollisuuskoneet 17 155 0,5 20 159 0,7 18 3 532 0,6 5 407 0,7 53 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 251 146 8,0 221 624 7,4-12 41 284 7,0 56 245 7,3 36 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 93 420 3,0 88 329 3,0-5 14 137 2,4 16 436 2,1 16 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 69 736 2,2 70 070 2,4 0 9 449 1,6 25 575 3,3 171 77 muut sähkökoneet ja laitteet 187 082 5,9 199 341 6,7 7 33 865 5,7 55 265 7,2 63 78 moottoriajoneuvot 107 698 3,4 127 917 4,3 19 17 364 2,9 58 715 7,7 238 79 muut kuljetusvälineet 44 736 1,4 4 722 0,2-89 574 0,1 1 590 0,2 177 8 erinäiset valmiit tavarat 289 960 9,2 236 929 8,0-18 53 016 8,9 52 193 6,8-2 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 27 411 0,9 21 810 0,7-20 4 723 0,8 3 814 0,5-19 82 huonekalut 15 658 0,5 12 229 0,4-22 1 921 0,3 2 915 0,4 52 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 3 348 0,1 3 174 0,1-5 727 0,1 643 0,1-12 84 vaatteet 62 853 2,0 36 436 1,2-42 14 759 2,5 7 042 0,9-52 85 jalkineet 19 651 0,6 14 778 0,5-25 2 219 0,4 1 393 0,2-37 87 kojeet,mittarit yms. 66 049 2,1 69 100 2,3 5 11 681 2,0 16 485 2,2 41 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 23 680 0,8 15 184 0,5-36 3 539 0,6 3 249 0,4-8 89 muut valmiit tavarat 71 310 2,3 64 217 2,2-10 13 447 2,3 16 653 2,2 24 9 muut tavarat 5 0,0 56 0,0 >999 10 0,0 - - -100 YHTEENSÄ 3 156 799 100,0 2 976 103 100,0-6 593 574 100,0 765 247 100,0 29
TUONTI VENÄJÄLTÄ V. 2015-2017 (1-3) 2015 2016 2016 (1-3) 2017 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 52 707 0,9 40 177 0,7-24 12 256 1,0 11 993 0,5-2 00 elävät eläimet 13 0,0 20 0,0 56 7 0,0 2 0,0-71 01 liha ja lihatuotteet 2 252 0,0 2 540 0,0 13 1 968 0,2 1 210 0,0-39 02 maitotaloustuotteet ja munat 145 0,0 3 0,0-98 3 0,0 3 0,0 7 03 kala- ja kalavalmisteet 130 0,0 144 0,0 11 36 0,0 3 0,0-91 04 vilja ja viljatuotteet 1 813 0,0 541 0,0-70 139 0,0 45 0,0-68 05 hedelmät ja kasvikset 2 926 0,0 2 225 0,0-24 283 0,0 373 0,0 32 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 685 0,0 1 191 0,0 74 230 0,0 153 0,0-33 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 136 0,0 179 0,0 32 38 0,0 120 0,0 216 08 rehuaineet 44 336 0,7 33 266 0,5-25 9 538 0,8 10 074 0,4 6 09 erinäiset elintarvikkeet 271 0,0 68 0,0-75 15 0,0 10 0,0-30 1 juomat ja tupakka 608 0,0 815 0,0 34 227 0,0 276 0,0 21 11 juomat 603 0,0 742 0,0 23 199 0,0 274 0,0 38 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 5 0,0 73 0,0 >999 28 0,0 2 0,0-93 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 415 523 6,9 663 474 10,8 60 102 718 8,5 217 649 8,9 112 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 1 938 0,0 1 319 0,0-32 425 0,0 435 0,0 2 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 222 0,0 98 0,0-56 13 0,0 65 0,0 398 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 4 859 0,1 3 619 0,1-26 827 0,1 2 274 0,1 175 24 puutavara ja korkki 338 539 5,7 345 169 5,6 2 80 936 6,7 84 857 3,5 5 25 paperimassa 4 043 0,1 4 625 0,1 14 376 0,0 1 047 0,0 178 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 9 0,0 8 0,0-13 1 0,0 4 0,0 646 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 2 247 0,0 2 556 0,0 14 639 0,1 597 0,0-7 28 malmit ja metalliromu 63 537 1,1 305 939 5,0 382 19 501 1,6 128 369 5,3 558 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 129 0,0 140 0,0 9 1 0,0 1 0,0-19 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 4 384 991 73,3 4 357 597 71,0-1 840 344 69,9 1 404 718 57,5 67 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 169 966 2,8 187 562 3,1 10 27 562 2,3 47 636 2,0 73 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 3 506 493 58,6 3 588 946 58,4 2 623 447 51,9 1 142 323 46,8 83 34 kaasut 614 311 10,3 438 022 7,1-29 151 665 12,6 171 502 7,0 13 35 sähkövirta 94 221 1,6 143 067 2,3 52 37 670 3,1 43 258 1,8 15 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 2 865 0,0 2 300 0,0-20 1 152 0,1 - - -100 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat 2 865 0,0 2 300 0,0-20 1 152 0,1 - - -100 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - - - - - - - 5 kemialliset aineet ja tuotteet 658 573 11,0 516 961 8,4-22 132 731 11,0 187 525 7,7 41 51 orgaaniset kemialliset aineet 379 678 6,3 305 786 5,0-19 72 622 6,0 115 439 4,7 59 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 136 520 2,3 84 087 1,4-38 22 216 1,8 37 653 1,5 69 53 väri- ja parkitusaineet 65 0,0 181 0,0 177 15 0,0 77 0,0 404 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 2 981 0,0 3 357 0,1 13 775 0,1 895 0,0 16 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 281 0,0 471 0,0 67 188 0,0 107 0,0-43 56 lannoitteet, valmistetut 119 351 2,0 99 854 1,6-16 31 448 2,6 25 793 1,1-18 57 muovit, valmistamattomat 5 960 0,1 4 984 0,1-16 1 732 0,1 1 384 0,1-20 58 muovit, valmistetut 1 780 0,0 2 235 0,0 26 407 0,0 678 0,0 67 59 erinäiset kemialliset tuotteet 11 957 0,2 16 006 0,3 34 3 327 0,3 5 499 0,2 65 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 355 840 5,9 445 960 7,3 25 93 379 7,8 597 782 24,5 540 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 127 0,0 16 0,0-87 0 0,0 10 0,0 >999 62 kumituotteet 101 865 1,7 110 978 1,8 9 26 042 2,2 15 162 0,6-42 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 30 279 0,5 27 665 0,5-9 7 802 0,6 8 597 0,4 10 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 15 176 0,3 19 824 0,3 31 4 417 0,4 5 401 0,2 22 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2 737 0,0 3 914 0,1 43 583 0,0 1 245 0,1 113 66 kivennäisainetuotteet 17 692 0,3 34 211 0,6 93 3 902 0,3 10 743 0,4 175 67 rauta ja teräs 75 110 1,3 80 369 1,3 7 16 105 1,3 512 079 21,0 >999 68 muut metallit 77 735 1,3 119 497 1,9 54 23 277 1,9 34 884 1,4 50 69 tuotteet epäjalosta metallista 35 117 0,6 49 486 0,8 41 11 251 0,9 9 660 0,4-14 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 97 648 1,6 102 936 1,7 5 16 457 1,4 18 829 0,8 14 71 voimakoneet ja moottorit 48 828 0,8 43 186 0,7-12 2 641 0,2 1 565 0,1-41 72 eri toimialojen erikoiskoneet 3 153 0,1 3 999 0,1 27 748 0,1 789 0,0 6 73 metalliteollisuuskoneet 607 0,0 253 0,0-58 91 0,0 6 0,0-93 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 13 337 0,2 19 877 0,3 49 4 940 0,4 3 071 0,1-38 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 77 0,0 184 0,0 139 11 0,0 30 0,0 180 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 267 0,0 136 0,0-49 14 0,0 56 0,0 316 77 muut sähkökoneet ja laitteet 30 241 0,5 33 217 0,5 10 7 451 0,6 12 886 0,5 73 78 moottoriajoneuvot 879 0,0 1 505 0,0 71 531 0,0 324 0,0-39 79 muut kuljetusvälineet 259 0,0 580 0,0 124 31 0,0 101 0,0 227 8 erinäiset valmiit tavarat 10 979 0,2 9 661 0,2-12 2 055 0,2 2 227 0,1 8 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 798 0,0 1 098 0,0 38 138 0,0 177 0,0 28 82 huonekalut 441 0,0 396 0,0-10 67 0,0 77 0,0 14 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 2 0,0 286 0,0 >999 0 0,0 86 0,0 >999 84 vaatteet 1 643 0,0 926 0,0-44 399 0,0 415 0,0 4 85 jalkineet 88 0,0 49 0,0-44 8 0,0 4 0,0-52 87 kojeet,mittarit yms. 1 862 0,0 1 438 0,0-23 172 0,0 241 0,0 40 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 34 0,0 27 0,0-21 1 0,0 12 0,0 >999 89 muut valmiit tavarat 6 111 0,1 5 441 0,1-11 1 270 0,1 1 216 0,0-4 9 muut tavarat 934 0,0 1 742 0,0 87 381 0,0 31 0,0-92 YHTEENSÄ 5 980 669 100,0 6 141 624 100,0 3 1 201 700 100,0 2 441 030 100,0 103
Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2017:M12, 15.6.2017 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi