RIL 254-2011 PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin Selvennyksiä käyttötila termin käyttöön, jolla tarkoitetaan joko käyttörajatilaa tai käytön aikana. Yliviivattu teksti poistetaan. s. 71 Lyöntipaalujen kalliokontaktin laatu vinolla kalliopinnalla varmistetaan meislaamalla kärki kallioon aluksi pienellä lyöntienergialla, jota nostetaan vähitellen riittävän geoteknisen kestävyyden edellyttämään tasoon. Jos kärki ei näillä loppulyönneillä luista, voidaan kontaktin laadun otaksua olevan riittävän hyvä. myös käyttötilassa käytön aikana. s. 103 Paalun lyönninaikainen puristuskestävyys on vain yksi paalun käyttötilan kestävyyttä rajoittava arvo. I on pintahitausmomentti käyttötilassa, asennusaikaiset ominaisuudet [m 4 ] A pinta-ala käyttötilassa [m 2 ] s. 104 Ensimmäinen kappale, viimeinen arvo: 0,9 po. 1.1. Pintahitausmomenttia I ja pinta-alaa laskettaessa betoni- ja liittorakennepaalun betoni oletetaan vetoa kestäväksi. Käyttötilan Käytön aikaista materiaalin turmeltumista ei huomioida. s. 162 Puristuspaalun kärkiosan on kestettävä kuormaa käyttötilassa käytön aikana vähintään yhtä paljon kuin paalun edellytetään kestävän s. 165 Kallioon tukeutuvassa porapaalussa kuormia siirtävien porakruunujen on kestettävä kuormaa käyttötilassa vähintään yhtä paljon kuin paalun edellytetään kestävän. Periaatteena on, että porakruunun ja maakengän aksiaalinen puristuskestävyys vastaavat paalun aksiaalista puristuskestävyyttä. s.166 Kärkiosat mitoitetaan siten, että ne kestävät kuormaa käyttötilassa vähintään yhtä paljon kuin paalun edellytetään kestävän. s. 167 Kruunut mitoitetaan siten, että ne kestävät kuormaa käyttötilassa vähintään yhtä paljon kuin paalun edellytetään kestävän. s. 179 Tiiviiseen moreeniin tukeutuvilla alaosaltaan jälki-injektoiduilla puristuspaaluilla käytetään usein loppupuristuskriteeriä, jossa kuormitusta vaihdellaan nollan ja 1,5-kertaisen käyttötilan käyttörajatilan kuormituksen välillä, jolloin pysyvä painuma viidellä peräkkäisellä loppupuristusjaksolla on enintään 5 mm. Kuorman pitoaika on tällöin 5 minuuttia. s. 231 Pitkillä tukipaaluilla esikuormitus on yleensä välttämätöntä jo pelkästään käyttötilan käytönaikaisten painumien pienentämiseksi. Suunnitelmissa esitetään esikuormitusvoimat ja - portaat, tuennat, työjärjestys ja esikuormituksen hyväksymisen edellyttämä dokumentointi.
s. 85 Kaavassa 4.35 tanϕ on tan 2 ϕ L min = 3 3 F t ; d 2 γ π tan ϕ s. 91 Kuvan 4.11 vaihteluväli 3,0-4,0 on 3,0-4,4
s. 95 Muutetaan kuvaa 4.13 s. 97 Vaativissa pohjarakennuskohteissa (GL2) alustaluku k s voidaan määrittää suljetun leikkauslujuuden c u perusteella. Pitkäaikaisessa kuormituksessa alustaluvun vaihteluväliksi hienorakeisessa maassa voidaan otaksua Pitkäaikaisessa kuormituksessa hienorakeisen maan alustaluvun oletetaan olevan (katso kuva 4.13): Lyhytaikaisessa kuormituksessa alustaluvun vaihteluväliksi hienorakeisessa maassa voidaan otaksua: Lyhytaikaisessa kuormituksessa hienorakeisen maan alustaluvun oletetaan olevan (katso kuva 4.13): s. 103 Kaava 4.48b: potenssin potenssi -0,185 on -0,0185
i red I = 1,2 6A 0,6205d 0,0185 s. 105. Lisätään kappale kohtaan 4.7.2.3 Erikoispaalut Mikäli poiketaan tyypillisistä paaluista ja rakenteen mitoitus ei ole järkevä tehdä luvun 4.7.2.1 mukaisilla kaavoilla (esimerkiksi kun käytetään erityisen kovaa betonia, tai erityisen suurta raudoitusmäärää), voidaan käyttää SFS-EN 1990 luvun 5.2 ja liitteen D mukaista kokeellista mitoitusta. Kokeellisella mitoituksella tulee saavuttaa kyseisessä mitoitustilanteessa vaadittava luotettavuustaso. Koetulosten rajallisesta määrästä johtuva epävarmuus tulee ottaa huomioon. Mitoitus voi perustua kokeiden ja laskelmien yhdistämiseen. Osavarmuuslukuina (joihin sisältyy mallin epävarmuus) käytetään standardien SFS-EN 1991...SFS-EN 1999 mukaisia osavarmuuslukuja vastaavia arvoja. SFS-EN 1990 liitteessä D on käyty kokeellisen mitoitusmenettely tarkasti, jota noudatetaan myös paalun kokeellisessa mitoituksessa. Kokeellisella mitoituksella tai kokeiden ja laskelmien yhdistelmällä on paalusta selvitettävä vähintään paalun puristus-, veto- ja taivutuskestävyys, sekä lyötävillä paaluilla paalun lyönninkestävyys. Kokeet voidaan tehdä esimerkiksi SFS-EN 12794 tai SFS-EN 1993-5 mukaisilla lyönti- ja taivutuskokeilla. Koekappaleiden määrä kokeellisessa mitoituksessa tulee olla vähintään kuusi. Kokeista saatuja mitoitusarvoja (SFS-EN 1990 liite D) voidaan käyttää paalun rakenteen kestävyyden mitoittamiseen. Paalun geotekninen mitoitus suositellaan tehtäväksi kohteittain PDA-mittauksilla. PDA-mittausten määrä minimissään 10% paaluista. s. 108 EI ( EI ) eff = K eec, eff I c + Es 1I s1 + Es2I s2 liittorakenne (4.51c) EI (EI) eff E cd liittorakennemitoituksessa käytettävä tehollinen taivutusjäykkyys juotoslaastin tai betonin kimmomoduulin mitoitusarvo Lisäys: E c,eff juotoslaastin tai betoninen tehollinen kimmokerroin (ks. SFS-EN 1994-1 kohta 6.7.3.3) s. 109 δ g paalun geometrinen alkutaipuma (esimerkiksi taulukko 4.18 4.21 tai kuva 4.13 4.15)
s. 111 Raudoitteen betonipeitteen on täytettävä ehto d c d max( 60 mm, d / 4) (4.65) r korvataan kaava: c käytettäessä injektointiainetta 10 mm (4.65a) käytettäessä juotoslaastia tai betonia 25 mm, raudoitustangon halkaisija (4.65b) s. 114 Taulukon otsikko 4.23 on 4.23a) ja lisätty alla oleva taulukko 4.23b) Taulukko 4.23a. Korroosion aiheuttama keskimääräinen pinnan syöpymä [mm] maassa oleville suojaamattomille teräspaaluille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella. Tavoite käyttöikä 5 Tavanomaiset olosuhteet Häiriintymättömät luonnonmaat (hiekka, siltti, savi, ) 0,00 25 0,30 50 0,60 75 0,90 100 1,20 Tiivistämättömät, eiaggressiiviset kivennäismaatäytöt (savi, hiekka, siltti, ) 0,18 0,70 1,20 Tavanomaisesta poikkeavat tai aggressiiviset olosuhteet Saastuneet luonnonmaat ja teollisuusalueiden maa-alueet Aggressiiviset luonnonmaat (suo, räme, turve, ) 0,15 0,75 1,50 1,70 2,25 2,20 3,00 Tiivistämättömät, aggressiiviset täytöt (tuhka, kuona, ) 0,20 1,00 1,75 2,50 3,25 Huom. 0,50 2,00 3,25 4,5 5,75 Korroosionopeudet tiivistetyissä täytöissä ovat pienempiä kuin tiivistämättömissä. Tiivistetyissä täytöissä tiivistämättömän täytön luvut voidaan jakaa kahdella. Annetut arvot ovat ohjeellisia. Paikalliset olosuhteet täytyy ottaa huomioon 5 ja 25 vuoden käyttöikää vastaavat arvot perustuvat mittauksiin; muut arvot
on ekstrapoloitu Korroosio ilmassa sadassa vuodessa: 1 mm normaali-ilmastossa ja 2 mm lähellä merta. Taulukko 4.23b. Korroosion aiheuttama keskimääräinen pinnan syöpymä [mm] makeaan veteen tai meriveteen asennetuilla teräspaaluilla. Tavoite käyttöikä 5 Tavallinen makea vesi (joki,laivakulkuinen kanava )suuren rasituksen alueella (vesiraja) Erittäin saastunut makea vesi (viemäri, teollisuusjätevesi ) suuren rasituksen alueella (vesiraja) Merivesi lauhkeassa ilmastossa suuren rasituksen alueella (matala vesi ja roiskealueet) Merivesi lauhkeassa ilmastossa pysyvästi veden alla olevalla alueella tai vuorovesialueella Huom. 25 50 75 100 0,15 0,55 0,90 1,15 1,40 0,30 1,30 2,30 3,30 4,30 0,55 1,90 3,75 5,60 7,50 0,25 0,90 1,75 2,60 3,50 1) Korroosionopeus on yleensä suurin roiskealueella tai vuorovesialueella laskuveden tasolla. Useimmissa tapauksissa suurimmat taivutusjännitykset kuitenkin esiintyvät pysyvästi veden alla olevalla alueella. 2) 5 ja 25 vuoden arvot perustuvat mittauksiin, kun taas muut arvot on ekstrapoloitu. s. 165 Kuvan 3.6 koejärjestelyssä kuorman sijainti kalliokärjen puoleisesta tuesta voidaan harkita tapauskohtaisesti siten, että momentti ja leikkausvoima voidaan määrittää kalliokärjen ja paaluvarren liitoskohdassa yksiselitteisesti. Lisäys tekstiin: Edellä esitetyt momentinkestävyyden vaatimukset tulee olla täytettyinä kuvan 3.6 kuorman kohdalla. Kalliokärjen leikkaus- ja momentinkestävyys tulee osoittaa laskennallisesti ja varmistamalla laskennat 3 kokeella, tai eurokoodin mukaisella kokeellisella mitoittamisella, jolloin kokeita tehdään 6 kpl. s. 172
Paaluanturan reunan etäisyys lähimmän paalun ulkopinnasta tai paaluhatun reunasta tulisi normaalitapauksissa olla vähintään puolet paalun halkaisijasta tai paaluhatun sivumitasta lisättynä paalun sallitulla sijaintipoikkeamalla. Lisäys tekstiin: Paaluilla, joiden poikkileikkaus on tasasivuinen suorakaide, tulisi paalun keskipisteen etäisyys paaluanturan reunasta olla vähintään paalun sivumitta. s. 236 Poistetaan teksti Liitteessä 3 on esitetty esimerkkejä käytetyistä paalutuspöytäkirjoista. s. 244 Dynaamisten kokeiden suorittamiseen ja tulosten tulkintaan riittävänä pätevyyden osoituksena voidaan pitää HSDPT-kokeen (High Strain Dynamic Pile Testing test) suoritusta hyväksytysti tai muulla vastaavalla menettelyllä. Muutos: Dynamic Measurement and Analysis Proficiency Test s. 246 Paaluille sallittavat jännitykset dynaamisen koekuormituksen aikana on esitetty kohdissa 4.5.2.1-3. Näiden jännitysten ylittäminen ei ole sallittua ilman perusteltuja syitä. Oikea viittaus kuvassa 4.6